Narsisti... eikö sinulle helpompaa olisi vain antaa periksi?

Mutta kun minulta puuttuu minuus, olen pelkkä kuori. Olen niin heikko, etten pysty mitenkään kohtaamaan ja käsittelemään mitään, mikä aiheuttaisi särön siihen naamioon, jota olen lapsesta saakka rakentanut.

Pelkään kuollakseni sitä, että naamio pettää. Että paljastuu todellinen minä. Tai eihän edes ole mitään todellista minää koska sellaista ei ole koskaan pässyt rakentumaan.

En voi luopua paremmuudestani, mikä rakentuu muiden alentamiseen, hyväksikäyttöön ja manipulointiin. Oletan, että kaikki muutkin pyrkivät alentamaan, hyväksikäyttämään ja manipuloimaan, en tiedä muunlaisesta tavasta elää. Minä vaan olen siinä parempi koska olen kaikella tapaa parempi. Muut ovat tyhmiä.

Toki välillä kaihertaa epäilys, josko sittenkin on jotain mitä muut ymmärtää ja minä en. En ymmärrä, miten joku voi vaikuttaa onnelliselta vaikka ei ole menestynyt, älykäs ja upea, kuten minä. Ne varmaan vaan esittää tehdäkseen minulle kiusaa. Ne on oikeasti surkeita, niiden on pakko olla.

Minä jatkan valitsemallani tyylillä, itseäni ylentäen ja muita alentaen, koska muuta vaihtoehtoa ei ole. Jos joku yrittää hieroa faktoja naamaan, kiellän kaiken koska en näe muuta vaihtohtoa. En halua syöksyä sisälläni olevaan mustaan aukkoon. En halua kuolla.

Jos hierot naamaani faktoja, nöyryytän, kiusaan ja tarvittaessa vaikka hakkaan sinut unohtamaan faktat. Kerron muulle maailmalle mikä typerä idiootti olet, jotta kukaan ei sinua kuuntele saato usko. Käännän kaikki sinua vastaan, jopa oman äitisi. Tai sitten vain unohdan että olet olemassa. Etsin uutta seuraa, missä saan loistaa ja missä saan ansaitsemani arvostuksen. Mitä tahansa muuta, mutta naamiosta en luovu.