🎩🎩🎩✂️✂️✂️✂️✂️✂️♥️♥️♥️💩💩💩☀️🚴♀️
Purra: Julkisen talouden luvut ovat hirvittäviä – oppositio syytti hallitusta "hövelistä veropopulismista"
Katso:
Suora lähetys: Miten Riikka Purra kommentoi Suomen talouslukuja?
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) avaa eduskunnassa keskustelun Suomen talousluvuista.
Julkaist
Eduskunnassa keskustellaan julkisen talouden suunnitelmasta lähivuosille.
Hallitus päätti kehysriihessään julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2027—2030, ja eduskunnassa käydään tänään keskustelu hallituksen antaman selonteon pohjalta.
Keskustelun aluksi valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kuvaili puheenvuorossaan julkisen talouden lukuja hirvittäviksi.
Julkisen talouden suunnitelman mukaan Suomen velkaantuminen jatkuu myös lähivuosina, ja valtio ottaa uutta velkaa ensi vuonna noin 13,2 miljardia euroa, ja vuonna 2030 jo 17,4 miljardia euroa.
– Julkisen luvut ovat hirvittäviä. Ne tarkoittavat, että säästämiseen ei todellakaan ole tulossa muutosta, toisin kuin politiikan seireenit ovat lupailleet.
Purran mukaan talouden tilanne on kuitenkin kahtiajakoinen, sillä julkisen talouden velkaantumisesta huolimatta valtiovarainministeriön arviot kuluvan vuoden talouskehityksestä ovat lupaavia.
"Suomi kyntää pitkittyneessä matalasuhdanteessa"
Hallituksen tavoite on ollut vakauttaa velkasuhteen kasvu vuoteen 2027 mennessä. Tavoite ei kuitenkaan ole toteumassa, sillä velkasuhde kasvaa myös ensi vuonna.
Julkisen velan suhde bkt:en nousee lähes 100 prosenttiin vuosikymmenen loppuun mennessä.
Velkaantumisen jatkumista selittävät Purran mukaan muun muassa puolustusmenojen lisäykset ja kasvaneet korkomenot.
Purran mukaan hallitus on sopeuttanut "suoraan" julkista taloutta noin 6,5 miljardilla eurolla ensi vuoden tasolla. Hallitus on aiemmin puhunut tehneensä julkista taloutta sopeuttavia toimia 10 miljardin euron edestä. Valtiovarainministeriön arvion mukaan hallituksen päätökset vahvistavat julkista taloutta noin 10 miljardilla eurolla pitkällä aikavälillä, kun puolustusmenojen kasvua ei huomioida.
Keskusta moitti ryhmäpuheenvuorossaan hallitusta epäonnistumisesta taloustavoitteissa.
– Julkisen talouden suunnitelmasta käy ilmi, ettei hallitus ole kyennyt saavuttamaan yhtäkään hallitusohjelman keskeisistä taloustavoitteista, kansanedustaja Eeva Kalli (kesk.)
Myös vihreät ja vasemmistoliitto moittivat puheenvuorossaan hallitusta siitä, että sen talous- ja työllisyystavoitteet eivät ole toteutumassa.
– Sen sijaan Suomi kyntää pitkittyneessä matalasuhdanteessa, joka on saatu aikaan pitkälti hallituksen omilla valinnoilla. Hallituksen päätökset leikata sosiaaliturvasta ja julkisista palveluista sekä kykenemättömyys vastata ajoissa rakennusalan alhoon ovat leikanneet ostovoimaa ja pitkittäneet taantumaa, vasemmistoliiton kansanedustaja Jessi Jokelainen sanoi.
– Luottamus tämän hallituksen kykyyn pitää kaikki suomalaiset kyydissä on valitettavasti mennyttä. Riihessä hallitus hylkäsi viimeisetkin taloustavoitteensa, mutta piti jääräpäisesti kiinni epäonnistuneesta talouspolitiikastaan, vaikka on päivänselvää, että lyhytnäköisten leikkausten ja hövelin veropopulismin tie on umpikuja, vihreiden kansanedustaja Saara Hyrkkö sanoi.
SDP:n kansanedustaja Aki Lindén arveli puheenvuorossaan, että Suomen talouskasvua hidastaa etenkin suomalaisten pelko työttömyydestä.
