Olen suht nuori nainen, ja työskentelen miesvaltaisella alalla monen henkilön esimiehenä. Nyt on käynyt niin ikävästi, että yksi 40v, perheellinen, alaiseni on ihastunut minuun tosissaan. Tai eihän ihastuminen itsessään mitenkään ikävää ole, sillä mies on hyvin miellyttävä ja viihdyn hänen seurassaan. Meillä ei kuitenkaan (ihan asian selventämiseksi) ole ollut minkään asteista fyysistä kontaktia.
Sattui kuitenkin niin, että eräänä iltana tapasimme baarissa ja juttelimme asiasta. Kerroin, että pidän hänestä mutten halua sotkea työtä ja ihmissuhteita, etenkään kun kyseessä on perheellinen mies. Loppuillasta, voimakkaassa humalassa ja turhautuneena siihen ettei asia tuntunut menevän jakeluun, olin kuulemma tokaissut: "Sä olet mun alaiseni, enkä mä aio leikkiä sun kanssa".
Tämän tiedon sain häneltä, sähköpostilla. Hän vaikutti syvästi loukkaantuneelta ja tuohtuneelta kommentistani. Pahoittelin sanomisiani vastaamalla sähköpostiin. Nyt ongelmaksi näyttää kuitenkin muodostuvan se, että hän ei anna anteeksi vaan mullittelee kuin pikkulapsi. Olemme päivittäin melko tiiviissä yhteistyössä ja pienissä ympyröissä. Hän ei ole vastannut sähköpostiini, eikä kommentoinut muutenkaan anteeksipyyntöäni millään tavoin.
Pahinta tässä kuitekin lienee se, että en oikein itsekään ymmärrä, mitä pitäisi pyytää anteeksi... Onko tässä nyt kyse pakkien vuoksi loukatusta miehenylpeydestä, vai kenties siitä että sanan "työkaveri" sijaan käytin sanaa "alainen"? Kyseisen ihmisen tuntien veikkaan jälkimmäistä, mikä sinänsä on täysin naurettavaa, sillä olen viimeisiä ihmisiä joka viisveisaa titteleistä tai arvoasemista.
Olen seurustellut/tapaillut monien itseäni vähemmän koulutettujen miesten kanssa, eikä asia ole minua koskaan häirinnyt. Mieleluummin keskityn siihen, millainen ihminen muuten on. Tässä kyseisessä tapauksessa onkin siis kyse kahdesta muusta periaatteestani, eli työaisoiden ja ihmissuhteiden erilläänpidosta, ja siitä etten sekaannu varattuihin miehiin.
Olisko siis mahdollista, että ko. mies on loukkaantunut sekä pakeista, että siitä MUKA pidän itseäni häntä parempana ihmisenä?! En toki pidä!! Mutta on se myös fakta, että olen hänen esimiehensä... Miten raukaista tilanne?! Pelkään, että hän vihoissaan saattaa vaikeuttaa työtäni, tai jopa mustamaalata minua muille työkavereillemme!!
Tiedän, että minun esimiesasemassa olevan pitäisi ottaa asiaan jämpti ote, mutta nämä eivät ole työasioita vaan henkilökemiaa. En halua missään nimessä suututtaa häntä lisää, varsinkaan kun olen aina pitänyt häntä mukavana työkaverina.
Jos joku jaksaa kommentoida, niin olisin kovin kiitollinen. Tällaisessa jutussa saattaa olla jotain, jota en ole osannut ajatella, ja auttaisi kovasti jos saisin kuulla muiden mielipiteitä. Töissä en voi asiasta keskustella, sillä en halua vaarantaa miehen perhesuhteita jne. Kiitos jo etukäteen, ja hyvää kesän jatkoa!!!
Sattui kuitenkin niin, että eräänä iltana tapasimme baarissa ja juttelimme asiasta. Kerroin, että pidän hänestä mutten halua sotkea työtä ja ihmissuhteita, etenkään kun kyseessä on perheellinen mies. Loppuillasta, voimakkaassa humalassa ja turhautuneena siihen ettei asia tuntunut menevän jakeluun, olin kuulemma tokaissut: "Sä olet mun alaiseni, enkä mä aio leikkiä sun kanssa".
