Suomen kulutus kääntyi kasvuun

Antaa palaa, mutta mihin?
Kuluttamisen toivotaan tuovan talouskasvua, mutta yleensä se tuo kylkiäisenä myös kauppataseen vajetta, joka puolestaan syventää Suomen ahdinkoa. Suomen kauppatase on kroonisesti alijäämäinen, eli raha virtaa suomesta muualle, suurelta osin juuri peräänkuulutetun kulutuksen takia. Korealaisia telkkareita, saksalaisia autoja, Skottiviskiä tai palveluista ulkomaanmatkoja ja argentiinalaista sisäfilettä chileläisen viinin kera ravintolassa.

Nykyään kuluttajan on jopa vaikea tehdä valtoja kotimaisista tuotteista. Vaikka tuotteeseen olisi miten merkitty, valmistettu suomessa, saattaa se silti pahimmillaan tarkoittaa tuotetta joka on suomessa kasattu kiinalaisista osista, eikä edes osista, vaan osakokonaisuuksista jolloin suomalaisen työn osuus jää todellisuudessa aika pieneksi. Muutama ruuvi kiinni ja tuote on suomalainen...

Tuo kuluttamalla aikaansaatu talouskasvu on vähän sellaista housuun kusemista pakkasella. Todellisuudessa suomi tarvitsisi sellaista talouskasvua joka kasvattaa vientiä tuonnin pysyessä maltillisina. Mutta valitettavasti trendi edelleen on se, että varsinainen vientiteollisuus investoi enemmä suomen ulkopulelle kuin suomeen. Toki kasvu ulkomaillakin lisää omistajien saamaa rahvirtaa suomessa, joka sekin on ihan tervettä, mutta kansantaloudelle tuskin yhtä hyvä vaihtoehto, kuin se, että tuotteet tehtäisiin Suomessa.

Anonyymi00003 kirjoitti:

Antaa palaa, mutta mihin?
Kuluttamisen toivotaan tuovan talouskasvua, mutta yleensä se tuo kylkiäisenä myös kauppataseen vajetta, joka puolestaan syventää Suomen ahdinkoa. Suomen kauppatase on kroonisesti alijäämäinen, eli raha virtaa suomesta muualle, suurelta osin juuri peräänkuulutetun kulutuksen takia. Korealaisia telkkareita, saksalaisia autoja, Skottiviskiä tai palveluista ulkomaanmatkoja ja argentiinalaista sisäfilettä chileläisen viinin kera ravintolassa.

Nykyään kuluttajan on jopa vaikea tehdä valtoja kotimaisista tuotteista. Vaikka tuotteeseen olisi miten merkitty, valmistettu suomessa, saattaa se silti pahimmillaan tarkoittaa tuotetta joka on suomessa kasattu kiinalaisista osista, eikä edes osista, vaan osakokonaisuuksista jolloin suomalaisen työn osuus jää todellisuudessa aika pieneksi. Muutama ruuvi kiinni ja tuote on suomalainen...

Tuo kuluttamalla aikaansaatu talouskasvu on vähän sellaista housuun kusemista pakkasella. Todellisuudessa suomi tarvitsisi sellaista talouskasvua joka kasvattaa vientiä tuonnin pysyessä maltillisina. Mutta valitettavasti trendi edelleen on se, että varsinainen vientiteollisuus investoi enemmä suomen ulkopulelle kuin suomeen. Toki kasvu ulkomaillakin lisää omistajien saamaa rahvirtaa suomessa, joka sekin on ihan tervettä, mutta kansantaloudelle tuskin yhtä hyvä vaihtoehto, kuin se, että tuotteet tehtäisiin Suomessa.

Lue lisää

Sulla on kovin tavarakeskeinen näkemys asioista. Kyllä rahaa voi käyttää myös palveluihin, kulttuuriin, jne, jolloin se tukee suomalaista työtä. Ruokakin on useimmiten kotimaista,.

Ja vaikka tavara olisikin valmistettu ulkomailla, niin sen ostaminen tuo työtä myös suomalaisille.

