Valtontaloutta on tasapainotettava. Käytänössä on kaksi vahtoehtoa:
1. Leikkaukset ja veronkorotuksen, mikä käytännössä tarkoittaa pysyvää kotimarkkinoiden lamaa, kun ostovoima laskee. Käytännössä myös hyvinvointivaltiota puretaan.
2. Hidastetaan työeläkerahastojen kasvattamista poistamalla p+alkansaajien työeläkemaksu (ei työnantajien) ja korvataan se samansuuruisella palkkaverolla tai erillisellä sote-makulla joka menee hyvinvointialueille.
Työeläkejäerjestelmän tulot ovat olleet jatkuvasti ja merkittävästi suuremmat, kuin mitä työeläkkeiden maksuun on tarvittu. Ylijäämä on rahastoitu työeläkerahastoihin, joita on nyt 290 miljardia (100 miljardia enemmän kuin valtion velka). Vuonna 2024 rahastoja kasvatettiin 20 miljardilla ja vuonna 2025 noin 15 miljardilla.
Palkansaajien maksama osuus työeläkemaksuista on 9 miljardia, joten työnantajien osuus ja sijoitusrahastojen tuotto riittää hyvin kattamaan maksettavat työeläkkeet. Jos tuo 9 miljardia käytännössä siirretään valtion / hyvinvointialueiden tuloksi, valtiontalous tasapainottuu 9 miljardia ilman että keneltäkään tarvitsisi leikata, palkansaajien veroatetta ei tarvitse nostaa ja työeläkkeitä on vara maksaa aivan kuten ennenkin.
Työeläkerahastot ovat tarpeen vakauttamaan järjestelmää, mutta 290 miljardia on jo suuruusluokaltaan riittävä vakuus.
1. Leikkaukset ja veronkorotuksen, mikä käytännössä tarkoittaa pysyvää kotimarkkinoiden lamaa, kun ostovoima laskee. Käytännössä myös hyvinvointivaltiota puretaan.
2. Hidastetaan työeläkerahastojen kasvattamista poistamalla p+alkansaajien työeläkemaksu (ei työnantajien) ja korvataan se samansuuruisella palkkaverolla tai erillisellä sote-makulla joka menee hyvinvointialueille.
Työeläkejäerjestelmän tulot ovat olleet jatkuvasti ja merkittävästi suuremmat, kuin mitä työeläkkeiden maksuun on tarvittu. Ylijäämä on rahastoitu työeläkerahastoihin, joita on nyt 290 miljardia (100 miljardia enemmän kuin valtion velka). Vuonna 2024 rahastoja kasvatettiin 20 miljardilla ja vuonna 2025 noin 15 miljardilla.
Palkansaajien maksama osuus työeläkemaksuista on 9 miljardia, joten työnantajien osuus ja sijoitusrahastojen tuotto riittää hyvin kattamaan maksettavat työeläkkeet. Jos tuo 9 miljardia käytännössä siirretään valtion / hyvinvointialueiden tuloksi, valtiontalous tasapainottuu 9 miljardia ilman että keneltäkään tarvitsisi leikata, palkansaajien veroatetta ei tarvitse nostaa ja työeläkkeitä on vara maksaa aivan kuten ennenkin.
Työeläkerahastot ovat tarpeen vakauttamaan järjestelmää, mutta 290 miljardia on jo suuruusluokaltaan riittävä vakuus.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Teoriassa työeläkerahastoja kerätään, että joskus niiden tuotoilla katettaisiin kaikki työeläkkeet. Mutta onko se realismia?
Hyvin hoidettuna nykyinen 290 miljardin sijoituspotti auttaa työeläkkeiden rahoittamisessa merkittävästi, mutta jos vaihtoehtona on tämän rahaston kiivas kasvattaminen sen kustannukssella, että Suomea kurjistetaan ennennäkemättömällä tavalla ja hyvinvointiyhteiskunta puretaan, niin onko unelma jostain 50 vuoden kuluttua koittavasta onnelasta, jossa rahastojen tuotolla maksetaan kaikki työeläkkeet, järkevä?
Muut ovat huolissaan eläkerahojen riittävyydestä, mutta demari ei. Järjestelmä pyörii niin kauan kuin uudet maksajat rahoittavat eläkkeellä olevien maksut. Kun jäät eläkkeelle olet maksanut vai 1/3 eläkkeestäsi. Muut maksavat loppuosan. Jos nyt lopetettaisiin eläkemaksujen kerääminen palkansaajilta niin järjestelmän pohja pettäisi.
