Miksi kaukolämpö on täällä kallista

Loviisan kaupunginvaltuusto päätti nostaa kaupungin tuloveroprosenttia (kunnallisveroa) 0,5 % prosenttiyksikköä, jolloin uusi veroprosentti on 8,10 %. Korotuksella kerrottiin tavoiteltavan noin 1,7 miljoonan euron lisätuloja. Kun kaikki mahdolliset kaupungin päätösvallassa olevat verot ja veroluontoiset maksut ovat tapissa, niin se ei houkuttele ketään muuttamaan tänne.
Pikkukaupungin päättäjillä on ilmiömäinen taito hukata veronmaksajien varoja. Tosin nekään eivät riitä, vaan lainaa haetaan lisää lähes vuosittain. Asuntomessujen järjestämiseen hukattiin kaupunkikonsernin tasolla yli 20 miljoonaa, joten veroprosentin korotuksella saadulla 1,7 miljoonan lisätuloilla takaisinmaksuaika on noin 12 vuotta. Mitkään verotulot eivät tule riittämään, koska uudet kymmeniä miljoonia maksavat (ei välttämättömät ja jopa täysin tarpeettomat) hankkeet tulevat seuraamaan toinen toisiaan: Kulttuuritalo, kirjasto, liikuntahalli, satama-altaan ruoppaus, satama-alueen laajentaminen, uusien asuin- ja teollisuusalueiden kaavoittaminen, hallintokoneiston paisuttaminen, konsulttien käyttö tekemään viranhaltijoiden töitä jne.

Kelluvan talon myynnistä saisi rahaa. Ei unohdeta sitä.
Vai onko se on jo myyty?

Ydinvoimalan kaukolämpö otetaan turpiinin väliotosta, ei jäähdytysvedestä. Mereen laskettavan jäähdytysveden lämpötila nousee vain muutamia asteita, jolloin sen käyttäminen kaukolämpöön vaatii erilliset lämpöpumput ja on maalämpöön verrattava energiajakomuoto. Loviisa oli melkein saamassa kaukolämpöä tuottavan laitoksen, kunnes seutukunnan viisaat saivat sen torpattua lobbauksellaan ja kiihkeällä vastustuksella. Sitä saa mitä tilaa. Oletteko tyytyväisiä?

Jos lämpöenergia otettaisiin turbiinin väliotosta, niin mitä tämä tarkalleen ottaen tarkoittaa, onko se siinä vaiheessa menossa muuten jo hukkaan?
Jos ei, niin silloin hyötysuhde ei paranisi.
Helsingissä otetaan lämpöpumpuilla energiaa merivedestä ja se on kannattavaa.
Loviisassa voitaisiin tehdä voimalalta sama, mutta lämpimämmästä merivedestä, jolloin hyötysuhde paranisi ja kannattavuus paranisi.
Jospa vaikka niin paljon että kannattaisi vetää siirtolinja kaupunkiin.

Niin, kaukolämpöverkko on nyt pieni mutta kaupunki voisi rakentaa uuden ja laajemman, edullisuus voisi houkutella uusia asukkaita.
Kun ydinvoimalan käyttöikää on pidennetty niin ei liene ihan mahdoton projekti.
Helppo ei tietenkään mutta kuussakin on käyty.
Kiitos hyvistä vastauksista.

Hyvän hyötysuhteen lämpöpumppua, lämmeennestä mereen menevästä osuudesta, ajattelin ratkaisuksi.
Mikäänhän ei helppoa mutta tarvitsisi kunnon laskelmat.

Määrlahdessa kuuluu kova jyrinä kun jokin projekti on aloitettu Tesjoella.
Luulin aluksi että melu kuuluu satamasta.
Jokin urakka siis on tekeillä mutta kerrotaanko siitä kenellekään
Ja kuknka paljon metsää enää on jäljellä alueella Määrlahdeta etelään?
Lienee jo sata rekkaa vienyt tukkeja sieltä pois muutaman vuoden sisällä. Pian ei enää voi kehua luonnonläheisyydellä kun tämä tuhovauhti pidetään yllä.

Kaikki tämä suururakka siis vain eliitin huviksi, ei monen hyödyksi. Arvovalinta on tehdä Loviisasta pienen piirin harrastusleiri.

Vesi on myös kallista.

Loviisassa vesikuution (m3) kokonaishinta on tällä hetkellä 6,55 euroa.Tämä hinta muodostuu kahdesta osasta:Talousvesi: 2,73 € (m3). Jätevesi: 3,82 €(m3). Tähän on vielä lisättävä perusmaksu. Käyttömaksua korotettiin vuoden alusta 5% ja perusmaksua 10 %.

Kaiken huipuksi korjausvelkaa on ties kuinka paljon. Siitä piittaamatta asuntomessualueen vesihuoltojärjestelmän rakentamiseen käytettiin kaksi miljoonaa euroa. Sen lisäksi vesiliikelaitos vielä rakensi muuta sille kuulumatonta infrastruktuuria yli 150 000 eurolla. Nämä kaikki kustannukset laskutetaan kaupunkilaisten vesimaksuissa.