Mun tarvitsisi ehkä pyytää apua, mutta en tiedä mistä?

Alan olemaan ihan loppu. Hermosto sekaisin vaikeiden asioiden takia ja pitkäkestoista unettomuutta. On vaan sellainen käsitys, että ei ketään kiinnosta. No kävin mä tänään parilla kaverilla, kyllä he ymmärtää. Mutta heillä menee yhtä huonosti. Haluan elää, ELÄÄ. Mutta tuntuu siltä, että elämän edellytykset on otettu pois. Tämä on lähinnä jokapäiväistä painajaista, mitä elän nyt.

En tiedä mitä tehdä, että asiat muuttuisi parempaan suuntaan. Olen aina ollut sitkeä ja liiankin periksiantamaton, ihan omaksi haitaksikin asti. Mutta nyt tuntuu siltä, etten vaan yksinkertaisesti jaksa. Pelottaa jo etukäteen mennä nukkumaan, kun on tuo täysikuukin.

Kadehdin vähän heitä, joilla on hyvät unenlahjat. Toisaalta olen iloinen siitä, että saavat nukuttua. Mutta miksi mulla on kaikki niin vaikeaa?? Tuntuuko kellään muulla siltä, että on annettu tietty määrä energiaa ja se on käytetty loppuun? Vai voiko voimat vielä palautua? En tiedä mikä auttaisi, yritän kyllä pitää huolta itsestäni, mutta mistään ei vaan enää tunnu tulevan mitään. Alkaa olla oikeasti todella surullinen olo ja itken paljon.
31283
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 31

Vanhimmat

Voitko käydä kaupassa nyt? Jos voit niin:

Magnesiumia
Tryptofaania
B-vitamiinia 6 ja 12 ja 3

Äänestä
  • Magnesiumia menee purkista päivittäin, tryptofaania on banaanissa, jota otan ennen nukkumaanmenoa, noita b-ryhmän vitamiineja saa varmaan lihasta, kalasta ja kananmunista, niitäkin menee päivittäin. Maksaa voisin ehkä alkaa syömään ja ehkä yrittää syödä kaiken kaikkiaan hiukan enemmän ruokaa. Ketolla olen, mutta ruokahalu on välillä olematon, vaikka liikunkin.

    Äänestä

  • Anonyymi00006 kirjoitti:

    Magnesiumia menee purkista päivittäin, tryptofaania on banaanissa, jota otan ennen nukkumaanmenoa, noita b-ryhmän vitamiineja saa varmaan lihasta, kalasta ja kananmunista, niitäkin menee päivittäin. Maksaa voisin ehkä alkaa syömään ja ehkä yrittää syödä kaiken kaikkiaan hiukan enemmän ruokaa. Ketolla olen, mutta ruokahalu on välillä olematon, vaikka liikunkin.

    Miten pitkään olet ollut ilman hiilihydraatteja nyt?

    Äänestä

  • Anonyymi00009 kirjoitti:

    Miten pitkään olet ollut ilman hiilihydraatteja nyt?

    En ole puhtaalla ketolla, ehkä ennemmin vhh. Syön marjoja, parsakaalia, kurkkua, hapankaalia, hirssipuuroakin välillä. Ja iltaisin banaania tosiaan, että saan sitä tryptofaania. Pitäisiköhän lisätä vähän hiilareita, en tiedä? Mihinkään kaurapuuroihin ja leipiin en koske.

    Äänestä

  • Anonyymi00015 kirjoitti:

    En ole puhtaalla ketolla, ehkä ennemmin vhh. Syön marjoja, parsakaalia, kurkkua, hapankaalia, hirssipuuroakin välillä. Ja iltaisin banaania tosiaan, että saan sitä tryptofaania. Pitäisiköhän lisätä vähän hiilareita, en tiedä? Mihinkään kaurapuuroihin ja leipiin en koske.

    Jos et lihaa syö niin suosittelen perunaa tai riisiä + kurpitsansiemeniä ja auringonkukansiemeniä. Lihakset tarvitsevat jostain ATP (adenosiinitrifosfaatti) joka on siis lihasten käyttämä energia. Sitä saa perunoista / riisistä tärkkelyksestä, toki myös rasvoista, joka vaatisi lihaa tai maitopohjaisia tuotteita.

    Äänestä

  • Anonyymi00020 kirjoitti:

    Jos et lihaa syö niin suosittelen perunaa tai riisiä + kurpitsansiemeniä ja auringonkukansiemeniä. Lihakset tarvitsevat jostain ATP (adenosiinitrifosfaatti) joka on siis lihasten käyttämä energia. Sitä saa perunoista / riisistä tärkkelyksestä, toki myös rasvoista, joka vaatisi lihaa tai maitopohjaisia tuotteita.

