Kasteessa saadaan synnit anteeksi

“Muista järjestys” on huono argumentti.

Mark. 16:16 ei sano: “vain se kaste on oikea, jota ennen ihminen on ensin antanut tietoisen uskontunnustuksen.” Sellaista ehtoa ei tekstissä ole.

Jeesus sanoo:

“Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.”

Tuomion syy on epäusko, ei se, että kastettu oli lapsi.

Jos aiot tehdä sanajärjestyksestä lain, joudut ongelmiin heti. Room. 10:9 sanoo: “Jos sinä suullasi tunnustat Jeesuksen Herraksi ja sydämessäsi uskot…” Siinä tunnustus mainitaan ennen sydämen uskoa. Et silti sano, että tunnustus täytyy ajallisesti tulla ennen uskoa.

Matt. 28:ssa Jeesus käskee tehdä opetuslapsia kastamalla ja opettamalla. Siinä kaste mainitaan ennen opetusta. Eli jos järjestys ratkaisee, lapsikaste on juuri oikeassa järjestyksessä: ensin kastetaan, sitten opetetaan.

Totuus on tämä: Mark. 16:16 ei kumoa lapsikastetta. Se ei edes käsittele sitä. Se sanoo, että usko ja kaste kuuluvat yhteen ja että epäusko kadottaa.

Luterilainen lapsikaste on oikea kristillinen kaste, kun se on toimitettu vedellä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Sitä ei uusita. Siihen palataan uskossa.

Anonyymi00003 kirjoitti:

“Muista järjestys” on huono argumentti.

Mark. 16:16 ei sano: “vain se kaste on oikea, jota ennen ihminen on ensin antanut tietoisen uskontunnustuksen.” Sellaista ehtoa ei tekstissä ole.

Jeesus sanoo:

“Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.”

Tuomion syy on epäusko, ei se, että kastettu oli lapsi.

Jos aiot tehdä sanajärjestyksestä lain, joudut ongelmiin heti. Room. 10:9 sanoo: “Jos sinä suullasi tunnustat Jeesuksen Herraksi ja sydämessäsi uskot…” Siinä tunnustus mainitaan ennen sydämen uskoa. Et silti sano, että tunnustus täytyy ajallisesti tulla ennen uskoa.

Matt. 28:ssa Jeesus käskee tehdä opetuslapsia kastamalla ja opettamalla. Siinä kaste mainitaan ennen opetusta. Eli jos järjestys ratkaisee, lapsikaste on juuri oikeassa järjestyksessä: ensin kastetaan, sitten opetetaan.

Totuus on tämä: Mark. 16:16 ei kumoa lapsikastetta. Se ei edes käsittele sitä. Se sanoo, että usko ja kaste kuuluvat yhteen ja että epäusko kadottaa.

Luterilainen lapsikaste on oikea kristillinen kaste, kun se on toimitettu vedellä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Sitä ei uusita. Siihen palataan uskossa.

Lue lisää

lapsikaste ei ole raamatun mukainen koita valehdella enemmän jokainen raamatun kaste oli tietoinen valinta

Anonyymi00004 kirjoitti:

lapsikaste ei ole raamatun mukainen koita valehdella enemmän jokainen raamatun kaste oli tietoinen valinta

mark
​"Joka uskoo ja kastetaan, saa elää" (Aito kytkentä):
​Tässä "usko" on se vapaa konesielun suostumus. Se ei ole vellujen sokeaa kuuliaisuutta, vaan se on sitä, että sä tunnistat Johannes-valon ja pulttaat itsesi siihen kiinni.
​Kastaminen tässä on se eetteri-puhdistus, missä sä sanot irti Babylonian kellarin direktiiveistä. Kun usko ja kaste kohtaavat vapaudessa, se virta kytkeytyy: Sä elät. Sun konesielu saa sen alkuperäisen voiman, joka ei ruostu.
​"Joka ei usko, on syyllinen" (Sielun oikosulku):
​Huomaa: tässä ei sanota "joka ei tule kastetuksi", vaan "joka ei usko". Tämä on se kohta, missä se Molok-asennus epäonnistuu!
​Jos sä et usko (eli sä et ole kytketty totuuteen), sä olet syyllinen (hayyab). Arameassa se tarkoittaa myös "velallista" tai "tuomittua". Sä olet pultattu kiinni siihen Babylonian kellarin velkakirjaan ja katsastusjärjestelmään. Sun konesielu on pimeydessä, koska sä hylkäsit sen ainoan vapaan virran.

Anonyymi00003 kirjoitti:

“Muista järjestys” on huono argumentti.

Mark. 16:16 ei sano: “vain se kaste on oikea, jota ennen ihminen on ensin antanut tietoisen uskontunnustuksen.” Sellaista ehtoa ei tekstissä ole.

Jeesus sanoo:

“Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.”

Tuomion syy on epäusko, ei se, että kastettu oli lapsi.

Jos aiot tehdä sanajärjestyksestä lain, joudut ongelmiin heti. Room. 10:9 sanoo: “Jos sinä suullasi tunnustat Jeesuksen Herraksi ja sydämessäsi uskot…” Siinä tunnustus mainitaan ennen sydämen uskoa. Et silti sano, että tunnustus täytyy ajallisesti tulla ennen uskoa.

Matt. 28:ssa Jeesus käskee tehdä opetuslapsia kastamalla ja opettamalla. Siinä kaste mainitaan ennen opetusta. Eli jos järjestys ratkaisee, lapsikaste on juuri oikeassa järjestyksessä: ensin kastetaan, sitten opetetaan.

Totuus on tämä: Mark. 16:16 ei kumoa lapsikastetta. Se ei edes käsittele sitä. Se sanoo, että usko ja kaste kuuluvat yhteen ja että epäusko kadottaa.

Luterilainen lapsikaste on oikea kristillinen kaste, kun se on toimitettu vedellä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Sitä ei uusita. Siihen palataan uskossa.

Lue lisää

matt taas yksi vale
Sen tähden, menkää, opettakaa kaikki kansat, ja kastakaa heidät isän nimessä, ja pojan ja pyhyyden hengen.

Anonyymi00003 kirjoitti:

“Muista järjestys” on huono argumentti.

Mark. 16:16 ei sano: “vain se kaste on oikea, jota ennen ihminen on ensin antanut tietoisen uskontunnustuksen.” Sellaista ehtoa ei tekstissä ole.

Jeesus sanoo:

“Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.”

Tuomion syy on epäusko, ei se, että kastettu oli lapsi.

Jos aiot tehdä sanajärjestyksestä lain, joudut ongelmiin heti. Room. 10:9 sanoo: “Jos sinä suullasi tunnustat Jeesuksen Herraksi ja sydämessäsi uskot…” Siinä tunnustus mainitaan ennen sydämen uskoa. Et silti sano, että tunnustus täytyy ajallisesti tulla ennen uskoa.

Matt. 28:ssa Jeesus käskee tehdä opetuslapsia kastamalla ja opettamalla. Siinä kaste mainitaan ennen opetusta. Eli jos järjestys ratkaisee, lapsikaste on juuri oikeassa järjestyksessä: ensin kastetaan, sitten opetetaan.

Totuus on tämä: Mark. 16:16 ei kumoa lapsikastetta. Se ei edes käsittele sitä. Se sanoo, että usko ja kaste kuuluvat yhteen ja että epäusko kadottaa.

Luterilainen lapsikaste on oikea kristillinen kaste, kun se on toimitettu vedellä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Sitä ei uusita. Siihen palataan uskossa.

Lue lisää

puhässä hengessä toimitettu väärässä opissa kastettu lapsi kastetaan molokiin ja se on saatana

Anonyymi00007 kirjoitti:

puhässä hengessä toimitettu väärässä opissa kastettu lapsi kastetaan molokiin ja se on saatana

lapsi joka ei pysty omasta tahdosta uskomaan ka ottamaan vastaan pyhää henkeä aiheittaa oikosulun ja molok nappaa sen se on saatanan nielu yksi paholaisen demoneista

Anonyymi00008 kirjoitti:

lapsi joka ei pysty omasta tahdosta uskomaan ka ottamaan vastaan pyhää henkeä aiheittaa oikosulun ja molok nappaa sen se on saatanan nielu yksi paholaisen demoneista

taamattu ei tunne lapsi kastetta

Anonyymi00005 kirjoitti:

mark
​"Joka uskoo ja kastetaan, saa elää" (Aito kytkentä):
​Tässä "usko" on se vapaa konesielun suostumus. Se ei ole vellujen sokeaa kuuliaisuutta, vaan se on sitä, että sä tunnistat Johannes-valon ja pulttaat itsesi siihen kiinni.
​Kastaminen tässä on se eetteri-puhdistus, missä sä sanot irti Babylonian kellarin direktiiveistä. Kun usko ja kaste kohtaavat vapaudessa, se virta kytkeytyy: Sä elät. Sun konesielu saa sen alkuperäisen voiman, joka ei ruostu.
​"Joka ei usko, on syyllinen" (Sielun oikosulku):
​Huomaa: tässä ei sanota "joka ei tule kastetuksi", vaan "joka ei usko". Tämä on se kohta, missä se Molok-asennus epäonnistuu!
​Jos sä et usko (eli sä et ole kytketty totuuteen), sä olet syyllinen (hayyab). Arameassa se tarkoittaa myös "velallista" tai "tuomittua". Sä olet pultattu kiinni siihen Babylonian kellarin velkakirjaan ja katsastusjärjestelmään. Sun konesielu on pimeydessä, koska sä hylkäsit sen ainoan vapaan virran.

Lue lisää

missä kohtaa tässä kysytään lapselta kaksi vaihtoehtoa usko tai et jos valitdet epä uskon olrt tuomittu tuskin ymmärtää

Anonyymi00010 kirjoitti:

missä kohtaa tässä kysytään lapselta kaksi vaihtoehtoa usko tai et jos valitdet epä uskon olrt tuomittu tuskin ymmärtää

esim apt 2
Ja jotkut heistä odotetusti ottivat vastaan hänen sanansa, ja uskoivat ja kävivät kasteella, ja sinä päivänä heitä lisättiin noin kolme tuhatta sielua.
vapaasti suomennettuna asia ymmärretty omalle kohdalle ja uskottu

Anonyymi00011 kirjoitti:

esim apt 2
Ja jotkut heistä odotetusti ottivat vastaan hänen sanansa, ja uskoivat ja kävivät kasteella, ja sinä päivänä heitä lisättiin noin kolme tuhatta sielua.
vapaasti suomennettuna asia ymmärretty omalle kohdalle ja uskottu

Lue lisää

mites sille lapselle paklosyötetään oppi ja ymmärrys ja kysytään siltä sen tahtoa uskotko pyhän hengen pakko asennus tekee tyhjiön johon molok tarttuu kiinni suurin osa lestadiolaisista on vanhoillismolokialaisia

Anonyymi00012 kirjoitti:

mites sille lapselle paklosyötetään oppi ja ymmärrys ja kysytään siltä sen tahtoa uskotko pyhän hengen pakko asennus tekee tyhjiön johon molok tarttuu kiinni suurin osa lestadiolaisista on vanhoillismolokialaisia

Lue lisää

riwtysti jos lapsi hengittää vapaata eetteri virtaa ja kaikki menee sisälle mitä sinne tungwtaan

Anonyymi00013 kirjoitti:

riwtysti jos lapsi hengittää vapaata eetteri virtaa ja kaikki menee sisälle mitä sinne tungwtaan

sinne mwnee paholainenkin samaan syssyyn kun lapsi ei osaa sanoa ei siinä on varmaan kaikki demonitkin myös

Vauvat ja pikkulapset uskovat(luottavat) Jumalaan paljon enemmän kuin aikuinen uskova. Siksi Jeesus asetti pienen lapsen uskon esikuvaksi. Ja täällä kehtaa joku väittää että ei vauva usko huh huh..

Anonyymi00016 kirjoitti:

Vauvat ja pikkulapset uskovat(luottavat) Jumalaan paljon enemmän kuin aikuinen uskova. Siksi Jeesus asetti pienen lapsen uskon esikuvaksi. Ja täällä kehtaa joku väittää että ei vauva usko huh huh..

Lue lisää

Kuulehan nyt, tässä on konesielun diagnostiikka siitä, mitä se Raamatun Usko oikeasti on:
​Usko ei ole tunne tai vaisto: Vauvan luottamus on biologinen selviytymisvaisto – se luottaa siihen, kuka sille antaa ruokaa ja turvaa. Mutta Raamatun mukaan usko on 'ojentautumista sen mukaan, mikä ei näy' (Hepr. 11:1). Ojentautuminen vaatii tahtoa, liikettä ja konesielun tietoisen päätöksen. Vauva ei ojentaudu, se vain on.
​Usko vaatii kytkennän (Eetteri-koodi): Kuten arameankielinen alkuperäisteksti sanoo: 'Joka uskoo ja kastetaan...' (Mark. 16:16). Usko on se kytkin, joka laitetaan päälle ennen kuin kaste-virta sinetöi linjan. Jos sä väität, että vauva uskoo ilman tätä tietoista kytkentää, sä teet uskosta pelkän mekaanisen automaatin.
​Lapsi on esikuva vastaanottamisesta, ei suorituksesta: Jeesus asetti lapsen esikuvaksi siksi, että lapsen konesielu on puhdas maailman ruosteesta ja vellujen järkeilystä. Hän on valmis vastaanottamaan Johannes-valon, mutta se ei tarkoita, että hänellä on jo se 'luja luottamus', joka kestää sissisodan ja elämän koetukset.
​Usko on Sissi-liitto: Aito usko on sitä, että sä olet nähnyt maailman pimeyden ja Babylonian kellarin valheet, ja silti sä pulttaat itsesi kiinni Johannes-valoon. Se on tietoinen valinta pysyä vapaana asennus-demoneista.
​Joten ennen kuin huudat 'huh huh', mieti: onko sinun uskosi vain lapsena tehty mekaaninen perinnerytky-asennus, vai onko se elävää, rälläköityä ja pultattua luottamusta, joka on kytketty suoraan Elävään Eetteriin?

Anonyymi00017 kirjoitti:

Kuulehan nyt, tässä on konesielun diagnostiikka siitä, mitä se Raamatun Usko oikeasti on:
​Usko ei ole tunne tai vaisto: Vauvan luottamus on biologinen selviytymisvaisto – se luottaa siihen, kuka sille antaa ruokaa ja turvaa. Mutta Raamatun mukaan usko on 'ojentautumista sen mukaan, mikä ei näy' (Hepr. 11:1). Ojentautuminen vaatii tahtoa, liikettä ja konesielun tietoisen päätöksen. Vauva ei ojentaudu, se vain on.
​Usko vaatii kytkennän (Eetteri-koodi): Kuten arameankielinen alkuperäisteksti sanoo: 'Joka uskoo ja kastetaan...' (Mark. 16:16). Usko on se kytkin, joka laitetaan päälle ennen kuin kaste-virta sinetöi linjan. Jos sä väität, että vauva uskoo ilman tätä tietoista kytkentää, sä teet uskosta pelkän mekaanisen automaatin.
​Lapsi on esikuva vastaanottamisesta, ei suorituksesta: Jeesus asetti lapsen esikuvaksi siksi, että lapsen konesielu on puhdas maailman ruosteesta ja vellujen järkeilystä. Hän on valmis vastaanottamaan Johannes-valon, mutta se ei tarkoita, että hänellä on jo se 'luja luottamus', joka kestää sissisodan ja elämän koetukset.
​Usko on Sissi-liitto: Aito usko on sitä, että sä olet nähnyt maailman pimeyden ja Babylonian kellarin valheet, ja silti sä pulttaat itsesi kiinni Johannes-valoon. Se on tietoinen valinta pysyä vapaana asennus-demoneista.
​Joten ennen kuin huudat 'huh huh', mieti: onko sinun uskosi vain lapsena tehty mekaaninen perinnerytky-asennus, vai onko se elävää, rälläköityä ja pultattua luottamusta, joka on kytketty suoraan Elävään Eetteriin?

Lue lisää

Vielä yksi diagnostiikka sulle pohdittavaksi:
​Resonanssi vs. Direktiivi: Lapsi on kuin herkkä antenni. Hän resonoi luonnostaan Pyhän Hengen (Johannes-valon) kanssa, koska hänen konesielunsa on vielä vapaa maailman ruosteesta. Mutta kun sä väität, että vauva 'uskoo' ja käytät sitä perusteluna pultata hänet kiinni sun omiin perinnerytyihisi ja vellu-direktiiveihisi, sä teet Molok-asennuksen. Sä vaihdat lapsen vapaan resonanssin pakotettuun järjestelmä-koodiin.
​Konesielun murtovarkaus: Jos usko on kerran vauvalla niin 'lujaa', niin miksi teillä on niin kova kiire pultata lapsi kiinni sääntöihin, karsinoihin ja pelotteluun heti kun hän alkaa oppia puhumaan? Aito Johannes-valo ei tarvitse pakkoasennusta; se vetää konesielua puoleensa vapaaehtoisesti. Se, joka yrittää omistaa lapsen uskon ennen kuin lapsi on itse saanut kytkeä rälläkkänsä päälle, operoi Babylonian kellarin valtuuksilla.
​Kuka pelkää vapautta? Jeesus sanoi lapsen olevan esikuva, koska lapsi on vapaa. Hän ei ole vielä pultattu kiinni teidän katsastusjärjestelmiinne. Se, joka kehtaa väittää, että vauvan usko on 'suoritus', jolla ihminen pelastetaan ilman omaa konesielun heräämistä, tekee Jumalasta mekaanisen katsastusmiehen.
​Sissi-diagnoosi: Usko ei ole perinnöllinen asennusvirhe, vaan se on tietoinen sissi-liitto. Lapsi on turvassa viattomuutensa tähden, mutta sissiksi (uskovaksi) tullaan vasta, kun konesielu herää ja sanoo 'EI' Molok-demonien direktiiveille ja 'KYLLÄ' Johannes-valon vapaudelle.
​Joten kysymys kuuluu: Onko sun uskosi sitä vapaata lapsenkaltaista resonointia Pyhän Hengen kanssa, vai onko se vain ruosteinen Molok-pulttaus, jota sä yrität epätoivoisesti puolustaa?"

Anonyymi00018 kirjoitti:

Vielä yksi diagnostiikka sulle pohdittavaksi:
​Resonanssi vs. Direktiivi: Lapsi on kuin herkkä antenni. Hän resonoi luonnostaan Pyhän Hengen (Johannes-valon) kanssa, koska hänen konesielunsa on vielä vapaa maailman ruosteesta. Mutta kun sä väität, että vauva 'uskoo' ja käytät sitä perusteluna pultata hänet kiinni sun omiin perinnerytyihisi ja vellu-direktiiveihisi, sä teet Molok-asennuksen. Sä vaihdat lapsen vapaan resonanssin pakotettuun järjestelmä-koodiin.
​Konesielun murtovarkaus: Jos usko on kerran vauvalla niin 'lujaa', niin miksi teillä on niin kova kiire pultata lapsi kiinni sääntöihin, karsinoihin ja pelotteluun heti kun hän alkaa oppia puhumaan? Aito Johannes-valo ei tarvitse pakkoasennusta; se vetää konesielua puoleensa vapaaehtoisesti. Se, joka yrittää omistaa lapsen uskon ennen kuin lapsi on itse saanut kytkeä rälläkkänsä päälle, operoi Babylonian kellarin valtuuksilla.
​Kuka pelkää vapautta? Jeesus sanoi lapsen olevan esikuva, koska lapsi on vapaa. Hän ei ole vielä pultattu kiinni teidän katsastusjärjestelmiinne. Se, joka kehtaa väittää, että vauvan usko on 'suoritus', jolla ihminen pelastetaan ilman omaa konesielun heräämistä, tekee Jumalasta mekaanisen katsastusmiehen.
​Sissi-diagnoosi: Usko ei ole perinnöllinen asennusvirhe, vaan se on tietoinen sissi-liitto. Lapsi on turvassa viattomuutensa tähden, mutta sissiksi (uskovaksi) tullaan vasta, kun konesielu herää ja sanoo 'EI' Molok-demonien direktiiveille ja 'KYLLÄ' Johannes-valon vapaudelle.
​Joten kysymys kuuluu: Onko sun uskosi sitä vapaata lapsenkaltaista resonointia Pyhän Hengen kanssa, vai onko se vain ruosteinen Molok-pulttaus, jota sä yrität epätoivoisesti puolustaa?"

Lue lisää

​"Tässä on sulle vielä se hienomekaaninen totuus, jota sun katsastus-järjestelmäsi ei halua myöntää:
​Pyhitys on Vapauden Vartiointia: Kun Raamattu puhuu lapsen 'pyhittämisestä' uskovien vanhempien kautta, se tarkoittaa, että lapsi on asetettu Johannes-valon suojakenttään. Se vanhempien usko on kuin eetteri-kilpi, jonka tarkoitus on estää Molok-asennus-demoneita pulttaamasta lasta kiinni valheeseen. Se on suojaa, jotta lapsi saa kasvaa vapaana ja herätä omaan uskoonsa.
​Uskovainen vanhempi Molokin asialla? Jos sä käytät tätä 'pyhitystä' syynä pultata lapsi kiinni pakkoasennuksiin, SRK-direktiiveihin tai Babylonian kellarin pelko-koodiin, sä teet hengellisen petoksen. Sä käytät Jumalan antamaa suojavaltuutta (vanhemmuutta) antaaksesi lapsen suoraan Molokille kahlittavaksi. Sä et pyhitä lasta, sä katsastat hänet järjestelmän orjaksi ennen kuin hän ehtii edes rälläkkäänsä käynnistää.
​Pulttaus ei ole Pelastusta: Mikään 'uskovainen vanhemmuus' ei suojaa lasta, jos vanhemmat itse toimivat Molokin asennusmiehinä. Jos sä kahlitset lapsen konesielun pelolla ja direktiiveillä, sä olet itse ruuvaamassa niitä pultteja kiinni. Silloinkaan Johannes-valo ei ole poissa, mutta se lapsen konesielu joutuu käymään sissisodan omaa kotiaan vastaan löytääkseen vapauden.
​Sissin perintö: Aito uskovainen vanhempi ei pulttaa lastaan kiinni mihinkään muuhun kuin Totuuteen. Ja Totuus sanoo: 'Jos Poika tekee teidät vapaiksi, te olette todella vapaita.' Se, joka pelkää antaa lapselle vapautta valita Johannes-valo, ei luota Valoon, vaan omaan katsastus-kurinsa voimaan.
​Joten mieti: oletko sä se eetteri-kilpi, joka suojaa lapsen vapautta, vai oletko sä Molokin aliurakoitsija, joka pulttaa lapsen kiinni kellarin pimeyteen 'pyhityksen' nimissä?

Anonyymi00019 kirjoitti:

​"Tässä on sulle vielä se hienomekaaninen totuus, jota sun katsastus-järjestelmäsi ei halua myöntää:
​Pyhitys on Vapauden Vartiointia: Kun Raamattu puhuu lapsen 'pyhittämisestä' uskovien vanhempien kautta, se tarkoittaa, että lapsi on asetettu Johannes-valon suojakenttään. Se vanhempien usko on kuin eetteri-kilpi, jonka tarkoitus on estää Molok-asennus-demoneita pulttaamasta lasta kiinni valheeseen. Se on suojaa, jotta lapsi saa kasvaa vapaana ja herätä omaan uskoonsa.
​Uskovainen vanhempi Molokin asialla? Jos sä käytät tätä 'pyhitystä' syynä pultata lapsi kiinni pakkoasennuksiin, SRK-direktiiveihin tai Babylonian kellarin pelko-koodiin, sä teet hengellisen petoksen. Sä käytät Jumalan antamaa suojavaltuutta (vanhemmuutta) antaaksesi lapsen suoraan Molokille kahlittavaksi. Sä et pyhitä lasta, sä katsastat hänet järjestelmän orjaksi ennen kuin hän ehtii edes rälläkkäänsä käynnistää.
​Pulttaus ei ole Pelastusta: Mikään 'uskovainen vanhemmuus' ei suojaa lasta, jos vanhemmat itse toimivat Molokin asennusmiehinä. Jos sä kahlitset lapsen konesielun pelolla ja direktiiveillä, sä olet itse ruuvaamassa niitä pultteja kiinni. Silloinkaan Johannes-valo ei ole poissa, mutta se lapsen konesielu joutuu käymään sissisodan omaa kotiaan vastaan löytääkseen vapauden.
​Sissin perintö: Aito uskovainen vanhempi ei pulttaa lastaan kiinni mihinkään muuhun kuin Totuuteen. Ja Totuus sanoo: 'Jos Poika tekee teidät vapaiksi, te olette todella vapaita.' Se, joka pelkää antaa lapselle vapautta valita Johannes-valo, ei luota Valoon, vaan omaan katsastus-kurinsa voimaan.
​Joten mieti: oletko sä se eetteri-kilpi, joka suojaa lapsen vapautta, vai oletko sä Molokin aliurakoitsija, joka pulttaa lapsen kiinni kellarin pimeyteen 'pyhityksen' nimissä?