En ole "demarit" (olen siis avaaja), mutta kun työeläkejärjestelmän tulot olivat 2025 noin 15 miljardia ENEMMÄN kuin mitä työeläkkeiden maksuun tarvittiin, niin miksi eläkerahojen riittävyydestä pitäisi olla huolissaan? Vuonna 2024 ylijäämä oli 20 miljardia.
Kun "aitoja" työeläkkeitä, joista on maksettu työeläkemaksuja maksetaan vuodessa alle 32 miljardia ja työeläkejärjestelmän tulot olivat 15 miljardia enemmän, niin mikä siinä on huolestuttavaa?
Työeläkeyhtiöillä on tuloja 3 euroa jokaista 2 euroa kohti, joka tarvitaan eläkkeisiin.
Professori Heikki Hiilamo ehdotti vastaavaa, mutta hänen ehdotus vaiettiin kuoliaaksi. Kukaan ei osannut perustella, miksi nykyinen työeläkerahastojen kasvatusvauhti olisi perusteltu nykyisessä taloustilanteessa.
Valtio ottaa velkaa ja samaan aikaan työeläkelaitoset rahastoivat esim ulkomaisiin osakkeisiin suunnilleen saman verran rahaa "pahan päivän varalle". Tuokin raha on pois kuleksimasta Suomen kansantaloudesta.
Työttömyys on ennätyskorkealla, suurimmat koskaan Suomessa syntyneet ikäluokat ovat työeläkkeellä ja talouskasvu ollut pitkään nolla.
Eikö nyt ole "paha päivä"?
Ainakaan nyt ei ole niin hyvä päivä, että kansantaloudesta olisi järkeä kupata 15-20 miljardia vuodessa "tuleviin tarpeisiin".
Työeläkerahastoja on kerätty "pahan päivän" varalle.
Nyt työttömyys on ennätyskorkealla, suurimmat koskaan Suomessa syntyneet ikäluokat ovat työeläkkeellä ja talouskasvu ollut pitkään noin nolla.
Hyvä että rahastoja on kerätty, koska nyt on aika "paha päivä"?
Mutta miksi edelleen työeläkerahastoja kasvatetaan edelleen 15-20 miljardia vuodessa "vielä pahemman päivän" varalle?
Tuleeko koskaan niin paha päivä, että työeläkerahastojen paisuttaminen voitaisiin lopettaa tai sitä edes hidastaa?
Tämä on ehdottomasti paras tapa tasapainottaa valtion taloutta. Tämäkään ei yksin riitä, mutta jos tätä ei tehdä niin tavoitteeseen yli 10 miljardin sopeutuksesta ei päästä tai leikkausten vaiktukset ovat suomalaiselle yhteiskunnalle katastrofaalisia.
Todennäköisesti vaihtoehto tälle on sekä että eli tehdään kamalasti ja kamalia asioita, joiden seurauksia maksetaan pitkään, mutta talous ei tasapainotu lähellekkään 10 miljardia.
Onhan Orpo ja Purra osoittanut, miten tuskainen ja julma "10 miljardin sopeutus" on ollut todellisuudessa kolme (3) miljardia. Monet ratkaisut ovat sisätäneet lisäksi laskennallisia "työllisyysvaikutuksia", paitsi, että todellisuudessa työllisten määrä on laskenut eikä noussut.
Talouskasvua sopii toivoa, mutta vaikka 320.000 työttömyys puolittuisi (mikä olisi jo liki ihme), niin sen vaiktus valtion talouteen olisi noin 4 miljardia, kun työttömän siirtyminen työlliseksi parantaa valtion taloutta noin 25.000 (tukitarpeen vähennys + verot). Ja jos tuollaiseen työllisyyden kasvuun päästäisiin työeläkemaksujenkin määrä (sen työnantajan osuuden) määrä nousisi myös reippaasti ja edelleen päästäisiin kasvattamaan työeläkerahastoja.
Suomen julkisen talouden pulmana ovat liian suuret julkiset menot suhteessa BKT:hen !?
Ne ovat 58% (maailman korkein luku) ?
Sveitsin luku on 32% ja Yhdysvaltojen luku on 33% !
Työeläkkeet ovat tehokkaan ja ahkeran toiminnan tulos !! Sitä ei tule purkaa, eikä heikentää millään muotoa !
Sote menot edustavat kaikista julkisista menoista 50-60%, joten niistä on tehokkainta leikata !