    En syö riisiä, en perunoita, enkä siemeniä 😱 Öljyä, voita ja lihaa menee. Jugurttia ja kermaakin käytän.

    Äänestä

  • Anonyymi00025 kirjoitti:

    En syö riisiä, en perunoita, enkä siemeniä 😱 Öljyä, voita ja lihaa menee. Jugurttia ja kermaakin käytän.

    Jostain tarviit kuitenkin lihaksille energiaa. Pohdi asiaa.

    1Äänestä

  • Anonyymi00027 kirjoitti:

    Jostain tarviit kuitenkin lihaksille energiaa. Pohdi asiaa.

    Pohdin, kiitos.

    Äänestä

Terveyskeskus vai mitä me on nykyään, jos sinulla ei ole työterveyttä. Laitat kellon soimaan ja soitat aamulla ja yrität saada kiireellistä aikaa lääkärille ja arvioon.

1Äänestä
  • En mene terveyskeskukseen, ahdistava paikka. Olen käynyt vuosien varrella terapiat sun muut, ei ole ollut apua.

    Äänestä

  • Anonyymi00008 kirjoitti:

    En mene terveyskeskukseen, ahdistava paikka. Olen käynyt vuosien varrella terapiat sun muut, ei ole ollut apua.

    Lääke nukahtamiseen sinun on jostain hommattava, jos haluat tuon unettomuuden katkaista.

    Äänestä

  • Anonyymi00012 kirjoitti:

    Lääke nukahtamiseen sinun on jostain hommattava, jos haluat tuon unettomuuden katkaista.

    Haluaisin alkaa tekemään jotain harjoituksia, mitkä auttaa rauhoittamaan hermostoa. Pitkillä kävelylenkeillä käyn. En ihan joka päivä kuitenkaan.

    Äänestä

  • Anonyymi00012 kirjoitti:

    Lääke nukahtamiseen sinun on jostain hommattava, jos haluat tuon unettomuuden katkaista.

    Ei sieltä terkkarilta tarjota mitään muuta kuin ketipinoria tai mirtatzapiinia. En huoli paskaa.

    Äänestä

  • Anonyymi00021 kirjoitti:

    Ei sieltä terkkarilta tarjota mitään muuta kuin ketipinoria tai mirtatzapiinia. En huoli paskaa.

    Joskus kavereilta saan unilääkettätai rauhoittavaa (bentsot), eikä se ole pitkän päälle ratkaisu. Käytin niitä aikani, aiheutti riippuvuutta. Nyt eivät määrää enää.

    Äänestä

  • Anonyymi00022 kirjoitti:

    Joskus kavereilta saan unilääkettätai rauhoittavaa (bentsot), eikä se ole pitkän päälle ratkaisu. Käytin niitä aikani, aiheutti riippuvuutta. Nyt eivät määrää enää.

    Lisäys: Vaikka en käyttänyt siis väärin.

    Äänestä

Terkkarilla laittavat todennäköisesti psykiatriselle, sitten osastolle syömään punajuuri keittoa. Sitten "maagisesti" parannut.

Eli syö jotain helppoa ja paljon. Ihan mitä tykkäät syödä. Sitten otat lisäravinteet aamulla.

Äänestä
  • Eikä laita unettomuuden takia. Älä levitä väärää informaatiota.

    2Äänestä

  • Anonyymi00004 kirjoitti:

    Eikä laita unettomuuden takia. Älä levitä väärää informaatiota.

    Kyllä minä tiedän miten julkinen toimii. Ei hyvin ollenkaanA

    Äänestä

  • Anonyymi00005 kirjoitti:

    Kyllä minä tiedän miten julkinen toimii. Ei hyvin ollenkaanA

    Sinä oletkin sinä ja hoitosi olet tarvinnut.

    Äänestä

  • En missään tapauksessa menisi osastohoitoon, vaikka pääsisin. Se on täysin luonnonvastainen paikka. En halua lääkityksiä, enkä vatsaa ummelle. Enkä ihmisiä "hoitamaan", joilla on enemmän ongelmia kuin itselläni.

    Äänestä

Kannattaa lausua illalla Isä meidän -rukous ja Herran siunaus. Sitten käydä lepäämään luottaen, että asiat kääntyy vielä hyväksi. Aallonpohjasta suunta on ylöspäin.

2Äänestä
  • En ole uskonnollinen, henkinen ennemmin. Usko Jumalaan jollain tavalla on, mutta ei mikään kirkkousko. Kyllä minä rukoilen ja pyydän apua myös. Ja itken lohduttomasti.

    Äänestä

  • Anonyymi00014 kirjoitti:

    En ole uskonnollinen, henkinen ennemmin. Usko Jumalaan jollain tavalla on, mutta ei mikään kirkkousko. Kyllä minä rukoilen ja pyydän apua myös. Ja itken lohduttomasti.