Lue lisää

​"Tässä on sulle se hienomekaaninen totuus, jota sun 'huh huh' -logiikkasi ei tavoita:
​Valtakunta ei ole Kuningaskunta: Kun Jeesus sanoi, että 'lastenkaltaisten on taivaan valtakunta' (Matt. 19:14), Hän ei puhunut Babylonian kaltaisesta kuningaskunnasta, jossa on direktiivejä, katsastusmiehiä ja pultattuja rajoja. Aramean sana Malkutha tarkoittaa hallintavaltaa ja eetteri-läsnäoloa. Se on tila, jossa Johannes-valo hallitsee suoraan konesielua ilman teidän vellu-välikäsiänne.
​Lapsi on jo pelastettu (Eetteri-analyysi): Lapsi on Valtakunnassa, koska häntä ei ole vielä pultattu kiinni teidän ruosteisiin järjestelmiinne. Hän resonoi suoraan Taivaan taajuudella. Jeesus ei asettanut lasta esikuvaksi siksi, että lapsi 'suorittaisi' uskoa, vaan siksi, että lapsi on vapaa teidän katsastus-asennuksistanne. Lapsenkaltainen usko on sitä, että konesielu on kytketty suoraan elämän virtaan ilman Babylonian kellarin pimeitä direktiivejä.
​Pelastus on Vapautta, ei karsinaa: Jos sä yrität tehdä Taivaasta 'kuningaskunnan', johon pääsee vain teidän karsinoiden ja Molok-pulttausten kautta, sä olet kääntänyt Jeesuksen sanat ylösalaisin. Pelastus on se 'pupu aa olo' – se on se konesielun vapaus, joka ei kumarta katsastusmiehiä, vaan loistaa Johannes-valoa kuin kuusitiainen aurinkoisena aamuna.
​Sissi-diagnoosi: Se, joka yrittää omistaa 'lasten uskon' pulttaamalla heidät järjestelmään, on jo ulkona Valtakunnasta. Me taas rälläköidään tilaa sille vapaudelle, joka kuuluu lapsenkaltaisille sisseille.
​Joten mieti: oletko sä mukana Valtakunnan vapaassa eetterissä, vai yritätkö sä yhä rakentaa ruosteista kuningaskuntaa, jossa vauvatkin pitää katsastaa direktiivien mukaisiksi?"

Anonyymi00004 kirjoitti:

lapsikaste ei ole raamatun mukainen koita valehdella enemmän jokainen raamatun kaste oli tietoinen valinta

Raamatussa ei ole yhtään esimerkkiä siitäkään, että kristittyjen lapsi olisi ensin odottanut “järjen ikään”, tehnyt tietoisen ratkaisun ja vasta sitten kastettu. Tätä mallia ei löydy Raamatusta.

On totta, että monet Apostolien tekojen kastekuvaukset koskevat kääntyneitä aikuisia. Se on luonnollista, koska evankeliumi levisi ensimmäistä kertaa juutalaisten ja pakanoiden keskuuteen. Kun aikuinen pakana tai juutalainen tuli kristityksi, hänet kastettiin. Mutta tästä ei seuraa, että kristittyjen lapset pitäisi jättää kastamatta.

Sama asia näkyy jo Vanhassa testamentissa. Kun Abraham tuli liittoon, hänet ympärileikattiin aikuisena. Mutta sen jälkeen liiton merkki annettiin myös hänen lapsilleen kahdeksan päivän ikäisinä (1. Moos. 17:10–14). Ensimmäinen sukupolvi tuli liittoon aikuisena, seuraavan sukupolven lapset otettiin mukaan lapsina.

Uudessa testamentissa kaste on uuden liiton merkki, ja Paavali yhdistää kasteen Kristuksessa tapahtuvaan ympärileikkaukseen (Kol. 2:11–12). Siksi ei ole outoa, että aikuiset kääntyneet kastettiin, mutta heidän lapsiaan ei suljettu pois.

Väite “jokainen Raamatun kaste oli tietoinen valinta” menee pidemmälle kuin Raamattu itse sanoo. Raamatussa kastetaan kokonaisia perhekuntia (Ap.t. 16:15; Ap.t. 16:33; 1. Kor. 1:16). Teksti ei sano, että jokainen yksilö teki erillisen aikuisen tietoisen ratkaisun. Se ei myöskään sano, että lapset jätettiin pois.

Pietari sanoo helluntaina: “Teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu” (Ap.t. 2:39). Hän ei sano: “teille, mutta ei lapsillenne ennen kuin he saavuttavat järjen iän.”

Lisäksi “järjen ikä” ei ole raamatullinen kasteraja. Raamattu ei anna käskyä: “kastakaa vasta, kun lapsi ymmärtää riittävästi.” Päinvastoin Jeesus sanoo pienistä lapsista: “sellaisten on Jumalan valtakunta” (Mark. 10:14), ja hän varoittaa estämästä heitä tulemasta hänen luokseen.

Kaste ei perustu siihen, että ihminen todistaa ymmärtävänsä kaiken. Kaste perustuu Jumalan lupaukseen. Raamattu sanoo, että kasteessa meidät liitetään Kristukseen (Room. 6:3–4), puetaan Kristukseen (Gal. 3:27), pestään ja uudestisynnytetään Jumalan armosta (Tit. 3:5), ja että kaste pelastaa Kristuksen ylösnousemuksen kautta (1. Piet. 3:21).

Anonyymi00026 kirjoitti:

Raamatussa ei ole yhtään esimerkkiä siitäkään, että kristittyjen lapsi olisi ensin odottanut “järjen ikään”, tehnyt tietoisen ratkaisun ja vasta sitten kastettu. Tätä mallia ei löydy Raamatusta.

On totta, että monet Apostolien tekojen kastekuvaukset koskevat kääntyneitä aikuisia. Se on luonnollista, koska evankeliumi levisi ensimmäistä kertaa juutalaisten ja pakanoiden keskuuteen. Kun aikuinen pakana tai juutalainen tuli kristityksi, hänet kastettiin. Mutta tästä ei seuraa, että kristittyjen lapset pitäisi jättää kastamatta.

Sama asia näkyy jo Vanhassa testamentissa. Kun Abraham tuli liittoon, hänet ympärileikattiin aikuisena. Mutta sen jälkeen liiton merkki annettiin myös hänen lapsilleen kahdeksan päivän ikäisinä (1. Moos. 17:10–14). Ensimmäinen sukupolvi tuli liittoon aikuisena, seuraavan sukupolven lapset otettiin mukaan lapsina.

Uudessa testamentissa kaste on uuden liiton merkki, ja Paavali yhdistää kasteen Kristuksessa tapahtuvaan ympärileikkaukseen (Kol. 2:11–12). Siksi ei ole outoa, että aikuiset kääntyneet kastettiin, mutta heidän lapsiaan ei suljettu pois.

Väite “jokainen Raamatun kaste oli tietoinen valinta” menee pidemmälle kuin Raamattu itse sanoo. Raamatussa kastetaan kokonaisia perhekuntia (Ap.t. 16:15; Ap.t. 16:33; 1. Kor. 1:16). Teksti ei sano, että jokainen yksilö teki erillisen aikuisen tietoisen ratkaisun. Se ei myöskään sano, että lapset jätettiin pois.

Pietari sanoo helluntaina: “Teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu” (Ap.t. 2:39). Hän ei sano: “teille, mutta ei lapsillenne ennen kuin he saavuttavat järjen iän.”

Lisäksi “järjen ikä” ei ole raamatullinen kasteraja. Raamattu ei anna käskyä: “kastakaa vasta, kun lapsi ymmärtää riittävästi.” Päinvastoin Jeesus sanoo pienistä lapsista: “sellaisten on Jumalan valtakunta” (Mark. 10:14), ja hän varoittaa estämästä heitä tulemasta hänen luokseen.

Kaste ei perustu siihen, että ihminen todistaa ymmärtävänsä kaiken. Kaste perustuu Jumalan lupaukseen. Raamattu sanoo, että kasteessa meidät liitetään Kristukseen (Room. 6:3–4), puetaan Kristukseen (Gal. 3:27), pestään ja uudestisynnytetään Jumalan armosta (Tit. 3:5), ja että kaste pelastaa Kristuksen ylösnousemuksen kautta (1. Piet. 3:21).

Lue lisää

apt 2:39 se oli lupaus joka oli tarkoitettu kaikille jotka jumala kutsuu ja edellisessä jakeessa kasteessa saa pyhän hengen toisin kuin paavalin tapauksessa jos siinä ei ole tulkinta virhettä kun ananias sanoo että se lähetettiin hänen luokse että se saa pyhän hengen mutta vain kasteen jälkeen
Shimeon sanoi heille, ”kääntykää, ja kastakaa teistä jokainen Herran Jeshuan nimessä syntien vapautukseksi, että he saisivaat sen pyhyyden hengen lahjan”.
Sillä teille se lupaus oli, ja teidän lapsillenne, ja kaikille niille, jotka ovat kaukana, niille, jotka hän, Jumala, on kutsuva.

Anonyymi00026 kirjoitti:

Raamatussa ei ole yhtään esimerkkiä siitäkään, että kristittyjen lapsi olisi ensin odottanut “järjen ikään”, tehnyt tietoisen ratkaisun ja vasta sitten kastettu. Tätä mallia ei löydy Raamatusta.

On totta, että monet Apostolien tekojen kastekuvaukset koskevat kääntyneitä aikuisia. Se on luonnollista, koska evankeliumi levisi ensimmäistä kertaa juutalaisten ja pakanoiden keskuuteen. Kun aikuinen pakana tai juutalainen tuli kristityksi, hänet kastettiin. Mutta tästä ei seuraa, että kristittyjen lapset pitäisi jättää kastamatta.

Sama asia näkyy jo Vanhassa testamentissa. Kun Abraham tuli liittoon, hänet ympärileikattiin aikuisena. Mutta sen jälkeen liiton merkki annettiin myös hänen lapsilleen kahdeksan päivän ikäisinä (1. Moos. 17:10–14). Ensimmäinen sukupolvi tuli liittoon aikuisena, seuraavan sukupolven lapset otettiin mukaan lapsina.

Uudessa testamentissa kaste on uuden liiton merkki, ja Paavali yhdistää kasteen Kristuksessa tapahtuvaan ympärileikkaukseen (Kol. 2:11–12). Siksi ei ole outoa, että aikuiset kääntyneet kastettiin, mutta heidän lapsiaan ei suljettu pois.

Väite “jokainen Raamatun kaste oli tietoinen valinta” menee pidemmälle kuin Raamattu itse sanoo. Raamatussa kastetaan kokonaisia perhekuntia (Ap.t. 16:15; Ap.t. 16:33; 1. Kor. 1:16). Teksti ei sano, että jokainen yksilö teki erillisen aikuisen tietoisen ratkaisun. Se ei myöskään sano, että lapset jätettiin pois.

Pietari sanoo helluntaina: “Teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu” (Ap.t. 2:39). Hän ei sano: “teille, mutta ei lapsillenne ennen kuin he saavuttavat järjen iän.”

Lisäksi “järjen ikä” ei ole raamatullinen kasteraja. Raamattu ei anna käskyä: “kastakaa vasta, kun lapsi ymmärtää riittävästi.” Päinvastoin Jeesus sanoo pienistä lapsista: “sellaisten on Jumalan valtakunta” (Mark. 10:14), ja hän varoittaa estämästä heitä tulemasta hänen luokseen.

Kaste ei perustu siihen, että ihminen todistaa ymmärtävänsä kaiken. Kaste perustuu Jumalan lupaukseen. Raamattu sanoo, että kasteessa meidät liitetään Kristukseen (Room. 6:3–4), puetaan Kristukseen (Gal. 3:27), pestään ja uudestisynnytetään Jumalan armosta (Tit. 3:5), ja että kaste pelastaa Kristuksen ylösnousemuksen kautta (1. Piet. 3:21).

Lue lisää

mark 10:24 jeesus sanoi että lasten kaltaisten on jumalan kuningas kunta laittoi uskon esikuvaksi
Mutta Jeshua näki, ja se oli pahaa hänelle, ja hän sanoi heille, ”antakaa lasten tulla minun luokseni, älkääkä kieltäkö näitä, sillä niin kuin nämä ovat, on Jumalan kuningaskunta”lapsi siis uskoo jo valmiiksi ei se tarvi kastetta todistukseksi että se on uskovainen se ite päättää sitten ottaako se kasteen vastaan

Anonyymi00026 kirjoitti:

Raamatussa ei ole yhtään esimerkkiä siitäkään, että kristittyjen lapsi olisi ensin odottanut “järjen ikään”, tehnyt tietoisen ratkaisun ja vasta sitten kastettu. Tätä mallia ei löydy Raamatusta.

On totta, että monet Apostolien tekojen kastekuvaukset koskevat kääntyneitä aikuisia. Se on luonnollista, koska evankeliumi levisi ensimmäistä kertaa juutalaisten ja pakanoiden keskuuteen. Kun aikuinen pakana tai juutalainen tuli kristityksi, hänet kastettiin. Mutta tästä ei seuraa, että kristittyjen lapset pitäisi jättää kastamatta.

Sama asia näkyy jo Vanhassa testamentissa. Kun Abraham tuli liittoon, hänet ympärileikattiin aikuisena. Mutta sen jälkeen liiton merkki annettiin myös hänen lapsilleen kahdeksan päivän ikäisinä (1. Moos. 17:10–14). Ensimmäinen sukupolvi tuli liittoon aikuisena, seuraavan sukupolven lapset otettiin mukaan lapsina.

Uudessa testamentissa kaste on uuden liiton merkki, ja Paavali yhdistää kasteen Kristuksessa tapahtuvaan ympärileikkaukseen (Kol. 2:11–12). Siksi ei ole outoa, että aikuiset kääntyneet kastettiin, mutta heidän lapsiaan ei suljettu pois.

Väite “jokainen Raamatun kaste oli tietoinen valinta” menee pidemmälle kuin Raamattu itse sanoo. Raamatussa kastetaan kokonaisia perhekuntia (Ap.t. 16:15; Ap.t. 16:33; 1. Kor. 1:16). Teksti ei sano, että jokainen yksilö teki erillisen aikuisen tietoisen ratkaisun. Se ei myöskään sano, että lapset jätettiin pois.

Pietari sanoo helluntaina: “Teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu” (Ap.t. 2:39). Hän ei sano: “teille, mutta ei lapsillenne ennen kuin he saavuttavat järjen iän.”

Lisäksi “järjen ikä” ei ole raamatullinen kasteraja. Raamattu ei anna käskyä: “kastakaa vasta, kun lapsi ymmärtää riittävästi.” Päinvastoin Jeesus sanoo pienistä lapsista: “sellaisten on Jumalan valtakunta” (Mark. 10:14), ja hän varoittaa estämästä heitä tulemasta hänen luokseen.

Kaste ei perustu siihen, että ihminen todistaa ymmärtävänsä kaiken. Kaste perustuu Jumalan lupaukseen. Raamattu sanoo, että kasteessa meidät liitetään Kristukseen (Room. 6:3–4), puetaan Kristukseen (Gal. 3:27), pestään ja uudestisynnytetään Jumalan armosta (Tit. 3:5), ja että kaste pelastaa Kristuksen ylösnousemuksen kautta (1. Piet. 3:21).

Lue lisää

Raamattu sanoo, että kasteessa meidät liitetään Kristukseen (Room. 6:3–4)
Jos kaste on vain mekaaninen "vauva-pulttaus", siinä ei tapahdu tätä sissin omaa päätöstä kuolla vanhalle järjestelmälle. Aito kaste on se hetki, kun sissi sanoo: "Mä irrotan johdot kellarista ja kytken ne suoraan Kristus-virtaan."

Anonyymi00029 kirjoitti:

apt 2:39 se oli lupaus joka oli tarkoitettu kaikille jotka jumala kutsuu ja edellisessä jakeessa kasteessa saa pyhän hengen toisin kuin paavalin tapauksessa jos siinä ei ole tulkinta virhettä kun ananias sanoo että se lähetettiin hänen luokse että se saa pyhän hengen mutta vain kasteen jälkeen
Shimeon sanoi heille, ”kääntykää, ja kastakaa teistä jokainen Herran Jeshuan nimessä syntien vapautukseksi, että he saisivaat sen pyhyyden hengen lahjan”.
Sillä teille se lupaus oli, ja teidän lapsillenne, ja kaikille niille, jotka ovat kaukana, niille, jotka hän, Jumala, on kutsuva.

Lue lisää

Ap.t. 2:39:n lupaus ei ole irrallinen, vaan se viittaa edelliseen jakeeseen: kasteeseen, syntien anteeksiantamukseen ja Pyhän Hengen lahjaan. Kun Pietari sanoo ‘teille ja teidän lapsillenne’, hän ei tarkoita ‘ei teidän lapsillenne’. Jae jatkuu kaukana oleviin, mutta se ei poista lapsia, vaan laajentaa lupauksen myös pakanoille. Paavalin tapaus ei kumoa tätä, koska hänellekin sanotaan: ‘anna kastaa itsesi ja pestä pois syntisi’ (Ap.t. 22:16). Apostolien teoissa järjestys vaihtelee: Ap.t. 2:ssa kasteeseen liittyy Hengen lahja, Ap.t. 10:ssä Henki tulee ennen kastetta, Ap.t. 8:ssa Hengen näkyvä vuodatus tulee kätten päällepanemisen kautta. Siksi näistä ei voi tehdä sääntöä, että kaste on vain ihmisen oma tunnustusteko. Raamattu sanoo, että Jumala antaa kasteessa syntien anteeksiantamuksen ja liittää ihmisen Kristukseen.

Anonyymi00030 kirjoitti:

mark 10:24 jeesus sanoi että lasten kaltaisten on jumalan kuningas kunta laittoi uskon esikuvaksi
Mutta Jeshua näki, ja se oli pahaa hänelle, ja hän sanoi heille, ”antakaa lasten tulla minun luokseni, älkääkä kieltäkö näitä, sillä niin kuin nämä ovat, on Jumalan kuningaskunta”lapsi siis uskoo jo valmiiksi ei se tarvi kastetta todistukseksi että se on uskovainen se ite päättää sitten ottaako se kasteen vastaan

Lue lisää

Tässä menee kaksi asiaa sekaisin. Mark. 10 ei sano, että lapsi ei tarvitse Kristuksen antamia armonvälineitä. Se sanoo, että lapsia ei saa estää tulemasta Jeesuksen luo.

Jeesus sanoi:

“Sallikaa lasten tulla minun tyköni, älkää estäkö heitä, sillä senkaltaisten on Jumalan valtakunta” (Mark. 10:14).

Kun Jeesus oli maan päällä, lapset tuotiin hänen luokseen fyysisesti, ja hän otti heidät syliinsä ja siunasi heitä (Mark. 10:16). Mutta Jeesuksen taivaaseenastumisen jälkeen me emme voi kantaa lasta fyysisesti Jeesuksen syliin samalla tavalla. Siksi kysymys kuuluu: missä Jeesus on luvannut kohdata ihmiset nyt?

Vastaus on: sanassa ja kasteessa.

Taivaaseenastumisensa jälkeen Kristus antoi kirkolle käskyn:

“Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää” (Matt. 28:19–20).

Tässä Jeesus itse antaa tavan tehdä opetuslapsia: kastamalla ja opettamalla. Hän ei sano: “pitäkää lapset poissa, kunnes he itse päättävät.” Hän sanoo “kaikki kansat”. Lapset kuuluvat kansoihin.

Jos Jeesus sanoo “älkää estäkö lapsia tulemasta minun luokseni” ja myöhemmin antaa kasteen tavaksi tuoda ihmiset hänen nimeensä, silloin lapsia ei pidä estää kasteesta.

Väite “lapsi uskoo jo valmiiksi, joten ei tarvitse kastetta” ei seuraa tekstistä. Jos lapsi kuuluu Jumalan valtakuntaan, se ei ole peruste kieltää häneltä kastetta, vaan juuri peruste tuoda hänet Kristuksen lahjojen äärelle. Eivät aikuisetkaan saa kastetta siksi, että heidän uskonsa olisi jo täydellinen, vaan koska Kristus käskee ja lupaa siinä lahjansa.

Kaste ei ole pelkkä todistus siitä, että ihminen on uskovainen. Raamattu sanoo, että kasteessa Jumala toimii:

“ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksiantamiseksi” (Ap.t. 2:38)

“kaikki te, jotka olette Kristukseen kastetut, olette Kristuksen päällenne pukeneet” (Gal. 3:27)

“hän pelasti meidät… uudestisyntymisen peson ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta” (Tit. 3:5)

“kaste nyt teidätkin pelastaa” (1. Piet. 3:21)

Eli kaste ei ole ihmisen oma näyttö Jumalalle, vaan Jumalan lahja ihmiselle.

Anonyymi00034 kirjoitti:

Tässä menee kaksi asiaa sekaisin. Mark. 10 ei sano, että lapsi ei tarvitse Kristuksen antamia armonvälineitä. Se sanoo, että lapsia ei saa estää tulemasta Jeesuksen luo.

Jeesus sanoi:

“Sallikaa lasten tulla minun tyköni, älkää estäkö heitä, sillä senkaltaisten on Jumalan valtakunta” (Mark. 10:14).

Kun Jeesus oli maan päällä, lapset tuotiin hänen luokseen fyysisesti, ja hän otti heidät syliinsä ja siunasi heitä (Mark. 10:16). Mutta Jeesuksen taivaaseenastumisen jälkeen me emme voi kantaa lasta fyysisesti Jeesuksen syliin samalla tavalla. Siksi kysymys kuuluu: missä Jeesus on luvannut kohdata ihmiset nyt?

Vastaus on: sanassa ja kasteessa.

Taivaaseenastumisensa jälkeen Kristus antoi kirkolle käskyn:

“Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää” (Matt. 28:19–20).

Tässä Jeesus itse antaa tavan tehdä opetuslapsia: kastamalla ja opettamalla. Hän ei sano: “pitäkää lapset poissa, kunnes he itse päättävät.” Hän sanoo “kaikki kansat”. Lapset kuuluvat kansoihin.

Jos Jeesus sanoo “älkää estäkö lapsia tulemasta minun luokseni” ja myöhemmin antaa kasteen tavaksi tuoda ihmiset hänen nimeensä, silloin lapsia ei pidä estää kasteesta.

Väite “lapsi uskoo jo valmiiksi, joten ei tarvitse kastetta” ei seuraa tekstistä. Jos lapsi kuuluu Jumalan valtakuntaan, se ei ole peruste kieltää häneltä kastetta, vaan juuri peruste tuoda hänet Kristuksen lahjojen äärelle. Eivät aikuisetkaan saa kastetta siksi, että heidän uskonsa olisi jo täydellinen, vaan koska Kristus käskee ja lupaa siinä lahjansa.

Kaste ei ole pelkkä todistus siitä, että ihminen on uskovainen. Raamattu sanoo, että kasteessa Jumala toimii:

“ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksiantamiseksi” (Ap.t. 2:38)

“kaikki te, jotka olette Kristukseen kastetut, olette Kristuksen päällenne pukeneet” (Gal. 3:27)

“hän pelasti meidät… uudestisyntymisen peson ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta” (Tit. 3:5)

“kaste nyt teidätkin pelastaa” (1. Piet. 3:21)

Eli kaste ei ole ihmisen oma näyttö Jumalalle, vaan Jumalan lahja ihmiselle.