– Epävarmuus kalvaa myös keskiluokkaa. Työttömyyden (työttömien määrän) noustua lähes 350 tuhanteen, ja työttömyysturvan heikentyessä leviää pelko myös niiden keskuuteen, joilla on vielä töitä. Tällöin ei uskalleta kuluttaa kuin pakollisiin menoihin. Asuntokauppa tyrehtyy, luottamus rapautuu. Tämä on se tuntematon jarru, joka ehkäisee nousun alkamista.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan Suomen talouskasvua ovat hidastaneet etenkin sodat Ukrainassa ja viimeisimpänä Lähi-Idässä. Orpon mukaan aina kun maailman tilanne on helpottanut, on Suomen talous lähtenyt kasvuun.
– Siitä voi tehdä johtopäätöksen, että kilpailukykymme ja taloutemme alkaa olla hyvässä kunnossa.
Orpo iloitsi myös siitä, työllisten määrä on nyt samalla tasolla kuin hallituskauden alussa.
– Kaiken tämän synkistelyn keskellä, Suomessa työllisten määrä on lähes sama kuin silloin, kun hallitus aloitti. Se kertoo minulle siitä, että Suomen talous on dynaaminen. Olemme nähneet liikaa yt-neuvotteluita ja konkursseja, niin jonnekin koko ajan syntyy uusia työpaikkoja. Iloitaan siitä yhdessä.
Hallituksen tavoite on ollut saada 100 000 uutta työllistä, mutta näillä näkymin tavoite ei ole toteutumassa.
Purra: Luvassa hankaluuksia
Ensi vaalikaudella arvioitu sopeutustarve on 8-11 miljardia euroa. Purra itse on puhunut yli 10 miljardin sopeutustarpeesta.
– Ensi kaudella yli 10 miljardin säästöurakka on valtaisa, ja se tulee tarkoittamaan sekä vaikeita päätöksiä, että muita hankaluuksia mille tahansa hallitukselle.
– Ja jos ei leikata, sitten verotetaan. Ehkä crémant-sosialismissa halutaan kerätä miljardit työstä, yrittämisestä, innovo
Purra: Julkisen talouden luvut ovat hirvittäviä – oppositio syytti hallitusta "hövelistä veropopulismista"
Katso:
Suora lähetys: Miten Riikka Purra kommentoi Suomen talouslukuja?
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) avaa eduskunnassa keskustelun Suomen talousluvuista.
Julkaist
Eduskunnassa keskustellaan julkisen talouden suunnitelmasta lähivuosille.
Hallitus päätti kehysriihessään julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2027—2030, ja eduskunnassa käydään tänään keskustelu hallituksen antaman selonteon pohjalta.
Keskustelun aluksi valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kuvaili puheenvuorossaan julkisen talouden lukuja hirvittäviksi.
Julkisen talouden suunnitelman mukaan Suomen velkaantuminen jatkuu myös lähivuosina, ja valtio ottaa uutta velkaa ensi vuonna noin 13,2 miljardia euroa, ja vuonna 2030 jo 17,4 miljardia euroa.
– Julkisen luvut ovat hirvittäviä. Ne tarkoittavat, että säästämiseen ei todellakaan ole tulossa muutosta, toisin kuin politiikan seireenit ovat lupailleet.
Purran mukaan talouden tilanne on kuitenkin kahtiajakoinen, sillä julkisen talouden velkaantumisesta huolimatta valtiovarainministeriön arviot kuluvan vuoden talouskehityksestä ovat lupaavia.
"Suomi kyntää pitkittyneessä matalasuhdanteessa"
Hallituksen tavoite on ollut vakauttaa velkasuhteen kasvu vuoteen 2027 mennessä. Tavoite ei kuitenkaan ole toteumassa, sillä velkasuhde kasvaa myös ensi vuonna.
Julkisen velan suhde bkt:en nousee lähes 100 prosenttiin vuosikymmenen loppuun mennessä.
Velkaantumisen jatkumista selittävät Purran mukaan muun muassa puolustusmenojen lisäykset ja kasvaneet korkomenot.
