Nainen, kerron sulle vähän miehen ajattelumaailmasta

Vieraat vieraina kaverit kavereina, heillä on myös se oma elämä.

:/

Anonyymi00004 kirjoitti:

Vieraat vieraina kaverit kavereina, heillä on myös se oma elämä.

:/

Pointtina siis, mies nai naisen, mutta ei esim. appivanhempia taikka kavereita ja heillä on oma elämä.

:/

Anonyymi00007 kirjoitti:

Pointtina siis, mies nai naisen, mutta ei esim. appivanhempia taikka kavereita ja heillä on oma elämä.

:/

Eli et ole perhekeskeinen mies. Ei sellaista kannata huolia.

Anonyymi00031 kirjoitti:

Eli et ole perhekeskeinen mies. Ei sellaista kannata huolia.

Mun perheeseen ei kuulu koko suku.

:/

Jaa, ja mistä syystä?

:/

Anonyymi00008 kirjoitti:

Jaa, ja mistä syystä?

:/

Jaa, olisiko itsekeskeisyyden takia.

Anonyymi00009 kirjoitti:

Jaa, olisiko itsekeskeisyyden takia.

No puhutaan sinusta.
Mikä nyt hiertää?

:/

Jaa mistäs tuommoisia keksit vai onko sulle jo tuttua ja mainostat muillekin? Pitäiskö ihan huolestua?

Anonyymi00011 kirjoitti:

No puhutaan sinusta.
Mikä nyt hiertää?

:/

Totesin vaan "miehen ajattelumaailma" näyttäis olevan itsekeskeisyyden ja toisen omistamisen halun maailma. Naisen kannalta ei kovinkaan suurta turvallisuuden tunnetta antavaa.

Anonyymi00012 kirjoitti:

Jaa mistäs tuommoisia keksit vai onko sulle jo tuttua ja mainostat muillekin? Pitäiskö ihan huolestua?

Sinäkö mielesi pahoitit aloittajaäijän ja samalla vissiin kaikkien miesten puolesta- pitäiskö tuosta ”huolestua”? Sivusta

Anonyymi00013 kirjoitti:

Totesin vaan "miehen ajattelumaailma" näyttäis olevan itsekeskeisyyden ja toisen omistamisen halun maailma. Naisen kannalta ei kovinkaan suurta turvallisuuden tunnetta antavaa.

Olet aloittajaäijä välillä ikäänkuin itsesi suurin riitikko. Muutenhan tämä hölinäsi ei kiinnosta oikeasti ketää

Anonyymi00013 kirjoitti:

Totesin vaan "miehen ajattelumaailma" näyttäis olevan itsekeskeisyyden ja toisen omistamisen halun maailma. Naisen kannalta ei kovinkaan suurta turvallisuuden tunnetta antavaa.

Ei, vaan sen pitäisi olla juuri sitä turvallisuuden tunnetta antava, koska on selvät rajat.
Itsekeskeisyys ja omistamisenhalu, kuka nyt haluaisi parisuhteensa antaa muiden sorkittavaksi?
Eikö sellainen juuri antaisi turvattomuuden tunnetta, kun ovet auki kaikille 24/7 ja kaikki tapahtuu muiden mukaan ja ehdoilla?

:/

Anonyymi00016 kirjoitti:

Ei, vaan sen pitäisi olla juuri sitä turvallisuuden tunnetta antava, koska on selvät rajat.
Itsekeskeisyys ja omistamisenhalu, kuka nyt haluaisi parisuhteensa antaa muiden sorkittavaksi?
Eikö sellainen juuri antaisi turvattomuuden tunnetta, kun ovet auki kaikille 24/7 ja kaikki tapahtuu muiden mukaan ja ehdoilla?

:/

Omistamisenhalu on yleensä yksipuolista ja kohde ei välttämättä saa päättää haluaako olla siinä suhteessa. Jos ollaan yhdessä molempien tahdon mukaisesti ja nautitaan toisista, silloin myös omistamisenhalu ei ole välttämättä pahasta, mutta aina kun se rajoittaa toisen elämää hänen tahtomattaan, se on pahasta. Silloin kun kaksi ihmistä ovat yhdessä ja toisistaan onnellisia, silloin ei ole myöskään tarvetta sulkea muita ihmisiä pois vaan voi kommunikoida muidenkin ihmisten kanssa ihan luonnollisesti kuten elämässä koko ajan tehdään. Luottava rakkaus luottaa toiseen, eikä ole tarvetta rakentaa mitään suojamuureja muita ihmisiä vastaan.