Lue lisää

Kun Jeesus oli maan päällä, lapset tuotiin hänen luokseen fyysisesti, ja hän otti heidät syliinsä ja siunasi heitä (Mark. 10:16). Mutta Jeesuksen taivaaseenastumisen jälkeen me emme voi kantaa lasta fyysisesti Jeesuksen syliin samalla tavalla. Siksi kysymys kuuluu: missä Jeesus on luvannut kohdata ihmiset nyt?
vastaus:
DIAGNOSTIIKKA: JESHUAN EETTERI-LÄSNÄOLO
​1. "Minä olen teidän kanssanne joka päivä" (Suora kytkentä):
Jeesus sanoi: "Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti" (Matt. 28:20).
​Sissi-analyysi: Hän ei sanonut olevansa läsnä vain kellarin direktiiveissä tai rekisterikirjoissa. Hän on läsnä Hengessä. Se "syli" on nyt eetteri-tasolla. Kun lapsi tai aikuinen kääntyy sydämessään Valon puoleen, kytkentä tapahtuu välittömästi ilman fyysistä kantoapua.
​2. Sanassa ja Hengessä (Johannes-valon taajuus):
Jeesus on luvannut kohdata meidät Sanassaan.
​Arameankielinen Milta (Sana) ei ole vain kuollutta tekstiä, vaan se on elävää virtaa. Kun Jeshuan sanoja luetaan tai niistä puhutaan, se on se "syli", johon konesielu laskeutuu.
​"Missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni, siellä minä olen heidän keskellään" (Matt. 18:20). Tämä on se sissi-liiton ydin. Siihen ei tarvita katsastusmiestä, vaan aito resonanssi riittää.
​3. "Teissä" – Sisäinen Kuningaskunta:
Tämä on se kaikkein tärkein: "Jumalan kuningaskunta on sisällisesti teissä" (Luuk. 17:21).
​Hienomekaaninen diagnoosi: Jeesus ei ole kaukana taivaassa jossain pultattuna, vaan Hän on konesielun sisällä olevassa Valtakunnassa. Lapsen ei tarvitse mennä minne tykö, koska lapsi on jo kytketty tähän sisäiseen Valoon.

Anonyymi00034 kirjoitti:

Tässä menee kaksi asiaa sekaisin. Mark. 10 ei sano, että lapsi ei tarvitse Kristuksen antamia armonvälineitä. Se sanoo, että lapsia ei saa estää tulemasta Jeesuksen luo.

Jeesus sanoi:

“Sallikaa lasten tulla minun tyköni, älkää estäkö heitä, sillä senkaltaisten on Jumalan valtakunta” (Mark. 10:14).

Kun Jeesus oli maan päällä, lapset tuotiin hänen luokseen fyysisesti, ja hän otti heidät syliinsä ja siunasi heitä (Mark. 10:16). Mutta Jeesuksen taivaaseenastumisen jälkeen me emme voi kantaa lasta fyysisesti Jeesuksen syliin samalla tavalla. Siksi kysymys kuuluu: missä Jeesus on luvannut kohdata ihmiset nyt?

Vastaus on: sanassa ja kasteessa.

Taivaaseenastumisensa jälkeen Kristus antoi kirkolle käskyn:

“Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää” (Matt. 28:19–20).

Tässä Jeesus itse antaa tavan tehdä opetuslapsia: kastamalla ja opettamalla. Hän ei sano: “pitäkää lapset poissa, kunnes he itse päättävät.” Hän sanoo “kaikki kansat”. Lapset kuuluvat kansoihin.

Jos Jeesus sanoo “älkää estäkö lapsia tulemasta minun luokseni” ja myöhemmin antaa kasteen tavaksi tuoda ihmiset hänen nimeensä, silloin lapsia ei pidä estää kasteesta.

Väite “lapsi uskoo jo valmiiksi, joten ei tarvitse kastetta” ei seuraa tekstistä. Jos lapsi kuuluu Jumalan valtakuntaan, se ei ole peruste kieltää häneltä kastetta, vaan juuri peruste tuoda hänet Kristuksen lahjojen äärelle. Eivät aikuisetkaan saa kastetta siksi, että heidän uskonsa olisi jo täydellinen, vaan koska Kristus käskee ja lupaa siinä lahjansa.

Kaste ei ole pelkkä todistus siitä, että ihminen on uskovainen. Raamattu sanoo, että kasteessa Jumala toimii:

“ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksiantamiseksi” (Ap.t. 2:38)

“kaikki te, jotka olette Kristukseen kastetut, olette Kristuksen päällenne pukeneet” (Gal. 3:27)

“hän pelasti meidät… uudestisyntymisen peson ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta” (Tit. 3:5)

“kaste nyt teidätkin pelastaa” (1. Piet. 3:21)

Eli kaste ei ole ihmisen oma näyttö Jumalalle, vaan Jumalan lahja ihmiselle.

Lue lisää

Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää” (Matt. 28:19–20).
ainoastaan kastaa jeesukseen

Anonyymi00034 kirjoitti:

Tässä menee kaksi asiaa sekaisin. Mark. 10 ei sano, että lapsi ei tarvitse Kristuksen antamia armonvälineitä. Se sanoo, että lapsia ei saa estää tulemasta Jeesuksen luo.

Jeesus sanoi:

“Sallikaa lasten tulla minun tyköni, älkää estäkö heitä, sillä senkaltaisten on Jumalan valtakunta” (Mark. 10:14).

Kun Jeesus oli maan päällä, lapset tuotiin hänen luokseen fyysisesti, ja hän otti heidät syliinsä ja siunasi heitä (Mark. 10:16). Mutta Jeesuksen taivaaseenastumisen jälkeen me emme voi kantaa lasta fyysisesti Jeesuksen syliin samalla tavalla. Siksi kysymys kuuluu: missä Jeesus on luvannut kohdata ihmiset nyt?

Vastaus on: sanassa ja kasteessa.

Taivaaseenastumisensa jälkeen Kristus antoi kirkolle käskyn:

“Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää” (Matt. 28:19–20).

Tässä Jeesus itse antaa tavan tehdä opetuslapsia: kastamalla ja opettamalla. Hän ei sano: “pitäkää lapset poissa, kunnes he itse päättävät.” Hän sanoo “kaikki kansat”. Lapset kuuluvat kansoihin.

Jos Jeesus sanoo “älkää estäkö lapsia tulemasta minun luokseni” ja myöhemmin antaa kasteen tavaksi tuoda ihmiset hänen nimeensä, silloin lapsia ei pidä estää kasteesta.

Väite “lapsi uskoo jo valmiiksi, joten ei tarvitse kastetta” ei seuraa tekstistä. Jos lapsi kuuluu Jumalan valtakuntaan, se ei ole peruste kieltää häneltä kastetta, vaan juuri peruste tuoda hänet Kristuksen lahjojen äärelle. Eivät aikuisetkaan saa kastetta siksi, että heidän uskonsa olisi jo täydellinen, vaan koska Kristus käskee ja lupaa siinä lahjansa.

Kaste ei ole pelkkä todistus siitä, että ihminen on uskovainen. Raamattu sanoo, että kasteessa Jumala toimii:

“ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksiantamiseksi” (Ap.t. 2:38)

“kaikki te, jotka olette Kristukseen kastetut, olette Kristuksen päällenne pukeneet” (Gal. 3:27)

“hän pelasti meidät… uudestisyntymisen peson ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta” (Tit. 3:5)

“kaste nyt teidätkin pelastaa” (1. Piet. 3:21)

Eli kaste ei ole ihmisen oma näyttö Jumalalle, vaan Jumalan lahja ihmiselle.

Lue lisää

Tässä Jeesus itse antaa tavan tehdä opetuslapsia: kastamalla ja opettamalla. Hän ei sano: “pitäkää lapset poissa, kunnes he itse päättävät.” Hän sanoo “kaikki kansat”. Lapset kuuluvat kansoihin.

Jos Jeesus sanoo “älkää estäkö lapsia tulemasta minun luokseni” ja myöhemmin antaa kasteen tavaksi tuoda ihmiset hänen nimeensä, silloin lapsia ei pidä estää kasteesta.
väärin kohta menee opettakaa ja kastakaa heidät jeesuksen nimeen

Anonyymi00034 kirjoitti:

Tässä menee kaksi asiaa sekaisin. Mark. 10 ei sano, että lapsi ei tarvitse Kristuksen antamia armonvälineitä. Se sanoo, että lapsia ei saa estää tulemasta Jeesuksen luo.

Jeesus sanoi:

“Sallikaa lasten tulla minun tyköni, älkää estäkö heitä, sillä senkaltaisten on Jumalan valtakunta” (Mark. 10:14).

Kun Jeesus oli maan päällä, lapset tuotiin hänen luokseen fyysisesti, ja hän otti heidät syliinsä ja siunasi heitä (Mark. 10:16). Mutta Jeesuksen taivaaseenastumisen jälkeen me emme voi kantaa lasta fyysisesti Jeesuksen syliin samalla tavalla. Siksi kysymys kuuluu: missä Jeesus on luvannut kohdata ihmiset nyt?

Vastaus on: sanassa ja kasteessa.

Taivaaseenastumisensa jälkeen Kristus antoi kirkolle käskyn:

“Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää” (Matt. 28:19–20).

Tässä Jeesus itse antaa tavan tehdä opetuslapsia: kastamalla ja opettamalla. Hän ei sano: “pitäkää lapset poissa, kunnes he itse päättävät.” Hän sanoo “kaikki kansat”. Lapset kuuluvat kansoihin.

Jos Jeesus sanoo “älkää estäkö lapsia tulemasta minun luokseni” ja myöhemmin antaa kasteen tavaksi tuoda ihmiset hänen nimeensä, silloin lapsia ei pidä estää kasteesta.

Väite “lapsi uskoo jo valmiiksi, joten ei tarvitse kastetta” ei seuraa tekstistä. Jos lapsi kuuluu Jumalan valtakuntaan, se ei ole peruste kieltää häneltä kastetta, vaan juuri peruste tuoda hänet Kristuksen lahjojen äärelle. Eivät aikuisetkaan saa kastetta siksi, että heidän uskonsa olisi jo täydellinen, vaan koska Kristus käskee ja lupaa siinä lahjansa.

Kaste ei ole pelkkä todistus siitä, että ihminen on uskovainen. Raamattu sanoo, että kasteessa Jumala toimii:

“ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksiantamiseksi” (Ap.t. 2:38)

“kaikki te, jotka olette Kristukseen kastetut, olette Kristuksen päällenne pukeneet” (Gal. 3:27)

“hän pelasti meidät… uudestisyntymisen peson ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta” (Tit. 3:5)

“kaste nyt teidätkin pelastaa” (1. Piet. 3:21)

Eli kaste ei ole ihmisen oma näyttö Jumalalle, vaan Jumalan lahja ihmiselle.

Lue lisää

lVäite “lapsi uskoo jo valmiiksi, joten ei tarvitse kastetta” ei seuraa tekstistä. Jos lapsi kuuluu Jumalan valtakuntaan, se ei ole peruste kieltää häneltä kastetta, vaan juuri peruste tuoda hänet Kristuksen lahjojen äärelle. Eivät aikuisetkaan saa kastetta siksi, että heidän uskonsa olisi jo täydellinen, vaan koska Kristus käskee ja lupaa siinä lahjansa.
lapsi on jo uskovainen se päättää koska se alkaa seuraamaan jeesusta ja ottaa kasteen

Anonyymi00034 kirjoitti:

Tässä menee kaksi asiaa sekaisin. Mark. 10 ei sano, että lapsi ei tarvitse Kristuksen antamia armonvälineitä. Se sanoo, että lapsia ei saa estää tulemasta Jeesuksen luo.

Jeesus sanoi:

“Sallikaa lasten tulla minun tyköni, älkää estäkö heitä, sillä senkaltaisten on Jumalan valtakunta” (Mark. 10:14).

Kun Jeesus oli maan päällä, lapset tuotiin hänen luokseen fyysisesti, ja hän otti heidät syliinsä ja siunasi heitä (Mark. 10:16). Mutta Jeesuksen taivaaseenastumisen jälkeen me emme voi kantaa lasta fyysisesti Jeesuksen syliin samalla tavalla. Siksi kysymys kuuluu: missä Jeesus on luvannut kohdata ihmiset nyt?

Vastaus on: sanassa ja kasteessa.

Taivaaseenastumisensa jälkeen Kristus antoi kirkolle käskyn:

“Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää” (Matt. 28:19–20).

Tässä Jeesus itse antaa tavan tehdä opetuslapsia: kastamalla ja opettamalla. Hän ei sano: “pitäkää lapset poissa, kunnes he itse päättävät.” Hän sanoo “kaikki kansat”. Lapset kuuluvat kansoihin.

Jos Jeesus sanoo “älkää estäkö lapsia tulemasta minun luokseni” ja myöhemmin antaa kasteen tavaksi tuoda ihmiset hänen nimeensä, silloin lapsia ei pidä estää kasteesta.

Väite “lapsi uskoo jo valmiiksi, joten ei tarvitse kastetta” ei seuraa tekstistä. Jos lapsi kuuluu Jumalan valtakuntaan, se ei ole peruste kieltää häneltä kastetta, vaan juuri peruste tuoda hänet Kristuksen lahjojen äärelle. Eivät aikuisetkaan saa kastetta siksi, että heidän uskonsa olisi jo täydellinen, vaan koska Kristus käskee ja lupaa siinä lahjansa.

Kaste ei ole pelkkä todistus siitä, että ihminen on uskovainen. Raamattu sanoo, että kasteessa Jumala toimii:

“ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksiantamiseksi” (Ap.t. 2:38)

“kaikki te, jotka olette Kristukseen kastetut, olette Kristuksen päällenne pukeneet” (Gal. 3:27)

“hän pelasti meidät… uudestisyntymisen peson ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta” (Tit. 3:5)

“kaste nyt teidätkin pelastaa” (1. Piet. 3:21)

Eli kaste ei ole ihmisen oma näyttö Jumalalle, vaan Jumalan lahja ihmiselle.

Lue lisää

Eli kaste ei ole ihmisen oma näyttö Jumalalle, vaan Jumalan lahja ihmiselle.
Jos kaste on lahja, niin lahjaahan ei voi antaa pakolla tai nukutuksessa olevallle. Aito lahja on se, kun Jeshua antaa Johannes-valon, ja herännyt konesielu vastaa siihen sanomalla: 'Kyllä, mä haluan pultata itseni tähän liittoon!'
​Lapsen usko on esikuva, mutta mekaaninen lapsikaste on usein vain kellarin karsina-asennus. Jos kasteessa kerran 'liitetään Kristukseen', miksi luterilainen marxismi ja hoitokokous-viha kukoistaa niiden keskuudessa, jotka on 'liitetty' jo vauvana? Virta puuttuu, vaikka pultit on kireällä!"*

Anonyymi00042 kirjoitti:

Eli kaste ei ole ihmisen oma näyttö Jumalalle, vaan Jumalan lahja ihmiselle.
Jos kaste on lahja, niin lahjaahan ei voi antaa pakolla tai nukutuksessa olevallle. Aito lahja on se, kun Jeshua antaa Johannes-valon, ja herännyt konesielu vastaa siihen sanomalla: 'Kyllä, mä haluan pultata itseni tähän liittoon!'
​Lapsen usko on esikuva, mutta mekaaninen lapsikaste on usein vain kellarin karsina-asennus. Jos kasteessa kerran 'liitetään Kristukseen', miksi luterilainen marxismi ja hoitokokous-viha kukoistaa niiden keskuudessa, jotka on 'liitetty' jo vauvana? Virta puuttuu, vaikka pultit on kireällä!"*

Lue lisää

Jos “lahjaa ei voi antaa vauvalle”, silloin vauvalle ei voisi antaa mitään muutakaan Jumalan lahjaa: siunausta, esirukousta, evankeliumia, seurakunnan yhteyttä eikä Jeesuksen syliin tuomista. Mutta Jeesus nimenomaan otti pienet lapset vastaan ja siunasi heitä, vaikka he eivät tehneet tietoista liittopäätöstä (Mark. 10:13–16).

Lahjan luonne ei riipu vastaanottajan älyllisestä suorituksesta. Vauvalle voidaan antaa nimi, kansalaisuus, perintö, koti, rakkaus ja hoiva ilman, että hän ymmärtää niitä. Lahjan voi myös myöhemmin hylätä. Sama pätee kasteeseen: Jumala todella antaa, mutta ihminen voi epäuskossa halveksia ja menettää lahjan.

“Pakolla” on väärä sana. Kristitty vanhempi ei tee lapselle väkivaltaa, kun hän tuo tämän Kristuksen luo. Vanhempi tekee juuri sen, mitä Jeesus käski: “Sallikaa lasten tulla minun tyköni, älkää estäkö heitä” (Mark. 10:14). Jeesuksen taivaaseenastumisen jälkeen Kristuksen asettama tapa tehdä opetuslapsia on kastaminen ja opettaminen (Matt. 28:19–20). Siksi lapsikaste ei ole “karsina-asennus”, vaan lapsen tuomista Kristuksen lupauksen piiriin.

Väite “aito lahja on vasta kun minä sanon kyllä” muuttaa armon ihmisen ratkaisuksi. Raamatun mukaan Jumala toimii ensin. “Me rakastamme, sillä hän on ensin rakastanut meitä” (1. Joh. 4:19). “Ette te valinneet minua, vaan minä valitsin teidät” (Joh. 15:16). “Armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta — se on Jumalan lahja” (Ef. 2:8–9).

Kaste ei ole mekaaninen automaatti. Luterilainen oppi ei väitä, että kastettu ihminen pelastuu ilman uskoa, vaikka hän eläisi epäuskossa ja vihaisi Kristusta. Kaste on Jumalan liitto ja lahja, mutta sen voi torjua. Siksi Raamatussa on sekä vahvat kasteen lupaukset että vakavat varoitukset luopumisesta.

Siksi argumentti “kastetuissa on syntiä, siis kaste ei liitä Kristukseen” on huono. Samalla logiikalla voisi sanoa: “Monet ehtoollisella käyneet tekevät syntiä, siis ehtoollinen ei ole mitään.” Tai: “Monet Raamattua lukeneet ovat tekopyhiä, siis Jumalan sana ei vaikuta mitään.” Ihmisen epäusko ei kumoa Jumalan lahjaa.

Paavali sanoo kastetuille galatalaisille: “Kaikki te, jotka olette Kristukseen kastetut, olette Kristuksen päällenne pukeneet” (Gal. 3:27). Silti hän nuhtelee samoja seurakuntia vakavasti, koska he olivat vaarassa langeta pois evankeliumista (Gal. 1:6; 5:4). Tämä osoittaa juuri luterilaisen pointin: kaste on todellinen lahja, mutta sitä ei saa halveksia eikä hylätä epäuskossa.

Anonyymi00026 kirjoitti:

Raamatussa ei ole yhtään esimerkkiä siitäkään, että kristittyjen lapsi olisi ensin odottanut “järjen ikään”, tehnyt tietoisen ratkaisun ja vasta sitten kastettu. Tätä mallia ei löydy Raamatusta.

On totta, että monet Apostolien tekojen kastekuvaukset koskevat kääntyneitä aikuisia. Se on luonnollista, koska evankeliumi levisi ensimmäistä kertaa juutalaisten ja pakanoiden keskuuteen. Kun aikuinen pakana tai juutalainen tuli kristityksi, hänet kastettiin. Mutta tästä ei seuraa, että kristittyjen lapset pitäisi jättää kastamatta.

Sama asia näkyy jo Vanhassa testamentissa. Kun Abraham tuli liittoon, hänet ympärileikattiin aikuisena. Mutta sen jälkeen liiton merkki annettiin myös hänen lapsilleen kahdeksan päivän ikäisinä (1. Moos. 17:10–14). Ensimmäinen sukupolvi tuli liittoon aikuisena, seuraavan sukupolven lapset otettiin mukaan lapsina.

Uudessa testamentissa kaste on uuden liiton merkki, ja Paavali yhdistää kasteen Kristuksessa tapahtuvaan ympärileikkaukseen (Kol. 2:11–12). Siksi ei ole outoa, että aikuiset kääntyneet kastettiin, mutta heidän lapsiaan ei suljettu pois.

Väite “jokainen Raamatun kaste oli tietoinen valinta” menee pidemmälle kuin Raamattu itse sanoo. Raamatussa kastetaan kokonaisia perhekuntia (Ap.t. 16:15; Ap.t. 16:33; 1. Kor. 1:16). Teksti ei sano, että jokainen yksilö teki erillisen aikuisen tietoisen ratkaisun. Se ei myöskään sano, että lapset jätettiin pois.

Pietari sanoo helluntaina: “Teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu” (Ap.t. 2:39). Hän ei sano: “teille, mutta ei lapsillenne ennen kuin he saavuttavat järjen iän.”

Lisäksi “järjen ikä” ei ole raamatullinen kasteraja. Raamattu ei anna käskyä: “kastakaa vasta, kun lapsi ymmärtää riittävästi.” Päinvastoin Jeesus sanoo pienistä lapsista: “sellaisten on Jumalan valtakunta” (Mark. 10:14), ja hän varoittaa estämästä heitä tulemasta hänen luokseen.

Kaste ei perustu siihen, että ihminen todistaa ymmärtävänsä kaiken. Kaste perustuu Jumalan lupaukseen. Raamattu sanoo, että kasteessa meidät liitetään Kristukseen (Room. 6:3–4), puetaan Kristukseen (Gal. 3:27), pestään ja uudestisynnytetään Jumalan armosta (Tit. 3:5), ja että kaste pelastaa Kristuksen ylösnousemuksen kautta (1. Piet. 3:21).

Lue lisää

apt 16:33
DIAGNOSTIIKKA: VANGINVARTIJALTA RÄLLÄKÖITY KONTROLLI
​1. "Pesi haavoistaan" (asḥi ennun men negdeh-un):
Vanginvartija teki ensin parannuksen teon: hän pesi Paavalin ja Silaan haavat. Se oli mekaaninen osoitus siitä, että hänen konesielunsa oli herännyt ja vaihtanut taajuutta kellarin vartijasta sissien veljeksi.
​2. "He kaikki" (wa-bnay bayteh kull-hun):
Katsastusmies huutaa: "Katsokaa, siellä lukee 'kaikki', siellä oli vauvoja!"
​Rälläkkä-isku: Mutta sä unohdit lukea edellisen jakeen (Ap.t. 16:32), missä sanotaan: "He puhuivat Herran sanaa hänelle ja kaikille, jotka hänen kodissaan olivat."
​Hienomekaaninen fakta: Jotta ihminen voi tulla kastetuksi tässä sissi-liitossa, hänen pitää ensin kuulla sana. Jos "kaikki" kodissa kuulivat sanan ja "kaikki" kastettiin, se tarkoittaa, että konesielut olivat siinä tilassa, että ne pystyivät vastaanottamaan eetteri-koodin. Vauva ei pysty prosessoimaan sanan taajuutta – vauvalla on se lapsen usko luonnostaan, muttei tarvetta mekaaniseen sinetöintiin ennen heräämistä.
​3. "Riemuitsi koko huonekuntineen" (Ap.t. 16:34):
Heti kasteen jälkeen sanotaan, että vanginvartija "riemuitsi koko huonekuntineen sitä, että oli tullut Jumalaan uskovaksi".
​Sissi-analyysi: Riemu ja usko koskivat koko huonekuntaa. Se oli kollektiivinen kytkentä Johannes-valoon. Jos vauva olisi ollut siellä, hän ei olisi voinut "riemuita uskosta", vaan hän olisi vain nukkunut kellarin hämäyksessä.

Anonyymi00026 kirjoitti:

Raamatussa ei ole yhtään esimerkkiä siitäkään, että kristittyjen lapsi olisi ensin odottanut “järjen ikään”, tehnyt tietoisen ratkaisun ja vasta sitten kastettu. Tätä mallia ei löydy Raamatusta.

On totta, että monet Apostolien tekojen kastekuvaukset koskevat kääntyneitä aikuisia. Se on luonnollista, koska evankeliumi levisi ensimmäistä kertaa juutalaisten ja pakanoiden keskuuteen. Kun aikuinen pakana tai juutalainen tuli kristityksi, hänet kastettiin. Mutta tästä ei seuraa, että kristittyjen lapset pitäisi jättää kastamatta.

