Ruotsissa on puhuttu jo pitkään bensiinin säännöstelystä. Maan johtavan raaka-aineanalyytikon mukaan se on edessä jo alkukesästä.
Ministereiltä on tivattu, mitä he sanovat perheille, jotka varaavat juuri nyt kesälomamatkojaan: kannattaako ostaa lentolippuja?
”Älä varaa matkoja, jos sinun on oltava johonkin hyvin tiettyyn aikaan takaisin kotona”, neuvoi energia- ja elinkeinoministeri Ebba Busch Aftonbladetissa.
Hallitus on pitänyt kriisistä lukuisia tiedotustilaisuuksia. Hallitus esitteli keskiviikkona ”lisätoimia globaalin energiakriisin vuoksi”.
Niihin kuuluu polttoaineverojen laskeminen väliaikaisesti EU:n minimitason alle. Aiempi maaliskuussa esitelty toimi oli niiden laskeminen EU:n minimitasolle. Vielä kun Eurooppa-neuvosto siunaa asian, ruotsalaisten bensa- ja diesellitrat halpenevat kolme kruunua, siis noin 28 eurosenttiä, lisää.
Suomea ei paljon hetkauta
Puhutaanko siellä säännöstelystä, olen toistuvasti kysellyt Suomen-suomalaisilta. Olen saanut lähinnä kummastusta vastaukseksi. Ei todellakaan! Suomessa puhutaan valtionvelasta, velkajarrusta, kuluttajien näkymättömästä jarrusta, talouskasvun kahden vuosikymmenen mittaisesta puutteesta, asuntomarkkinoiden ja -rakentamisen kuolemasta, ja joskus kun ehditään hieman nostaa katsetta, Venäjästä.
Tälle kaikelle on syynsä, tiedän hyvin. Se taas johtaa entistä synkempiin ajatuksiin Suomesta ja suomalaisen mielenmaisemasta: bensan säännöstelyn uhka ei tässä konkurssissa enää paljon hetkauttaisi, ja kuka nyt muka muutenkaan lentäisi jonnekin kesälomille. Kaikki uhat ja kriisit ovat samaa jokapäiväistä kurjuutta maailman onnellisimmassa maassa.
Ministereiltä on tivattu, mitä he sanovat perheille, jotka varaavat juuri nyt kesälomamatkojaan: kannattaako ostaa lentolippuja?
”Älä varaa matkoja, jos sinun on oltava johonkin hyvin tiettyyn aikaan takaisin kotona”, neuvoi energia- ja elinkeinoministeri Ebba Busch Aftonbladetissa.
Hallitus on pitänyt kriisistä lukuisia tiedotustilaisuuksia. Hallitus esitteli keskiviikkona ”lisätoimia globaalin energiakriisin vuoksi”.
Niihin kuuluu polttoaineverojen laskeminen väliaikaisesti EU:n minimitason alle. Aiempi maaliskuussa esitelty toimi oli niiden laskeminen EU:n minimitasolle. Vielä kun Eurooppa-neuvosto siunaa asian, ruotsalaisten bensa- ja diesellitrat halpenevat kolme kruunua, siis noin 28 eurosenttiä, lisää.
Suomea ei paljon hetkauta
Puhutaanko siellä säännöstelystä, olen toistuvasti kysellyt Suomen-suomalaisilta. Olen saanut lähinnä kummastusta vastaukseksi. Ei todellakaan! Suomessa puhutaan valtionvelasta, velkajarrusta, kuluttajien näkymättömästä jarrusta, talouskasvun kahden vuosikymmenen mittaisesta puutteesta, asuntomarkkinoiden ja -rakentamisen kuolemasta, ja joskus kun ehditään hieman nostaa katsetta, Venäjästä.
Tälle kaikelle on syynsä, tiedän hyvin. Se taas johtaa entistä synkempiin ajatuksiin Suomesta ja suomalaisen mielenmaisemasta: bensan säännöstelyn uhka ei tässä konkurssissa enää paljon hetkauttaisi, ja kuka nyt muka muutenkaan lentäisi jonnekin kesälomille. Kaikki uhat ja kriisit ovat samaa jokapäiväistä kurjuutta maailman onnellisimmassa maassa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mikä on Ruotsin hallituksen todellinen kriisi?
