Ruotsin valtiovelka on kansainvälisesti tarkasteltuna hyvin matalalla tasolla, ja se on yksi Euroopan unionin vähiten velkaantuneista maista. Huhtikuussa 2026 Ruotsin julkisen velan arvioidaan olevan noin 35 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT), mikä on huomattavasti alle EU-maiden keskiarvon.
Vertailu Suomeen: Suomen julkinen velka on arviolta 83 % BKT:sta, eli Ruotsi on huomattavasti vähävelkaisempi kuin Suomi julkisen sektorin osalta.
Kokonaisvelkaantuminen: Vaikka Ruotsin valtio on vähävelkainen, Ruotsi on Suomea velkaisempi, jos mukaan lasketaan yksityinen velka, kuten kotitalouksien asuntolainat.
Yksityinen velka Ruotsissa on noin 240 % BKT:sta, kun Suomessa se on noin 175 %.
Talouden tila: Ruotsin valtionvelka laski historiallisen alas alle 1 000 miljardiin kruunuun vuonna 2023, ja maan valtiontalous on pysynyt vahvana.
Kasvunäkymät: Ruotsin talouden ennustetaan kasvavan 2,9 % vuonna 2026, mikä on nopeampaa kuin aiemmin on arvioitu.
Verotus ja velka: Suomessa palkkaverovertailu osoittaa verotuksen kiristyvän nopeasti palkan kasvaessa, kun taas Ruotsissa on voitu noudattaa tiukempaa finanssipoliittista kuria matalammalla valtionvelalla.
Voit seurata Suomen reaaliaikaista velkatilannetta Velkakello-sivustolta, joka havainnollistaa velan määrän kasvua sekuntitasolla.
Velkakello
Ruotsissa julkisen velan suhde bruttokansatuotteeseen on noin 30 prosenttia ja Suomessa yli 80 prosenttia. Suomen julkisen talouden velkaantuminen jatkuu vuonna 2026, ja julkisyhteisöjen velkasuhteen ennustetaan nousevan yli 90 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Valtion bruttolainanoton tarve on noin 44,2 miljardia euroa, ja nettolainanoton arvioidaan olevan noin 13,1 miljardia euroa, mikä kasvattaa valtionvelkaa.
Ruotsin valtionvelka laski alle tuhannen miljardin kruunun ...
2023 — Ruotsin valtiontalouden vahvuudesta saatiin toukokuussa uusi merkki, kun maan valtionvelka laski symbolisen tuhannen miljardin kruunun..
Ruotsin julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) on vuonna 2026 arviolta alle 40 prosenttia. Maa on onnistunut pitämään velka-asteensa huomattavasti EU:n keskiarvoa matalampana tiukan finanssipolitiikan ja niin kutsutun velka-ankkurin avulla.
Kasvunäkymät: Ruotsin talouden ennustetaan kasvavan 2,9 % vuonna 2026, mikä on nopeampaa kuin aiemmin on arvioitu. Meillä Suomessa nyt vähän kuin yllättäin tieto Talouden paranemisesta 2026. Muttemme yllä Ruotsin tasolle vaikka plussalla nyt ollaan alle 1 % BKT:stä- 2026 vuoden alku.
Vertailu Suomeen: Suomen julkinen velka on arviolta 83 % BKT:sta, eli Ruotsi on huomattavasti vähävelkaisempi kuin Suomi julkisen sektorin osalta.
Kokonaisvelkaantuminen: Vaikka Ruotsin valtio on vähävelkainen, Ruotsi on Suomea velkaisempi, jos mukaan lasketaan yksityinen velka, kuten kotitalouksien asuntolainat.
Yksityinen velka Ruotsissa on noin 240 % BKT:sta, kun Suomessa se on noin 175 %.
Talouden tila: Ruotsin valtionvelka laski historiallisen alas alle 1 000 miljardiin kruunuun vuonna 2023, ja maan valtiontalous on pysynyt vahvana.
Kasvunäkymät: Ruotsin talouden ennustetaan kasvavan 2,9 % vuonna 2026, mikä on nopeampaa kuin aiemmin on arvioitu.
Verotus ja velka: Suomessa palkkaverovertailu osoittaa verotuksen kiristyvän nopeasti palkan kasvaessa, kun taas Ruotsissa on voitu noudattaa tiukempaa finanssipoliittista kuria matalammalla valtionvelalla.
Voit seurata Suomen reaaliaikaista velkatilannetta Velkakello-sivustolta, joka havainnollistaa velan määrän kasvua sekuntitasolla.
Velkakello
Ruotsissa julkisen velan suhde bruttokansatuotteeseen on noin 30 prosenttia ja Suomessa yli 80 prosenttia. Suomen julkisen talouden velkaantuminen jatkuu vuonna 2026, ja julkisyhteisöjen velkasuhteen ennustetaan nousevan yli 90 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Valtion bruttolainanoton tarve on noin 44,2 miljardia euroa, ja nettolainanoton arvioidaan olevan noin 13,1 miljardia euroa, mikä kasvattaa valtionvelkaa.
Ruotsin valtionvelka laski alle tuhannen miljardin kruunun ...
2023 — Ruotsin valtiontalouden vahvuudesta saatiin toukokuussa uusi merkki, kun maan valtionvelka laski symbolisen tuhannen miljardin kruunun..
Ruotsin julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) on vuonna 2026 arviolta alle 40 prosenttia. Maa on onnistunut pitämään velka-asteensa huomattavasti EU:n keskiarvoa matalampana tiukan finanssipolitiikan ja niin kutsutun velka-ankkurin avulla.
Kasvunäkymät: Ruotsin talouden ennustetaan kasvavan 2,9 % vuonna 2026, mikä on nopeampaa kuin aiemmin on arvioitu. Meillä Suomessa nyt vähän kuin yllättäin tieto Talouden paranemisesta 2026. Muttemme yllä Ruotsin tasolle vaikka plussalla nyt ollaan alle 1 % BKT:stä- 2026 vuoden alku.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.