Olen mies ja ikääkin on kertynyt jo hieman yli 30, elän onnellisessa parisuhteessa mutta jostain ihmeen syystä menen lukkoon joka kerta nähdessäni erään kaupan kassamyyjän. Kädet tärisevät, puhe sopertelee mutta siltikin joka kerta kyseisessä kaupassa käydessään pitää suunnata kyseisen punapään luokse. Elämä on joskus niin ihmeellistä :)
Pikku ihastuksesta on varmaan kyse
Onneksi ei yhtään jännitä
61116
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
tervetuloa kerhoo...samaa olen kokenut, tosin olen nainen ja hän mies...en saa sanaa suustani kun hänet nään...
hän on saanut minulta jalat alta...
itkeä vai nauraa, kai tää on pilaa? Vai löytyykö tosiaan noin onnetonta sakkia?
Annan yhden neuvon.Sukupuolisuus ei hallitse ihmistä vaan ihminen itse hallitee sitä.
missä päin tää kauppa on :)
tilanne ihastuin tässä eräänä päivänä linja-auton kuljettajaan ja aina kun nousen kyytiin niin menen ihan lukkoon. Muuta ei kuin tervehdys ja kiittäminen.
Silti aina toivon että hän olisi työvuorossa kun nousen kyytiin.
Heh, toivottavasti saisit sanottua ajan kuluessa muutakin kuin vain "moi, kiitos, moi moi" kuten itse olen saanut sanottua viimeisen reilun vuoden aikana", noh, toisaalta mitä muutakaan voisin sanoa tilanteessa jossa sydän tuntuisi hakkaavan loputtomasti ja happi tuntuisi katoavan tyystin.
Tiedustevalle kassaneidille tiedoksi,
S-marketissa työskentelevästä punapäästä on kysymys, erittäin kauniista sellaisesta :)