Verorahalla täysin kustannettava sairaanhoito vain alemmille tuloryhmille ja muille tulojen perusteella määräytyvä osuus joka tulee kansalaisen hoitaa omasta puolestaan yksityisten vakuutusten kautta !!
Turhasta on paras leikata. Onko sairaanhoito turhaa? Turhempaa kuin yritystuet? Sairaille vanhuksille tahdonvastainen eutanasia? Oma idioottimaisuutensa on verrata Suomea Sveitsiin ja USA:han? Kaskun et Arabiemiraatteihin ja Singaporeen?
Julkisen talouden osuuden paisuminen on seurausta talouskasvun hyytymisestä, jota on kestänyt jo n. 20 vuotta. Siihen vaikuttaa ikärakenteen jatkuva "huononeminen" ja kotimaisen kysynnän heikko kehitys. "Kilpailukykyisillä" palkkaratkaisuilla on kotimainen kysyntä hyydytetty ja yli puolet BKT:stä on kotimaisen kulutuskysynnän varassa. Hallituksen leikkauspolitiikka on vain kiihdyttänyt kehitystä ja tulokset näkyy: Suomen työttömyys on EU:n korkein.
Siksi valtiontalouden tasapainottaminen ei voi olla leikkauspolitiikan jatkoa. Työeläkkeiden leikkaus olisi lopullinen isku talouden kasvutoiveille, kun yli miljoonan pääasiassa pienituloisen työeläkeläisen ostovoimaa leikattaisiin.
"Hiilamon malli", jossa työeläkerahastojen kasvattamista hidastetaan ja syntynyt veroasteen lasku käytetään valtojen tulojen lisäämiseen on AINOA malli, jolla saadaan aikaan merkittävä valtiontalouden paraneminen ilman että kenenkään ostovoima laskee ja kotimarkkinat hyytyy entisestään. Kaiken lisäksi ratkaisu toisi todellisuudessa 9 miljardin tasapainotuksen. Nykyhallituksen "10 miljardin säästöt" paljastui tarkistuslakennassa 3 miljardiksi. Tätä toivotaan-toivotaan-säästömistä ei tarvita lisää.
Mitä lapset ovat tehnet hyväksemme? Käytetään kerätyt eläkevarat nyt, niin ei tarvitse säästää.
Ei kyse ole eläkevarojen käyttämisestä., eikä työeläkerahastoja ei ole koskaan tarkoitus käyttää työeläkkeiden maksamiseen.
Kysymys on, että miksi 290 miljardin puskuri ei olisi tarpeeksi. Miksi sitä pitää edelleen aggressiivisesti kasvattaa?
Keskustelussa annetaan usein kuva, että vastakkain ovat nyt eläkkeellä olevat ja nyt työelämässä olevat. Todellisuudessa malli jossa työeläkerahastoja kasvatetaan loputtomasti tähtää joskus vuosikymmenien kuluttua siihen ettei eläkemaksuja tarvita lainkaan. Eli kurjistamme Suomen taloutta nyt jotta ehkä 2070-luvulla työelämään tulevilla ei olisi eläkemaksuja. Onko siinä mitään järkeä?
Nyt eläkkeellä olevien kannalta 290 miljardin puskuri on aivan riittävä. Eläkemaksukertymää voisi tinkiä 15 miljardia eikä se olisi ongelma nykyeläkeläisten eläkkeiden maksun kannalta. Nykyisin korkeita eläkemaksuja ei tarvitse kerätä nyt eläkkeellä olevien takia.
Jatkuvaa ylijäämää tuottavat työeläkejärjestelmä on AINOA pelimerkki, jolla voisi saada aikaan jotain merkittävää valtiontalouden tasapainottamiseksi purkamatta hyvinvointivaltiota lopullisestai ja aiheuttamatta nykyistä pahempaa kysyntälamaa.
Työeläkkeiden leikkaus olisi toisen ääripään toimi ja täyttä idiotismia. Kun Suomen suurin ongelma on kotimaan kysyntä, niin eläkkeiden ostovoiman leikkaus on varmin tie helvettiin.
Työeläkerahastoissa on 290 miljardin euron puskuri ja työeläkejärjestelmän tulot ovat olleet 15-20 miljardia suuremmat per vuosi, kuin työeläkkeiden maksamiseen on tarvittu, joten palkansaajien tyäeläkemaksun poisto tai perkittävä pienentäminen ei vaaranna työeläkejärjestelmää, mutta antaa tilaa usseiden miljardian (max 9 miljardin) valtiontalouden tasapainottamiseen.
Kauan kärvistellään ja kurjuutetaan ennen kuin tämä tajutaan?