Palautetaan. Absoluuttinen näkemys

Absoluuttinen näkemys

https://gaudiyadarshan.com/posts/absolute-vision/

Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com

Muutamia katkelmia tästä:

https://gaudiyadarshan.com/posts/absolute-vision/

Anonyymi00002 kirjoitti:

Absoluuttinen näkemys

https://gaudiyadarshan.com/posts/absolute-vision/

Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com

Muutamia katkelmia tästä:

https://gaudiyadarshan.com/posts/absolute-vision/

Lue lisää

Kysymys: Mitä on tieto (jñāna)?

Vastaus: Korkeimman Sielun läsnäolon havaitseminen.

Kysymys: Mitä on irtautuminen (vairāgya)?

Vastaus: Kiinnostuksen puute aistiobjekteja kohtaan.

Kysymys: Mitä on tasapainoisuus (śama)?

Vastaus: Keskittyminen Minuun (ei pelkkä mielenrauha).

Kysymys: Mitä on kurinalaisuus (dama)?

Vastaus: Aistien hallinta (ei toisten hallitseminen).

Kysymys: Mitä on kärsivällisyys (titikṣā)?

Vastaus: Kärsimysten kärsivällinen kantaminen, olivatpa ne pyhien kirjoitusten määräämiä tai muiden ihmisten aiheuttamia, jotka eivät kunnioita muita; ei kuitenkaan kohtuuttomia tai tahallisia ponnisteluja lämmön tai kylmyyden kestämiseksi.

Anonyymi00003 kirjoitti:

Kysymys: Mitä on tieto (jñāna)?

Vastaus: Korkeimman Sielun läsnäolon havaitseminen.

Kysymys: Mitä on irtautuminen (vairāgya)?

Vastaus: Kiinnostuksen puute aistiobjekteja kohtaan.

Kysymys: Mitä on tasapainoisuus (śama)?

Vastaus: Keskittyminen Minuun (ei pelkkä mielenrauha).

Kysymys: Mitä on kurinalaisuus (dama)?

Vastaus: Aistien hallinta (ei toisten hallitseminen).

Kysymys: Mitä on kärsivällisyys (titikṣā)?

Vastaus: Kärsimysten kärsivällinen kantaminen, olivatpa ne pyhien kirjoitusten määräämiä tai muiden ihmisten aiheuttamia, jotka eivät kunnioita muita; ei kuitenkaan kohtuuttomia tai tahallisia ponnisteluja lämmön tai kylmyyden kestämiseksi.

Lue lisää

Kysymys: Mitä on mielenlujuus (dhṛti)?

Vastaus: Se on kielen ja sukupuolielinten hillitsemistä; ilman tätä muu mielenlujuus menettää merkityksensä.

Anonyymi00004 kirjoitti:

Kysymys: Mitä on mielenlujuus (dhṛti)?

Vastaus: Se on kielen ja sukupuolielinten hillitsemistä; ilman tätä muu mielenlujuus menettää merkityksensä.

Kysymys: Mitä on askeesi (tapas)?

Vastaus: Nautinnoista luopumista palveluksen suorittamisen ja lupausten noudattamisen vuoksi; ei keholle tahallista kivun aiheuttamista.

Anonyymi00005 kirjoitti:

Kysymys: Mitä on askeesi (tapas)?

Vastaus: Nautinnoista luopumista palveluksen suorittamisen ja lupausten noudattamisen vuoksi; ei keholle tahallista kivun aiheuttamista.

Lue lisää

Kysymys: Mitä on rohkeus (śaurya)?

Vastaus: Luonteen hillitseminen (hankitun luonteen); ei mielen tai kehon voiman demonstrointi.

Anonyymi00006 kirjoitti:

Kysymys: Mitä on rohkeus (śaurya)?

Vastaus: Luonteen hillitseminen (hankitun luonteen); ei mielen tai kehon voiman demonstrointi.

Kysymys: Mitä on totuudellisuus (satya)?

Vastaus: Kaikkien tasapuolinen kohtelu, toisten kärsimykset koetaan ominaan (ei pelkkä tosiasioiden toteaminen).

Anonyymi00007 kirjoitti:

Kysymys: Mitä on totuudellisuus (satya)?

Vastaus: Kaikkien tasapuolinen kohtelu, toisten kärsimykset koetaan ominaan (ei pelkkä tosiasioiden toteaminen).

Kysymys: Mitä on uhri (yajña)?

Vastaus: Minä olen uhri; Minun palvelemiseni itsessään on todellinen uhri, ei väliaikaisista asioista luopuminen.

Anonyymi00008 kirjoitti:

Kysymys: Mitä on uhri (yajña)?

Vastaus: Minä olen uhri; Minun palvelemiseni itsessään on todellinen uhri, ei väliaikaisista asioista luopuminen.

Kysymys: Mitä on palkkio (dakṣiṇā)?

Vastaus: Tiedon välittäminen (henkinen oivallus; ei rahaa, vaatteita tai muuta aineellista).

Anonyymi00009 kirjoitti:

Kysymys: Mitä on palkkio (dakṣiṇā)?

Vastaus: Tiedon välittäminen (henkinen oivallus; ei rahaa, vaatteita tai muuta aineellista).

Kysymys: Mitä on tieto (vidyā)?

Vastaus: ”Minä”-käsityksen kuorten poistaminen (ei kielioppi tai teoria).

Kysymys: Mitä on vaatimattomuus (hrī)?

Vastaus: Kiinnostuksen puute synnillisiä tekoja kohtaan (ei pelkkä ujous).

Kysymys: Mitä on kauneus (śrī)?

Vastaus: Hyveet, kuten ennakkoluulottomuus (ei korut, vaatteet tai ulkoinen kauneus).

Kysymys: Mitä on onnellisuus (sukha)?