Tämän tiedon sain häneltä, sähköpostilla. Hän vaikutti syvästi loukkaantuneelta ja tuohtuneelta kommentistani. Pahoittelin sanomisiani vastaamalla sähköpostiin. Nyt ongelmaksi näyttää kuitenkin muodostuvan se, että hän ei anna anteeksi vaan mullittelee kuin pikkulapsi. Olemme päivittäin melko tiiviissä yhteistyössä ja pienissä ympyröissä. Hän ei ole vastannut sähköpostiini, eikä kommentoinut muutenkaan anteeksipyyntöäni millään tavoin.
Pahinta tässä kuitekin lienee se, että en oikein itsekään ymmärrä, mitä pitäisi pyytää anteeksi... Onko tässä nyt kyse pakkien vuoksi loukatusta miehenylpeydestä, vai kenties siitä että sanan "työkaveri" sijaan käytin sanaa "alainen"? Kyseisen ihmisen tuntien veikkaan jälkimmäistä, mikä sinänsä on täysin naurettavaa, sillä olen viimeisiä ihmisiä joka viisveisaa titteleistä tai arvoasemista.
Olen seurustellut/tapaillut monien itseäni vähemmän koulutettujen miesten kanssa, eikä asia ole minua koskaan häirinnyt. Mieleluummin keskityn siihen, millainen ihminen muuten on. Tässä kyseisessä tapauksessa onkin siis kyse kahdesta muusta periaatteestani, eli työaisoiden ja ihmissuhteiden erilläänpidosta, ja siitä etten sekaannu varattuihin miehiin.
Olisko siis mahdollista, että ko. mies on loukkaantunut sekä pakeista, että siitä MUKA pidän itseäni häntä parempana ihmisenä?! En toki pidä!! Mutta on se myös fakta, että olen hänen esimiehensä... Miten raukaista tilanne?! Pelkään, että hän vihoissaan saattaa vaikeuttaa työtäni, tai jopa mustamaalata minua muille työkavereillemme!!
Tiedän, että minun esimiesasemassa olevan pitäisi ottaa asiaan jämpti ote, mutta nämä eivät ole työasioita vaan henkilökemiaa. En halua missään nimessä suututtaa häntä lisää, varsinkaan kun olen aina pitänyt häntä mukavana työkaverina.
Jos joku jaksaa kommentoida, niin olisin kovin kiitollinen. Tällaisessa jutussa saattaa olla jotain, jota en ole osannut ajatella, ja auttaisi kovasti jos saisin kuulla muiden mielipiteitä. Töissä en voi asiasta keskustella, sillä en halua vaarantaa miehen perhesuhteita jne. Kiitos jo etukäteen, ja hyvää kesän jatkoa!!!
Vastaukset 4
Vanhimmat
kuvailusi perusteella eräs vaihtoehto. Voisiko olla, että tämä kyseinen mies on ottanut asiasta keppihevosen, että hänellä olisi syy olla luokkaantunut? Epäilen, että hän on loukkaantunut lähinnä siitä, ettet sinä ollut kiinnostunut hänestä "siinä" mielessä.
Olethan jo pyytänyt anteeksikin, joten vaikuttaa kiukuttelulta. Mielestäni sinun ei pidä alkaa pelkäämään hänen mahdollista lisä-suuttumistaan.
Puhu vielä hänen kanssaan kasvotusten. Kyllä hän toipuu ajan kanssa. Mutta jos ei niin, kannattaa ehken sitten välttää sellaisia vapaa-ajan rientoja vastedes?
ei tuosta kannata välittää.
parasta mitä voit tehdä on olla kuin mitään ei olisi tapahtunut, aika hoitaa sen pois.
