Datakeskukset eivät auta kaukolämmön hintaa laskemaan, vaikka hukkalämpö verkkoon saataisiinkin.
Samoin ydinvoimalasta saisi hukkalämpöä mutta mereen ajetaan.
Niin, kaupunki omisti kaukolämpöyhtiön yhdessä Nesteen kanssa veloitti lämmöstä häikäilemättömästi ylihintaa.
Nesteelle se tietysti sopi ja kaupungin edustaja yhtiössä oli talouspuolen henkilö jolla oli vain rahan kiilto silmissä.
Olettivat että monopoliasema turvaa.
Kuolonkiito alkoi kun taloyhtiöt määrlahdessa tekivät huomattavasti edullisemman sopimuksen aloittelevan Porvoon yhtiön kanssa joka kaivoi maahan oman putkiston.
Siitä alamäki alkoi ja lopulta molemmat myivät vähenevän toimintansa.
Ylihinnoittelu tuo kilpailijat paikalle ja kiskurihinnat saavat asiakkaat vaihtamaan.
No, ei siitä asukkaille hyötyä ollut, Porvookin hinnoitteli ihan rasvaisesti, hinta huomattavasti enemmän kuin Porvoossa.
Sitten tuli nykyinen pelastaja joka ei keskity perusliiketoimintaan, eli edes kohtuuhintaisen lämmön toimittamiseen.
Tekee vaikka mitä kehittämiskokeiluja ym muualla kuin Loviisassa mutta kulut kaatuvat tänne ja niillä näytetään, että näin ja näin paljon täytyy veloittaa.
Alussa ahneella oli ******* loppu, toivottavasti tapahtuu taas.
Kaupungin pitäisi hallita lämmöntuotantoa, vedenjakelua, sähkön jakelua ja kohtuuhintaista myyntiä.
Siihen vielä kohtuullinen kiinteistövero ja kunnallisvero.
Sillä saataisiin pakettiin kohtuulliset elinkustannukset ja voisi ihmisiä kiinnostaakin tänne muuttaa.
Samoin ydinvoimalasta saisi hukkalämpöä mutta mereen ajetaan.
Niin, kaupunki omisti kaukolämpöyhtiön yhdessä Nesteen kanssa veloitti lämmöstä häikäilemättömästi ylihintaa.
Nesteelle se tietysti sopi ja kaupungin edustaja yhtiössä oli talouspuolen henkilö jolla oli vain rahan kiilto silmissä.
Olettivat että monopoliasema turvaa.
Kuolonkiito alkoi kun taloyhtiöt määrlahdessa tekivät huomattavasti edullisemman sopimuksen aloittelevan Porvoon yhtiön kanssa joka kaivoi maahan oman putkiston.
Siitä alamäki alkoi ja lopulta molemmat myivät vähenevän toimintansa.
Ylihinnoittelu tuo kilpailijat paikalle ja kiskurihinnat saavat asiakkaat vaihtamaan.
No, ei siitä asukkaille hyötyä ollut, Porvookin hinnoitteli ihan rasvaisesti, hinta huomattavasti enemmän kuin Porvoossa.
Sitten tuli nykyinen pelastaja joka ei keskity perusliiketoimintaan, eli edes kohtuuhintaisen lämmön toimittamiseen.
Tekee vaikka mitä kehittämiskokeiluja ym muualla kuin Loviisassa mutta kulut kaatuvat tänne ja niillä näytetään, että näin ja näin paljon täytyy veloittaa.
Alussa ahneella oli ******* loppu, toivottavasti tapahtuu taas.
Kaupungin pitäisi hallita lämmöntuotantoa, vedenjakelua, sähkön jakelua ja kohtuuhintaista myyntiä.
Siihen vielä kohtuullinen kiinteistövero ja kunnallisvero.
Sillä saataisiin pakettiin kohtuulliset elinkustannukset ja voisi ihmisiä kiinnostaakin tänne muuttaa.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Loviisan kaupunginvaltuusto päätti nostaa kaupungin tuloveroprosenttia (kunnallisveroa) 0,5 % prosenttiyksikköä, jolloin uusi veroprosentti on 8,10 %. Korotuksella kerrottiin tavoiteltavan noin 1,7 miljoonan euron lisätuloja. Kun kaikki mahdolliset kaupungin päätösvallassa olevat verot ja veroluontoiset maksut ovat tapissa, niin se ei houkuttele ketään muuttamaan tänne.