Vastaus: Luopuminen surusta ja maallisesta onnellisuudesta (ei aistiobjekteista nauttiminen).

Kysymys: Mitä on kärsimys (duḥkha)?

Vastaus: Onnen etsiminen nautinnoista (ei vammat, sairaudet tai muut ulkoiset kärsimykset).

Anonyymi00010 kirjoitti:

Kysymys: Mitä on tieto (vidyā)?

Vastaus: ”Minä”-käsityksen kuorten poistaminen (ei kielioppi tai teoria).

Kysymys: Mitä on vaatimattomuus (hrī)?

Vastaus: Kiinnostuksen puute synnillisiä tekoja kohtaan (ei pelkkä ujous).

Kysymys: Mitä on kauneus (śrī)?

Vastaus: Hyveet, kuten ennakkoluulottomuus (ei korut, vaatteet tai ulkoinen kauneus).

Kysymys: Mitä on onnellisuus (sukha)?

Vastaus: Luopuminen surusta ja maallisesta onnellisuudesta (ei aistiobjekteista nauttiminen).

Kysymys: Mitä on kärsimys (duḥkha)?

Vastaus: Onnen etsiminen nautinnoista (ei vammat, sairaudet tai muut ulkoiset kärsimykset).

Lue lisää

Kysymys: Kuka on viisas (paṇḍita)?

Vastaus: Se, joka ymmärtää orjuuden ja vapauden tilojen luonteen (ei se, joka vain selittää pyhiä kirjoituksia).

Kysymys: Kuka on tyhmä (mūrkha)?

Vastaus: Se, joka samaistaa itsensä kehoon ja mieleen.

Kysymys: Mitä on polku (panthā)?

Vastaus: Polku Minun luokseni (ei pelkkä helposti kuljettava tie).

Kysymys: Mitä on väärä polku (utpatha)?

Vastaus: Mielen hemmottelu (ei pelkkä rikos tai synti).

Anonyymi00011 kirjoitti:

Kysymys: Kuka on viisas (paṇḍita)?

Vastaus: Se, joka ymmärtää orjuuden ja vapauden tilojen luonteen (ei se, joka vain selittää pyhiä kirjoituksia).

Kysymys: Kuka on tyhmä (mūrkha)?

Vastaus: Se, joka samaistaa itsensä kehoon ja mieleen.

Kysymys: Mitä on polku (panthā)?

Vastaus: Polku Minun luokseni (ei pelkkä helposti kuljettava tie).

Kysymys: Mitä on väärä polku (utpatha)?

Vastaus: Mielen hemmottelu (ei pelkkä rikos tai synti).

Lue lisää

Kysymys: Mitä on taivas (svarga)?

Vastaus: Hyvyyden vallitsevuus (ei jumalten asuinpaikka).

Kysymys: Mitä on helvetti (naraka)?

Vastaus: Tietämättömyyden vallitsevuus (ei pelkkä paikka, jossa on kärsimystä).

Anonyymi00012 kirjoitti:

Kysymys: Mitä on taivas (svarga)?

Vastaus: Hyvyyden vallitsevuus (ei jumalten asuinpaikka).

Kysymys: Mitä on helvetti (naraka)?

Vastaus: Tietämättömyyden vallitsevuus (ei pelkkä paikka, jossa on kärsimystä).

Lue lisää

Kysymys: Mitä on koti (gṛha)?

Vastaus: Ihmiskeho (ei pelkkä mukava asuinpaikka).

Kysymys: Kuka on rikas (āḍhya)?

Vastaus: Hyveellinen ihminen (ei se, jolla on varallisuutta).

Kysymys: Kuka on köyhä (daridra)?

Vastaus: Se, joka ei ole tyytyväinen (ei pelkästään se, jolla ei ole mitään).

Kysymys: Kuka on säälin arvoinen (kṛpaṇa)?

Vastaus: Se, joka ei kykene hallitsemaan aistejaan (ei pelkästään köyhä).

Kysymys: Kuka on riippumaton (īśvara)?

Vastaus: Se, joka ei ole kiintynyt aistiobjekteihin (ei kuningas tai aineellisten esineiden omistaja).

Anonyymi00013 kirjoitti:

Kysymys: Mitä on koti (gṛha)?

Vastaus: Ihmiskeho (ei pelkkä mukava asuinpaikka).

Kysymys: Kuka on rikas (āḍhya)?

Vastaus: Hyveellinen ihminen (ei se, jolla on varallisuutta).

Kysymys: Kuka on köyhä (daridra)?

Vastaus: Se, joka ei ole tyytyväinen (ei pelkästään se, jolla ei ole mitään).

Kysymys: Kuka on säälin arvoinen (kṛpaṇa)?

Vastaus: Se, joka ei kykene hallitsemaan aistejaan (ei pelkästään köyhä).

Kysymys: Kuka on riippumaton (īśvara)?

Vastaus: Se, joka ei ole kiintynyt aistiobjekteihin (ei kuningas tai aineellisten esineiden omistaja).

Lue lisää

Kysymys: Mikä on paha (doṣa)?

Vastaus: Taipumus antaa maallisille ”hyvän” ja ”pahan” kategorioille merkitystä.

Kysymys: Mikä on hyvä (guṇa)?

Vastaus: Kyky olla antamatta maallisille ”hyvän” ja ”pahan” kategorioille merkitystä.

Anonyymi00014 kirjoitti:

Kysymys: Mikä on paha (doṣa)?

Vastaus: Taipumus antaa maallisille ”hyvän” ja ”pahan” kategorioille merkitystä.

Kysymys: Mikä on hyvä (guṇa)?

Vastaus: Kyky olla antamatta maallisille ”hyvän” ja ”pahan” kategorioille merkitystä.