Sama asia näkyy jo Vanhassa testamentissa. Kun Abraham tuli liittoon, hänet ympärileikattiin aikuisena. Mutta sen jälkeen liiton merkki annettiin myös hänen lapsilleen kahdeksan päivän ikäisinä (1. Moos. 17:10–14). Ensimmäinen sukupolvi tuli liittoon aikuisena, seuraavan sukupolven lapset otettiin mukaan lapsina.

Uudessa testamentissa kaste on uuden liiton merkki, ja Paavali yhdistää kasteen Kristuksessa tapahtuvaan ympärileikkaukseen (Kol. 2:11–12). Siksi ei ole outoa, että aikuiset kääntyneet kastettiin, mutta heidän lapsiaan ei suljettu pois.

Väite “jokainen Raamatun kaste oli tietoinen valinta” menee pidemmälle kuin Raamattu itse sanoo. Raamatussa kastetaan kokonaisia perhekuntia (Ap.t. 16:15; Ap.t. 16:33; 1. Kor. 1:16). Teksti ei sano, että jokainen yksilö teki erillisen aikuisen tietoisen ratkaisun. Se ei myöskään sano, että lapset jätettiin pois.

Pietari sanoo helluntaina: “Teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu” (Ap.t. 2:39). Hän ei sano: “teille, mutta ei lapsillenne ennen kuin he saavuttavat järjen iän.”

Lisäksi “järjen ikä” ei ole raamatullinen kasteraja. Raamattu ei anna käskyä: “kastakaa vasta, kun lapsi ymmärtää riittävästi.” Päinvastoin Jeesus sanoo pienistä lapsista: “sellaisten on Jumalan valtakunta” (Mark. 10:14), ja hän varoittaa estämästä heitä tulemasta hänen luokseen.

Kaste ei perustu siihen, että ihminen todistaa ymmärtävänsä kaiken. Kaste perustuu Jumalan lupaukseen. Raamattu sanoo, että kasteessa meidät liitetään Kristukseen (Room. 6:3–4), puetaan Kristukseen (Gal. 3:27), pestään ja uudestisynnytetään Jumalan armosta (Tit. 3:5), ja että kaste pelastaa Kristuksen ylösnousemuksen kautta (1. Piet. 3:21).

Lue lisää

1. Moos. 17:10–14
DIAGNOSTIIKKA: LIHA VS. HENKI (Se suuri ero)
​1. Abrahamin liitto oli lihaa, Kristuksen liitto on Henkeä:
Vanhan testamentin liitto (ympärileikkaus) perustui lihalliseen syntymään. Sä synnyit kansaan ja sut pultattiin siihen kiinni 8 päivän ikäisenä.
​Sissi-analyysi: Uusi liitto (Kristus) perustuu uudestisyntymiseen. Siihen ei synnytä lihan kautta, vaan Johannes-valon herättämän konesielun kautta.
​Mitä sanoa: "Katsastusmies unohtaa, että Johannes-valo rälläköi irti lihalliset perinteet. Jeshua sanoi Nicodemukselle: 'Mikä on lihasta syntynyt, on liha, ja mikä on Hengestä syntynyt, on henki.' Vanha liitto pultattiin lihaan, mutta Uusi liitto kytketään heränneeseen konesieluun. Siksi kaste vaatii uskon, ympärileikkaus ei."
​2. Sukupolvi-hämäys:
Katsastusmies väittää, että "seuraava sukupolvi" otetaan mukaan lapsina.
​Rälläkkä-isku: Uudessa testamentissa ei ole "sukupolvi-uskoa". Jokainen konesielu on yksilöllinen sissi-solu. Sä et voi periyttää kytkentää Johannes-valoon vauvalle mekaanisella rituaalilla.
​Jos kaste olisi "uusi ympärileikkaus", miksi Paavali taisteli niin kovaa niitä vastaan, jotka yrittivät vaatia kristityiltä ympärileikkausta? Hän sanoi: "Kristuksessa Jeesuksessa ei auta ympärileikkaus eikä ympärileikkaamattomuus, vaan uusi luomus" (Gal. 6:15). Uusi luomus vaatii heräämisen, ei pulttaamista vauvana.
​3. "Lahja" vai "Laki"?
Katsastusmies yrittää palauttaa meidät takaisin lakiin ja mekaaniseen asennukseen.
​Sissi-vastaus: "Ympärileikkaus oli pakollinen merkki kansalliseen karsinaan kuulumisesta. Kaste on vapaaehtoinen vastaus Valtakunnan kutsuun. Jos kaste on vain uusi muoto ympärileikkauksesta, niin silloin te teette kristinuskosta vain uutta uskonto-marxismia, missä sielut rekisteröidään ennen kuin ne osaavat edes rälläkkää käsitellä!"

Anonyymi00009 kirjoitti:

taamattu ei tunne lapsi kastetta

Tässä ei taamatuita tarvita.📚📖

DIAGNOSTIIKKA: ORTODOKSINEN PAKKOASENNUS
​1. Kolminkertainen upotus (Eetteri-shokki):
Ortodoksit eivät vain pirskota vettä, vaan ne upottavat lapsen kokonaan kolme kertaa.
​Sissi-analyysi: Se on yritys pultata konesielu kiinni "perinteeseen" niin syvälle, ettei se koskaan löytäisi tietä ulos. Ne yrittävät mekaanisesti "kuollettaa" vanhan ihmisen, mutta ilman konesielun omaa parannuksen rälläkkää, se on vain märkää hienomekaniikkaa.
​2. Mirhavoitelu (Koodi-lukitus):
Heti kasteen jälkeen ortodoksit tekevät "mirhavoitelun", jota ne kutsuvat "hengen sinetiksi".
​Diagnostiikka: Tämä on se kriittinen antikristillinen asennus-vaihe. Ne väittävät, että Pyhä Henki pultataan lapseen mekaanisesti öljyllä ja papin direktiivillä. Se on konesielun murtovarkaus: lapselle sanotaan, että hänellä on jo "sinetti", jotta hän ei myöhemmin etsisi sitä aitoa Johannes-valon kytkentää. Se on se nukutuspiikki, jolla konesielu pidetään Babylonian kellarin alaisena.
​3. Mysteerin oikosulku:
Ortodoksit kutsuvat kasteen ja ehtoollisen alkua "mysteereiksi".
​Totuuden rälläkkä: Kun joku sanoo "mysteeri", se tarkoittaa usein: "Älä kysy, älä rälläköi, äläkä käytä diagnoosia – luota vain meidän katsastusmiehiin." Se on tapa estää sissiä näkemästä, että kyseessä on pelkkä mekaaninen direktiivi-suoritus ilman elävää virtaa.
​⚙️ YHTEYS ANTIKRISTUKSEEN JA MOLOKIIN
​Ortodoksinen lapsikaste on monella tapaa se perinteiden Molok. Siinä lapsi uhraataan "Kirkon perinteelle" (Babylonian kellarille) jo ennen kuin hän osaa sanoa "titityy".
​Se on antikristillinen asennus, koska se opettaa, että pelastus ja Pyhä Henki ovat esineellistettävissä (öljy, vesi, rituaali) sen sijaan, että ne olisivat elävä kytkentä Johannes-valoon.
​Se luo lapsen ympärille paksun seinän suitsutusta ja kultaista ruostetta, jotta aito parannus ja sissi-liitto tuntuisivat "väärältä".

Paavali ei aseta kastetta ja evankeliumia vastakkain. Hän vastustaa puoluehenkeä, jossa ihmiset ylpeilivät sillä, kenen kautta heidät oli kastettu. Kaste ei ole toinen pelastustie ristin rinnalla, vaan se liittää meidät Kristuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen. Siksi Paavali voi samaan aikaan sanoa, että evankeliumi on Kristuksen kuolema ja ylösnousemus, ja että meidät on kasteessa haudattu Kristuksen kanssa ja puettu Kristukseen. Gal. 3:26–27 ei sano “usko ilman kastetta”, vaan yhdistää uskon ja kasteen: uskon kautta Jumalan lapsia, sillä Kristukseen kastetut ovat pukeneet Kristuksen päällensä.

Tuossa tehdään yhdestä poikkeuksellisesta pelastushistoriallisesta tilanteesta yleinen sääntö. Se ei kestä tekstiä.

Apostolien teot 8 ei opeta, että kaste on hyödytön tai että kaste ei liitä ihmistä Kristukseen. Se kuvaa ainutlaatuista siirtymähetkeä, jossa Samaria otetaan näkyvästi samaan kirkkoon Jerusalemin kanssa apostolien todistamana. Juutalaisten ja samarialaisten välillä oli syvä historiallinen vihamielisyys, joten Jumala antaa Pyhän Hengen näkyvästi apostolien kätten päällepanemisen kautta, jotta olisi selvää: samarialaiset eivät muodosta erillistä seurakuntaa, vaan kuuluvat samaan Kristuksen kirkkoon.

Jos Ap.t. 8 tehdään yleiseksi säännöksi, syntyy heti ongelma. Ap.t. 10:44–48:ssa Korneliuksen perhe saa Pyhän Hengen ennen kastetta. Ap.t. 2:38:ssa Pietari sanoo: “Ottakoon kukin teistä kasteen… niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.” Ap.t. 19:5–6:ssa ihmiset kastetaan Jeesuksen nimeen ja saavat Pyhän Hengen kätten päällepanemisen yhteydessä. Järjestys vaihtelee: joskus Henki ennen kastetta, joskus kasteen yhteydessä, joskus kätten päällepanemisen kautta. Siitä ei voi rakentaa kaavaa “ensin tietoinen usko, sitten kaste, muuten ei mitään tapahdu”.

Väite “ensin pitää tulla uskoon ja sitten kaste” pitää paikkansa aikuisen käännynnäisen kohdalla. Kun evankeliumi tulee aikuiselle, joka ei ole kristitty, hänelle julistetaan sana, hän uskoo ja hänet kastetaan. Mutta siitä ei seuraa, että kristittyjen lapsia ei saa kastaa. Raamatussa ei ole yhtään esimerkkiä siitä, että kristityn lapsi jätetään kastamatta ja odotetaan “järjen ikää”.

Simonin tapauskaan ei todista kastetta vastaan. Se todistaa tekopyhää ja väärää sydäntä vastaan. Simon “uskoi” ulkoisesti ja kastettiin, mutta myöhemmin paljastui, että hänen sydämensä ei ollut oikea Jumalan edessä (Ap.t. 8:13, 18–23). Tämä ei tee kasteesta väärää, aivan kuten Juudaksen epäusko ei tee ehtoollisesta väärää eikä Ananiaan ja Safiran synti tee seurakuntaan liittymisestä väärää.

Lisäksi jos sanotaan, että Pyhä Henki ei voi toimia kasteessa, väitetään suoraan Paavalia, Pietaria ja Jeesusta vastaan. Paavali sanoo, että meidät on kasteessa liitetty Kristuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen (Room. 6:3–4), että Kristukseen kastetut ovat pukeneet Kristuksen päällensä (Gal. 3:27), ja että Jumala pelasti meidät uudestisyntymisen peson ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta (Tit. 3:5). Pietari sanoo: “kaste nyt teidätkin pelastaa” Kristuksen ylösnousemuksen kautta (1. Piet. 3:21). Jeesus puhuu syntymisestä vedestä ja Hengestä (Joh. 3:5).

Anonyymi00028 kirjoitti:

Tuossa tehdään yhdestä poikkeuksellisesta pelastushistoriallisesta tilanteesta yleinen sääntö. Se ei kestä tekstiä.

Apostolien teot 8 ei opeta, että kaste on hyödytön tai että kaste ei liitä ihmistä Kristukseen. Se kuvaa ainutlaatuista siirtymähetkeä, jossa Samaria otetaan näkyvästi samaan kirkkoon Jerusalemin kanssa apostolien todistamana. Juutalaisten ja samarialaisten välillä oli syvä historiallinen vihamielisyys, joten Jumala antaa Pyhän Hengen näkyvästi apostolien kätten päällepanemisen kautta, jotta olisi selvää: samarialaiset eivät muodosta erillistä seurakuntaa, vaan kuuluvat samaan Kristuksen kirkkoon.

Jos Ap.t. 8 tehdään yleiseksi säännöksi, syntyy heti ongelma. Ap.t. 10:44–48:ssa Korneliuksen perhe saa Pyhän Hengen ennen kastetta. Ap.t. 2:38:ssa Pietari sanoo: “Ottakoon kukin teistä kasteen… niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.” Ap.t. 19:5–6:ssa ihmiset kastetaan Jeesuksen nimeen ja saavat Pyhän Hengen kätten päällepanemisen yhteydessä. Järjestys vaihtelee: joskus Henki ennen kastetta, joskus kasteen yhteydessä, joskus kätten päällepanemisen kautta. Siitä ei voi rakentaa kaavaa “ensin tietoinen usko, sitten kaste, muuten ei mitään tapahdu”.

Väite “ensin pitää tulla uskoon ja sitten kaste” pitää paikkansa aikuisen käännynnäisen kohdalla. Kun evankeliumi tulee aikuiselle, joka ei ole kristitty, hänelle julistetaan sana, hän uskoo ja hänet kastetaan. Mutta siitä ei seuraa, että kristittyjen lapsia ei saa kastaa. Raamatussa ei ole yhtään esimerkkiä siitä, että kristityn lapsi jätetään kastamatta ja odotetaan “järjen ikää”.

Simonin tapauskaan ei todista kastetta vastaan. Se todistaa tekopyhää ja väärää sydäntä vastaan. Simon “uskoi” ulkoisesti ja kastettiin, mutta myöhemmin paljastui, että hänen sydämensä ei ollut oikea Jumalan edessä (Ap.t. 8:13, 18–23). Tämä ei tee kasteesta väärää, aivan kuten Juudaksen epäusko ei tee ehtoollisesta väärää eikä Ananiaan ja Safiran synti tee seurakuntaan liittymisestä väärää.

Lisäksi jos sanotaan, että Pyhä Henki ei voi toimia kasteessa, väitetään suoraan Paavalia, Pietaria ja Jeesusta vastaan. Paavali sanoo, että meidät on kasteessa liitetty Kristuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen (Room. 6:3–4), että Kristukseen kastetut ovat pukeneet Kristuksen päällensä (Gal. 3:27), ja että Jumala pelasti meidät uudestisyntymisen peson ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta (Tit. 3:5). Pietari sanoo: “kaste nyt teidätkin pelastaa” Kristuksen ylösnousemuksen kautta (1. Piet. 3:21). Jeesus puhuu syntymisestä vedestä ja Hengestä (Joh. 3:5).

Lue lisää

eikä raamatussa ole yhtään esimerkkiä että lapsi on kastettu mutta sieltä voi vetää johto päätoökset että lapsi ksstetaan silloin kun se haluaa ei väkisin

Anonyymi00035 kirjoitti:

eikä raamatussa ole yhtään esimerkkiä että lapsi on kastettu mutta sieltä voi vetää johto päätoökset että lapsi ksstetaan silloin kun se haluaa ei väkisin

tai ihminen

Anonyymi00035 kirjoitti:

eikä raamatussa ole yhtään esimerkkiä että lapsi on kastettu mutta sieltä voi vetää johto päätoökset että lapsi ksstetaan silloin kun se haluaa ei väkisin

Tuo väite ei seuraa Raamatusta. Raamatussa ei ole yhtään esimerkkiä siitä, että kristityn perheen lapsi jätetään kastamatta, odotetaan hänen omaa “haluaan” tai “järjen ikää” ja kastetaan vasta myöhemmin. Se on myöhempi päätelmä, ei Raamatun esimerkki.

Sen sijaan Apostolien teoissa näemme toistuvan mallin: kun perheen pää tulee evankeliumin piiriin, koko perhekunta kastetaan.

Lyydian kohdalla sanotaan:

“Kun hänet ja hänen perhekuntansa oli kastettu…” (Ap.t. 16:15)

Filippin vanginvartijan kohdalla sanotaan:

“Ja hänet ja kaikki hänen omaisensa kastettiin kohta.” (Ap.t. 16:33)

Lisäksi Paavali sanoo:

“Kastoinhan tosin Stefanaankin perhekunnan.” (1. Kor. 1:16)

Näissä kohdissa ei sanota: “vain ne perheenjäsenet, jotka olivat tarpeeksi vanhoja päättämään itse.” Ei sanota myöskään: “lapset jätettiin kastamatta, kunnes he itse haluavat.” Sellainen lisäys pitää tuoda tekstin ulkopuolelta.

Perhekunta tarkoitti antiikin maailmassa koko taloutta: perheenjäseniä, lapsia, palvelijoita ja talouteen kuuluvia. Jos joku väittää, että lapsia ei voinut olla mukana tai että heidät varmasti jätettiin pois, todistustaakka on hänellä. Teksti itse ei rajaa heitä pois.

Lisäksi Ap.t. 16:33 sanoo, että vanginvartija ja “kaikki hänen omaisensa” kastettiin “kohta” eli heti samana yönä. Tämä ei kuulosta mallilta, jossa odotetaan jokaisen lapsen omaa myöhempää päätöstä vuosien päästä.

Väite “lapsi kastetaan sitten kun se haluaa” on siis juuri se, mistä Raamatussa ei ole esimerkkiä. Raamatusta löytyy perhekuntakasteita. Raamatusta ei löydy kristittyjen lasten lykkäyskastetta.

Anonyymi00044 kirjoitti:

Tuo väite ei seuraa Raamatusta. Raamatussa ei ole yhtään esimerkkiä siitä, että kristityn perheen lapsi jätetään kastamatta, odotetaan hänen omaa “haluaan” tai “järjen ikää” ja kastetaan vasta myöhemmin. Se on myöhempi päätelmä, ei Raamatun esimerkki.

Sen sijaan Apostolien teoissa näemme toistuvan mallin: kun perheen pää tulee evankeliumin piiriin, koko perhekunta kastetaan.

Lyydian kohdalla sanotaan:

“Kun hänet ja hänen perhekuntansa oli kastettu…” (Ap.t. 16:15)

Filippin vanginvartijan kohdalla sanotaan:

“Ja hänet ja kaikki hänen omaisensa kastettiin kohta.” (Ap.t. 16:33)

Lisäksi Paavali sanoo:

“Kastoinhan tosin Stefanaankin perhekunnan.” (1. Kor. 1:16)

Näissä kohdissa ei sanota: “vain ne perheenjäsenet, jotka olivat tarpeeksi vanhoja päättämään itse.” Ei sanota myöskään: “lapset jätettiin kastamatta, kunnes he itse haluavat.” Sellainen lisäys pitää tuoda tekstin ulkopuolelta.

Perhekunta tarkoitti antiikin maailmassa koko taloutta: perheenjäseniä, lapsia, palvelijoita ja talouteen kuuluvia. Jos joku väittää, että lapsia ei voinut olla mukana tai että heidät varmasti jätettiin pois, todistustaakka on hänellä. Teksti itse ei rajaa heitä pois.

Lisäksi Ap.t. 16:33 sanoo, että vanginvartija ja “kaikki hänen omaisensa” kastettiin “kohta” eli heti samana yönä. Tämä ei kuulosta mallilta, jossa odotetaan jokaisen lapsen omaa myöhempää päätöstä vuosien päästä.

Väite “lapsi kastetaan sitten kun se haluaa” on siis juuri se, mistä Raamatussa ei ole esimerkkiä. Raamatusta löytyy perhekuntakasteita. Raamatusta ei löydy kristittyjen lasten lykkäyskastetta.

Lue lisää

"Sä unohdit lukea ne väliin jääneet jakeet! Filippin vanginvartijan kohdalla (Ap.t. 16:32) sanotaan: 'He puhuivat Herran sanaa hänelle ja KAIKILLE, jotka hänen kodissaan olivat.' Kaste seurasi siis sanan kuulemista ja vastaanottamista.
​Onko vauva sellainen, joka pystyy vastaanottamaan koodin ja tekemään liiton? Raamatun malli on aina: 1. Kuuleminen, 2. Usko, 3. Kaste. Se, että vauva pultataan kiinni kellarin rekisteriin ilman konesielun heräämistä, on myöhempi direktiivi-asennus, ei Raamatun malli.
​Ja jos tämä kerran on niin 'selvä' perhekunta-malli, niin miksi Lutteri joutui turvautumaan anabaptistien teurastamiseen ja rovioihin, kun sissit halusivat palata alkuperäiseen, vapaaehtoiseen kasteeseen? Ruosteista on se oppi, jota pitää rovioilla puolustaa!"*

Anonyymi00044 kirjoitti:

Tuo väite ei seuraa Raamatusta. Raamatussa ei ole yhtään esimerkkiä siitä, että kristityn perheen lapsi jätetään kastamatta, odotetaan hänen omaa “haluaan” tai “järjen ikää” ja kastetaan vasta myöhemmin. Se on myöhempi päätelmä, ei Raamatun esimerkki.

Sen sijaan Apostolien teoissa näemme toistuvan mallin: kun perheen pää tulee evankeliumin piiriin, koko perhekunta kastetaan.

Lyydian kohdalla sanotaan:

“Kun hänet ja hänen perhekuntansa oli kastettu…” (Ap.t. 16:15)

Filippin vanginvartijan kohdalla sanotaan:

“Ja hänet ja kaikki hänen omaisensa kastettiin kohta.” (Ap.t. 16:33)

Lisäksi Paavali sanoo:

“Kastoinhan tosin Stefanaankin perhekunnan.” (1. Kor. 1:16)

Näissä kohdissa ei sanota: “vain ne perheenjäsenet, jotka olivat tarpeeksi vanhoja päättämään itse.” Ei sanota myöskään: “lapset jätettiin kastamatta, kunnes he itse haluavat.” Sellainen lisäys pitää tuoda tekstin ulkopuolelta.

Perhekunta tarkoitti antiikin maailmassa koko taloutta: perheenjäseniä, lapsia, palvelijoita ja talouteen kuuluvia. Jos joku väittää, että lapsia ei voinut olla mukana tai että heidät varmasti jätettiin pois, todistustaakka on hänellä. Teksti itse ei rajaa heitä pois.

Lisäksi Ap.t. 16:33 sanoo, että vanginvartija ja “kaikki hänen omaisensa” kastettiin “kohta” eli heti samana yönä. Tämä ei kuulosta mallilta, jossa odotetaan jokaisen lapsen omaa myöhempää päätöstä vuosien päästä.

Väite “lapsi kastetaan sitten kun se haluaa” on siis juuri se, mistä Raamatussa ei ole esimerkkiä. Raamatusta löytyy perhekuntakasteita. Raamatusta ei löydy kristittyjen lasten lykkäyskastetta.

Lue lisää

Ap.t. 16:15
DIAGNOSTIIKKA: PESHITTA-KOODI VS. KELLARIN DIREKTIIVI
​1. "Te vakuuttuneet todellisesti" (da-haymanton):
Aramean koodissa Lyydia sanoo: "...en d-haymanton d-šarirait..." – eli jos olette vakuuttuneet, että minä todellisesti uskon.
​Sissi-analyysi: Koko kasteen perusta on se, että konesielu on todellisesti herännyt. Se ei ole mikään automaatti-asennus. Lyydia pyytää katsastusta omalle uskolleen ennen kuin mitään muuta tapahtuu.
​2. "Hän oli kastettu ja kotinsa lapset" (Kellarin käännöshämäys):
Suomalainen vellu-käännös puhuu "perhekunnasta", mutta aramean koodi käyttää sanaa, joka viittaa koko huonekuntaan.
​Hienomekaaninen fakta: Kuten me rälläköitiin vanginvartijan kohdalla, myös tässä sana ja kaste kulkevat käsi kädessä. Arameaksi kaste on ma'muthita, mikä tarkoittaa upottamista ja uuteen taajuuteen siirtymistä.
​Jos "lapset" (tai kodin asukkaat) kastettiin, se tapahtui samalla periaatteella kuin Lyydialla: uskon kautta. Sissi-liitossa ei pultata ketään kiinni "varmuuden vuoksi", vaan kytkentä tapahtuu siellä, missä virta kulkee.

Anonyymi00044 kirjoitti:

Tuo väite ei seuraa Raamatusta. Raamatussa ei ole yhtään esimerkkiä siitä, että kristityn perheen lapsi jätetään kastamatta, odotetaan hänen omaa “haluaan” tai “järjen ikää” ja kastetaan vasta myöhemmin. Se on myöhempi päätelmä, ei Raamatun esimerkki.

