Mä en kestä enää muhun sattuu nii paljo, jokainen päivä on edellistä tuskasempi. En saa otetta enää mistään. Sattuu sydälle sisimpään, sydämeen sattuu. Rakkaus tuhoaa ja särkee, saa sisimmän kuolemaan. Koskee eikä tuska katoa koskaan ei edes hetkeksi hellitä. Odotan vaa parempaa mut turhaan kipu ei ota lähtiäkseen. Pelkään mut yritän peittää pelkoni tältä maailmalta, ettei minua pidettäisi heikkona. Mä oon aivan loppuun kulunut. Mun sydän on tuhansina palasina ja luulen ettei sitä voi enää korjata. Mä en todellakaan tiedä et miten jaksan läpi tää elämän tai edes huomiseen. Kukaan ei voi enää auttaa mua, eikä kyl ees haluu. Mul on tosi paha olo, koko ajan tekis vaa mieli itkee. Kyyneleet ei lopu koskaan. Mun mahaan koskee koko ajan. Sattuu nii joka paikkaa, ei auta vaikk yrittäis olla mis asennos tahansa. Ahistaa nii sairaasti. Siipeni ovat riekaleina ja tuntuu et voisin lytistyä maahan. Mä en tiiä et mitä mun pitäs tehä et tää kipu hellittäs. Ehkä se ei hellitä koskaan. Miten mä kestän sen. Mä haluun pois. Miksei kukaan voi päästää mua menee täält. Mä inhoon itteeni nii ku oon satuttanu mua, mun käsii ja mun vartaloo. Mä voisin vaik kuolla tähän paikkaa eikä ketään kiinnostas tai kukaan välittäs. Tuska seuraa mua minne sit ikinä meenki. Se on ku osa mua, se on ollu mussa jo nii kauan. Mikä mus on vikana et en kelpaa tälle maailmalle ja sen ihmisille. Mä haluun pois tääl, tää elämä sattuu nii paljo. Välil tuntuu et mun pää räjähtää, ku siihen koskee nii paljo. En mä kyl tätä maailmaa halunnu, mut vaa tuotiin tänne kärsimään.
Mä luulin hetken olevani piilossa tältä maailmalta ja sen pahuudelta, mut sit ymmärsin totuuden ettei tätä maailmaa voi paeta, se seuraa sinua ja on aina siellämissä sinäkin. Tämä maailma on imenyt minut kuiviin pelko on vain jäänyt. En uskalla enää astua päivän valoon, odotan yötä että voisin edes hetken tuntea olevani osa tätä kaikkea.
Tää maailma ei vaa oo mua varten. En oo sopiva tähän maailmaan. Musta puuttuu jokin osa tai joku muu vastaava, mikä se sit ikinä onkaan. En mä halunnu tulla tälläseks. Mä tuulen et täst ei oo ulos pääsyy. Oon yrittäny mont vuot päästä täst pois ja muuttaa itseäni mut turhaan. Mä oon itse pilannut kaiken ja aiheuttanut tään.
Jossain sanottiin et itsemurha on pikalippu helvettiin, mut jos sinne joutuu muutenkin onko sillä välii meneekö sinne pika lipulla vai tavallisella.
Haluisin kyl jaksaa yrittää viel mut ku tekee nii kipeää, mun sisälle sattuu nii paljo, et se ottaa yli otteen mun elämäst. Mitä tämmöses elämäs on ennää ees järkee jos jokanen päivä on kidutusta ja todellist tuskaa, eikö se oo jo ihan sama lopettaa tää elämä. Apua ei oo tullu vaikk oon kuinka rukoillu. Päästäkää mut jo pois täält!!!
Mä luulin hetken olevani piilossa tältä maailmalta ja sen pahuudelta, mut sit ymmärsin totuuden ettei tätä maailmaa voi paeta, se seuraa sinua ja on aina siellämissä sinäkin. Tämä maailma on imenyt minut kuiviin pelko on vain jäänyt. En uskalla enää astua päivän valoon, odotan yötä että voisin edes hetken tuntea olevani osa tätä kaikkea.