Lue lisää

Edellä on muutamia katkelmia:

Absoluuttinen näkemys

https://gaudiyadarshan.com/posts/absolute-vision/

Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com


Absoluuttinen näkemys

Katkelma Śrīmad Bhāgavatamista (11.19.27–45),
jossa Herra Kṛṣṇa vastaa Uddhavan kysymyksiin
todellisuuden oikeasta hahmottamisesta.

Anonyymi00015 kirjoitti:

Edellä on muutamia katkelmia:

Absoluuttinen näkemys

https://gaudiyadarshan.com/posts/absolute-vision/

Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com


Absoluuttinen näkemys

Katkelma Śrīmad Bhāgavatamista (11.19.27–45),
jossa Herra Kṛṣṇa vastaa Uddhavan kysymyksiin
todellisuuden oikeasta hahmottamisesta.

Lue lisää

Absoluuttinen näkemys kutsuu tarkastelemaan todellisuutta sisäisen viisauden ja ymmärryksen kautta.

Anonyymi00016 kirjoitti:

Absoluuttinen näkemys kutsuu tarkastelemaan todellisuutta sisäisen viisauden ja ymmärryksen kautta.

Se muuttaa:
Käsitykset ulkoisesta maailmasta: esineet ja paikat eivät määritä hyvää tai pahaa.
Käsitykset ihmisestä: hyvyys, viisaus ja rikkaus ovat hengellisiä kykyjä, eivät ulkoisia mittareita.
Käytännön harjoitukset: askeesi, uhri ja kärsivällisyys ovat sisäisiä prosesseja, jotka kehittävät yhteyttä Korkeimpaan Sieluun.

Anonyymi00017 kirjoitti:

Se muuttaa:
Käsitykset ulkoisesta maailmasta: esineet ja paikat eivät määritä hyvää tai pahaa.
Käsitykset ihmisestä: hyvyys, viisaus ja rikkaus ovat hengellisiä kykyjä, eivät ulkoisia mittareita.
Käytännön harjoitukset: askeesi, uhri ja kärsivällisyys ovat sisäisiä prosesseja, jotka kehittävät yhteyttä Korkeimpaan Sieluun.

Lue lisää

Rohkeus (śaurya) henkisenä hyveenä
Meille rohkeus ei tarkoita fyysistä voimaa tai ulkoista pelottomuutta, vaan henkistä kykyä hallita omaa luonnettaan. Se on sisäisen tarmon ja kurinalaisuuden merkki, joka kehittyy.

Anonyymi00018 kirjoitti:

Rohkeus (śaurya) henkisenä hyveenä
Meille rohkeus ei tarkoita fyysistä voimaa tai ulkoista pelottomuutta, vaan henkistä kykyä hallita omaa luonnettaan. Se on sisäisen tarmon ja kurinalaisuuden merkki, joka kehittyy.

Lue lisää

Tällainen rohkeus on sisäistä, pysyvää ja hankittua, se ei riipu hetkellisistä tunteista tai fyysisistä saavutuksista, tämä kyky nähdään keskeisenä henkisen kehityksen peruspilarina.

Anonyymi00019 kirjoitti:

Tällainen rohkeus on sisäistä, pysyvää ja hankittua, se ei riipu hetkellisistä tunteista tai fyysisistä saavutuksista, tämä kyky nähdään keskeisenä henkisen kehityksen peruspilarina.

Lue lisää

Ei voiman demonstrointi, usein väärä polku on mielen hemmottelu tai pyrkimys näyttää voimaa ulkoisesti. Todellinen rohkeus ei näy muille. Tämä on luonteen henkinen vahvuus.

Anonyymi00020 kirjoitti:

Ei voiman demonstrointi, usein väärä polku on mielen hemmottelu tai pyrkimys näyttää voimaa ulkoisesti. Todellinen rohkeus ei näy muille. Tämä on luonteen henkinen vahvuus.

Lue lisää

Rohkeus on siis väline henkiseen edistymiseen. Ilman tätä sisäistä voimaa muut hyveet, kuten kärsivällisyys (titikṣā), kurinalaisuus (dama) ja tieto (jñāna), eivät voi kehittyä täysimittaisesti. Se on kuin perusta talolle: rakennus voi olla kaunis, mutta ilman vankkaa pohjaa se kaatuu.

Anonyymi00021 kirjoitti:

Rohkeus on siis väline henkiseen edistymiseen. Ilman tätä sisäistä voimaa muut hyveet, kuten kärsivällisyys (titikṣā), kurinalaisuus (dama) ja tieto (jñāna), eivät voi kehittyä täysimittaisesti. Se on kuin perusta talolle: rakennus voi olla kaunis, mutta ilman vankkaa pohjaa se kaatuu.

Lue lisää

Todellinen rohkeus rakentaa pohjan hyveille.

Anonyymi00022 kirjoitti:

Todellinen rohkeus rakentaa pohjan hyveille.

Śaurya ei tarkoita sitä, mitä maailma yleensä pitää rohkeutena: taistelua, pelottomuutta tai voimannäyttöä. Todellinen rohkeus on sisäistä, henkistä lujuutta.

Anonyymi00023 kirjoitti:

Śaurya ei tarkoita sitä, mitä maailma yleensä pitää rohkeutena: taistelua, pelottomuutta tai voimannäyttöä. Todellinen rohkeus on sisäistä, henkistä lujuutta.

Ihminen syntyy luonnollisten taipumusten, mielihalujen ja heikkouksien kanssa. Śaurya on kyky tunnistaa nämä taipumukset ja ohjata ne.

Anonyymi00024 kirjoitti:

Ihminen syntyy luonnollisten taipumusten, mielihalujen ja heikkouksien kanssa. Śaurya on kyky tunnistaa nämä taipumukset ja ohjata ne.