Pikkukaupungin päättäjillä on ilmiömäinen taito hukata veronmaksajien varoja. Tosin nekään eivät riitä, vaan lainaa haetaan lisää lähes vuosittain. Asuntomessujen järjestämiseen hukattiin kaupunkikonsernin tasolla yli 20 miljoonaa, joten veroprosentin korotuksella saadulla 1,7 miljoonan lisätuloilla takaisinmaksuaika on noin 12 vuotta. Mitkään verotulot eivät tule riittämään, koska uudet kymmeniä miljoonia maksavat (ei välttämättömät ja jopa täysin tarpeettomat) hankkeet tulevat seuraamaan toinen toisiaan: Kulttuuritalo, kirjasto, liikuntahalli, satama-altaan ruoppaus, satama-alueen laajentaminen, uusien asuin- ja teollisuusalueiden kaavoittaminen, hallintokoneiston paisuttaminen, konsulttien käyttö tekemään viranhaltijoiden töitä jne.
Milloin Loviisassa pääsee hammaslääkäriin?
Kun joutuu " jonoon" niin odottaa 3kk mutta jos sairastuu ja peruu ajan niin ei kuulemma uudestaan joudu jonoon. Nyt olen "jonottamatta" odottanut aikaa yli kk ja kysyn: milloin pääsee jonottamatta hammaslääkäriin?
Kelluvan talon myynnistä saisi rahaa. Ei unohdeta sitä.
Vai onko se on jo myyty?
Ydinvoimalan kaukolämpö otetaan turpiinin väliotosta, ei jäähdytysvedestä. Mereen laskettavan jäähdytysveden lämpötila nousee vain muutamia asteita, jolloin sen käyttäminen kaukolämpöön vaatii erilliset lämpöpumput ja on maalämpöön verrattava energiajakomuoto. Loviisa oli melkein saamassa kaukolämpöä tuottavan laitoksen, kunnes seutukunnan viisaat saivat sen torpattua lobbauksellaan ja kiihkeällä vastustuksella. Sitä saa mitä tilaa. Oletteko tyytyväisiä?
Jos lämpöenergia otettaisiin turbiinin väliotosta, niin mitä tämä tarkalleen ottaen tarkoittaa, onko se siinä vaiheessa menossa muuten jo hukkaan?
Jos ei, niin silloin hyötysuhde ei paranisi.
Helsingissä otetaan lämpöpumpuilla energiaa merivedestä ja se on kannattavaa.
Loviisassa voitaisiin tehdä voimalalta sama, mutta lämpimämmästä merivedestä, jolloin hyötysuhde paranisi ja kannattavuus paranisi.
Jospa vaikka niin paljon että kannattaisi vetää siirtolinja kaupunkiin.
Kaukolämpöä tuottavan yhteistuotantolaitoksen korkeapaineturpiinilta otettaisiin sopivalta lämpötila-alueelta höyryä, jonka energia hyödynnetään niin, että mainistemassani, ja viisaiden hylkäämässä Fortumin mallissa 1000 MW kaukolämpöteho olisi laskenut sähköntuotantoa vain noin 180 MW. Tällaisen edun hylkääminen oli mielestäni järjen köyhyyttä.
Väliotto taas on turpiinikuoreen pohjaan liitetty putki, josta höyryä tavallisesti johdetaan muuhun käyttöön, mm syöttöveden esilämmitykseen voimalaitosprosessissa.
Voimalaitoksen turbiinien väliotosta otetun höyryn ohjaaminen lämmönsiirtimiin pitäisi olla laitoksen suunnitteluperusteena jo laitoksen rakennusvaiheessa.
Vanhoilla voimalaitoksilla se ei enää onnistu. Loviisan kaupungin kaukolämpöverkko on pieni ja kuluttajien määrä niin vähäinen, ettei putkiston veto voimalaitokselta ole muutenkaan kannattavaa. Asuntomessujen järjestämisestä päättämisen aikaan ja hypetyksen ollessa kiivaimmillaan eräs hankkeen tontuista puuhastelijoista selitti, että voimalaitokselta johdetaan lämmintä vettä lämmittämään Kuningattarenrannan uima-altaita. Eipä ole näkynyt edes uima-allasta.
