Nainen, yötarinan aika

Me olimme niitä outoja otuksia joita harvat ymmärsivät ja joista harvat pitivät, mutta kaikki kaltaisemme mörököllit, metsänpeikot ja muut omitusten otusten kerholaiset pitivät meistä kuten mekin pidimme heistä ja tulimme hyvin toimeen keskenämme.

:/

Söpö kukkuluuruun tarina.

Olimme kävelleen lyhtyinemme jälleen jo pidemmän aikaa kylän jokaisen pihamaan ja tontin läpi seiniä kolistellen ja polkupyörät kaataen ja pikkukiviä kattojen päälle heitellen kun suuntasimme kohti rantaa.
Kävisimme taas katsomassa mikäli toisten katiskoissa olisi jokin vonkale odottelemassa meitä ja saisimme tehdä kalapihvejä tänä yönä vielä yöpalaksi.
Meillä kävikin hyvä tuuri, sillä viidestä katiskasta kolmessa oli saalista.
Saimme saaliiksemme neljä hyvän kokoista ahventa ja yhden hyvänkokoisen kuhan.
En tiedä mikä kala se oli, kuhan nyt joku oli niin sellaisena se lähti mukaan.
Paluumatkallamme otimme vielä puuvajasta matkan varrelta vähän polttopuuta mukaan jos vaikka vielä yöllä grillaamaan innostuttaisiin.
Elämämme oli helppoa ja ihanaa, kaikki mitä tarvitsisimme löytyi ihan ympäriltä, senkuin vain nappasi mukaansa.

:/

En sekaannu sukulaisiin.Olipa he lähi taikka kauko.

Tiesitkö, että olet läpinäkyvä. Uskovat, jotka ajattelevat jyrkästi ja tuomitsevasti, eivät kirjoita hupimielessäkään yötarinoita, joissa seikkailevat kummitushenkenä. He eivät kykene sellaiseen joustavuuteen mielensä kanssa, he ovat aina haudanvakavia kaikessa. Tuollainen kirjoittelu olisi heille jo itsessään synti. He eivät liu rooleista toisiin tuolla tavoin.

Tämä on mielestäni silti se lempeämpi rooleistasi. Se lakiuskova, joka naiselle näyttää kaapin paikan, hänen kanssaan tuskin voisi mistään keskustella kunnolla. Tämä rooli on kummitustarinoistaan huolimatta se kiltimpi ja ymmrtäväisempi.

Hän piti myös rooleista. Pellehermanni siis.

LS

En tosin tiedä onko tämäkään persoona toisaalta sen kummempi. Kaiken takanahan on sellainen vastuunpakoilu, jossa ei kyetä olemaan omana itsenään paikalla. Koskaan ei voi tietää milloin puhuu totta ja milloin ei. Kaikki mitä kertoo on jotenkin puolivillaista.

Taisit kirjoittaa onkimisesta toisaalla. Jotenkin pidät sitä jopa hyveenä varmaan, ettei sinusta ota selvää.

Vuosuen kissahiirileikkejä ei vain jaksa eikä niissä ole mitään mieltä.

LS

Hei. En ole vihainen, jokainenhan leikkii omat leikkinsä, jos sitä tahtoo elämällään tehdä. Toki hauskaa voi pitää, kunhan ei pidä liian hauskaa jonkun muun kustannuksella.


LS