Henkinen rohkeus vs. ruumiillinen voima
Usein ihmiset sekoittavat rohkeuden fyysiseen voimaan, mutta filosofiassamme todellinen rohkeus ei näy ulospäin. Se ei ole taistelukentän urhoollisuutta, vaan kykyä pysyä kurinalaisena ja vakaan henkisen keskittyneisyyden tilassa, silloinkin kun ulkomaailma koettelee.

Anonyymi00025 kirjoitti:

Henkinen rohkeus vs. ruumiillinen voima
Usein ihmiset sekoittavat rohkeuden fyysiseen voimaan, mutta filosofiassamme todellinen rohkeus ei näy ulospäin. Se ei ole taistelukentän urhoollisuutta, vaan kykyä pysyä kurinalaisena ja vakaan henkisen keskittyneisyyden tilassa, silloinkin kun ulkomaailma koettelee.

Lue lisää

Usein ihmiset sekoittavat rohkeuden fyysiseen voimaan tai ulkoiseen näyttämiseen. Maailma mittaa rohkeutta sen mukaan, kuinka pelottomasti joku kohtaa vaaran jne. Meidän filosofiassamme kuitenkin tämä on vain pintapuolinen tulkinta: todellinen rohkeus ei riipu ulkoisista olosuhteista eikä näy taistelukentällä, urhoollisina tekoina tai voiman demonstrointina.

Anonyymi00026 kirjoitti:

Usein ihmiset sekoittavat rohkeuden fyysiseen voimaan tai ulkoiseen näyttämiseen. Maailma mittaa rohkeutta sen mukaan, kuinka pelottomasti joku kohtaa vaaran jne. Meidän filosofiassamme kuitenkin tämä on vain pintapuolinen tulkinta: todellinen rohkeus ei riipu ulkoisista olosuhteista eikä näy taistelukentällä, urhoollisina tekoina tai voiman demonstrointina.

Lue lisää

Todellinen rohkeus on sisäistä, henkistä lujuutta.

Anonyymi00027 kirjoitti:

Todellinen rohkeus on sisäistä, henkistä lujuutta.

Śaurya, henkinen rohkeus, ei ole ulkoinen voima eikä taistelukentän urhoollisuus. Se ei riipu kehon vahvuudesta tai sosiaalisesta asemasta. Todellinen rohkeus on sisäinen voima, joka syntyy kyvystä hallita mieltä, kehoa ja kieliä sekä hillitä luonnollisia taipumuksia.

Anonyymi00028 kirjoitti:

Śaurya, henkinen rohkeus, ei ole ulkoinen voima eikä taistelukentän urhoollisuus. Se ei riipu kehon vahvuudesta tai sosiaalisesta asemasta. Todellinen rohkeus on sisäinen voima, joka syntyy kyvystä hallita mieltä, kehoa ja kieliä sekä hillitä luonnollisia taipumuksia.

Lue lisää

Se on luonteen henkistä tarmoa, joka ei heilahtele ulkoisten olosuhteiden mukaan. Kun aistit houkuttelevat, kun maailma koettelee, kun suru tai ilo pyrkivät hajottamaan keskittymisen – silloin śaurya ilmenee

Anonyymi00029 kirjoitti:

Se on luonteen henkistä tarmoa, joka ei heilahtele ulkoisten olosuhteiden mukaan. Kun aistit houkuttelevat, kun maailma koettelee, kun suru tai ilo pyrkivät hajottamaan keskittymisen – silloin śaurya ilmenee

Lue lisää

Tieto (jñāna) auttaa ymmärtämään maailman todellisen luonteen.

Anonyymi00030 kirjoitti:

Tieto (jñāna) auttaa ymmärtämään maailman todellisen luonteen.

Tieto (jñāna) ei ole yksityisomaisuutta, se pitää jakaa.

Anonyymi00031 kirjoitti:

Tieto (jñāna) ei ole yksityisomaisuutta, se pitää jakaa.

Oppinut, joka pitää tiedon vain itsellään, ei tee hyvää. Jakaminen vahvistaa rohkeutta, kurinalaisuutta ja mielen keskittymistä.

Anonyymi00032 kirjoitti:

Oppinut, joka pitää tiedon vain itsellään, ei tee hyvää. Jakaminen vahvistaa rohkeutta, kurinalaisuutta ja mielen keskittymistä.

Jñāna – tieto ja sen jakamisen oikea aika

Tieto (jñāna) ei ole yksityisomaisuutta. Se on henkinen aarre, jonka luonne on valaista. Mutta tämä tieto ei saa koskaan olla väärässä paikassa tai väärille ihmisille, sillä se voi aiheuttaa enemmän harhaa kuin hyötyä, jos vastaanottaja ei ole valmis.

Anonyymi00033 kirjoitti:

Jñāna – tieto ja sen jakamisen oikea aika

Tieto (jñāna) ei ole yksityisomaisuutta. Se on henkinen aarre, jonka luonne on valaista. Mutta tämä tieto ei saa koskaan olla väärässä paikassa tai väärille ihmisille, sillä se voi aiheuttaa enemmän harhaa kuin hyötyä, jos vastaanottaja ei ole valmis.

Lue lisää

Vedoissa varoitetaan, että tietoa ei tule antaa epäkypsille, epävalmiille tai niille, jotka eivät kunnioita sitä. Jakaminen vaatii viisautta (jñāna samyama) ja oikean arvioinnin: vastaanottajan henkinen valmius ja vilpitön halu oppia ovat ensiarvoisia.

Anonyymi00034 kirjoitti:

Vedoissa varoitetaan, että tietoa ei tule antaa epäkypsille, epävalmiille tai niille, jotka eivät kunnioita sitä. Jakaminen vaatii viisautta (jñāna samyama) ja oikean arvioinnin: vastaanottajan henkinen valmius ja vilpitön halu oppia ovat ensiarvoisia.