Anonyymi00017 kirjoitti:

Omistamisenhalu on yleensä yksipuolista ja kohde ei välttämättä saa päättää haluaako olla siinä suhteessa. Jos ollaan yhdessä molempien tahdon mukaisesti ja nautitaan toisista, silloin myös omistamisenhalu ei ole välttämättä pahasta, mutta aina kun se rajoittaa toisen elämää hänen tahtomattaan, se on pahasta. Silloin kun kaksi ihmistä ovat yhdessä ja toisistaan onnellisia, silloin ei ole myöskään tarvetta sulkea muita ihmisiä pois vaan voi kommunikoida muidenkin ihmisten kanssa ihan luonnollisesti kuten elämässä koko ajan tehdään. Luottava rakkaus luottaa toiseen, eikä ole tarvetta rakentaa mitään suojamuureja muita ihmisiä vastaan.

Avoin suhde on jotain muuta.
Alttarillakin kysytään tahdotko ottaa tämän Sanna-Mari Nönnönnöön, eikä tahdotko ottaa nämä tai koko pitäjän.
Lähtökohta on että suhde pidetään pyhänä ja elämä siellä on rentoa ja mukavaa ja niiden kahden keskinen liitto ja suhde ja elämä.
Ei se kiellä kommunikointia, mutta pitää vieraat vieraina ja suhteen ulkopuolisina.
Luottava rakkaus luottaa mutta se pitää olla molemmin puolin niin ja se pitää kiinni niistä rajoista, jotka ovat itsestään selviä.

:/

Anonyymi00013 kirjoitti:

Totesin vaan "miehen ajattelumaailma" näyttäis olevan itsekeskeisyyden ja toisen omistamisen halun maailma. Naisen kannalta ei kovinkaan suurta turvallisuuden tunnetta antavaa.

Ette todellakaan ole ymmärtäneet sitä, vaikka olen siitä monta kertaa kirjoittanut, että elämääni ei tule koskaan kuulumaan yhtäkään miestä! Ette ole voineet kertoa mitään uutta häirikköön liittyen moneen vuoteen ja siksi ihmettelin, miksi kukaan ei puolustanut minua koskaan häntä vastaan! Se olisi kuulunut projektin aloittajille!

No sinä se pahin trolli olet, ota ihan itse vaan oppia omasta neuvostasi.

:/

Kouluttamassa niitä naisia.

:/

Anonyymi00023 kirjoitti:

Kouluttamassa niitä naisia.

:/

Siinäpä varsinainen oman elämänsä sankari! Luulee olevansa muita parempi..

Anonyymi00027 kirjoitti:

Siinäpä varsinainen oman elämänsä sankari! Luulee olevansa muita parempi..

Kaikkien sankari.
Tietäen olevansa oikealla tiellä.

:/

Eli yksin ja haluton.
Jäikö sinulle trauma siitä suhteesta?

:/

Anonyymi00028 kirjoitti:

Eli yksin ja haluton.
Jäikö sinulle trauma siitä suhteesta?