jos mies on kuitenkin "juoruaja"-tyyppiä, niin saat myös luvan harrastaa sitä itsekin eli voit luottamuksellisesti kertoa joillekin hänen tasoisille (työtehtäviltään saman tasoisille) työkavereillesi ko. tapahtumasta omasta näkökulmastasi tai pistä asia leikisästi pöydälle (tämä kyllä vaatii melkoista pokerinaamaa) hänen kuultensa pienen työporukan edessä esim. kahvilla kun juttelette ko. illan tapahtumista niin heitä vaikka "juu olihan porukka melkoisessa kunnossa, kun toi X:kin sanoi rakastuneensa minuun. kyllä se viina kaikkea teettää, hih" tms.
toivon, että itse olisin tehnyt noin aikoinaan. sillä vaikka aikaa tapahtumasta on kulunut, niin vieläkin on aika hankalaa tehdä töitä tietyn henkilön kanssa, koska hän edelleen luo haikeita katseita, johon en pysty vastaamaan.
edelliset vastaajat!
Ja koska kyseessä on nimenomaan TYÖsuhde, niin tämä henkilökemiakysymyskin itseasiassa ON työasia. Näitä esimies-alainen ihastumisia tapahtuu, ja tarvittaessa ne pitäisi pystyä käsittelemään työyhteisössä, ei siirtää ongelmaa vapaa-ajalle.
Eli, sinullakin voi olla oma esimiehesi tai joku henkilöstöpuolen ihminen, jonka kanssa asiasta voi luottamuksellisesti keskustella, mikäli meinaa mennä aivan solmuun. Ehkä joudut miehen vaihtamaan toiseen siinä tiimissäsi, jotta työskentely sujuu jatkossakin. Kannattaa puhua asiasta hyvin asiallisesti ja tyyliin "asia mikä pitää saada päiväjärjestykseen".
Paras neuvo taitaa olla että nyt jäitä hattuun. Esimiehenä et missään nimessä saa antaa alaisen pompottelulle periksi (olipa alainen nainen tai mies, jokin muukin asia kuin ihastuminen voi johtaa samantapaiseen kiukutteluun) ja alkaa hyysäämään tai "miellyttämään" häntä. Tiukka asiallinen linja. Muuten uskottavuutesi esimiehenä kyllä menee.
Melkein vaikuttaa, että se mies olisi hieman halunnut muuttaa tiimisi "nokkimisjärjestystä" siten, että kun aloittaa suhteen pomon kanssa niin saa itselleenkin valtaa. Enemmän taitaa tällainen "urakehitys" olla naisten heiniä, mutta ilmeisesti se mieheltäkin onnistuu. Tasa-arvoon siirrytään tässäkin ;-)
Että aikuinen, perheellinen mies suuttuu kun tapaa kerrankin naisen joka ei ole valmis pettämään.
Outo ongelma, ja on täysin miehen päädyssä. Tosin et sinäkään sitä ihan mallilla hoitanut, mutta yleensä alkoholilla on sellainen vaikutus. Voihan olla ettet ole edes päästänyt suustasi tuota kuuluisaa "Sä olet mun alaiseni, enkä mä aio leikkiä sun kanssa"-lausahdusta. Äijä katkeruuksissaan kusettaa sua vaan ja sä menet siihen vipuun.
Joten, koska kyseessä on sun alainen sun on otettava asiaan tiukka linja. Kerrot alaisellesi että a) sä et asemasi vuoksi todellakaan ala suhteeseen perheellisen miehen kanssa. ja B) mikäli työt ei ala ko. alaisella kohta sujumaan näiden henkilökohtaisten asioiden takia niin sillä on aina ne seurauksensa.
Näissä asioissa vaan pitää olla varovainen ettei tule antaneeksi aihetta puheille että sinä olet se syntipukki ja aloitteentekijä suhdesoppiin. Sitä leimaa ei hetkessä pestä, ja esimiesasemassa se saattaa antaa aihetta herkästikin "tuolin heilahteluun". Ja kun sinä olet vielä nuorempi, olet myös haavittuvaisempi. Ja se sikapossu taitaa hyvinkin tietää sen.
Jos vaan on mahdollista, kysy neuvoa asiassa vaikkapa omalta esimieheltäsi. Sillä siinävaiheessa kun asiasta tulee julkinen (ja siitä kyllä tulee, usko pois) tarvitset kaiken auktoriteetin mitä vain irti saat.
Muista miten Kanervalle kävi.