Lue lisää

Kun tieto annetaan oikeaan aikaan ja oikealle henkilölle, se valaisee mielen, vapauttaa sielun illuusioista (māyā) ja vahvistaa rohkeutta (śaurya). Jakamisen tarkoitus on edistää henkistä kehitystä, ei henkilökohtaista etua tai arvon tavoittelua.

Anonyymi00035 kirjoitti:

Kun tieto annetaan oikeaan aikaan ja oikealle henkilölle, se valaisee mielen, vapauttaa sielun illuusioista (māyā) ja vahvistaa rohkeutta (śaurya). Jakamisen tarkoitus on edistää henkistä kehitystä, ei henkilökohtaista etua tai arvon tavoittelua.

Lue lisää

Keskeinen piirre tekstissä on käsitteiden uudelleenmäärittely. Tavallisesti esimerkiksi tieto, rikkaus, rohkeus tai onnellisuus ymmärretään ulkoisina ominaisuuksina tai saavutuksina. Tässä ne kuitenkin saavat sisäisen ja jumalakeskeisen merkityksen.

Anonyymi00036 kirjoitti:

Keskeinen piirre tekstissä on käsitteiden uudelleenmäärittely. Tavallisesti esimerkiksi tieto, rikkaus, rohkeus tai onnellisuus ymmärretään ulkoisina ominaisuuksina tai saavutuksina. Tässä ne kuitenkin saavat sisäisen ja jumalakeskeisen merkityksen.

Lue lisää

Jñāna ei tarkoita pelkkää oppineisuutta vaan Korkeimman läsnäolon havaitsemista. Vairāgya ei ole maailman vihaamista, vaan kiintymyksen vähenemistä aistinautintoihin. Tämä on hyvin tyypillistä filosofiallemme.

Anonyymi00037 kirjoitti:

Jñāna ei tarkoita pelkkää oppineisuutta vaan Korkeimman läsnäolon havaitsemista. Vairāgya ei ole maailman vihaamista, vaan kiintymyksen vähenemistä aistinautintoihin. Tämä on hyvin tyypillistä filosofiallemme.

Lue lisää

Ajatus absoluuttisesta näkemyksestä näkyy erityisen voimakkaasti siinä, miten käsittellään hyvää ja pahaa.

Anonyymi00038 kirjoitti:

Ajatus absoluuttisesta näkemyksestä näkyy erityisen voimakkaasti siinä, miten käsittellään hyvää ja pahaa.

Doṣa määritellään taipumukseksi antaa maallisille hyvän ja pahan kategorioille lopullista merkitystä, kun taas guṇa tarkoittaa kykyä ylittää tällainen kaksijakoisuus. Tämä ei tarkoita moraalin hylkäämistä, vaan sitä, että aineellinen maailma on suhteellinen ja väliaikainen. Todellinen hyvä liittyy siihen, mikä vie tietoisuutta lähemmäksi Jumalaa.

Anonyymi00039 kirjoitti:

Doṣa määritellään taipumukseksi antaa maallisille hyvän ja pahan kategorioille lopullista merkitystä, kun taas guṇa tarkoittaa kykyä ylittää tällainen kaksijakoisuus. Tämä ei tarkoita moraalin hylkäämistä, vaan sitä, että aineellinen maailma on suhteellinen ja väliaikainen. Todellinen hyvä liittyy siihen, mikä vie tietoisuutta lähemmäksi Jumalaa.

Lue lisää

Myös käsitys taivaasta ja helvetistä on sisäinen eikä pelkästään ulkoinen. Svarga tarkoittaa hyvyyden vallitsevuutta ja naraka tietämättömyyden hallitsemaa tilaa. Näin tekstissä painottuu tietoisuuden laatu enemmän kuin fyysinen sijainti. Tämä heijastaa filosofian käsitystä siitä, että ihminen voi jo tässä elämässä kokea joko sidonnaisuuden tai vapautumisen tiloja riippuen tietoisuutensa suunnasta.

Anonyymi00040 kirjoitti:

Myös käsitys taivaasta ja helvetistä on sisäinen eikä pelkästään ulkoinen. Svarga tarkoittaa hyvyyden vallitsevuutta ja naraka tietämättömyyden hallitsemaa tilaa. Näin tekstissä painottuu tietoisuuden laatu enemmän kuin fyysinen sijainti. Tämä heijastaa filosofian käsitystä siitä, että ihminen voi jo tässä elämässä kokea joko sidonnaisuuden tai vapautumisen tiloja riippuen tietoisuutensa suunnasta.

Lue lisää

Merkittävä osa opetuksesta liittyy identiteettiin. Tyhmäksi (mūrkha) kuvataan henkilöä, joka samaistaa itsensä kehoon ja mieleen.

Anonyymi00041 kirjoitti:

Merkittävä osa opetuksesta liittyy identiteettiin. Tyhmäksi (mūrkha) kuvataan henkilöä, joka samaistaa itsensä kehoon ja mieleen.

Todellinen identiteetti on ikuinen ātmā eli sielu, ja ihmiskeho on väliaikainen väline eikä lopullinen itseys. Samasta syystä koti (gṛha) määritellään ihmiskehona: yksilö asuu kehossa väliaikaisesti samalla tavoin kuin ihminen asuu talossa.

Anonyymi00042 kirjoitti:

Todellinen identiteetti on ikuinen ātmā eli sielu, ja ihmiskeho on väliaikainen väline eikä lopullinen itseys. Samasta syystä koti (gṛha) määritellään ihmiskehona: yksilö asuu kehossa väliaikaisesti samalla tavoin kuin ihminen asuu talossa.

Lue lisää

Merkittävä osa opetuksesta liittyy identiteettiin.

Tyhmäksi (mūrkha) kuvataan henkilöä, joka samaistaa itsensä kehoon ja mieleen.

Kun ihminen sanoo olevansa esimerkiksi mies, nainen, intialainen tai amerikkalainen, nämä kuvaukset viittaavat kehoon, kulttuuriin ja sosiaaliseen asemaan — eivät ikuiseen itseyteen. Tässä merkityksessä niitä pidetään rajallisina identiteetteinä.