:/

Jäi joksikin aikaa, mutta koska ymmärsin miksi lasteni isä oli sellainen kuin oli, tiesin ettei hän pystyisi muuttumaan! Olemme olleet erosta asti hyvissä väleissä ja myös osalla lapsistani on erityispiirteisyyttä kuuluen autismin kirjoon, kuten heidän isälläänkin! Ja lasten isän isällä! Ja minussa on myös tietynlaista erityispiirteisyyttä, koska viihdyn hyvin yksin, paitsi etten tykkää asua yksin ja nyt asun nuorimman paikani kanssa, ja hän sai diagnoosin Asperger 5-vuotiaana! Halujen loppuminen ei ole ollut minulle ongelma. Tapailin kahta eri miestä muutaman kerran eri aikaan, mutta koska olen demiseksuaali niin monen asian pitäisi loksahtaa kunnolla jotta olisin voinut edes ihastua. Ja kun ikää tuli lisää, en enää kokenut mitään tarvetta olla parisuhteessa, olin jo ollut sellaisessa 30 vuoden ajan! Ja vaihdevuodet lopettivat halut kokonaan! En ole eroni jälkeen koskaan halunnut uutta parisuhdetta! Eikä se ole ollut koskaan minulle mikään ongelma, vaan täysin päinvastoin, on ihanaa kun yksikään mies ei ole vaatimassa minulta mitään! Pelkkä ystävyyssuhde kiinnostaa minua suunnilleen samaa ikäluokkaa olevan miehen kanssa. En koe enää mitään tarvetta ns. passata yhtäkään miestä! Enkä jaksa olla koko ajan samassa tilassa kenenkään kanssa! Ystävät voivat silloin tällöin vierailla toistensa luona ja se riittää minulle mainiosti!

Anonyymi00033 kirjoitti:

Jäi joksikin aikaa, mutta koska ymmärsin miksi lasteni isä oli sellainen kuin oli, tiesin ettei hän pystyisi muuttumaan! Olemme olleet erosta asti hyvissä väleissä ja myös osalla lapsistani on erityispiirteisyyttä kuuluen autismin kirjoon, kuten heidän isälläänkin! Ja lasten isän isällä! Ja minussa on myös tietynlaista erityispiirteisyyttä, koska viihdyn hyvin yksin, paitsi etten tykkää asua yksin ja nyt asun nuorimman paikani kanssa, ja hän sai diagnoosin Asperger 5-vuotiaana! Halujen loppuminen ei ole ollut minulle ongelma. Tapailin kahta eri miestä muutaman kerran eri aikaan, mutta koska olen demiseksuaali niin monen asian pitäisi loksahtaa kunnolla jotta olisin voinut edes ihastua. Ja kun ikää tuli lisää, en enää kokenut mitään tarvetta olla parisuhteessa, olin jo ollut sellaisessa 30 vuoden ajan! Ja vaihdevuodet lopettivat halut kokonaan! En ole eroni jälkeen koskaan halunnut uutta parisuhdetta! Eikä se ole ollut koskaan minulle mikään ongelma, vaan täysin päinvastoin, on ihanaa kun yksikään mies ei ole vaatimassa minulta mitään! Pelkkä ystävyyssuhde kiinnostaa minua suunnilleen samaa ikäluokkaa olevan miehen kanssa. En koe enää mitään tarvetta ns. passata yhtäkään miestä! Enkä jaksa olla koko ajan samassa tilassa kenenkään kanssa! Ystävät voivat silloin tällöin vierailla toistensa luona ja se riittää minulle mainiosti!

"on ihanaa kun yksikään mies ei ole vaatimassa minulta mitään"
"En koe enää mitään tarvetta ns. passata yhtäkään miestä!"
No sulle jäi traumat ja näköjään ne arvet vielä muistuttelee sinua.
Mutta edelleen kaipaat miestä elämääsi.
"Pelkkä ystävyyssuhde kiinnostaa minua suunnilleen samaa ikäluokkaa olevan miehen kanssa."
Mutta vaikka lähellesi kaipaat, niin haluat pitää rajat että liian lähelle ei pääse.

Mistä löytäisit sellaisen, ehkä harrastuksista jonkun harrastuskaverin lenkkikaverin tanssikaverin.
Jonkun kerhon kautta ehkä.

Näin näkisin tilanteesi kirjoituksesi mukaan.

:/

Ja sinäkö käyt täysillä?
Normaalisti varmasti suhteelta odotetaan juuri jotain sellaista että se kestää eikä sellaista jonka jälkeen ei enää ikinä halua suhteeseen.

:/

Se on sen naisen velvollisuus.

:/

Terveen miehen terve ajatusmaailma.

:/

Jep ja naisenkin tulee niitä osata.

:/

Mun mielestä tuollainen kun sinä on juuri sellainen sekopää jota kuvailet.

:/