Mutta jos arvioi tämän vertailun toista osapuolta Ruotsia, ei sovi unohtaa, että Ruotsissa on meneillään vaalivuosi. Valtiopäivävaalit käydään 13. syyskuuta.
Hallitus aloitti vaalivuoden jo viime syksynä erittäin muhkealla vaalibudjetilla, jossa rahoitettiin velkarahalla paitsi puolustusmenoja myös veronalennuksia, kuten väliaikaista elintarvikkeiden arvonlisäveron puolittamista.
Ruoan alv-alennus sai paljon kritiikkiä, mutta osui lopulta vahingossa erittäin hyvään hetkeen. Se alkoi huhtikuun alussa, juuri kun inflaatiopaineet energiakriisin vuoksi kasvoivat. Ruotsin inflaatio on edelleen huomattavan alhainen, mikä lisää hallituksen ja keskuspankin liikkumavaraa.
Ja itse asiassa muutenkin Ruotsilla menee varsin hyvin! Sitä valtiovarainministeri Elisabeth Svantesson kriisitiedotustilaisuuksissa aina korostaakin.
”Meillä on alhainen inflaatio, pieni valtionvelka ja hyvä energiarakenne”, hän sanoi keskiviikkonakin, esitellessään miljardien kriisipakettia.
”Mutta myös Ruotsi kärsii”, hän jatkoi. Hänen mukaansa kärsimys tapahtuu ennen kaikkea hintojen nousuna.
Ebba Busch puolestaan maalaili haudanvakavana:
”Olemme keskellä pahinta energiakriisiä, jonka maailma on koskaan nähnyt.”
Todellinen kriisi Ruotsin hallitukselle taitaa kuitenkin olla se, että se on kannatusmittauksissa pahasti perässä oppositioblokkia.
Hallitus on tehnyt kaikkensa: sen omien laskujen mukaan nelihenkisen perheen käytössä olevat kuukausitulot ovat tällä hallituskaudella nousseet jopa 5 000 kruunua (460 euroa) erilaisten veronalennusten ja maksuleikkausten myötä.
Se on uudistanut ruotsalaisen oikeuspolitiikan ja kiristänyt maahanmuuttopolitiikkaa kansan enemmistön toiveiden mukaisesti. Se on vienyt Ruotsin Nato-prosessin loppuun. Se on onnistunut liikuttamaan ydinvoiman lisärakentamista merkittävästi eteenpäin, joskaan ei aivan lupaustensa verran. Inflaatio on hallituskauden aikana talttunut ja Ruotsin kruunu esimerkiksi euroon nähden vahvistunut, mikä helpottaa juurikin ruotsalaisten kesälomamatkoja.
Silti äänestäjät ovat penseitä. Hallitusblokin eli niin sanottujen Tidö-puolueiden suosio on koko hallituskauden ajan ollut melko tasaisesti oppositioblokkia pienempi. Tuoreimmat lukemat ovat 53,4 prosenttia punavihreälle oppositiolle, 44,7 hallituspuolueille ja tukipuolue Ruotsidemokraateille.
MUISTAA JUURI NÄIN TULEEKIN TOIMIA, HYVÄ DEMOKRATIA TOIMII, KUN TOISET ON JOHDOSSA ENNAKKOON AINAKIN, EHKÄ LOPULLISESTIKIN VAALISSA. Demokratiassa ei yksi sunta aina johda, kuin meillä AY liitoissa vasemmistolaisessa, jonne vain kelpaa vasemmistolaiset johtamaan liittoja. Kuin SAK myös. Ay-liiotilla ei ole demokratiaa lainkaan. Se "yksipuoluejohtoa. Tässä tapauksessa vasemmistoliitto, kommunistit ja demarit.
Demokratiassa ei yksi sunta aina johda, kuin meillä AY liitoissa vasemmistolaisessa, jonne vain kelpaa vasemmistolaiset johtamaan liittoja. Kuin SAK myös. Ay-liiotilla ei ole demokratiaa lainkaan. Se "yksipuoluejohtoa. Tässä tapauksessa vasemmistoliitto, kommunistit ja demarit.