Anonyymi00043 kirjoitti:

Merkittävä osa opetuksesta liittyy identiteettiin.

Tyhmäksi (mūrkha) kuvataan henkilöä, joka samaistaa itsensä kehoon ja mieleen.

Kun ihminen sanoo olevansa esimerkiksi mies, nainen, intialainen tai amerikkalainen, nämä kuvaukset viittaavat kehoon, kulttuuriin ja sosiaaliseen asemaan — eivät ikuiseen itseyteen. Tässä merkityksessä niitä pidetään rajallisina identiteetteinä.

Lue lisää

Keholliset ja psykologiset määritelmät nähdään väliaikaisina peitteinä. Siksi tekstissä mūrkha tarkoittaa henkilöä, joka pitää näitä ulkoisia määritelmiä lopullisena totuutena itsestään.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että käytännölliset identiteetit olisivat täysin hyödyttömiä tai ettei niitä voisi käyttää arjessa, erotetaan kaksi tasoa:
suhteellinen taso (vyāvahārika), jossa yhteiskunnalliset ja keholliset identiteetit toimivat käytännössä ja absoluuttinen taso (pāramārthika), jossa sielu nähdään kaikkien väliaikaisten määritelmien tuolla puolen

Näin ollen lausetta ”olen mies tai nainen” tai ”olen amerikkalainen” ei pidetä ongelmallisena käytännöllisessä mielessä. Harha syntyy silloin, jos ihminen ajattelee niiden olevan hänen lopullinen ja ikuinen identiteettinsä.

Anonyymi00044 kirjoitti:

Keholliset ja psykologiset määritelmät nähdään väliaikaisina peitteinä. Siksi tekstissä mūrkha tarkoittaa henkilöä, joka pitää näitä ulkoisia määritelmiä lopullisena totuutena itsestään.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että käytännölliset identiteetit olisivat täysin hyödyttömiä tai ettei niitä voisi käyttää arjessa, erotetaan kaksi tasoa:
suhteellinen taso (vyāvahārika), jossa yhteiskunnalliset ja keholliset identiteetit toimivat käytännössä ja absoluuttinen taso (pāramārthika), jossa sielu nähdään kaikkien väliaikaisten määritelmien tuolla puolen

Näin ollen lausetta ”olen mies tai nainen” tai ”olen amerikkalainen” ei pidetä ongelmallisena käytännöllisessä mielessä. Harha syntyy silloin, jos ihminen ajattelee niiden olevan hänen lopullinen ja ikuinen identiteettinsä.

Lue lisää

Ongelma syvenee silloin, kun väliaikaisista identiteeteistä tehdään ideologisia tai absoluuttisia määritelmiä. Jos ihminen ei enää näe itseään ensisijaisesti sieluna vaan alkaa rakentaa koko maailmankuvansa esimerkiksi sukupuolen, poliittisen ryhmän tai muun aineellisen identiteetin ympärille, sitä pidetään väärän egon vahvistumisena.

Tässä ajattelussa liiallinen samaistuminen esimerkiksi ”miehiin”, ”naisiin” tai muihin ryhmiin voi johtaa vastakkainasetteluun, ylpeyteen, vihaan, pelkoon tai uhri-identiteettiin,tällainen tietoisuus sitoo mielen yhä vahvemmin aineelliseen dualismiin — ”meihin” ja ”heihin”.

Anonyymi00045 kirjoitti:

Ongelma syvenee silloin, kun väliaikaisista identiteeteistä tehdään ideologisia tai absoluuttisia määritelmiä. Jos ihminen ei enää näe itseään ensisijaisesti sieluna vaan alkaa rakentaa koko maailmankuvansa esimerkiksi sukupuolen, poliittisen ryhmän tai muun aineellisen identiteetin ympärille, sitä pidetään väärän egon vahvistumisena.

Tässä ajattelussa liiallinen samaistuminen esimerkiksi ”miehiin”, ”naisiin” tai muihin ryhmiin voi johtaa vastakkainasetteluun, ylpeyteen, vihaan, pelkoon tai uhri-identiteettiin,tällainen tietoisuus sitoo mielen yhä vahvemmin aineelliseen dualismiin — ”meihin” ja ”heihin”.

Lue lisää

Tilanne kärjistyy entisestään, jos kaikkia miehiä demonisoidaan ja Jumala pyritään määrittelemään pelkästään naiseksi ideologisista syistä.

Tällainen ajattelu voi vahvistaa aineellista dualismia ja vastakkainasettelua, jossa ihmiset samaistuvat yhä enemmän sukupuolisiin ja yhteiskunnallisiin identiteetteihin sielullisen identiteetin sijasta.

Anonyymi00046 kirjoitti:

Tilanne kärjistyy entisestään, jos kaikkia miehiä demonisoidaan ja Jumala pyritään määrittelemään pelkästään naiseksi ideologisista syistä.

Tällainen ajattelu voi vahvistaa aineellista dualismia ja vastakkainasettelua, jossa ihmiset samaistuvat yhä enemmän sukupuolisiin ja yhteiskunnallisiin identiteetteihin sielullisen identiteetin sijasta.

Lue lisää

Ongelma syntyy silloin, kun sukupuoli-identiteeteistä tehdään absoluuttisia ja ideologisia kategorioita, jotka vahvistavat ”me vastaan he” -ajattelua ja väärää egoa (ahaṅkāra).

Anonyymi00047 kirjoitti:

Ongelma syntyy silloin, kun sukupuoli-identiteeteistä tehdään absoluuttisia ja ideologisia kategorioita, jotka vahvistavat ”me vastaan he” -ajattelua ja väärää egoa (ahaṅkāra).