Purran mukaan hallitus on sopeuttanut "suoraan" julkista taloutta noin 6,5 miljardilla eurolla ensi vuoden tasolla. Hallitus on aiemmin puhunut tehneensä julkista taloutta sopeuttavia toimia 10 miljardin euron edestä. Valtiovarainministeriön arvion mukaan hallituksen päätökset vahvistavat julkista taloutta noin 10 miljardilla eurolla pitkällä aikavälillä, kun puolustusmenojen kasvua ei huomioida.
Keskusta moitti ryhmäpuheenvuorossaan hallitusta epäonnistumisesta taloustavoitteissa.
– Julkisen talouden suunnitelmasta käy ilmi, ettei hallitus ole kyennyt saavuttamaan yhtäkään hallitusohjelman keskeisistä taloustavoitteista, kansanedustaja Eeva Kalli (kesk.)
Myös vihreät ja vasemmistoliitto moittivat puheenvuorossaan hallitusta siitä, että sen talous- ja työllisyystavoitteet eivät ole toteutumassa.
– Sen sijaan Suomi kyntää pitkittyneessä matalasuhdanteessa, joka on saatu aikaan pitkälti hallituksen omilla valinnoilla. Hallituksen päätökset leikata sosiaaliturvasta ja julkisista palveluista sekä kykenemättömyys vastata ajoissa rakennusalan alhoon ovat leikanneet ostovoimaa ja pitkittäneet taantumaa, vasemmistoliiton kansanedustaja Jessi Jokelainen sanoi.
– Luottamus tämän hallituksen kykyyn pitää kaikki suomalaiset kyydissä on valitettavasti mennyttä. Riihessä hallitus hylkäsi viimeisetkin taloustavoitteensa, mutta piti jääräpäisesti kiinni epäonnistuneesta talouspolitiikastaan, vaikka on päivänselvää, että lyhytnäköisten leikkausten ja hövelin veropopulismin tie on umpikuja, vihreiden kansanedustaja Saara Hyrkkö sanoi.
SDP:n kansanedustaja Aki Lindén arveli puheenvuorossaan, että Suomen talouskasvua hidastaa etenkin suomalaisten pelko työttömyydestä.
– Epävarmuus kalvaa myös keskiluokkaa. Työttömyyden (työttömien määrän) noustua lähes 350 tuhanteen, ja työttömyysturvan heikentyessä leviää pelko myös niiden keskuuteen, joilla on vielä töitä. Tällöin ei uskalleta kuluttaa kuin pakollisiin menoihin. Asuntokauppa tyrehtyy, luottamus rapautuu. Tämä on se tuntematon jarru, joka ehkäisee nousun alkamista.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan Suomen talouskasvua ovat hidastaneet etenkin sodat Ukrainassa ja viimeisimpänä Lähi-Idässä. Orpon mukaan aina kun maailman tilanne on helpottanut, on Suomen talous lähtenyt kasvuun.
– Siitä voi tehdä johtopäätöksen, että kilpailukykymme ja taloutemme alkaa olla hyvässä kunnossa.
Orpo iloitsi myös siitä, työllisten määrä on nyt samalla tasolla kuin hallituskauden alussa.
– Kaiken tämän synkistelyn keskellä, Suomessa työllisten määrä on lähes sama kuin silloin, kun hallitus aloitti. Se kertoo minulle siitä, että Suomen talous on dynaaminen. Olemme nähneet liikaa yt-neuvotteluita ja konkursseja, niin jonnekin koko ajan syntyy uusia työpaikkoja. Iloitaan siitä yhdessä.
Hallituksen tavoite on ollut saada 100 000 uutta työllistä, mutta näillä näkymin tavoite ei ole toteutumassa.
Purra: Luvassa hankaluuksia
Ensi vaalikaudella arvioitu sopeutustarve on 8-11 miljardia euroa. Purra itse on puhunut yli 10 miljardin sopeutustarpeesta.
– Ensi kaudella yli 10 miljardin säästöurakka on valtaisa, ja se tulee tarkoittamaan sekä vaikeita päätöksiä, että muita hankaluuksia mille tahansa hallitukselle.
– Ja jos ei leikata, sitten verotetaan. Ehkä crémant-sosialismissa halutaan kerätä miljardit työstä, yrittämisestä, innovo
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.