Tietysti jos löytyy vaihtoehtona kotimainen tavaratkin, niin jos se on vähänkin kilpailukykyinen, niin se kannattaa ostaa, jos tavaraa tarvitsee. Kaikkeahan ei edes kannata valmistaa Suomessa.
Jos on auton tarve ja vielä uuden, niin siinäkin esim sähköauto on hyvä siksi, että sen ’polttoaine’ on kotimaista. Vaikka muuten kotimaisia, Suomessa valmistettuja autoja ei olekaan. Tämä autoesimerkki nyt oli vähän oma juttunsa, mutta autoja kuitenkin ostetaan.

Anonyymi00004 kirjoitti:

Sulla on kovin tavarakeskeinen näkemys asioista. Kyllä rahaa voi käyttää myös palveluihin, kulttuuriin, jne, jolloin se tukee suomalaista työtä. Ruokakin on useimmiten kotimaista,.

Ja vaikka tavara olisikin valmistettu ulkomailla, niin sen ostaminen tuo työtä myös suomalaisille.

Tietysti jos löytyy vaihtoehtona kotimainen tavaratkin, niin jos se on vähänkin kilpailukykyinen, niin se kannattaa ostaa, jos tavaraa tarvitsee. Kaikkeahan ei edes kannata valmistaa Suomessa.
Jos on auton tarve ja vielä uuden, niin siinäkin esim sähköauto on hyvä siksi, että sen ’polttoaine’ on kotimaista. Vaikka muuten kotimaisia, Suomessa valmistettuja autoja ei olekaan. Tämä autoesimerkki nyt oli vähän oma juttunsa, mutta autoja kuitenkin ostetaan.

Lue lisää

En ole se jolle vastasit mutta olen itskkin kirjoittanut juuri samoin.
Voisitko kertoa mitätavaroita/palveluja suomesta löytyy jotka ovat 100% suomalaisia?
Siis kun otetaan huomioon voiteluaineet (ulkomaalaiset), polttoaineet (ulkomaalaiset), jopa suomalainen ruoka kylvetään lannoitetaan (ulkomaalaisella lannoitteella) korjataan ulkomaalaisella energialla ja monesti ulkomaalaisilla koneilla.
Jopa hierojat käyttää ulkomaalaisia hierontaöljyjä.
Suomesta on todella vaikea löytää 100% suomalaista tuotetta tai palvelua.
Polkupyörällä liikkuva nuohooja voisi olla sellainen mutta onko heitä suomessa?

Valitettavasti monet mieltää kulutuksen juurikin sellaiseksi että ostetaan uusi kännykkä tai telkkari ja niihen suoratoistopalvelut sekä merkkivaatteita yms.
Eli raha pakenee kauhealla vauhdilla suomesta.

Parhaiten raha pysyy suomessa pienentämällä sosialitukia ja vähentmällä kulutusta.

Anonyymi00005 kirjoitti:

En ole se jolle vastasit mutta olen itskkin kirjoittanut juuri samoin.
Voisitko kertoa mitätavaroita/palveluja suomesta löytyy jotka ovat 100% suomalaisia?
Siis kun otetaan huomioon voiteluaineet (ulkomaalaiset), polttoaineet (ulkomaalaiset), jopa suomalainen ruoka kylvetään lannoitetaan (ulkomaalaisella lannoitteella) korjataan ulkomaalaisella energialla ja monesti ulkomaalaisilla koneilla.
Jopa hierojat käyttää ulkomaalaisia hierontaöljyjä.
Suomesta on todella vaikea löytää 100% suomalaista tuotetta tai palvelua.
Polkupyörällä liikkuva nuohooja voisi olla sellainen mutta onko heitä suomessa?

Valitettavasti monet mieltää kulutuksen juurikin sellaiseksi että ostetaan uusi kännykkä tai telkkari ja niihen suoratoistopalvelut sekä merkkivaatteita yms.
Eli raha pakenee kauhealla vauhdilla suomesta.

Parhaiten raha pysyy suomessa pienentämällä sosialitukia ja vähentmällä kulutusta.

Lue lisää

Kuluttaminen on ihan ok, mikäli sen vastapainona vaihtotase on ylijäämäinen, eikä kroonisen alijäämäinen kuten se Suomessa on ollut.