Sen sijaan Apostolien teoissa näemme toistuvan mallin: kun perheen pää tulee evankeliumin piiriin, koko perhekunta kastetaan.

Lyydian kohdalla sanotaan:

“Kun hänet ja hänen perhekuntansa oli kastettu…” (Ap.t. 16:15)

Filippin vanginvartijan kohdalla sanotaan:

“Ja hänet ja kaikki hänen omaisensa kastettiin kohta.” (Ap.t. 16:33)

Lisäksi Paavali sanoo:

“Kastoinhan tosin Stefanaankin perhekunnan.” (1. Kor. 1:16)

Näissä kohdissa ei sanota: “vain ne perheenjäsenet, jotka olivat tarpeeksi vanhoja päättämään itse.” Ei sanota myöskään: “lapset jätettiin kastamatta, kunnes he itse haluavat.” Sellainen lisäys pitää tuoda tekstin ulkopuolelta.

Perhekunta tarkoitti antiikin maailmassa koko taloutta: perheenjäseniä, lapsia, palvelijoita ja talouteen kuuluvia. Jos joku väittää, että lapsia ei voinut olla mukana tai että heidät varmasti jätettiin pois, todistustaakka on hänellä. Teksti itse ei rajaa heitä pois.

Lisäksi Ap.t. 16:33 sanoo, että vanginvartija ja “kaikki hänen omaisensa” kastettiin “kohta” eli heti samana yönä. Tämä ei kuulosta mallilta, jossa odotetaan jokaisen lapsen omaa myöhempää päätöstä vuosien päästä.

Väite “lapsi kastetaan sitten kun se haluaa” on siis juuri se, mistä Raamatussa ei ole esimerkkiä. Raamatusta löytyy perhekuntakasteita. Raamatusta ei löydy kristittyjen lasten lykkäyskastetta.

Lue lisää

Kastoinhan tosin Stefanaankin perhekunnan.” (1. Kor. 1:16)
Lue se kirje loppuun (1. Kor. 16:15)!
​Siellä sanotaan selvästi, että se perhekunta palveli pyhiä. Vauvat eivät palvele, ne tarvitsevat palvelua. Koko Stefanaankin huone oli siis heränneitä sissejä.

Anonyymi00048 kirjoitti:

Kastoinhan tosin Stefanaankin perhekunnan.” (1. Kor. 1:16)
Lue se kirje loppuun (1. Kor. 16:15)!
​Siellä sanotaan selvästi, että se perhekunta palveli pyhiä. Vauvat eivät palvele, ne tarvitsevat palvelua. Koko Stefanaankin huone oli siis heränneitä sissejä.

Lue lisää

Tuo ei kumoa perhekuntakastetta ollenkaan. 1. Kor. 16:15 sanoo, että Stefanaan perhekunta “on antautunut pyhien palvelukseen”. Se ei tarkoita, että jokainen talouteen kuuluva henkilö, iästä riippumatta, teki samoja palvelutehtäviä.

Raamatussa puhutaan usein perheestä tai huonekunnasta kokonaisuutena sen johtavien tai toimintakykyisten jäsenten mukaan. Sama tapahtuu tavallisessa kielessäkin: “meidän perhe muutti”, “meidän perhe palvelee seurakunnassa”, “meidän talo on mukana lähetystyössä”. Ei kukaan kuvittele, että vauva kantoi muuttolaatikoita tai johti rukouspiiriä.

Jos Stefanaan perhekunta myöhemmin tunnettiin pyhien palvelemisesta, se kertoo siitä, millaiseksi tuo kristitty talous oli tullut. Se ei todista, ettei perhekunnassa ollut lapsia silloin kun heidät kastettiin. Eikä se todista, että lapset olisi jätetty kasteen ulkopuolelle.

Lisäksi tämä argumentti on valikoiva. Jos “perhekunta palveli” tarkoittaa “siellä ei voinut olla vauvoja”, silloin pitäisi samalla logiikalla sanoa, että missään palveluun osallistuvassa kristityssä perheessä ei voi olla vauvoja. Se on järjetöntä.

Tärkeämpi pointti on tämä: vastapuoli väitti, että Raamatussa lapsi kastetaan vasta, kun hän itse haluaa. Mutta 1. Kor. 16:15 ei sano sitä. Se ei sano: “Stefanaan lapset jätettiin kastamatta, kunnes he itse halusivat.” Se ei sano: “vain aikuiset kastettiin.” Se sanoo vain, että Stefanaan huonekunta oli antautunut pyhien palvelukseen.

Sama perhekuntakasteiden kokonaiskuva jää edelleen voimaan:

Lyydian perhekunta kastettiin (Ap.t. 16:15).

Vanginvartija ja kaikki hänen omaisensa kastettiin heti (Ap.t. 16:33).

Stefanaan perhekunta kastettiin (1. Kor. 1:16).

Yhdessäkään kohdassa ei rajata lapsia pois. Yhdessäkään kohdassa ei anneta mallia “odota lapsen omaa halua”. Se on juuri se tekstin ulkopuolinen lisäys, jota vastapuoli yrittää salakuljettaa sisään.

Anonyymi00049 kirjoitti:

Tuo ei kumoa perhekuntakastetta ollenkaan. 1. Kor. 16:15 sanoo, että Stefanaan perhekunta “on antautunut pyhien palvelukseen”. Se ei tarkoita, että jokainen talouteen kuuluva henkilö, iästä riippumatta, teki samoja palvelutehtäviä.

Raamatussa puhutaan usein perheestä tai huonekunnasta kokonaisuutena sen johtavien tai toimintakykyisten jäsenten mukaan. Sama tapahtuu tavallisessa kielessäkin: “meidän perhe muutti”, “meidän perhe palvelee seurakunnassa”, “meidän talo on mukana lähetystyössä”. Ei kukaan kuvittele, että vauva kantoi muuttolaatikoita tai johti rukouspiiriä.

Jos Stefanaan perhekunta myöhemmin tunnettiin pyhien palvelemisesta, se kertoo siitä, millaiseksi tuo kristitty talous oli tullut. Se ei todista, ettei perhekunnassa ollut lapsia silloin kun heidät kastettiin. Eikä se todista, että lapset olisi jätetty kasteen ulkopuolelle.

Lisäksi tämä argumentti on valikoiva. Jos “perhekunta palveli” tarkoittaa “siellä ei voinut olla vauvoja”, silloin pitäisi samalla logiikalla sanoa, että missään palveluun osallistuvassa kristityssä perheessä ei voi olla vauvoja. Se on järjetöntä.

Tärkeämpi pointti on tämä: vastapuoli väitti, että Raamatussa lapsi kastetaan vasta, kun hän itse haluaa. Mutta 1. Kor. 16:15 ei sano sitä. Se ei sano: “Stefanaan lapset jätettiin kastamatta, kunnes he itse halusivat.” Se ei sano: “vain aikuiset kastettiin.” Se sanoo vain, että Stefanaan huonekunta oli antautunut pyhien palvelukseen.

Sama perhekuntakasteiden kokonaiskuva jää edelleen voimaan:

Lyydian perhekunta kastettiin (Ap.t. 16:15).

Vanginvartija ja kaikki hänen omaisensa kastettiin heti (Ap.t. 16:33).

Stefanaan perhekunta kastettiin (1. Kor. 1:16).

Yhdessäkään kohdassa ei rajata lapsia pois. Yhdessäkään kohdassa ei anneta mallia “odota lapsen omaa halua”. Se on juuri se tekstin ulkopuolinen lisäys, jota vastapuoli yrittää salakuljettaa sisään.

Lue lisää

⚙️ DIAGNOSTIIKKA: KOODI-HÄMÄYS VS. HENKILÖKOHTAINEN KYTKENTÄ
​1. "Yleiskieli" on kellarin sumuverho:
Katsastusmies sanoo: "Meidän perhe muutti." * Sissi-analyysi: Muuttamisessa vauva siirtyy fyysisesti, koska hän on passiivista materiaa. Mutta kaste on liitto. Voitko sä tehdä vauvan puolesta avioliitto-liiton? Tai voitko sä tehdä vauvan puolesta sissi-valan?
​Rälläkkä-isku: "Usko ei ole muuttolaatikko, jota aikuinen kantaa vauvan puolesta. Usko on eetteri-kytkentä. Jos kasteessa kerran liitetään Kristukseen (Gal. 3:27), niin miten sä kytket sellaisen, jolla ei ole virtaa päällä? Te teette kasteesta pelkän mekaanisen perhe-jäsenyyden, kun Raamattu puhuu konesielun heräämisestä."
​2. Se "hiljainen" totuus:
Katsastusmies huutaa, ettei lapsia rajata pois.
​Sissi-vastaus: "Raamatussa ei rajata pois myöskään kissoja, koiria tai huonekaluja, kun puhutaan perhekunnasta. Tarkoittaako se, että nekin pultattiin kaste-altaaseen? Ei, vaan sissi-logiikka sanoo, että kaste kuuluu niille, jotka voivat vastaanottaa Sanan (Ap.t. 16:32) ja riemuita siitä (Ap.t. 16:34). Te yritätte salakuljettaa vauvat sisään 'perhekunta'-sanan varjolla, koska teidän mielen hallinta -koneistonne tarvitsee jäseniä rekisteriin mahdollisimman aikaisin!"
​3. "Oma halu" on vapauden koodi:
Katsastusmies väittää, että lapsen oma halu on "tekstin ulkopuolinen lisäys".
​Diagnostiikka: Tämä on se kaikkein ruosteisin valhe. Raamattu on täynnä kehotuksia: "Usko ja anna kastaa itsesi." Se on järjestys. Jos sä poistat "oman halun", sä poistat vapaan tahdon. Ja jos sä poistat vapaan tahdon, sä teet kristinuskosta marxilaista kollektivismia, missä yksilön konesielulla ei ole mitään merkitystä järjestelmän rinnalla.

Anonyymi00049 kirjoitti:

Tuo ei kumoa perhekuntakastetta ollenkaan. 1. Kor. 16:15 sanoo, että Stefanaan perhekunta “on antautunut pyhien palvelukseen”. Se ei tarkoita, että jokainen talouteen kuuluva henkilö, iästä riippumatta, teki samoja palvelutehtäviä.

Raamatussa puhutaan usein perheestä tai huonekunnasta kokonaisuutena sen johtavien tai toimintakykyisten jäsenten mukaan. Sama tapahtuu tavallisessa kielessäkin: “meidän perhe muutti”, “meidän perhe palvelee seurakunnassa”, “meidän talo on mukana lähetystyössä”. Ei kukaan kuvittele, että vauva kantoi muuttolaatikoita tai johti rukouspiiriä.

Jos Stefanaan perhekunta myöhemmin tunnettiin pyhien palvelemisesta, se kertoo siitä, millaiseksi tuo kristitty talous oli tullut. Se ei todista, ettei perhekunnassa ollut lapsia silloin kun heidät kastettiin. Eikä se todista, että lapset olisi jätetty kasteen ulkopuolelle.

Lisäksi tämä argumentti on valikoiva. Jos “perhekunta palveli” tarkoittaa “siellä ei voinut olla vauvoja”, silloin pitäisi samalla logiikalla sanoa, että missään palveluun osallistuvassa kristityssä perheessä ei voi olla vauvoja. Se on järjetöntä.

Tärkeämpi pointti on tämä: vastapuoli väitti, että Raamatussa lapsi kastetaan vasta, kun hän itse haluaa. Mutta 1. Kor. 16:15 ei sano sitä. Se ei sano: “Stefanaan lapset jätettiin kastamatta, kunnes he itse halusivat.” Se ei sano: “vain aikuiset kastettiin.” Se sanoo vain, että Stefanaan huonekunta oli antautunut pyhien palvelukseen.

Sama perhekuntakasteiden kokonaiskuva jää edelleen voimaan:

Lyydian perhekunta kastettiin (Ap.t. 16:15).

Vanginvartija ja kaikki hänen omaisensa kastettiin heti (Ap.t. 16:33).

Stefanaan perhekunta kastettiin (1. Kor. 1:16).

Yhdessäkään kohdassa ei rajata lapsia pois. Yhdessäkään kohdassa ei anneta mallia “odota lapsen omaa halua”. Se on juuri se tekstin ulkopuolinen lisäys, jota vastapuoli yrittää salakuljettaa sisään.

Lue lisää

tätäkään tunnustusta et saa vauvalta 1 piet 3:21 Sillä samalla tavalla myös te elätte kasteen kautta, ei niin, että te pesisitte ruumiinne saastaisuudesta, vaan kun te tunnustatte Jumalan puhtaalla omatunnolla ja Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kautta."

Anonyymi00053 kirjoitti:

tätäkään tunnustusta et saa vauvalta 1 piet 3:21 Sillä samalla tavalla myös te elätte kasteen kautta, ei niin, että te pesisitte ruumiinne saastaisuudesta, vaan kun te tunnustatte Jumalan puhtaalla omatunnolla ja Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kautta."

Lue lisää

onhan se lapsi kaste henkistä väkivaltaa lapsi ei kylene vielä päättämään asioista ja siihen pultataan väkisin molok asennus vain hitler veto vertoja tuolle touhulle

Anonyymi00054 kirjoitti:

onhan se lapsi kaste henkistä väkivaltaa lapsi ei kylene vielä päättämään asioista ja siihen pultataan väkisin molok asennus vain hitler veto vertoja tuolle touhulle

pikku hitlereitä

Anonyymi00053 kirjoitti:

tätäkään tunnustusta et saa vauvalta 1 piet 3:21 Sillä samalla tavalla myös te elätte kasteen kautta, ei niin, että te pesisitte ruumiinne saastaisuudesta, vaan kun te tunnustatte Jumalan puhtaalla omatunnolla ja Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kautta."

Lue lisää

Tuossa käännös ratkaisee paljon. 1. Piet. 3:21 ei sano, että kaste pelastaa vasta sitten, kun ihminen itse antaa kypsän suullisen tunnustuksen. Tavallinen suomalainen käännös kuuluu:

“Tuon esikuvan mukaisesti teidät pelastaa nyt kaste, ei siksi että te siinä luovuitte saastaisesta elämästä, vaan koska Jumala teki kanssanne hyvän omantunnon liiton. Sen perustuksena on Jeesuksen Kristuksen ylösnousemus.” (1. Piet. 3:21)

Vanha käännös sanoo:

“...vaan hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta — Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kautta.”

Eli pointti ei ole: “ihminen pelastaa itsensä antamalla tietoisen tunnustuksen.” Pointti on: kaste ei ole ulkoinen pesu, vaan Jumalan edessä tapahtuva hyvä omatunto Kristuksen ylösnousemuksen tähden.

Ja juuri tuo jae sanoo suoraan: “kaste nyt teidätkin pelastaa.” Sitä ei voi käyttää kastetta vastaan ilman, että käännetään jae päälaelleen.

Lapselta ei saada aikuisen sanallista tunnustusta, mutta se ei ole kasteen ehto. Vauvalta ei saatu myöskään ympärileikkauksen yhteydessä tunnustusta, mutta silti Jumala käski antaa liiton merkin kahdeksan päivän ikäisille (1. Moos. 17:10–12). Jumalan liitto ei alkanut lapsen puhekyvystä.

Sama pätee Jeesuksen luo tuotuihin lapsiin. Heitä ei tuotu siksi, että he osasivat tehdä tunnustuksen, vaan koska Jeesus ottaa vastaan myös ne, jotka eivät voi puolustaa itseään sanoilla (Mark. 10:13–16).

Jos 1. Piet. 3:21 tehdään vaatimukseksi aikuisen sanallisesta tunnustuksesta ennen kastetta, silloin lapset suljetaan pois ihmisen tekemällä ehdolla, jota teksti ei aseta. Teksti sanoo, että kaste pelastaa Kristuksen ylösnousemuksen kautta. Ei siksi, että kastettava on tarpeeksi vanha selittämään sen.

Anonyymi00056 kirjoitti:

Tuossa käännös ratkaisee paljon. 1. Piet. 3:21 ei sano, että kaste pelastaa vasta sitten, kun ihminen itse antaa kypsän suullisen tunnustuksen. Tavallinen suomalainen käännös kuuluu:

“Tuon esikuvan mukaisesti teidät pelastaa nyt kaste, ei siksi että te siinä luovuitte saastaisesta elämästä, vaan koska Jumala teki kanssanne hyvän omantunnon liiton. Sen perustuksena on Jeesuksen Kristuksen ylösnousemus.” (1. Piet. 3:21)

Vanha käännös sanoo:

“...vaan hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta — Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kautta.”

Eli pointti ei ole: “ihminen pelastaa itsensä antamalla tietoisen tunnustuksen.” Pointti on: kaste ei ole ulkoinen pesu, vaan Jumalan edessä tapahtuva hyvä omatunto Kristuksen ylösnousemuksen tähden.

Ja juuri tuo jae sanoo suoraan: “kaste nyt teidätkin pelastaa.” Sitä ei voi käyttää kastetta vastaan ilman, että käännetään jae päälaelleen.

Lapselta ei saada aikuisen sanallista tunnustusta, mutta se ei ole kasteen ehto. Vauvalta ei saatu myöskään ympärileikkauksen yhteydessä tunnustusta, mutta silti Jumala käski antaa liiton merkin kahdeksan päivän ikäisille (1. Moos. 17:10–12). Jumalan liitto ei alkanut lapsen puhekyvystä.

Sama pätee Jeesuksen luo tuotuihin lapsiin. Heitä ei tuotu siksi, että he osasivat tehdä tunnustuksen, vaan koska Jeesus ottaa vastaan myös ne, jotka eivät voi puolustaa itseään sanoilla (Mark. 10:13–16).

Jos 1. Piet. 3:21 tehdään vaatimukseksi aikuisen sanallisesta tunnustuksesta ennen kastetta, silloin lapset suljetaan pois ihmisen tekemällä ehdolla, jota teksti ei aseta. Teksti sanoo, että kaste pelastaa Kristuksen ylösnousemuksen kautta. Ei siksi, että kastettava on tarpeeksi vanha selittämään sen.

Lue lisää

1. Moos. 17:10–14
DIAGNOSTIIKKA: LIHA VS. HENKI (Se suuri ero)
​1. Abrahamin liitto oli lihaa, Kristuksen liitto on Henkeä:
Vanhan testamentin liitto (ympärileikkaus) perustui lihalliseen syntymään. Sä synnyit kansaan ja sut pultattiin siihen kiinni 8 päivän ikäisenä.
​Sissi-analyysi: Uusi liitto (Kristus) perustuu uudestisyntymiseen. Siihen ei synnytä lihan kautta, vaan Johannes-valon herättämän konesielun kautta.
​Mitä sanoa: "Katsastusmies unohtaa, että Johannes-valo rälläköi irti lihalliset perinteet. Jeshua sanoi Nicodemukselle: 'Mikä on lihasta syntynyt, on liha, ja mikä on Hengestä syntynyt, on henki.' Vanha liitto pultattiin lihaan, mutta Uusi liitto kytketään heränneeseen konesieluun. Siksi kaste vaatii uskon, ympärileikkaus ei."
​2. Sukupolvi-hämäys:
Katsastusmies väittää, että "seuraava sukupolvi" otetaan mukaan lapsina.
​Rälläkkä-isku: Uudessa testamentissa ei ole "sukupolvi-uskoa". Jokainen konesielu on yksilöllinen sissi-solu. Sä et voi periyttää kytkentää Johannes-valoon vauvalle mekaanisella rituaalilla.
​Jos kaste olisi "uusi ympärileikkaus", miksi Paavali taisteli niin kovaa niitä vastaan, jotka yrittivät vaatia kristityiltä ympärileikkausta? Hän sanoi: "Kristuksessa Jeesuksessa ei auta ympärileikkaus eikä ympärileikkaamattomuus, vaan uusi luomus" (Gal. 6:15). Uusi luomus vaatii heräämisen, ei pulttaamista vauvana.
​3. "Lahja" vai "Laki"?
Katsastusmies yrittää palauttaa meidät takaisin lakiin ja mekaaniseen asennukseen.
​Sissi-vastaus: "Ympärileikkaus oli pakollinen merkki kansalliseen karsinaan kuulumisesta. Kaste on vapaaehtoinen vastaus Valtakunnan kutsuun. Jos kaste on vain uusi muoto ympärileikkauksesta, niin silloin te teette kristinuskosta vain uutta uskonto-marxismia, missä sielut rekisteröidään ennen kuin ne osaavat edes rälläkkää käsitellä!"

Anonyymi00057 kirjoitti:

1. Moos. 17:10–14
DIAGNOSTIIKKA: LIHA VS. HENKI (Se suuri ero)
​1. Abrahamin liitto oli lihaa, Kristuksen liitto on Henkeä:
Vanhan testamentin liitto (ympärileikkaus) perustui lihalliseen syntymään. Sä synnyit kansaan ja sut pultattiin siihen kiinni 8 päivän ikäisenä.
​Sissi-analyysi: Uusi liitto (Kristus) perustuu uudestisyntymiseen. Siihen ei synnytä lihan kautta, vaan Johannes-valon herättämän konesielun kautta.
​Mitä sanoa: "Katsastusmies unohtaa, että Johannes-valo rälläköi irti lihalliset perinteet. Jeshua sanoi Nicodemukselle: 'Mikä on lihasta syntynyt, on liha, ja mikä on Hengestä syntynyt, on henki.' Vanha liitto pultattiin lihaan, mutta Uusi liitto kytketään heränneeseen konesieluun. Siksi kaste vaatii uskon, ympärileikkaus ei."
​2. Sukupolvi-hämäys:
Katsastusmies väittää, että "seuraava sukupolvi" otetaan mukaan lapsina.
​Rälläkkä-isku: Uudessa testamentissa ei ole "sukupolvi-uskoa". Jokainen konesielu on yksilöllinen sissi-solu. Sä et voi periyttää kytkentää Johannes-valoon vauvalle mekaanisella rituaalilla.
​Jos kaste olisi "uusi ympärileikkaus", miksi Paavali taisteli niin kovaa niitä vastaan, jotka yrittivät vaatia kristityiltä ympärileikkausta? Hän sanoi: "Kristuksessa Jeesuksessa ei auta ympärileikkaus eikä ympärileikkaamattomuus, vaan uusi luomus" (Gal. 6:15). Uusi luomus vaatii heräämisen, ei pulttaamista vauvana.
​3. "Lahja" vai "Laki"?
Katsastusmies yrittää palauttaa meidät takaisin lakiin ja mekaaniseen asennukseen.
​Sissi-vastaus: "Ympärileikkaus oli pakollinen merkki kansalliseen karsinaan kuulumisesta. Kaste on vapaaehtoinen vastaus Valtakunnan kutsuun. Jos kaste on vain uusi muoto ympärileikkauksesta, niin silloin te teette kristinuskosta vain uutta uskonto-marxismia, missä sielut rekisteröidään ennen kuin ne osaavat edes rälläkkää käsitellä!"

Lue lisää

raamattu epäsuorasti kieltää lapsia kastamasta koska se vaatii tietoista heräämistä

Anonyymi00048 kirjoitti:

Kastoinhan tosin Stefanaankin perhekunnan.” (1. Kor. 1:16)
Lue se kirje loppuun (1. Kor. 16:15)!
​Siellä sanotaan selvästi, että se perhekunta palveli pyhiä. Vauvat eivät palvele, ne tarvitsevat palvelua. Koko Stefanaankin huone oli siis heränneitä sissejä.

