Elämän kokemus

Ei se iästä ole kiinni.

Eri mieltä, suomesta ei löydä helposti.
Sivusta.

Vinkiksi sinulle joka etsit niin et varmasti löydä sellaista jonka kanssa haluat olla mikä on etsimisen ongelma empä kerrokkaan niin saatte käyttää aikaanne miettimiseen

Niin onhan minulla tavallaan sellainen jonka olen tavallaan huolinut mutta oletin huolimisen olevan lähinnä oma ongelmani eikä niinkään hänen. Hänelle taitaa kelvata monikin.

❤️❤️

Kenelle tämän suuntasit.

Minä en ole halunnut parisuhdetta enää koskaan sen jälkeen kun jo kauan sitten erosin! Pidän ainoastaan ja vain suunnilleen ikäisistäni miehistä ystävyyden merkeissä! Jos siis haluaisit seksiä kanssani, sinulla mahdollisuutta ei koskaan ole minun kanssani!

ensinnäkin ota peili käteen ja suuntaa se kohden percereigääsi

onko sulla siellä kaikki paikallaan? jos ei tiedät vastuksen

Niin, kokeneisuus ennenkaikkea. Elämää ei siedetä sen enempää.

Kukahan on joku sellainen?

Osa löytää aiemmin ja osa myöhemmin. En tiedä ikääsi, mutta kun on ollut vuosia sinkuna niin tajuaa ettei halua suhdetta, jossa olisi vain siksi ettei tarvitsisi olla yksin. Koska on epätodennäköistä, että ehtisin perustamaan perhettä (koskaa biologia ja naisen hedelmällisyyden rajallisuus), kiire lopahtaa ja mieluummin löytää miehen, jonka kanssa aidosti haluaa olla, elää ja rakastaa, kuin paniikissa tyytyisi ensimmäiseen, joka osoittaa vähänkin kiinnostusta.

jep ei kukaan halua mua mutta silläkään ei ole väliä mun parasta ennen päiväys meni yhtä nopeesti ku mun pinaattiletuil ja se on vaan siis mun suvun vitsi ei meistä kukaan pääse naimisiin asti koska tehään lapset nuorena ja ollaan vanhoissa nahkoissa näytetään yksinkertasesti pahoinvoiville noin 30veenä

Joo, en ole eroamassa. Älä sinäkään.

En enää odota löytäväni miestä, eikä se haittaa. Mulla on miespuolisia ystäviä, rakastan heitä ja ihan platonista on. Tänään viimeksi vietettiin miesystävän kanssa rannalla aikaa ja naurettiin vedet silmissä.

Rakastin liian monta vuotta yksipuolisesti erästä miestä. Se teki todella kipeää ja minusta taisi mennä jokin osa rikki. En varmasti pysty enää rakastumaan ja enkä ole enää nuori, vaan oman arvonsa tunteva ikääntyvä rouva. Ei enää sydänsuruja, siinä menee terveys ja haluan elää. Ihminen voi olla sinkkuna paljon onnellisempi.

Joskus teki tosi tuskaa, kun olisin kaivannut läheisyyttä, hellyyttä ja seksiä. Mutta ei niitäkään saa aina niin kuin toivoo ja se vasta sattuu. Ja toki saisin sitä seksiä miehiltä, nuorilta ja komeiltakin. Mutta ei ole minun juttu sellainen tekninen suoritus ilman tunnelatausta (paitsi nuorempana).

Nyt olen tottunut elämään näin. Hoidan tietysti orgasmit itse kun tuntuu siltä, niin kuin vaikka syömisen. Se on terveydenhoitoa. Kun on puutteessa, alkaa tulla vatsa- ja selkäkipuja. Sekä stressiä. Haleja saan ihmisiltä ja siinä välittyy rakkautta ja se tekee olon rakastetuksi ja onnelliseksi.

Ei elämä ole kuitenkaan aina päivänpaistetta, mutta pienet kohtaamiset tekee siitä aika huippua.

Oletko 50+ ap?

No näinhän se on miten ihmiset onkin niin tyhmiä että eroavat 40-50 vuotiaina