Palveluyhteiskunta kyllä pitää hyvinvointia yllä, mutta vain mikäli sen rahoitus on kunnossa. Se rahoitus on ulkomaankauppaa joka tuo tuoretta rahaa yhteiskunnan rattaisiin. Ja palvelutuotantokin voi olla vaihtotaseen korjaajana. Koneen hissejä ja Nokian verkkoja ja ohjelmistoja asennetaan ja huolletaan ympäri maailman, samoin QT Groupin ohjelmistot tuovat tuloja suomeen. Majoitus- ja ravintolaliiketoimintakin saattavat tuoda enemmän tuloja suomeen kuin aiheuttaa alijäämää, mutta suurin osa palveluista on suunnattu kotimarkkinoille ja ne luonteeltaan tuottavat alijäämää jota ei paikata vientituloilla.

Poliitikot elävät 4-vuotiskausia ja uudelleen valinta edellyttää talouskasvua. 4-vuodessa ei kuitenkaan korjata kauppataseen tai vaihtotaseen vajetta. Joten kasvukeinoksi yritetään aina valjastaa kansalaisten housuun kuseminen. Sen kun ajoittaa oikein, niin kansa palkitsee oman mokansa vaaleissa.

Anonyymi00005 kirjoitti:

En ole se jolle vastasit mutta olen itskkin kirjoittanut juuri samoin.
Voisitko kertoa mitätavaroita/palveluja suomesta löytyy jotka ovat 100% suomalaisia?
Siis kun otetaan huomioon voiteluaineet (ulkomaalaiset), polttoaineet (ulkomaalaiset), jopa suomalainen ruoka kylvetään lannoitetaan (ulkomaalaisella lannoitteella) korjataan ulkomaalaisella energialla ja monesti ulkomaalaisilla koneilla.
Jopa hierojat käyttää ulkomaalaisia hierontaöljyjä.
Suomesta on todella vaikea löytää 100% suomalaista tuotetta tai palvelua.
Polkupyörällä liikkuva nuohooja voisi olla sellainen mutta onko heitä suomessa?

Valitettavasti monet mieltää kulutuksen juurikin sellaiseksi että ostetaan uusi kännykkä tai telkkari ja niihen suoratoistopalvelut sekä merkkivaatteita yms.
Eli raha pakenee kauhealla vauhdilla suomesta.

Parhaiten raha pysyy suomessa pienentämällä sosialitukia ja vähentmällä kulutusta.

Lue lisää

Ei varmaan löydy 100% kotimaisuutta mistään. Jos kotimaisuus määritellään tiukasti siten, että esim tavaran tai ruoan tuottamisessa pitää olla vain kotimaista panosta raaka-aineiden, työkalujen, logistiikan, markkinoinnin jne osalta. Jos tässä on ’este’ kuluttamiseen, niin sitten ei mitään voikaan ostaa.

Tuo esimerkkisi nuohoojastakin kaatuu todennäköisesti siihen, että pyörä ja se osat ei ole kotimaisia ja mahtaako nuohoustyölalutkaan ja suojavaatteet olla kotimaisia. Entäpä laskutus jos et maksa käteisellä? Pankki on ulkomainen todennäköisesti. Tietokoneet, jolla laskutus tehdään ei ole kotimainen. Etkä tai nut tilata nuohoojaskaan kotimaisella puhelimella. Entäpä puhelinoperaattori, oliko suomalainen?

Anonyymi00005 kirjoitti:

En ole se jolle vastasit mutta olen itskkin kirjoittanut juuri samoin.
Voisitko kertoa mitätavaroita/palveluja suomesta löytyy jotka ovat 100% suomalaisia?
Siis kun otetaan huomioon voiteluaineet (ulkomaalaiset), polttoaineet (ulkomaalaiset), jopa suomalainen ruoka kylvetään lannoitetaan (ulkomaalaisella lannoitteella) korjataan ulkomaalaisella energialla ja monesti ulkomaalaisilla koneilla.
Jopa hierojat käyttää ulkomaalaisia hierontaöljyjä.
Suomesta on todella vaikea löytää 100% suomalaista tuotetta tai palvelua.
Polkupyörällä liikkuva nuohooja voisi olla sellainen mutta onko heitä suomessa?