Viimeksi kun Sahaniemen mieletön rakennushanke oli jälleen kerran tapetilla, niin helposti höynäytettäville politrukeille esitettiin, että Sahaniemeen tulee geoterminen voimalaitos ja reikä porataan parissa viikossa.
Otaniemeen suunniteltu geoterminen voimalaitos ei toteutunut, koska se oli kaupallisesti kannattamaton. Siellä porattiin kaksi 6,4 kilometrin syvyistä reikää, joiden poraaminen kesti vuosia (2015 - 2018).
Niin, kaukolämpöverkko on nyt pieni mutta kaupunki voisi rakentaa uuden ja laajemman, edullisuus voisi houkutella uusia asukkaita.
Kun ydinvoimalan käyttöikää on pidennetty niin ei liene ihan mahdoton projekti.
Helppo ei tietenkään mutta kuussakin on käyty.
Kiitos hyvistä vastauksista.
Kiitos kiitoksista. Kuussakin on käyty, mutta mikä oli hinta?. Uutta voimalaitoksen käyttölupaa on jäljellä enää parisen kymmentä vuotta, ja nykyisen laitokesn muuttaminen yhteistuotantolaitokseksi vaatii käytännössä turpiinijärjestelmän uusimisen. Myös höyryn kuluttaminen laitosprosessien ulkopuolelle vähentää prosessin lämpötasetta, mm. syöttöveden esilämmitystä, jolloin höyrystimien lämpökuormitus kasvaa jyrkästi. Ei taida onnistua ihan putkea lisäämällä.
Hyvän hyötysuhteen lämpöpumppua, lämmeennestä mereen menevästä osuudesta, ajattelin ratkaisuksi.
Mikäänhän ei helppoa mutta tarvitsisi kunnon laskelmat.
Määrlahdessa kuuluu kova jyrinä kun jokin projekti on aloitettu Tesjoella.
Luulin aluksi että melu kuuluu satamasta.
Jokin urakka siis on tekeillä mutta kerrotaanko siitä kenellekään
Ja kuknka paljon metsää enää on jäljellä alueella Määrlahdeta etelään?
Lienee jo sata rekkaa vienyt tukkeja sieltä pois muutaman vuoden sisällä. Pian ei enää voi kehua luonnonläheisyydellä kun tämä tuhovauhti pidetään yllä.
Kaikki tämä suururakka siis vain eliitin huviksi, ei monen hyödyksi. Arvovalinta on tehdä Loviisasta pienen piirin harrastusleiri.
Pienen piirin harrastusleiri on tuhoon tuomittu, sitä ei vain RKP:n älyllä ymmärretä.
Koko touhun eli metsien ja samalla luontoarvojen likvidoinnin perimmäinen tarkoitus on ärkoopeelaisen yrittäjän taskujen täyttäminen. Koko savotasta jää Suomen parhaan pikkukaupungin omaan käteen vain kymppitonneja, kun kuluissa huomioidaan vielä metsien "päällä" istuvien viranhaltijoiden palkat ja heidän työnsä tekevien konsulttien palkkiot.
Vesi on myös kallista.
Loviisassa vesikuution (m3) kokonaishinta on tällä hetkellä 6,55 euroa.Tämä hinta muodostuu kahdesta osasta:Talousvesi: 2,73 € (m3). Jätevesi: 3,82 €(m3). Tähän on vielä lisättävä perusmaksu. Käyttömaksua korotettiin vuoden alusta 5% ja perusmaksua 10 %.
Kaiken huipuksi korjausvelkaa on ties kuinka paljon. Siitä piittaamatta asuntomessualueen vesihuoltojärjestelmän rakentamiseen käytettiin kaksi miljoonaa euroa. Sen lisäksi vesiliikelaitos vielä rakensi muuta sille kuulumatonta infrastruktuuria yli 150 000 eurolla. Nämä kaikki kustannukset laskutetaan kaupunkilaisten vesimaksuissa.