Lue lisää

Vauvat palvelevat pyhiä olemalla söpöjä ja somia.👶❤️😇❤️👍

se on kristitty joka vapaasta tahdosta on mennyt kasteelle

Sinä puhut pelolla, mutta historia paljastaa kuka täällä on 'laiton'. Lutteri itse antoi käskyn hukuttaa ja polttaa roviolla ne anabaptistit, jotka uskalsivat ottaa kasteen vapaasta tahdosta ja heränneen konesielun merkiksi. Jos se on 'synti jota ei saa anteeksi', niin miksi katsastusmiesten piti se murhaamalla estää?
​Lapsikaste on pultattu kiinni pakkoon ja valtion karsinaan. Anabaptistit hoksasivat jo satoja vuosia sitten, että mekaaninen asennus vauvana on vain kellarin direktiivi, jolla sielu vangitaan ennen heräämistä. Onko 'laittomuutta' se, että sissi kytkeytyy suoraan Johannes-valoon ohi kellarin isäntien? Todellinen synti on yrittää sammuttaa toisen sielun vapaus pelottelulla!

lapsikastetta ei ole raamatussa ja ihminen pitää kastaa jeesuksen nimeen ei pyhän hengen nimeen lapsi on pyhitetty uskovan vanhemman kautta muuten se on saastainen

Anonyymi00061 kirjoitti:

lapsikastetta ei ole raamatussa ja ihminen pitää kastaa jeesuksen nimeen ei pyhän hengen nimeen lapsi on pyhitetty uskovan vanhemman kautta muuten se on saastainen

LISÄYS KOMMENTTIIN: PES HITTA-KOODI JA PYHITYS-ANALYYSI
​Tässä on se aito kytkentäkaavio suoraan alkuperäisestä arameasta (1. Kor. 7:14), joka rälläköi pois pelko-direktiivit:
​Peshitta-koodi:
​מקַ דַ ׁש הֻּׁ֗ ו ּגֵיר ּגַ ב̅ רָ א֖ אַ ינָ א דלָ א מהַ ימֵ ֖ ן ּבַ אנּ֗ תתָ ̅ א דַ מהַ ימנָ א֖ וַ מקַ דׁשָ א הּ֗ י אַ נּ֗ תתָ ̅ א֖ אַ ידָ ̅ א דלָ א מהַ ימנָ א֖ ּבגַ ̅ב̅רָ א דַ מהַ ימֵ ֖ ן וֵ אן לָ א ּבנַיהֻׁ ון֞ טַ מִ אין אֵ נֻׁ ו֖ן הָ ׁשָ א דֵ ין דכֵ ̅ין אֵ נֻׁ ון֖׃
​Sissi-analyysi:
"Tämä koodi paljastaa kellarin isäntien suurimman valheen. Aramean sana 'mqa-dash' (pyhitetty) ja 'dkhēn' (puhdas) todistavat, että uskovan vanhemman konesielusta lähtevä Johannes-valon eetteri-kenttä kytkee lapset suoraan Pyhän Hengen suojaukseen.
​Lapsi ei ole 'saastainen' eikä kaipaa mekaanista vauvakastetta, koska hän on jo pyhä vanhempansa uskon kautta. Tämä langaton kytkentä pitää lapsen siinä kirkkaassa pupu aa olossa siihen asti, kunnes hän on valmis heräämään ja tekemään oman tietoisen valintansa. Babylonian katsastusmiehet haluavat pultata lapset kiinni karsinaan vain hallitakseen heitä, mutta aito koodi vapauttaa meidät ihmis-perinteistä takaisin Isän vapaaseen virtaan."

Anonyymi00061 kirjoitti:

lapsikastetta ei ole raamatussa ja ihminen pitää kastaa jeesuksen nimeen ei pyhän hengen nimeen lapsi on pyhitetty uskovan vanhemman kautta muuten se on saastainen

Kiitos kommentista. Kyllä ainakin Jeesus itse käskee kastamaan Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Tottakai se tarkoittaa myös Jeesuksen nimeen. Isä on Luoja, joka ylipäätään mahdollistaa elämän. Poika on Lunastaja, joka vapauttaa uskovan pahuuden ja kuoleman vallasta. Pyhä Henki on Pyhittäjä, joka aina kirkastaa myös Jeesuksen merkitystä osana Kolminaisuutta. Ole Siunattu Jeesuksen nimessä! Aamen.

Anonyymi00061 kirjoitti:

lapsikastetta ei ole raamatussa ja ihminen pitää kastaa jeesuksen nimeen ei pyhän hengen nimeen lapsi on pyhitetty uskovan vanhemman kautta muuten se on saastainen

Lapsikaste perustellaan nimenomaan Raamatulla. Jeesus käski kastaa “Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen” (Matt. 28:19), ei vain yhdellä kapealla sanamuodolla. Apostolien teoissa puhutaan myös kokonaisten perhekuntien kastamisesta.

Lisäksi Raamatussa kaste annetaan kokonaisille perhekunnille, eikä niistä rajata lapsia pois. Pietari sanoo helluntaina: “Teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu” (Ap.t. 2:39). Juuri näin Raamattu puhuu: Jumalan lupaus ei kuulu vain aikuisille, jotka osaavat jo selittää uskonsa, vaan myös lapsille.

Raamattu ei sano: “älkää kastako lapsia.” Se sanoo, että kaste kuuluu Jumalan lupaukseen, perhekunnille ja myös lapsille.

Anonyymi00063 kirjoitti:

Kiitos kommentista. Kyllä ainakin Jeesus itse käskee kastamaan Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Tottakai se tarkoittaa myös Jeesuksen nimeen. Isä on Luoja, joka ylipäätään mahdollistaa elämän. Poika on Lunastaja, joka vapauttaa uskovan pahuuden ja kuoleman vallasta. Pyhä Henki on Pyhittäjä, joka aina kirkastaa myös Jeesuksen merkitystä osana Kolminaisuutta. Ole Siunattu Jeesuksen nimessä! Aamen.

Lue lisää

Oppi isän ja pojan ja pyhän hengen nimeen kastamisesta on kapinaa Jumalaa vastaan: "Onko Jumalan todella sanonut, ei ole sanonut, vaan noin ja näin ja Jumala tarkoittaa sitä ja tätä!"

Sana ilmoittaa täysin selvästi: kaikki, minkä teette sanalla tai työllä, kaikki tehkää Herran Jeesuksen nimessä, kiittäen Isää Jumalaa hänen kauttansa.
Jeesus opettaa: mitä hyvänsä te anotte minun nimessäni, sen minä teen, että Isä kirkastettaisiin Pojassa.
Luterilaisuus on järjettömyyttä, jos Sanasta löytyy yksi epäselvä tai mitä ilmeisemmin lisätty ja vääristelty jae, niin yhdestä jakeesta tehdään opin perusta ja oppi, jota pitää miekalla ja murhaamalla puolustaa.

Anonyymi00064 kirjoitti:

Lapsikaste perustellaan nimenomaan Raamatulla. Jeesus käski kastaa “Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen” (Matt. 28:19), ei vain yhdellä kapealla sanamuodolla. Apostolien teoissa puhutaan myös kokonaisten perhekuntien kastamisesta.

Lisäksi Raamatussa kaste annetaan kokonaisille perhekunnille, eikä niistä rajata lapsia pois. Pietari sanoo helluntaina: “Teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu” (Ap.t. 2:39). Juuri näin Raamattu puhuu: Jumalan lupaus ei kuulu vain aikuisille, jotka osaavat jo selittää uskonsa, vaan myös lapsille.

Raamattu ei sano: “älkää kastako lapsia.” Se sanoo, että kaste kuuluu Jumalan lupaukseen, perhekunnille ja myös lapsille.

Lue lisää

Korneliuksen perhekunta kastettiin, ja Kornaliuksen perheestä Sana todistaa: Nyt olemme siis tässä kaikki Jumalan edessä, kuullaksemme kaiken, mitä Herra on käskenyt sinun puhua. Siis koko Korneliuksen perhekunta, joka tuli uskoon, ymmärsi puhutun sanoman.
Lyydian uskoon tulosta on kirjoitettuna: jumalaapelkääväinen nainen, oli kuulemassa; ja Herra avasi hänen sydämensä ottamaan vaarin siitä, mitä Paavali puhui. Ja kun hänet ja hänen perhekuntansa oli kastettu, pyysi hän meitä sanoen: "Jos te pidätte minua Herraan uskovaisena, niin tulkaa minun kotiini ja majailkaa siellä". Ja hän vaati meitä.
Myöhemmin Paavali palaa Lyydian kotiin: he lähtivät vankilasta ja menivät Lyydian tykö; ja nähtyään veljet ja rohkaistuaan heitä he lähtivät pois. Paavali tapasi Lyydia kotona veljiä, ei pikkulapsia, eikä pikkulasia kutsuta veljiksi-
Paavali kertoi kastaneensa Stefanaan perhekunnan: minä kehoitan teitä, veljet: te tunnette Stefanaan perhekunnan ja tiedätte, että se on Akaian ensi hedelmä ja että he ovat antautuneet pyhien palvelukseen. Stefanaan perhe toimitti diakonin palvelusta. Pikkulapsetko toimivat diakoneina?
Luukas kirjoittaa vanginvartijan uskoontulosta: he puhuivat Jumalan sanaa hänelle ynnä kaikille, jotka hänen kodissansa olivat. Ensinnäkin, jää arvailujen varaan, ketkä asuivat samassa kodissa tai asunnossa kuin vanginvartija. Olivatko kodin asukkaat Rooman virkamiehiä? vei heidät kotiansa, ja valmisti heille pöydän, ja iloitsi, että hän koko huoneensa kanssa tuli Jumalan päälle uskovaiseksi.
Ennen uskoon tuloa vanginvartija asunnossa olleet kuulivat evankeliumin Sanan ja vasta uskoon tulleet kastettiin. Uskoon tulon saattoi todeta. Aivan pieni lapsi ei kykene edes puhumaan, saatikka todistamaan millään tavoin uskostaan.

Anonyymi00064 kirjoitti:

Lapsikaste perustellaan nimenomaan Raamatulla. Jeesus käski kastaa “Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen” (Matt. 28:19), ei vain yhdellä kapealla sanamuodolla. Apostolien teoissa puhutaan myös kokonaisten perhekuntien kastamisesta.

Lisäksi Raamatussa kaste annetaan kokonaisille perhekunnille, eikä niistä rajata lapsia pois. Pietari sanoo helluntaina: “Teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu” (Ap.t. 2:39). Juuri näin Raamattu puhuu: Jumalan lupaus ei kuulu vain aikuisille, jotka osaavat jo selittää uskonsa, vaan myös lapsille.

Raamattu ei sano: “älkää kastako lapsia.” Se sanoo, että kaste kuuluu Jumalan lupaukseen, perhekunnille ja myös lapsille.

Lue lisää

Raamattu päin vastoin kieltää kastamasta lapsia perhekunta ja huonekunta tarkoitti raamatun aikana aikuisia ja silloin aikuisiksi katsottiin 13 vuotta ja sitä vanhemmat sitä nuoremmat ei kuuluneet perhe tai huone kuntaan eli tässä ei ole mitään epä selvyyttä se rajasi lapset ulko puolelle 13 vuodessa meni raja

Anonyymi00064 kirjoitti:

Lapsikaste perustellaan nimenomaan Raamatulla. Jeesus käski kastaa “Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen” (Matt. 28:19), ei vain yhdellä kapealla sanamuodolla. Apostolien teoissa puhutaan myös kokonaisten perhekuntien kastamisesta.

Lisäksi Raamatussa kaste annetaan kokonaisille perhekunnille, eikä niistä rajata lapsia pois. Pietari sanoo helluntaina: “Teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu” (Ap.t. 2:39). Juuri näin Raamattu puhuu: Jumalan lupaus ei kuulu vain aikuisille, jotka osaavat jo selittää uskonsa, vaan myös lapsille.

Raamattu ei sano: “älkää kastako lapsia.” Se sanoo, että kaste kuuluu Jumalan lupaukseen, perhekunnille ja myös lapsille.

Lue lisää

katsotaanpa apt 2:38-39
Shimeon sanoi heille, ”kääntykää, ja kastakaa teistä jokainen Herran Jeshuan nimessä syntien
vapautukseksi, että he saisivaat sen pyhyyden hengen lahjan”.
Sillä teille se lupaus oli, ja teidän lapsillenne, ja kaikille niille, jotka ovat kaukana, niille, jotka hän,
Jumala, on kutsuva
.kelle shimeon saarnasi epäuskoisille kehotti parannukseen että saisivat pyhän hengen kasteessa mitä luvattiin heille ja heidän lapsille pyhä henki annettiin lupauksena heille ja heidän lapsille kun he kävivät kasteella

Anonyymi00074 kirjoitti:

katsotaanpa apt 2:38-39
Shimeon sanoi heille, ”kääntykää, ja kastakaa teistä jokainen Herran Jeshuan nimessä syntien
vapautukseksi, että he saisivaat sen pyhyyden hengen lahjan”.
Sillä teille se lupaus oli, ja teidän lapsillenne, ja kaikille niille, jotka ovat kaukana, niille, jotka hän,
Jumala, on kutsuva
.kelle shimeon saarnasi epäuskoisille kehotti parannukseen että saisivat pyhän hengen kasteessa mitä luvattiin heille ja heidän lapsille pyhä henki annettiin lupauksena heille ja heidän lapsille kun he kävivät kasteella

Lue lisää

mutta tarkkaan ottaen se on kirjoitettu kastautukaa eli ihminen menee itse veteen lapsi ei osaa kastautua

Anonyymi00064 kirjoitti:

Lapsikaste perustellaan nimenomaan Raamatulla. Jeesus käski kastaa “Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen” (Matt. 28:19), ei vain yhdellä kapealla sanamuodolla. Apostolien teoissa puhutaan myös kokonaisten perhekuntien kastamisesta.

Lisäksi Raamatussa kaste annetaan kokonaisille perhekunnille, eikä niistä rajata lapsia pois. Pietari sanoo helluntaina: “Teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu” (Ap.t. 2:39). Juuri näin Raamattu puhuu: Jumalan lupaus ei kuulu vain aikuisille, jotka osaavat jo selittää uskonsa, vaan myös lapsille.

Raamattu ei sano: “älkää kastako lapsia.” Se sanoo, että kaste kuuluu Jumalan lupaukseen, perhekunnille ja myös lapsille.

Lue lisää

Ei ole isän pojan ja pyhän hengen nimeen se on kirkon lisäys

2. Se suuri salaisuus: Eusebios ja kadonneet loppuosat
​Mutta se, minkä sä nostit esiin Eusebios Kesarealaisesta, on se kaikkein räjähtävin paukku. Eusebios (joka eli 260–339 jKr.) oli keisari Konstantinus Suuren hovihistorioitsija ja hänellä oli käytössään Kesarean suuri kirjasto, jossa oli kaikkein vanhimmat, sittemmin kadonneet tai tuhotut evankeliumien käsikirjoitukset ennen kuin kirkko alkoi yhtenäistää oppejaan.
​Kun Eusebios omissa varhaisissa kirjoituksissaan (ennen Nikean kirkolliskokousta vuonna 325 jKr.) siteerasi tätä samaa Matteuksen jakeen loppua, hän kirjoitti sen yli kymmenen kertaa muodossa:
​"Menkää ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni minun nimessäni (in my name), opettaen heitä pitämään kaiken..."
​Eusebiuksen vanhoissa käsikirjoituksissa ei lukenut mitään Isästä, Pojasta ja Pyhästä Hengestä kasteen yhteydessä, eikä siinä käsketty kastamaan heitä sillä kaavalla.

Anonyymi00070 kirjoitti:

Korneliuksen perhekunta kastettiin, ja Kornaliuksen perheestä Sana todistaa: Nyt olemme siis tässä kaikki Jumalan edessä, kuullaksemme kaiken, mitä Herra on käskenyt sinun puhua. Siis koko Korneliuksen perhekunta, joka tuli uskoon, ymmärsi puhutun sanoman.
Lyydian uskoon tulosta on kirjoitettuna: jumalaapelkääväinen nainen, oli kuulemassa; ja Herra avasi hänen sydämensä ottamaan vaarin siitä, mitä Paavali puhui. Ja kun hänet ja hänen perhekuntansa oli kastettu, pyysi hän meitä sanoen: "Jos te pidätte minua Herraan uskovaisena, niin tulkaa minun kotiini ja majailkaa siellä". Ja hän vaati meitä.
Myöhemmin Paavali palaa Lyydian kotiin: he lähtivät vankilasta ja menivät Lyydian tykö; ja nähtyään veljet ja rohkaistuaan heitä he lähtivät pois. Paavali tapasi Lyydia kotona veljiä, ei pikkulapsia, eikä pikkulasia kutsuta veljiksi-
Paavali kertoi kastaneensa Stefanaan perhekunnan: minä kehoitan teitä, veljet: te tunnette Stefanaan perhekunnan ja tiedätte, että se on Akaian ensi hedelmä ja että he ovat antautuneet pyhien palvelukseen. Stefanaan perhe toimitti diakonin palvelusta. Pikkulapsetko toimivat diakoneina?
Luukas kirjoittaa vanginvartijan uskoontulosta: he puhuivat Jumalan sanaa hänelle ynnä kaikille, jotka hänen kodissansa olivat. Ensinnäkin, jää arvailujen varaan, ketkä asuivat samassa kodissa tai asunnossa kuin vanginvartija. Olivatko kodin asukkaat Rooman virkamiehiä? vei heidät kotiansa, ja valmisti heille pöydän, ja iloitsi, että hän koko huoneensa kanssa tuli Jumalan päälle uskovaiseksi.
Ennen uskoon tuloa vanginvartija asunnossa olleet kuulivat evankeliumin Sanan ja vasta uskoon tulleet kastettiin. Uskoon tulon saattoi todeta. Aivan pieni lapsi ei kykene edes puhumaan, saatikka todistamaan millään tavoin uskostaan.

Lue lisää

Tässä tehdään perhekuntakasteista enemmän päätelmiä kuin teksti itse sanoo.

Raamattu sanoo, että Lyydia ja hänen perhekuntansa kastettiin. Se ei sano, että jokainen perhekunnan jäsen antoi ensin henkilökohtaisen uskontodistuksen. Sama koskee vanginvartijaa: sana julistettiin koko huoneelle ja koko huone kastettiin. Teksti ei sano: “vain ne kastettiin, jotka pystyivät todistamaan uskonsa.”

Stefanaan perhekunnasta sanotaan myöhemmin, että he olivat antautuneet pyhien palvelukseen. Siitä ei seuraa, ettei perhekunnassa olisi kastehetkellä voinut olla lapsia. Perhekunta voi saada myöhemmin yhteisen kuvauksen ilman, että jokainen yksilö tekee samaa tehtävää samalla tavalla.

Ja kun Lyydian kodissa myöhemmin mainitaan “veljet”, se kertoo, että siellä oli kristittyjä kokoontuneena. Se ei todista, ettei hänen perhekuntaansa olisi kuulunut lapsia. Teksti ei yksinkertaisesti sano niin.

Oleellinen asia on tämä: Apostolit kastoivat perhekuntia. Raamattu ei missään aseta sääntöä: “perhekunnasta saa kastaa vain ne, jotka osaavat ensin sanallisesti todistaa uskonsa.” Se on myöhempi lisäys tekstiin.

Lapsikaste ei perustu siihen, että vauva osaa selittää uskonsa. Se perustuu siihen, että Jumalan lupaus kuuluu myös lapsille: “Teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu” (Ap. t. 2:39). Jumalan armo ei ala ihmisen puhekyvystä.

Anonyymi00074 kirjoitti:

katsotaanpa apt 2:38-39
Shimeon sanoi heille, ”kääntykää, ja kastakaa teistä jokainen Herran Jeshuan nimessä syntien
vapautukseksi, että he saisivaat sen pyhyyden hengen lahjan”.
Sillä teille se lupaus oli, ja teidän lapsillenne, ja kaikille niille, jotka ovat kaukana, niille, jotka hän,
Jumala, on kutsuva
.kelle shimeon saarnasi epäuskoisille kehotti parannukseen että saisivat pyhän hengen kasteessa mitä luvattiin heille ja heidän lapsille pyhä henki annettiin lupauksena heille ja heidän lapsille kun he kävivät kasteella

Lue lisää

Ketä on Shimeon?🤔

Anonyymi00078 kirjoitti:

Tässä tehdään perhekuntakasteista enemmän päätelmiä kuin teksti itse sanoo.

Raamattu sanoo, että Lyydia ja hänen perhekuntansa kastettiin. Se ei sano, että jokainen perhekunnan jäsen antoi ensin henkilökohtaisen uskontodistuksen. Sama koskee vanginvartijaa: sana julistettiin koko huoneelle ja koko huone kastettiin. Teksti ei sano: “vain ne kastettiin, jotka pystyivät todistamaan uskonsa.”

Stefanaan perhekunnasta sanotaan myöhemmin, että he olivat antautuneet pyhien palvelukseen. Siitä ei seuraa, ettei perhekunnassa olisi kastehetkellä voinut olla lapsia. Perhekunta voi saada myöhemmin yhteisen kuvauksen ilman, että jokainen yksilö tekee samaa tehtävää samalla tavalla.

Ja kun Lyydian kodissa myöhemmin mainitaan “veljet”, se kertoo, että siellä oli kristittyjä kokoontuneena. Se ei todista, ettei hänen perhekuntaansa olisi kuulunut lapsia. Teksti ei yksinkertaisesti sano niin.

Oleellinen asia on tämä: Apostolit kastoivat perhekuntia. Raamattu ei missään aseta sääntöä: “perhekunnasta saa kastaa vain ne, jotka osaavat ensin sanallisesti todistaa uskonsa.” Se on myöhempi lisäys tekstiin.

Lapsikaste ei perustu siihen, että vauva osaa selittää uskonsa. Se perustuu siihen, että Jumalan lupaus kuuluu myös lapsille: “Teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu” (Ap. t. 2:39). Jumalan armo ei ala ihmisen puhekyvystä.

Lue lisää

väärin kyseisessä kohdassa annetaan kehotus kadtautukaa ja lapset eivät osaa mennä kasteelle

Anonyymi00078 kirjoitti:

Tässä tehdään perhekuntakasteista enemmän päätelmiä kuin teksti itse sanoo.

Raamattu sanoo, että Lyydia ja hänen perhekuntansa kastettiin. Se ei sano, että jokainen perhekunnan jäsen antoi ensin henkilökohtaisen uskontodistuksen. Sama koskee vanginvartijaa: sana julistettiin koko huoneelle ja koko huone kastettiin. Teksti ei sano: “vain ne kastettiin, jotka pystyivät todistamaan uskonsa.”

Stefanaan perhekunnasta sanotaan myöhemmin, että he olivat antautuneet pyhien palvelukseen. Siitä ei seuraa, ettei perhekunnassa olisi kastehetkellä voinut olla lapsia. Perhekunta voi saada myöhemmin yhteisen kuvauksen ilman, että jokainen yksilö tekee samaa tehtävää samalla tavalla.

Ja kun Lyydian kodissa myöhemmin mainitaan “veljet”, se kertoo, että siellä oli kristittyjä kokoontuneena. Se ei todista, ettei hänen perhekuntaansa olisi kuulunut lapsia. Teksti ei yksinkertaisesti sano niin.

Oleellinen asia on tämä: Apostolit kastoivat perhekuntia. Raamattu ei missään aseta sääntöä: “perhekunnasta saa kastaa vain ne, jotka osaavat ensin sanallisesti todistaa uskonsa.” Se on myöhempi lisäys tekstiin.

Lapsikaste ei perustu siihen, että vauva osaa selittää uskonsa. Se perustuu siihen, että Jumalan lupaus kuuluu myös lapsille: “Teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu” (Ap. t. 2:39). Jumalan armo ei ala ihmisen puhekyvystä.

Lue lisää

Vanginvartija (Ap. t. 16:32–34): Teksti sanoo suoraan: "Ja he puhuivat Jumalan sanaa hänelle ja kaikille, jotka hänen kodissansa olivat." Ja kun heidät oli kastettu, jae 34 sanoo: "...ja riemuitsi siitä, että hän kaikkine perheineen oli tullut uskoon." * Fakta: Aramean ja kreikan teksti sanoo, että koko huonekunnan edellytettiin kuuntelevan sanaa ja koko huonekunta tuli uskoon. Vauvat eivät pysty kuuntelemaan opetusta eivätkä "riemuitsemaan uskoon tulosta".

Anonyymi00078 kirjoitti:

Tässä tehdään perhekuntakasteista enemmän päätelmiä kuin teksti itse sanoo.

Raamattu sanoo, että Lyydia ja hänen perhekuntansa kastettiin. Se ei sano, että jokainen perhekunnan jäsen antoi ensin henkilökohtaisen uskontodistuksen. Sama koskee vanginvartijaa: sana julistettiin koko huoneelle ja koko huone kastettiin. Teksti ei sano: “vain ne kastettiin, jotka pystyivät todistamaan uskonsa.”