Valitettavasti monet mieltää kulutuksen juurikin sellaiseksi että ostetaan uusi kännykkä tai telkkari ja niihen suoratoistopalvelut sekä merkkivaatteita yms.
Eli raha pakenee kauhealla vauhdilla suomesta.

Parhaiten raha pysyy suomessa pienentämällä sosialitukia ja vähentmällä kulutusta.

Lue lisää

Kulutusta vähentämällä vähenee tietysti kaiken kysyntä ja sitä kautta tuotanto, logistiikka, markkinointi/myynti jne, jne
Raha ehkä pysyy Suomessa, mutta ei hyödytä taloutta. Ja entistä suurempi osa rahasta menee erilaisiin sosiaalitukiin ja työttömyyden kustannuksiin.

Anonyymi00008 kirjoitti:

Kulutusta vähentämällä vähenee tietysti kaiken kysyntä ja sitä kautta tuotanto, logistiikka, markkinointi/myynti jne, jne
Raha ehkä pysyy Suomessa, mutta ei hyödytä taloutta. Ja entistä suurempi osa rahasta menee erilaisiin sosiaalitukiin ja työttömyyden kustannuksiin.

Lue lisää

Ei sellaista toimintaa kannata velalla pyörittää jossa 50% rahoista valuu ulkomaille.
Sama juttu sosialituissa, ei kannata maksaa jos suurin osa rahoista valuu ulkomaille.

Kotimarkkinat elpyvät kun saadaan kustannukset kuriin ja kustannukset ovat pääasiassa palkkakustannuksia, ulkomaantavaroiden kustannuksille ei voi mitään.
Kun kustannukset seuraa palkkoja niin myös ulkomaankauppa alkaa vetämään isolla teholla ja se vetää kotimarkkinaa ihan itsekseen ylös.

Joitakin harvoja verottamalla kotimrkkinaa ei kannata elvyttää ja sen ilmaisen rahan jakaminen on kuin kusisi housuun.

Anonyymi00010 kirjoitti:

Ei sellaista toimintaa kannata velalla pyörittää jossa 50% rahoista valuu ulkomaille.
Sama juttu sosialituissa, ei kannata maksaa jos suurin osa rahoista valuu ulkomaille.

Kotimarkkinat elpyvät kun saadaan kustannukset kuriin ja kustannukset ovat pääasiassa palkkakustannuksia, ulkomaantavaroiden kustannuksille ei voi mitään.
Kun kustannukset seuraa palkkoja niin myös ulkomaankauppa alkaa vetämään isolla teholla ja se vetää kotimarkkinaa ihan itsekseen ylös.

Joitakin harvoja verottamalla kotimrkkinaa ei kannata elvyttää ja sen ilmaisen rahan jakaminen on kuin kusisi housuun.

Lue lisää

Jos vaihtoehtona on, ettei ole toimintaa lainkaan, niin onhan 50%, joka jää kotimaahan sentään jotain sekin.
Sosiaaliturvaahan ei maksetakaan pysyvästi ulkomaille kuin korkeintaan joissain äärimmäisessä tilanteissa, joita nyt en osaa edes nimetä. Kansaneläkkeiden maksukin ulkomaille loppui Suomessakin jo parisen vuotta sitten.

Ei kai sillä miten ostokset maksetaan ja miten se tulee myyjän tilille ole kummoistakaan merkitystä talouskasvun kannalta.

Anonyymi00011 kirjoitti:

Ei kai sillä miten ostokset maksetaan ja miten se tulee myyjän tilille ole kummoistakaan merkitystä talouskasvun kannalta.

Juu, pelkkä korttimaksudata ei kerro kuin korttimaksuista. Jos käteismaksaminen vähenee vielä enemmän kuin korttimaksaminen kasvaa, niin kokonaiskulutus on miinuksella.

Mutta kuten ylempänä keskusteltiin, on ostosten kotimaisuusasteella myös oleellinen merkitys siihen, onko kasvu Suomelle tervettä vai myrkyllistä. Kun kulutusta yksinkertaistetaan liikaa, saattaa joku oikeasti luulla, että etelänmatka on jotenkin hyväksi Suomen taloudelle...