Lue lisää

Jos jokin ideologia – kuten feminismi, jota olemme tässä viime aikoina havainneet – alkaa leimata kokonaisia ihmisryhmiä, kuten kaikkia miehiä, demonisiksi, siitä aiheutuu vakava ongelma koko ihmiskunnalle.

Anonyymi00048 kirjoitti:

Jos jokin ideologia – kuten feminismi, jota olemme tässä viime aikoina havainneet – alkaa leimata kokonaisia ihmisryhmiä, kuten kaikkia miehiä, demonisiksi, siitä aiheutuu vakava ongelma koko ihmiskunnalle.

Lue lisää

Vaikka jokin ilmiö nähtäisiin harhana tai väärän egon ilmentymänä, kaikkien ihmisten nähdään silti olevan pohjimmiltaan ātmāoja ja juur siksi ihanne olisi tietoisuuden puhdistaminen ja kyky nähdä kaikkien taustalla sama henkinen olemus.

Anonyymi00049 kirjoitti:

Vaikka jokin ilmiö nähtäisiin harhana tai väärän egon ilmentymänä, kaikkien ihmisten nähdään silti olevan pohjimmiltaan ātmāoja ja juur siksi ihanne olisi tietoisuuden puhdistaminen ja kyky nähdä kaikkien taustalla sama henkinen olemus.

Lue lisää

Ajatus siitä, että kokonaisia ihmisryhmiä demonisoidaan, kuten kaikkia miehiä nähdään tässä viitekehyksessä aineellisen dualismin voimistumisena. Kun maailma jaetaan vastakkaisiin leireihin — esimerkiksi ”miehiin” ja ”naisiin”, ”hyviin” ja ”pahoihin” — tietoisuus sitoutuu yhä voimakkaammin kehoon ja mieleen perustuviin identiteetteihin, tällainen ajattelu vahvistaa lisää väärää egoa, koska ihminen alkaa nähdä itsensä ensisijaisesti ryhmänsä kautta eikä sieluna.

Anonyymi00050 kirjoitti:

Ajatus siitä, että kokonaisia ihmisryhmiä demonisoidaan, kuten kaikkia miehiä nähdään tässä viitekehyksessä aineellisen dualismin voimistumisena. Kun maailma jaetaan vastakkaisiin leireihin — esimerkiksi ”miehiin” ja ”naisiin”, ”hyviin” ja ”pahoihin” — tietoisuus sitoutuu yhä voimakkaammin kehoon ja mieleen perustuviin identiteetteihin, tällainen ajattelu vahvistaa lisää väärää egoa, koska ihminen alkaa nähdä itsensä ensisijaisesti ryhmänsä kautta eikä sieluna.

Lue lisää

Väärä ego on materian ja hengen solmu, jota ei voi avata. Miksi? Koska sielu itse kiristää sitä tiukasti.

Totuutta ei voi pettää ulkopuolelta millään heijastuksilla, mutta se on mahdollista pettää sisältä käsin. Toisin sanoen voitte pettää vain itseänne.

Minä olen, minä olen olemassa, minä olen totuus. Mutta kuka minä olen? Petos kätkeytyy tänne. Kaikki, mitä ihminen ajattelee itsestään tässä maailmassa, osoittautuu valheeksi.

Miksi ihminen joutuu niin harhaan? Se tapahtuu itsepetoksen eli väärän identifikaation energian vaikutuksesta. Sanskritiksi itsepetoksen energiaa kutsutaan ahankaraksi.

Sielu turvautuu siihen, kun se haluaa siirtyä harhan maailmaan.
Ahankara on kaikkein hienovaraisin materiaalinen elementti, joten sitä on vaikea analysoida.
Se pitää sielua turvallisessa vankeudessa, vankilassa, josta kukaan ei pääse koskaan pois, vaikka siellä ei ole lukkoja tai kaltereita.
Eikä kukaan pidä vankeja väkisin. Kaikki tämä tapahtuu ahankaran voimalla.
Väärä ego on materian ja hengen solmu, jota ei voi avata. Miksi? Koska sielu itse kiristää sitä tiukasti.
Persoonallisuus haluaa vapautua kärsimyksestä, mutta samalla se takertuu kuolettavalla otteella tuon kärsimyksen aiheuttajaan.
Se taistelee pahaa vastaan, mutta se kantaa pahaa sisällään. Se haluaa onnellista elämää maan päällä, mutta se aiheuttaa itselleen ongelmia.

Anonyymi00051 kirjoitti:

Väärä ego on materian ja hengen solmu, jota ei voi avata. Miksi? Koska sielu itse kiristää sitä tiukasti.

Totuutta ei voi pettää ulkopuolelta millään heijastuksilla, mutta se on mahdollista pettää sisältä käsin. Toisin sanoen voitte pettää vain itseänne.

Minä olen, minä olen olemassa, minä olen totuus. Mutta kuka minä olen? Petos kätkeytyy tänne. Kaikki, mitä ihminen ajattelee itsestään tässä maailmassa, osoittautuu valheeksi.

Miksi ihminen joutuu niin harhaan? Se tapahtuu itsepetoksen eli väärän identifikaation energian vaikutuksesta. Sanskritiksi itsepetoksen energiaa kutsutaan ahankaraksi.

Sielu turvautuu siihen, kun se haluaa siirtyä harhan maailmaan.
Ahankara on kaikkein hienovaraisin materiaalinen elementti, joten sitä on vaikea analysoida.
Se pitää sielua turvallisessa vankeudessa, vankilassa, josta kukaan ei pääse koskaan pois, vaikka siellä ei ole lukkoja tai kaltereita.
Eikä kukaan pidä vankeja väkisin. Kaikki tämä tapahtuu ahankaran voimalla.
Väärä ego on materian ja hengen solmu, jota ei voi avata. Miksi? Koska sielu itse kiristää sitä tiukasti.
Persoonallisuus haluaa vapautua kärsimyksestä, mutta samalla se takertuu kuolettavalla otteella tuon kärsimyksen aiheuttajaan.
Se taistelee pahaa vastaan, mutta se kantaa pahaa sisällään. Se haluaa onnellista elämää maan päällä, mutta se aiheuttaa itselleen ongelmia.