Stefanaan perhekunnasta sanotaan myöhemmin, että he olivat antautuneet pyhien palvelukseen. Siitä ei seuraa, ettei perhekunnassa olisi kastehetkellä voinut olla lapsia. Perhekunta voi saada myöhemmin yhteisen kuvauksen ilman, että jokainen yksilö tekee samaa tehtävää samalla tavalla.

Ja kun Lyydian kodissa myöhemmin mainitaan “veljet”, se kertoo, että siellä oli kristittyjä kokoontuneena. Se ei todista, ettei hänen perhekuntaansa olisi kuulunut lapsia. Teksti ei yksinkertaisesti sano niin.

Oleellinen asia on tämä: Apostolit kastoivat perhekuntia. Raamattu ei missään aseta sääntöä: “perhekunnasta saa kastaa vain ne, jotka osaavat ensin sanallisesti todistaa uskonsa.” Se on myöhempi lisäys tekstiin.

Lapsikaste ei perustu siihen, että vauva osaa selittää uskonsa. Se perustuu siihen, että Jumalan lupaus kuuluu myös lapsille: “Teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu” (Ap. t. 2:39). Jumalan armo ei ala ihmisen puhekyvystä.

Lue lisää

Lyydia (Ap. t. 16:14–15): Lyydia oli itsenäinen kauppanainen Thyatirasta, joka asui Filippissä. "Perhekunta" (oikos) antiikin maailmassa ei tarkoittanut ydinperhettä (äiti, isä ja vauvat), vaan se tarkoitti taloutta: palvelijoita, orjia, työntekijöitä ja sukulaisia.
​Fakta: Tekstissä ei ole mitään viitettä siitä, että Lyydialla olisi ollut lapsia tai edes miestä.

Anonyymi00078 kirjoitti:

Tässä tehdään perhekuntakasteista enemmän päätelmiä kuin teksti itse sanoo.

Raamattu sanoo, että Lyydia ja hänen perhekuntansa kastettiin. Se ei sano, että jokainen perhekunnan jäsen antoi ensin henkilökohtaisen uskontodistuksen. Sama koskee vanginvartijaa: sana julistettiin koko huoneelle ja koko huone kastettiin. Teksti ei sano: “vain ne kastettiin, jotka pystyivät todistamaan uskonsa.”

Stefanaan perhekunnasta sanotaan myöhemmin, että he olivat antautuneet pyhien palvelukseen. Siitä ei seuraa, ettei perhekunnassa olisi kastehetkellä voinut olla lapsia. Perhekunta voi saada myöhemmin yhteisen kuvauksen ilman, että jokainen yksilö tekee samaa tehtävää samalla tavalla.

Ja kun Lyydian kodissa myöhemmin mainitaan “veljet”, se kertoo, että siellä oli kristittyjä kokoontuneena. Se ei todista, ettei hänen perhekuntaansa olisi kuulunut lapsia. Teksti ei yksinkertaisesti sano niin.

Oleellinen asia on tämä: Apostolit kastoivat perhekuntia. Raamattu ei missään aseta sääntöä: “perhekunnasta saa kastaa vain ne, jotka osaavat ensin sanallisesti todistaa uskonsa.” Se on myöhempi lisäys tekstiin.

Lapsikaste ei perustu siihen, että vauva osaa selittää uskonsa. Se perustuu siihen, että Jumalan lupaus kuuluu myös lapsille: “Teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu” (Ap. t. 2:39). Jumalan armo ei ala ihmisen puhekyvystä.

Lue lisää

Kor. 16:15):
​"Te tunnette Stefanaan perhekunnan ja tiedätte, että se on Akaajan esikoinen ja että he ovat antautuneet pyhien palvelukseen."
​Fakta: Paavali puhuu koko perhekunnasta yhtenäisenä joukkona, joka tekee aktiivista palvelustyötä. Vauvat eivät antaudu palvelustyöhön.

Anonyymi00081 kirjoitti:

Lyydia (Ap. t. 16:14–15): Lyydia oli itsenäinen kauppanainen Thyatirasta, joka asui Filippissä. "Perhekunta" (oikos) antiikin maailmassa ei tarkoittanut ydinperhettä (äiti, isä ja vauvat), vaan se tarkoitti taloutta: palvelijoita, orjia, työntekijöitä ja sukulaisia.
​Fakta: Tekstissä ei ole mitään viitettä siitä, että Lyydialla olisi ollut lapsia tai edes miestä.

Lue lisää

Katsotaanpa jaetta 15 aivan sana sanalta siitä kohdasta, jossa puhutaan "perhekunnasta":
​Jae 15 arameaksi sanasta sanaan:
​וַעְמַדַת (va-amdat) = ja kastettu ja (hän)
​הָוָת הִיא (hvat hi) = oli hän
​וּבְנֵי בֵּיתָהּ (u-vnei beithah) = ja hänen kotinsa lapset / pojat (sujuvassa käännöksessä alla: "ja hänen kotinsa asukkaat")
​Tämä on se kriittinen kohta. Suomalaisessa sanakirjakäännöksessä lukee usein "perhekunta" tai "huonekunta", mutta arameassa käytetään ilmaisua בְּנֵי בֵּיתָהּ (bnei beithah). Sana bnei on monikon muoto sanasta bar (poika/lapsi), ja se tarkoittaa kirjaimellisesti "kodin lapsia" tai "talon poikia". Mutta mitä se tarkoittaa tuon ajan kielenkäytössä?
​Antiikin arameassa ja hepreassa "talon lapset" tai "talon pojat" tarkoitti kaikkia niitä, jotka kuuluivat siihen talouteen ja olivat isonvihan tai ison talon alaisia – eli palvelijoita, orjia, nuoria työntekijöitä ja apulaisia. Se oli juridinen ja sosiaalinen termi koko sille väelle, joka teki Lyydialle, tälle purppurankauppiaalle, töitä.

Anonyymi00083 kirjoitti:

Katsotaanpa jaetta 15 aivan sana sanalta siitä kohdasta, jossa puhutaan "perhekunnasta":
​Jae 15 arameaksi sanasta sanaan:
​וַעְמַדַת (va-amdat) = ja kastettu ja (hän)
​הָוָת הִיא (hvat hi) = oli hän
​וּבְנֵי בֵּיתָהּ (u-vnei beithah) = ja hänen kotinsa lapset / pojat (sujuvassa käännöksessä alla: "ja hänen kotinsa asukkaat")
​Tämä on se kriittinen kohta. Suomalaisessa sanakirjakäännöksessä lukee usein "perhekunta" tai "huonekunta", mutta arameassa käytetään ilmaisua בְּנֵי בֵּיתָהּ (bnei beithah). Sana bnei on monikon muoto sanasta bar (poika/lapsi), ja se tarkoittaa kirjaimellisesti "kodin lapsia" tai "talon poikia". Mutta mitä se tarkoittaa tuon ajan kielenkäytössä?
​Antiikin arameassa ja hepreassa "talon lapset" tai "talon pojat" tarkoitti kaikkia niitä, jotka kuuluivat siihen talouteen ja olivat isonvihan tai ison talon alaisia – eli palvelijoita, orjia, nuoria työntekijöitä ja apulaisia. Se oli juridinen ja sosiaalinen termi koko sille väelle, joka teki Lyydialle, tälle purppurankauppiaalle, töitä.

Lue lisää

1. Juridinen itsenäisyys (Sui iuris)
​Antiikin Roomassa nuori nainen tai avioliitossa oleva vaimo ei voinut omistaa merkittävää omaisuutta, tehdä sopimuksia tai hallita taloa omissa nimissään. Nainen oli aina joko isänsä (pater familias) tai aviomiehensä juridisen vallan alla.
​Poikkeus: Rooman laissa oli sääntö (ius trium liberorum), jonka mukaan nainen, joka oli synnyttänyt vähintään kolme lasta ja jonka aviomies oli kuollut (eli hän oli leski), sai täyden juridisen itsenäisyyden.
​Koska teksti sanoo suoraan, että koti oli Lyydian koti (eikä kenenkään miehen) ja hän teki itsenäisesti päätöksen majoittaa apostolit, hänen on täytynyt olla juridisesti itsenäinen leski. Tämän aseman saavuttaminen vaati aikaa ja elämänkokemusta.
​2. Purppurabisneksen vaatima ikä ja pääoma
​Purppuraväri oli antiikin ajan kallein hyödyke, jota valmistettiin Tyatiran alueella pienten purppurasimpukoiden rauhasista. Se oli miljoonabisnestä, vähän kuin nykyajan timantti- tai luksusautokauppa.
​Lyydia oli muuttanut Tyatirasta (nyk. Turkki) Filippiin (Kreikkaan) perustaakseen sinne kauppahuoneen.
​Nuorella naisella ei olisi ollut sellaista alkupääomaa, luotettavuutta eikä verkostoja, joita kansainvälinen purppurakauppa vaati. Hänen on täytynyt elää pitkä ura miehensä rinnalla tai periä tämä valtava liiketoiminta miehensä kuoleman jälkeen, mikä viittaa siihen, että hän oli jo elämänkaarensa loppupuolella.
​3. "Huonekunnan" johtajuus
​Teksti sanoo, että Lyydia johti koko perhekuntaansa/talouttaan. Antiikin maailmassa suuren kauppahuoneen pyörittäminen vaati lujaa auktoriteettia. Palvelijat, orjat ja alaiset eivät olisi totelleet nuorta, kokematonta tyttöä. Lyydian on täytynyt olla kokenut "matriarkka", talon emäntä, jolla oli ikänsä puolesta luontainen kunnioitus ja valta johtaa sitä koko väkeä, joka hänen alaisuudessaan kastettiin.
​Mitä tästä seuraa lasten iän suhteen?
​Kun nämä palaset pannaan yhteen, saadaan selkeä aikajana:
​Jos nainen on saavuttanut kunnioitetun iän,
​luonut tai perinyt suuren luksusbisneksen,
​saanut laillisen itsenäisyyden leskeyden kautta,
​...hänen mahdolliset omat lapsensa eivät yksinkertaisesti voineet olla vauvoja. He olivat jo vähintään nuoria aikuisia, jotka todennäköisesti työskentelivät äitinsä rinnalla tässä samassa perheyrityksessä.

Anonyymi00084 kirjoitti:

1. Juridinen itsenäisyys (Sui iuris)
​Antiikin Roomassa nuori nainen tai avioliitossa oleva vaimo ei voinut omistaa merkittävää omaisuutta, tehdä sopimuksia tai hallita taloa omissa nimissään. Nainen oli aina joko isänsä (pater familias) tai aviomiehensä juridisen vallan alla.
​Poikkeus: Rooman laissa oli sääntö (ius trium liberorum), jonka mukaan nainen, joka oli synnyttänyt vähintään kolme lasta ja jonka aviomies oli kuollut (eli hän oli leski), sai täyden juridisen itsenäisyyden.
​Koska teksti sanoo suoraan, että koti oli Lyydian koti (eikä kenenkään miehen) ja hän teki itsenäisesti päätöksen majoittaa apostolit, hänen on täytynyt olla juridisesti itsenäinen leski. Tämän aseman saavuttaminen vaati aikaa ja elämänkokemusta.
​2. Purppurabisneksen vaatima ikä ja pääoma
​Purppuraväri oli antiikin ajan kallein hyödyke, jota valmistettiin Tyatiran alueella pienten purppurasimpukoiden rauhasista. Se oli miljoonabisnestä, vähän kuin nykyajan timantti- tai luksusautokauppa.
​Lyydia oli muuttanut Tyatirasta (nyk. Turkki) Filippiin (Kreikkaan) perustaakseen sinne kauppahuoneen.
​Nuorella naisella ei olisi ollut sellaista alkupääomaa, luotettavuutta eikä verkostoja, joita kansainvälinen purppurakauppa vaati. Hänen on täytynyt elää pitkä ura miehensä rinnalla tai periä tämä valtava liiketoiminta miehensä kuoleman jälkeen, mikä viittaa siihen, että hän oli jo elämänkaarensa loppupuolella.
​3. "Huonekunnan" johtajuus
​Teksti sanoo, että Lyydia johti koko perhekuntaansa/talouttaan. Antiikin maailmassa suuren kauppahuoneen pyörittäminen vaati lujaa auktoriteettia. Palvelijat, orjat ja alaiset eivät olisi totelleet nuorta, kokematonta tyttöä. Lyydian on täytynyt olla kokenut "matriarkka", talon emäntä, jolla oli ikänsä puolesta luontainen kunnioitus ja valta johtaa sitä koko väkeä, joka hänen alaisuudessaan kastettiin.
​Mitä tästä seuraa lasten iän suhteen?
​Kun nämä palaset pannaan yhteen, saadaan selkeä aikajana:
​Jos nainen on saavuttanut kunnioitetun iän,
​luonut tai perinyt suuren luksusbisneksen,
​saanut laillisen itsenäisyyden leskeyden kautta,
​...hänen mahdolliset omat lapsensa eivät yksinkertaisesti voineet olla vauvoja. He olivat jo vähintään nuoria aikuisia, jotka todennäköisesti työskentelivät äitinsä rinnalla tässä samassa perheyrityksessä.

Lue lisää

Se, että kirkolliset instituutiot ottavat tämän ilmaisun "hänen kotinsa lapset/asukkaat" ja vääntävät siitä todisteen sille, että siellä oli sylivauvoja, on juuri sitä päätelmien tekemistä, jota teksti itse ei sano. Teksti kuvaa sitä, kuinka itsenäisen naisen koko talous, hänen työntekijänsä ja palvelijansa, kastettiin samassa yhteydessä, kun he astuivat ulos siitä ympäröivästä pakanallisesta kulttuurista.

Anonyymi00085 kirjoitti:

Se, että kirkolliset instituutiot ottavat tämän ilmaisun "hänen kotinsa lapset/asukkaat" ja vääntävät siitä todisteen sille, että siellä oli sylivauvoja, on juuri sitä päätelmien tekemistä, jota teksti itse ei sano. Teksti kuvaa sitä, kuinka itsenäisen naisen koko talous, hänen työntekijänsä ja palvelijansa, kastettiin samassa yhteydessä, kun he astuivat ulos siitä ympäröivästä pakanallisesta kulttuurista.

Lue lisää

1. Semitistinen kielenkäyttö: "Jonkin poika" on sen osallinen
​Muinaisissa seemiläisissä kielissä (kuten arameassa ja hepreassa) sanaa bar (poika) tai sen monikkoa bnei (pojat/lapset) käytettiin idiominalaisesti kuvaamaan sitä, että jokin asia tai ihminen kuuluu tiettyyn KATEGORIAAN, alaisuuteen tai kantaa sen luonnetta.
​Esimerkiksi ilmaisut kuten ”vihan lapset” (vihan alaiset), ”rauhan pojat” (rauhalliset ihmiset) tai ”valon lapset”.
​Kun puhuttiin ”talon pojista” tai ”talon lapsista”, sillä tarkoitettiin kaikkia niitä yksilöitä, jotka kuuluivat sen nimenomaisen talouden (kauppahuoneen tai suurtilan) juridisen suojan ja hallinnan alle.
​2. Antiikin "Huonekunta" (Oikos / Familia) oli liikeyritys
​Meidän nykyinen käsityksemme sanasta ”perhe” (isä, äiti ja lapset) on hyvin moderni. Antiikin maailmassa – niin juutalaisessa, kreikkalaisessa kuin roomalaisessakin kulttuurissa – sana perhe tai huonekunta tarkoitti kokonaista taloudellista ja juridista yksikköä.
​Purppurankauppias Lyydian kaltaisella rikkaalla naisella tämä huonekunta oli käytännössä suuri yritys. Siihen kuuluivat:
​Vapaat työntekijät ja apulaiset, jotka olivat sitoutuneet talon suojelukseen.
​Orjat ja kotiapulaiset, jotka hoitivat arkisia askareita ja tuotantoa.
​Asiakkaat ja suojatit (clientes), jotka olivat taloudellisesti riippuvaisia talonpäämiehestä.
​Lain silmissä ja sosiaalisessa puheessa tämä koko joukko oli sen talon emännän tai isännän ”lapsia” (bnei beit), koska he olivat hänen juridisessa alaisuudessaan. Kun talonpäämies teki sopimuksen tai vaihtoi uskontoa, se sitoi sosiaalisesti koko tätä huonekuntaa.
​3. Historiallinen vertauskohta: Rabbinistinen kirjallisuus ja Talmud
​Juutalaisessa laissa ja suullisessa perinteessä (joka kirjoitettiin ylös samoilla vuosisadoilla arameaksi) termiä bnei beit (בני בית) käytetään ahkerasti.
​Mishnahissa ja Talmudissa sillä viitataan suoraan talon vakituiseen väkeen, erityisesti palvelijoihin ja työntekijöihin. Esimerkiksi vanhoissa juutalaisissa viisauskirjoissa (kuten Pirkei Avot 1:5) neuvotaan:
​”Olkoon talosi avoinna laajasti, ja olkoot köyhät sinun talosi lapsia (bnei beitekha).”
​Tämä ei tarkoittanut, että köyhistä tulisi biologisia adoptiolapsia, vaan sitä, että heille tarjotaan suojaa, työtä ja elatus siinä taloudessa – heistä tulee osa sitä talon väkeä.

Anonyymi00086 kirjoitti:

1. Semitistinen kielenkäyttö: "Jonkin poika" on sen osallinen
​Muinaisissa seemiläisissä kielissä (kuten arameassa ja hepreassa) sanaa bar (poika) tai sen monikkoa bnei (pojat/lapset) käytettiin idiominalaisesti kuvaamaan sitä, että jokin asia tai ihminen kuuluu tiettyyn KATEGORIAAN, alaisuuteen tai kantaa sen luonnetta.
​Esimerkiksi ilmaisut kuten ”vihan lapset” (vihan alaiset), ”rauhan pojat” (rauhalliset ihmiset) tai ”valon lapset”.
​Kun puhuttiin ”talon pojista” tai ”talon lapsista”, sillä tarkoitettiin kaikkia niitä yksilöitä, jotka kuuluivat sen nimenomaisen talouden (kauppahuoneen tai suurtilan) juridisen suojan ja hallinnan alle.
​2. Antiikin "Huonekunta" (Oikos / Familia) oli liikeyritys
​Meidän nykyinen käsityksemme sanasta ”perhe” (isä, äiti ja lapset) on hyvin moderni. Antiikin maailmassa – niin juutalaisessa, kreikkalaisessa kuin roomalaisessakin kulttuurissa – sana perhe tai huonekunta tarkoitti kokonaista taloudellista ja juridista yksikköä.
​Purppurankauppias Lyydian kaltaisella rikkaalla naisella tämä huonekunta oli käytännössä suuri yritys. Siihen kuuluivat:
​Vapaat työntekijät ja apulaiset, jotka olivat sitoutuneet talon suojelukseen.
​Orjat ja kotiapulaiset, jotka hoitivat arkisia askareita ja tuotantoa.
​Asiakkaat ja suojatit (clientes), jotka olivat taloudellisesti riippuvaisia talonpäämiehestä.
​Lain silmissä ja sosiaalisessa puheessa tämä koko joukko oli sen talon emännän tai isännän ”lapsia” (bnei beit), koska he olivat hänen juridisessa alaisuudessaan. Kun talonpäämies teki sopimuksen tai vaihtoi uskontoa, se sitoi sosiaalisesti koko tätä huonekuntaa.
​3. Historiallinen vertauskohta: Rabbinistinen kirjallisuus ja Talmud
​Juutalaisessa laissa ja suullisessa perinteessä (joka kirjoitettiin ylös samoilla vuosisadoilla arameaksi) termiä bnei beit (בני בית) käytetään ahkerasti.
​Mishnahissa ja Talmudissa sillä viitataan suoraan talon vakituiseen väkeen, erityisesti palvelijoihin ja työntekijöihin. Esimerkiksi vanhoissa juutalaisissa viisauskirjoissa (kuten Pirkei Avot 1:5) neuvotaan:
​”Olkoon talosi avoinna laajasti, ja olkoot köyhät sinun talosi lapsia (bnei beitekha).”
​Tämä ei tarkoittanut, että köyhistä tulisi biologisia adoptiolapsia, vaan sitä, että heille tarjotaan suojaa, työtä ja elatus siinä taloudessa – heistä tulee osa sitä talon väkeä.

Lue lisää

Jae 40 arameasta suomeksi sana sanalta:
​וכַָ̅ד ̅ נפַָ ̅ קוָמֵּ ןָבֵּ ית ̅ ־אַ ס ירֵּ א֑֑֞ (ve-khad nafaqu men beit asire) = Ja kun he poistuivat vankihuoneesta (Paavali ja Silas pääsivät vapaaksi).
​ָעַ לוָלו ת ̅ לֻּ ֵּ֣וד ָיַ א֖ (alu lvat Ludya) = he menivät sisään Lyydian luokse (he palasivat sinne samaan taloon, jossa kaste oli tapahtunut).
​ָוַ חזַ וָתַ מ ןָ (ve-hazau thaman) = ja näkivät siellä (mitä tai keitä he näkivät siellä talossa?).
​̅ לַ אחֵּ א֑֞ (l-ahe) = veljet (aramean sana ahe tarkoittaa veljiä / uskonveljiä).
​ובַָ ̅ יַ אוָאֵּ נֻּ ו֖ ןָ (ve-vayaun enun) = ja lohduttivat heitä
​וַ נפַָקו֖ (ve-nafaqu) = ja poistuivat.
​Se kaikkein painavin todiste: Keitä siellä talossa oli?
​Kun Paavali ja Silas palasivat sinne "vaimon" ja purppurankauppiaan kotiin, he eivät löytäneet sieltä itkeviä vauvoja tai lapsenpiikoja. Teksti sanoo kristallinkirkkaasti, keitä siellä oli vastassa: veljiä (לַ אחֵּ א - l-ahe).
​Tämä sana sitoo koko tämän luvun tarinan yhteen ja antaa meille sen puuttuvan datan:
​Ne jakeen 15 "talon lapset/pojat" (bnei beithah), jotka kastettiin Lyydian kanssa, olivat juuri näitä veljiä – eli niitä taloon kuuluvia työntekijöitä, miehiä ja apulaisia, jotka olivat ottaneet sen opetuksen vastaan.
​Nämä ihmiset olivat sen ikäisiä ja siinä henkisessä tilassa, että heitä voitiin lohduttaa ja opettaa sanoilla (ve-vayaun enun). Vauvaa ei lohduteta hengellisellä opetuksella tai Paavalin puheilla vankilakokemuksista.

Anonyymi00087 kirjoitti:

Jae 40 arameasta suomeksi sana sanalta:
​וכַָ̅ד ̅ נפַָ ̅ קוָמֵּ ןָבֵּ ית ̅ ־אַ ס ירֵּ א֑֑֞ (ve-khad nafaqu men beit asire) = Ja kun he poistuivat vankihuoneesta (Paavali ja Silas pääsivät vapaaksi).
​ָעַ לוָלו ת ̅ לֻּ ֵּ֣וד ָיַ א֖ (alu lvat Ludya) = he menivät sisään Lyydian luokse (he palasivat sinne samaan taloon, jossa kaste oli tapahtunut).
​ָוַ חזַ וָתַ מ ןָ (ve-hazau thaman) = ja näkivät siellä (mitä tai keitä he näkivät siellä talossa?).
​̅ לַ אחֵּ א֑֞ (l-ahe) = veljet (aramean sana ahe tarkoittaa veljiä / uskonveljiä).
​ובַָ ̅ יַ אוָאֵּ נֻּ ו֖ ןָ (ve-vayaun enun) = ja lohduttivat heitä
​וַ נפַָקו֖ (ve-nafaqu) = ja poistuivat.
​Se kaikkein painavin todiste: Keitä siellä talossa oli?
​Kun Paavali ja Silas palasivat sinne "vaimon" ja purppurankauppiaan kotiin, he eivät löytäneet sieltä itkeviä vauvoja tai lapsenpiikoja. Teksti sanoo kristallinkirkkaasti, keitä siellä oli vastassa: veljiä (לַ אחֵּ א - l-ahe).
​Tämä sana sitoo koko tämän luvun tarinan yhteen ja antaa meille sen puuttuvan datan:
​Ne jakeen 15 "talon lapset/pojat" (bnei beithah), jotka kastettiin Lyydian kanssa, olivat juuri näitä veljiä – eli niitä taloon kuuluvia työntekijöitä, miehiä ja apulaisia, jotka olivat ottaneet sen opetuksen vastaan.
​Nämä ihmiset olivat sen ikäisiä ja siinä henkisessä tilassa, että heitä voitiin lohduttaa ja opettaa sanoilla (ve-vayaun enun). Vauvaa ei lohduteta hengellisellä opetuksella tai Paavalin puheilla vankilakokemuksista.