Tää maailma ei vaa oo mua varten. En oo sopiva tähän maailmaan. Musta puuttuu jokin osa tai joku muu vastaava, mikä se sit ikinä onkaan. En mä halunnu tulla tälläseks. Mä tuulen et täst ei oo ulos pääsyy. Oon yrittäny mont vuot päästä täst pois ja muuttaa itseäni mut turhaan. Mä oon itse pilannut kaiken ja aiheuttanut tään.
Jossain sanottiin et itsemurha on pikalippu helvettiin, mut jos sinne joutuu muutenkin onko sillä välii meneekö sinne pika lipulla vai tavallisella.
Haluisin kyl jaksaa yrittää viel mut ku tekee nii kipeää, mun sisälle sattuu nii paljo, et se ottaa yli otteen mun elämäst. Mitä tämmöses elämäs on ennää ees järkee jos jokanen päivä on kidutusta ja todellist tuskaa, eikö se oo jo ihan sama lopettaa tää elämä. Apua ei oo tullu vaikk oon kuinka rukoillu. Päästäkää mut jo pois täält!!!
Vastaukset 3
Vanhimmat
En ole lähellä enkä tapaa sua varmaan koskaan. Sama supernainen toisessa viestissä?
Mutta mä tiedän mitä sä puhut, vaikka oon kundi.
Se että sä tunnet noin vahvasti sanoo että sä olet SUPERNAINEN. Sä tunnet vahvasti kaiken. Se sattuu muta lopulta antaa takaisin. Koita kestää, mäkin koitin ja olen nyt vahvoilla. Iik mua sattuu kun sua sattuu.
Multa vietiin mun ensirakkaus, sitä en unohda. Mutta elän senkin paskamuiston kanssa.
Ulos, vaikka sattuu!
masennusta vaan vitutusta ja itsesääli ruikutusta.
Jos sua todella masentais, et tollasto pötköö kirjottais.
Korkeintaan: missä pyssy on?
tai:
kuka ripustais narun, hyppään kyllä itse.
Sitten kun makaat viikon sängyssä ja mietit, että meniskö kuselle vai laskisko alle?
Ja pohdit päivän jäikö kaappiin näkkileipää tai kaurahiutaleita?
Ens´ viikolla meen kyllä kauppaan,
tai sitten en.
Jos todella masentaa ei kuule tunnu missään mitään.
Käy lataamossa ottamassa vilkaisu, pitkä semmonen, masentuneisiin.
Pistä itteleskin huopatossut jalkaan, ettet häiritse "hiihtäjiä".
Oon ollu 15 vuotta eläkkeelä ja olen pystyssä lääkkeillä. Syksyisin nekään ei tahdo tehoo.
Vituttaa vain, että oli liian heikkotehoinen ase.
sano
Perkeleen kitisijät.
Hamppu auttaa, ei poltettuna vaan köysi-muodossa.
VITTU sulla vaivaa?
Tämä on masennuspalsta ja tänne saa kirjoittaa, purkaa sydäntään.
Vaikka tunnut tietävän masennuksesta omakohtaisesti paljon se ei oikeuta sinua tyrmäämään, esim. a.p viestin kirjoittajaa.
Mene katsomaan peiliin. Tunnut todella katkeralta ihmiseltä jonka takia ymmärrän sinua vähän.
Itse olen parantunut masennuksesta ja tiedän mitä se tekee. Kolme itsemurhayritystä takana, ja ei ollut mitään ekshibionistia vaan todellista.
Huono/hyvä tuuri että joku sattui aina paikalle.
Yhden kerran ehti sydän pysähtyäkin.
Pikkuisen suvaitsevaisuutta. On kai täällä tilaa nuoremmillekin.
Kyllä minäkin näpäytän mielelläni joskus jotain kirjoittajaa. Tuo sinun homma meni liian pitkälle.