Lue lisää

Tämä liittyy suoraan väärän egon eli ahaṅkāran käsitteeseen. Väärä ego saa sielun ajattelemaan:

”Olen mies”
”Olen nainen”
”Olen tämän ryhmän jäsen”
”Olen parempi tai huonompi kuin muut”

Kun tietoisuus rakentuu tällaisten määritelmien ympärille, sielu unohtaa alkuperäisen identiteettinsä ja juuri tästä syntyy kilpailu, pelko jne.

Absoluuttisesta näkökulmasta kaikki elävät olennot ovat samanlaatuisia sieluja. Kehot, kulttuurit ja sosiaaliset roolit ovat ulkoisia peitteitä. Siksi korkein viisaus ei ole samaistua johonkin aineelliseen ryhmään, vaan ymmärtää kuka olet.

Anonyymi00052 kirjoitti:

Tämä liittyy suoraan väärän egon eli ahaṅkāran käsitteeseen. Väärä ego saa sielun ajattelemaan:

”Olen mies”
”Olen nainen”
”Olen tämän ryhmän jäsen”
”Olen parempi tai huonompi kuin muut”

Kun tietoisuus rakentuu tällaisten määritelmien ympärille, sielu unohtaa alkuperäisen identiteettinsä ja juuri tästä syntyy kilpailu, pelko jne.

Absoluuttisesta näkökulmasta kaikki elävät olennot ovat samanlaatuisia sieluja. Kehot, kulttuurit ja sosiaaliset roolit ovat ulkoisia peitteitä. Siksi korkein viisaus ei ole samaistua johonkin aineelliseen ryhmään, vaan ymmärtää kuka olet.

Lue lisää

Todellisuudessa kukaan ei ole mies eikä nainen. Nämä ovat kehoon liittyviä väliaikaisia identiteettejä, jotka kuuluvat aineelliseen maailmaan. Todellinen identiteetti on ātmā eli ikuinen sielu, joka on kehon, mielen ja kaikkien aineellisten ryhmämääritelmien tuolla puolen.

Anonyymi00053 kirjoitti:

Todellisuudessa kukaan ei ole mies eikä nainen. Nämä ovat kehoon liittyviä väliaikaisia identiteettejä, jotka kuuluvat aineelliseen maailmaan. Todellinen identiteetti on ātmā eli ikuinen sielu, joka on kehon, mielen ja kaikkien aineellisten ryhmämääritelmien tuolla puolen.

Lue lisää

https://vedabase.io/en/library/bg/5/18/

The humble sages, by virtue of true knowledge, see with equal vision a learned and gentle brāhmaṇa, a cow, an elephant, a dog and a dog-eater [outcaste].

Anonyymi00054 kirjoitti:

https://vedabase.io/en/library/bg/5/18/

The humble sages, by virtue of true knowledge, see with equal vision a learned and gentle brāhmaṇa, a cow, an elephant, a dog and a dog-eater [outcaste].

Lue lisää

https://vedabase.io/en/library/bg/5/18/

Anonyymi00055 kirjoitti:

https://vedabase.io/en/library/bg/5/18/

Nöyrät viisaat, joilla on todellinen tieto, katsovat tasapuolisesti oppinutta ja hyvin käyttäytyvää brāhmaṇaa, lehmää, norsua, koiraa sekä koiran syöjää (koskematonta).

Anonyymi00056 kirjoitti:

Nöyrät viisaat, joilla on todellinen tieto, katsovat tasapuolisesti oppinutta ja hyvin käyttäytyvää brāhmaṇaa, lehmää, norsua, koiraa sekä koiran syöjää (koskematonta).

Bg. 5.18

Anonyymi00057 kirjoitti:

Bg. 5.18

Nöyrät viisaat, joilla on todellinen tieto - vain viisaat pystyvät siihen!

Anonyymi00058 kirjoitti:

Nöyrät viisaat, joilla on todellinen tieto - vain viisaat pystyvät siihen!

Todellinen viisaus (jñāna) tarkoittaa sitä, että ihminen näkee kaikkien elävien olentojen taustalla saman perusluonteen — ātmān. Silloin kehoon perustuvat erot eivät määritä lopullista näkemystä olennosta.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että fyysiset erot olisivat ”epätodellisia” käytännön tasolla, erot tunnustetaan vyāvahārika-tasolla (arkielämän taso), mutta niitä ei pidetä lopullisena totuutena (pāramārthika-taso).

Anonyymi00059 kirjoitti:

Todellinen viisaus (jñāna) tarkoittaa sitä, että ihminen näkee kaikkien elävien olentojen taustalla saman perusluonteen — ātmān. Silloin kehoon perustuvat erot eivät määritä lopullista näkemystä olennosta.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että fyysiset erot olisivat ”epätodellisia” käytännön tasolla, erot tunnustetaan vyāvahārika-tasolla (arkielämän taso), mutta niitä ei pidetä lopullisena totuutena (pāramārthika-taso).

Lue lisää

Bhagavad-gītā 5.18 (Bg. 5.18) ilmaisee tämän ajatuksen klassisesti: viisas näkee tasapuolisesti erilaiset elolliset olennot, koska hän ei samaistu kehoon.

Tämän tasapuolisen näkemisen syvin taso ei ole välinpitämättömyys, vaan bhakti: ymmärrys siitä, että kaikki sielut ovat Jumalan osia.

Silloin erottelun sijaan korostuu yhteinen alkuperä ja yhteinen henkinen luonne.