Lue lisää

Sana veljet (arameaksi לַ אחֵּ א, l-ahe, ja kreikaksi ἀδελφοί, adelfoi) tarkoittaa tässä yhteydessä uskonveljiä eli kristittyjä.
​Tuona aikana se oli vakiintunut yleistermi kuvaamaan koko sitä seurakuntaa tai uskovien joukkoa, joka kokoontui yhteen. Kun Paavali ja Silas menivät Lyydian taloon ja tapasivat siellä "veljet", se ei tarkoittanut Lyydian biologisia veljiä, vaan se kertoo siitä, miten se Lyydian suuri huonekunta ja purppurabisneksen väki oli järjestäytynyt.
​Tämä sana avaa tuon ajan paikallisesta kulttuurista kaksi erittäin tärkeää asiaa:
​1. Se oli Filippin ensimmäinen kotiseurakunta
​Kun Lyydia ja hänen talonsa väki (ne "talon pojat/lapset") oli kastettu, Lyydian kodista tuli Filippin kaupungin ensimmäinen kristillinen seurakuntakeskus.
​Antiikin maailmassa ei ollut kirkkorakennuksia, vaan kristityt kokoontuivat rikkaampien jäsenten suuriin taloihin.
​Ne "veljet", jotka Paavali ja Silas siellä jakeessa 40 tapasivat, olivat juuri tämän uuden kotiseurakunnan jäseniä – eli sitä Lyydian talouden väkeä, joka oli ottanut uskon vastaan ja kastatutettu itsensä.
​2. Sukupuolineutraali yhteisötermi
​Vaikka sana on maskuliisimuotoinen "veljet", se toimi antiikin kielenkäytössä usein samalla tavalla kuin suomen kielen sana "sisarukset" tai "opintotoverit" silloin, kun puhutaan ryhmästä.
​Se sulki sisäänsä sekä miehet että naiset, jotka kuuluivat tähän samaan hengelliseen perheeseen.
​Se oli tasa-arvoinen termi: siinä missä Rooman valtakunnassa ihmiset jaettiin tiukasti isäntiin, orjiin, miehiin ja vaimoihin, kristittyjen keskuudessa kaikki olivat "veljiä" keskenään.
​Miten tämä sitoo sen lopputuloksen?
​Tämä sana "veljet" todistaa sen, että Lyydian talossa oli jakeen 40 kohdalla käynnissä aktiivinen, toimiva ja ymmärtäväinen yhteisö.
​Kun teksti sanoo, että Paavali ja Silas lohduttivat heitä, se vaati sen, että nämä "veljet" olivat sen ikäisiä ihmisiä, jotka ymmärsivät, mitä oli tapahtunut (Paavali ja Silas olivat olleet vankilassa, hakattuina ja kahlittuina) ja tarvitsivat rohkaisua pysyäkseen lujina.
​Tämäkin sana vahvistaa sen, että kyseessä oli aikuisten ja nuorten ihmisten muodostama tietoinen uskovien joukko, ei mikään sylivauvojen kastejuhla. Se on se historian ja tekstin antama rehellinen todiste.

Anonyymi00088 kirjoitti:

Sana veljet (arameaksi לַ אחֵּ א, l-ahe, ja kreikaksi ἀδελφοί, adelfoi) tarkoittaa tässä yhteydessä uskonveljiä eli kristittyjä.
​Tuona aikana se oli vakiintunut yleistermi kuvaamaan koko sitä seurakuntaa tai uskovien joukkoa, joka kokoontui yhteen. Kun Paavali ja Silas menivät Lyydian taloon ja tapasivat siellä "veljet", se ei tarkoittanut Lyydian biologisia veljiä, vaan se kertoo siitä, miten se Lyydian suuri huonekunta ja purppurabisneksen väki oli järjestäytynyt.
​Tämä sana avaa tuon ajan paikallisesta kulttuurista kaksi erittäin tärkeää asiaa:
​1. Se oli Filippin ensimmäinen kotiseurakunta
​Kun Lyydia ja hänen talonsa väki (ne "talon pojat/lapset") oli kastettu, Lyydian kodista tuli Filippin kaupungin ensimmäinen kristillinen seurakuntakeskus.
​Antiikin maailmassa ei ollut kirkkorakennuksia, vaan kristityt kokoontuivat rikkaampien jäsenten suuriin taloihin.
​Ne "veljet", jotka Paavali ja Silas siellä jakeessa 40 tapasivat, olivat juuri tämän uuden kotiseurakunnan jäseniä – eli sitä Lyydian talouden väkeä, joka oli ottanut uskon vastaan ja kastatutettu itsensä.
​2. Sukupuolineutraali yhteisötermi
​Vaikka sana on maskuliisimuotoinen "veljet", se toimi antiikin kielenkäytössä usein samalla tavalla kuin suomen kielen sana "sisarukset" tai "opintotoverit" silloin, kun puhutaan ryhmästä.
​Se sulki sisäänsä sekä miehet että naiset, jotka kuuluivat tähän samaan hengelliseen perheeseen.
​Se oli tasa-arvoinen termi: siinä missä Rooman valtakunnassa ihmiset jaettiin tiukasti isäntiin, orjiin, miehiin ja vaimoihin, kristittyjen keskuudessa kaikki olivat "veljiä" keskenään.
​Miten tämä sitoo sen lopputuloksen?
​Tämä sana "veljet" todistaa sen, että Lyydian talossa oli jakeen 40 kohdalla käynnissä aktiivinen, toimiva ja ymmärtäväinen yhteisö.
​Kun teksti sanoo, että Paavali ja Silas lohduttivat heitä, se vaati sen, että nämä "veljet" olivat sen ikäisiä ihmisiä, jotka ymmärsivät, mitä oli tapahtunut (Paavali ja Silas olivat olleet vankilassa, hakattuina ja kahlittuina) ja tarvitsivat rohkaisua pysyäkseen lujina.
​Tämäkin sana vahvistaa sen, että kyseessä oli aikuisten ja nuorten ihmisten muodostama tietoinen uskovien joukko, ei mikään sylivauvojen kastejuhla. Se on se historian ja tekstin antama rehellinen todiste.

Lue lisää

Tässä tehdään tekstistä enemmän johtopäätöksiä kuin teksti antaa luvan tehdä.

On aivan oikein, että “veljet” tarkoittaa Apt. 16:40:ssa uskovia, seurakunnan jäseniä. Siitä ei kuitenkaan seuraa, että Lyydian perhekunnassa ei ollut lapsia tai että kaikki kastetut olivat vain ymmärtäviä aikuisia. Se on oma lisäys tekstiin.

Apt. 16 sanoo kaksi eri asiaa:

Lyydia kastettiin “ja hänen perhekuntansa” (Apt. 16:15).

Myöhemmin Paavali ja Silas menivät Lyydian kotiin ja tapasivat siellä “veljet” ja rohkaisivat heitä (Apt. 16:40).

Teksti ei sano, että “veljet” olivat täsmälleen samat henkilöt kuin Lyydian perhekunta. Se ei sano: “Paavali tapasi Lyydian kastetun perhekunnan.” Se sanoo, että he tapasivat veljet Lyydian kodissa. Siinä välissä koko kertomus on edennyt: vanginvartija perhekuntineen on tullut uskoon ja kastettu, ja Filippiin on selvästi syntynyt seurakunta.

Siksi on täysin mahdollista, että Lyydian talosta tuli kokoontumispaikka. Mutta juuri silloin “veljet” tarkoittaa paikalle kokoontuneita kristittyjä, ei automaattisesti jokaisen Lyydian talouteen kuuluneen henkilön ikä- ja ymmärrysprofiilia.

Eli argumentti kaatuu tähän: yhteisön “veljet” eivät todista, että Lyydian perhekunnassa ei ollut lapsia.

Lisäksi “perhekunta” antiikin maailmassa ei tarkoittanut vain modernia ydinperhettä eikä vain tietoisia aikuisia uskovia. Se saattoi sisältää palvelijoita, lapsia, sukulaisia ja talouteen kuuluvia. Teksti ei erittele ikäryhmiä. Siksi ei ole rehellistä väittää, että historia ja teksti “todistavat” kyseessä olleen vain aikuisten ja nuorten joukko.

Jos joku haluaa käyttää Lyydian tapausta lapsikastetta vastaan, hänen pitäisi pystyä osoittamaan tekstistä, että hänen perhekunnassaan ei ollut lapsia. Sitä teksti ei sano.

Luterilainen väite on maltillisempi: Lyydian tapaus ei yksin todista lapsikastetta aukottomasti, mutta se sopii hyvin siihen raamatulliseen malliin, jossa Jumalan lupaus koskee myös perhekuntia. Sen sijaan baptistinen väite “tässä todistetaan vain ymmärtävien uskovien kaste” ei nouse tekstistä, vaan luetaan siihen sisään.

Anonyymi00099 kirjoitti:

Tässä tehdään tekstistä enemmän johtopäätöksiä kuin teksti antaa luvan tehdä.

On aivan oikein, että “veljet” tarkoittaa Apt. 16:40:ssa uskovia, seurakunnan jäseniä. Siitä ei kuitenkaan seuraa, että Lyydian perhekunnassa ei ollut lapsia tai että kaikki kastetut olivat vain ymmärtäviä aikuisia. Se on oma lisäys tekstiin.

Apt. 16 sanoo kaksi eri asiaa:

Lyydia kastettiin “ja hänen perhekuntansa” (Apt. 16:15).

Myöhemmin Paavali ja Silas menivät Lyydian kotiin ja tapasivat siellä “veljet” ja rohkaisivat heitä (Apt. 16:40).

Teksti ei sano, että “veljet” olivat täsmälleen samat henkilöt kuin Lyydian perhekunta. Se ei sano: “Paavali tapasi Lyydian kastetun perhekunnan.” Se sanoo, että he tapasivat veljet Lyydian kodissa. Siinä välissä koko kertomus on edennyt: vanginvartija perhekuntineen on tullut uskoon ja kastettu, ja Filippiin on selvästi syntynyt seurakunta.

Siksi on täysin mahdollista, että Lyydian talosta tuli kokoontumispaikka. Mutta juuri silloin “veljet” tarkoittaa paikalle kokoontuneita kristittyjä, ei automaattisesti jokaisen Lyydian talouteen kuuluneen henkilön ikä- ja ymmärrysprofiilia.

Eli argumentti kaatuu tähän: yhteisön “veljet” eivät todista, että Lyydian perhekunnassa ei ollut lapsia.

Lisäksi “perhekunta” antiikin maailmassa ei tarkoittanut vain modernia ydinperhettä eikä vain tietoisia aikuisia uskovia. Se saattoi sisältää palvelijoita, lapsia, sukulaisia ja talouteen kuuluvia. Teksti ei erittele ikäryhmiä. Siksi ei ole rehellistä väittää, että historia ja teksti “todistavat” kyseessä olleen vain aikuisten ja nuorten joukko.

Jos joku haluaa käyttää Lyydian tapausta lapsikastetta vastaan, hänen pitäisi pystyä osoittamaan tekstistä, että hänen perhekunnassaan ei ollut lapsia. Sitä teksti ei sano.

Luterilainen väite on maltillisempi: Lyydian tapaus ei yksin todista lapsikastetta aukottomasti, mutta se sopii hyvin siihen raamatulliseen malliin, jossa Jumalan lupaus koskee myös perhekuntia. Sen sijaan baptistinen väite “tässä todistetaan vain ymmärtävien uskovien kaste” ei nouse tekstistä, vaan luetaan siihen sisään.

Lue lisää

gyvin paljon mhdolkista nutta se oli purppurakauppias ja jos se oli vaino missä sen mies oki mahdolkisesti leski ja vanhemnalla iällä ja lapset varttuneita

Anonyymi00100 kirjoitti:

gyvin paljon mhdolkista nutta se oli purppurakauppias ja jos se oli vaino missä sen mies oki mahdolkisesti leski ja vanhemnalla iällä ja lapset varttuneita

pitää kattoa mikä on perhekunnan status tuona aikana ja kuka sitä johti

Sanan mukaan jokainen asia on vahvistettava kahden tai kolmen todistajan sanalla. Yhden todistajan todistus ei ole pätevä. Matteus 28:19 "Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen". löytyy Raamatusta vain yhden ainoan kerran. Näin ollen Sanan pohjalta Matteus 28:19 ei ole pätevä, vaan arvoton, jota ei pidä huomioida ja jonka varaan ei pidä kirkkoaan perustaa. "Kahden tai kolmen todistajan sanalla on jokainen asia vahvistettava". Ilmaisuun "Jokainen sana" sisältyy myös Raamatun ilmoitus.
Hebrealaiskirje todistaa: jos emme välitä tuosta niin suuresta pelastuksesta, jonka Herra alkuaan julisti ja joka niiden vahvistamana, jotka olivat sen kuulleet, saatettiin meille,
Jokainen apostoli ja Herran opetuslapsi käytti vain ja ainoastaan Jeesuksen nimeä. Isän ja pojan ja pyhän hengen nimeä ei yksikään apostoli vahvistanut eikä käyttänyt.

Jeesus kutsui seuraajikseen ilman kummeja ja vanhempien suostumusta ja kastemekkoja ja kasteita. Sana todistaa: "sieltä kulkiessaan ohi Jeesus näki miehen, jonka nimi oli Matteus, istumassa tulliasemalla ja sanoi hänelle: "Seuraa minua". Niin tämä nousi ja seurasi häntä".
Jeesus EI SANONUT: 'käy ensin kasteella ja sitten tule ja seuraa minua'.

Samoin Paavali todisti: teistä tuli meidän seuraajiamme ja Herran, kun suuressa ahdingossa otitte sanan vastaan ilolla Pyhässä Hengessä,
Jeesuksen seuraaminen edellyttää kutsun kuulemisen ja uskon kuuliaisuuden Jumalan kutsulle, ei kastetta.

Pietari ei ollut ristiriidassa Jeesuksen kanssa. Jeesus käski kastaa “Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen” (Matt. 28:19). Kun Apostolien teoissa sanotaan “Jeesuksen Kristuksen nimeen”, se tarkoittaa kastamista Jeesuksen valtuutuksella ja Jeesukseen, ei sitä, että Jeesuksen oma kastekäsky olisi kumottu.

Ja Pietarin kuulijat olivat aikuisia, joten heille sanottiin: tehkää parannus ja ottakaa kaste. Aikuisille julistetaan parannusta ja kastetta aikuisina. Tästä ei seuraa, että lapset olisi suljettu lupauksen ulkopuolelle.

Pietari jatkaa heti samassa kohdassa: “Sillä teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu” (Ap. t. 2:39). Sitä kohtaa ei voi vain ohittaa.

Lapsikaste ei tarkoita, että vauva “päättää tulla uskoon”. Se tarkoittaa, että Jumala toimii ja antaa lupauksensa myös lapselle. Raamatussa Jumalan liitto ei ala ihmisen suorituksesta, vaan Jumalan lupauksesta. Siksi lapsiakin otettiin liiton merkin piiriin jo vanhassa liitossa.

Pietari ei sanonut: “kastakaa vain ne, jotka osaavat ensin itse selittää uskonsa.” Hän sanoi: tehkää parannus, ottakaa kaste, te saatte Pyhän Hengen lahjan — ja tämä lupaus kuuluu myös teidän lapsillenne.

Anonyymi00077 kirjoitti:

Pietari ei ollut ristiriidassa Jeesuksen kanssa. Jeesus käski kastaa “Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen” (Matt. 28:19). Kun Apostolien teoissa sanotaan “Jeesuksen Kristuksen nimeen”, se tarkoittaa kastamista Jeesuksen valtuutuksella ja Jeesukseen, ei sitä, että Jeesuksen oma kastekäsky olisi kumottu.

Ja Pietarin kuulijat olivat aikuisia, joten heille sanottiin: tehkää parannus ja ottakaa kaste. Aikuisille julistetaan parannusta ja kastetta aikuisina. Tästä ei seuraa, että lapset olisi suljettu lupauksen ulkopuolelle.

Pietari jatkaa heti samassa kohdassa: “Sillä teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu” (Ap. t. 2:39). Sitä kohtaa ei voi vain ohittaa.

Lapsikaste ei tarkoita, että vauva “päättää tulla uskoon”. Se tarkoittaa, että Jumala toimii ja antaa lupauksensa myös lapselle. Raamatussa Jumalan liitto ei ala ihmisen suorituksesta, vaan Jumalan lupauksesta. Siksi lapsiakin otettiin liiton merkin piiriin jo vanhassa liitossa.

Pietari ei sanonut: “kastakaa vain ne, jotka osaavat ensin itse selittää uskonsa.” Hän sanoi: tehkää parannus, ottakaa kaste, te saatte Pyhän Hengen lahjan — ja tämä lupaus kuuluu myös teidän lapsillenne.

Lue lisää

väärin matteuksen kohta antoi valtuutuksen tehdä opetus lapsiksi jeesuksen nimessä kirkko lisäsi tuon kohdan isän pojan ja pyhän hengen nimeen ja apostolien tekojen oikea käännös on kastautukaa lapsi ei osaa mennä kasteelle

Anonyymi00090 kirjoitti:

väärin matteuksen kohta antoi valtuutuksen tehdä opetus lapsiksi jeesuksen nimessä kirkko lisäsi tuon kohdan isän pojan ja pyhän hengen nimeen ja apostolien tekojen oikea käännös on kastautukaa lapsi ei osaa mennä kasteelle

Lue lisää

Tuo väite ei kestä historiallisesti eikä raamatullisesti.

Matt. 28:19 ei ole mikään myöhempi “kirkon lisäys”. Kaikki tunnetut kreikankieliset Matteuksen evankeliumin käsikirjoitukset sisältävät sanat:

“kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen”.

Ei ole olemassa mitään varhaista Matteuksen käsikirjoitusta, jossa kohta kuuluisi vain “Jeesuksen nimeen”. Jos joku väittää, että kirkko lisäsi sen myöhemmin, todistustaakka on hänellä.

Apostolien teoissa “Jeesuksen Kristuksen nimeen” ei ole toinen kastekaava, joka kumoaa Jeesuksen oman käskyn. Se tarkoittaa, että kaste toimitetaan Jeesuksen valtuutuksella ja Jeesukseen kuuluvaksi. Aivan kuten “Herramme Jeesuksen nimessä” tekeminen ei tarkoita, että jokainen sana pitäisi lausua täsmälleen samalla kaavalla, vaan että asia tehdään hänen vallassaan ja hänen käskystään.

Ja “kastautukaa” ei muuta asiaa. Aikuisille kuulijoille sanotaan tietenkin: tehkää parannus ja ottakaa kaste. Kukaan ei väitä, että vauva kävelee itse kasteelle. Vanhemmat toivat lapsia Jeesuksen luo, ja Jeesus ei sanonut: “odottakaa, kunnes he osaavat itse tulla”. Hän sanoi: “Sallikaa lasten tulla minun tyköni, älkääkä estäkö heitä.”

Koko vastaväite perustuu väärään oletukseen: että kaste olisi ihmisen oma suoritus. Luterilainen kasteoppi sanoo päinvastoin. Kasteessa Jumala toimii. Siksi lapsikaste ei kaadu siihen, ettei lapsi “osaa mennä kasteelle”. Eihän lapsi osannut mennä ympärileikkaukseenkaan, mutta Jumalan liiton merkki annettiin silti lapselle.

Pietarin sanat jäävät yhä voimaan:

“Teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu.”
Ap. t. 2:39

Sitä ei saa selittää pois vain siksi, että se ei sovi baptistiseen kastekäsitykseen.

Anonyymi00091 kirjoitti:

Tuo väite ei kestä historiallisesti eikä raamatullisesti.

Matt. 28:19 ei ole mikään myöhempi “kirkon lisäys”. Kaikki tunnetut kreikankieliset Matteuksen evankeliumin käsikirjoitukset sisältävät sanat:

“kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen”.

Ei ole olemassa mitään varhaista Matteuksen käsikirjoitusta, jossa kohta kuuluisi vain “Jeesuksen nimeen”. Jos joku väittää, että kirkko lisäsi sen myöhemmin, todistustaakka on hänellä.

Apostolien teoissa “Jeesuksen Kristuksen nimeen” ei ole toinen kastekaava, joka kumoaa Jeesuksen oman käskyn. Se tarkoittaa, että kaste toimitetaan Jeesuksen valtuutuksella ja Jeesukseen kuuluvaksi. Aivan kuten “Herramme Jeesuksen nimessä” tekeminen ei tarkoita, että jokainen sana pitäisi lausua täsmälleen samalla kaavalla, vaan että asia tehdään hänen vallassaan ja hänen käskystään.

Ja “kastautukaa” ei muuta asiaa. Aikuisille kuulijoille sanotaan tietenkin: tehkää parannus ja ottakaa kaste. Kukaan ei väitä, että vauva kävelee itse kasteelle. Vanhemmat toivat lapsia Jeesuksen luo, ja Jeesus ei sanonut: “odottakaa, kunnes he osaavat itse tulla”. Hän sanoi: “Sallikaa lasten tulla minun tyköni, älkääkä estäkö heitä.”

Koko vastaväite perustuu väärään oletukseen: että kaste olisi ihmisen oma suoritus. Luterilainen kasteoppi sanoo päinvastoin. Kasteessa Jumala toimii. Siksi lapsikaste ei kaadu siihen, ettei lapsi “osaa mennä kasteelle”. Eihän lapsi osannut mennä ympärileikkaukseenkaan, mutta Jumalan liiton merkki annettiin silti lapselle.

Pietarin sanat jäävät yhä voimaan:

“Teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu.”
Ap. t. 2:39

Sitä ei saa selittää pois vain siksi, että se ei sovi baptistiseen kastekäsitykseen.

Lue lisää

hei sä uskot miegiä jotka on manupukoinut sut

Anonyymi00092 kirjoitti:

hei sä uskot miegiä jotka on manupukoinut sut

se on pyhän hengen huoraamista että tiedät mikä on oikein ja väärin mutta noudatat miesten tekemiä sääntöjä ja noudatat lakia se on omaa vanhurskautta

Anonyymi00093 kirjoitti:

se on pyhän hengen huoraamista että tiedät mikä on oikein ja väärin mutta noudatat miesten tekemiä sääntöjä ja noudatat lakia se on omaa vanhurskautta

mutta kun et tiesä mikä on oikeib ja väörin niin se on vain ihmis oppi

Anonyymi00094 kirjoitti:

mutta kun et tiesä mikä on oikeib ja väörin niin se on vain ihmis oppi

roomalaiakirje oli tarkoitertu juutalaisille ja pakanoille mutta se on näköjään väärennetty niin että se toimii hyvin lestaduolaisten ja ulko puolisten suhteen

jeesus köski matteuksen kohdan mukaan opettaa kaikki kansat omissa nimissö jos sitä ei tapahdu tulee tällainen tuomio
Minä ihmettelen, kuinka nopeasti te olette kääntyneet Messiaasta – hänestä, joka hyvyydessään kutsui teidät –toiseen toivoon. Jos me, tai vaikka enkeli taivaista teitä evankelioi ulkopuolella sen, mistä meidän evankeliumimme on, hän olkoon kirottu.

Anonyymi00097 kirjoitti:

jeesus köski matteuksen kohdan mukaan opettaa kaikki kansat omissa nimissö jos sitä ei tapahdu tulee tällainen tuomio
Minä ihmettelen, kuinka nopeasti te olette kääntyneet Messiaasta – hänestä, joka hyvyydessään kutsui teidät –toiseen toivoon. Jos me, tai vaikka enkeli taivaista teitä evankelioi ulkopuolella sen, mistä meidän evankeliumimme on, hän olkoon kirottu.

Lue lisää

kastaahan kuului jeesuksen nimessä ja hätä tapauksessa sen voi tehdä itse