    En minäkään ole uskonnollinen, vaan olen kristitty. Ja olen itse saanut kaikkeen mahdolliseen vaivaan avun Jeesukselta, joten siksi halusin kommentoida aloitukseesi.

    2Äänestä

  • Anonyymi00017 kirjoitti:

    En minäkään ole uskonnollinen, vaan olen kristitty. Ja olen itse saanut kaikkeen mahdolliseen vaivaan avun Jeesukselta, joten siksi halusin kommentoida aloitukseesi.

    Hyvä sinulle 👍

    1Äänestä

Hommaat pimennysverhon ja melatoniinia.
Sitten alat päivisin liikkumaan, ihan sama väh. 10-15min vaikka vain venytellen ulkona.
Sitten kävelemään, pilkkomaan puita tai puutarhatöitä...
Netistä pois kaikki, mikä ylittää 2h/vrk.

Äänestä
  • Pimennysverho makuuhuoneessa on ja melatoniini ei oikein tunnu auttavan (on yöpöydällä 3mg). Ja mitä tekee omalle melatoniinin tuotannolle, jos napsii sitä purkista? Netti pitäisi kyllä jättää tosiaan vähemmälle, eikä illalla lainkaan. Se on jonkin asteinen (aika paha) riippuvuus ja yksinäisyyden torjuntaan käyttämäni keino. Lenkillä käyn vähän pitempäänkin ja ulkona. Tänään jäi vähemmälle, kun niin väsynyt.

    Äänestä

Minulla alkoi samat vaivat kuin aloittajallakin, mutta jo vuonna 1988 ja seuraavat 29 vuotta olivat ihan järkyttviä, kunnes 2017 pakotin itseni tänään jotain käänteen tekevää tuon suhteen ja aloin kulkea terapiassa, mitä kesti noin 5 vuotta ja nyt on pikkuisen jo alkanut hellittämään joskin myös lääkkeitä on tullut syötyä iso hevoskuormallinen. Toki ikää ja muita elimellisiä sairauksia on myös tullut ja ajattelutapakin on muuttunut, varsinkin noiden alkuperäisten vaivojen suhteen, paljolti hyväksyvämpään suuntaan, kun siinä on paljolti kyse vain ajattelutavastakin ja varmasti kuolenkin noihin uudempiin elimellisiin sairauksiin, mutta aikansa kutakin

Äänestä
  • Olen käynyt terapioissa kaiken kaikkiaan vuosia. Ei ole minulle auttanut. Vähän aikaa sitten olin vertaistukiryhmässä, mutta se käsitti vain muutaman käynti kerran. Sieltä sain lohtua ja joitain eväitä ja henki siellä oli todella rakkaudellinen. Tunsin kuinka siellä valui kaikki jumit ja ahdistukset pois kropasta ja pystyin vapaasti hengittämään.

    Äänestä

Hiilihydraatit tärkeitä. Illalla vaikka kaurapuuro maidolla ja yksi kananmuna.

Äänestä
  • Ei kaurapuuroa minulle. Hirssipuuroa syön joskus. Syön sen banaanin ennen nukkumaan menoa. Kananmunia menee aamumunakkaassa.

    Äänestä

En tiedä oletko mies vai nainen tai mihin ikäluokkaan kuulut mutta ainakin naisilla vaihdevuodet tai esivaihdevuodet voivat aiheuttaa unettomuutta.
Miehilläkin on vaihdevuodet, kun 40 v jälkeen testosteronitasot laskevat, mikä voi aiheuttaa oireita.

2Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Alan olemaan ihan loppu. Hermosto sekaisin vaikeiden asioiden takia ja pitkäkestoista unettomuutta. On vaan sellainen käsitys, että ei ketään kiinnosta. No kävin mä tänään parilla kaverilla, kyllä he ymmärtää. Mutta heillä menee yhtä huonosti. Haluan elää, ELÄÄ. Mutta tuntuu siltä, että elämän edellytykset on otettu pois. Tämä on lähinnä jokapäiväistä painajaista, mitä elän nyt.

En tiedä mitä tehdä, että asiat muuttuisi parempaan suuntaan. Olen aina ollut sitkeä ja liiankin periksiantamaton, ihan omaksi haitaksikin asti. Mutta nyt tuntuu siltä, etten vaan yksinkertaisesti jaksa. Pelottaa jo etukäteen mennä nukkumaan, kun on tuo täysikuukin.

Kadehdin vähän heitä, joilla on hyvät unenlahjat. Toisaalta olen iloinen siitä, että saavat nukuttua. Mutta miksi mulla on kaikki niin vaikeaa?? Tuntuuko kellään muulla siltä, että on annettu tietty määrä energiaa ja se on käytetty loppuun? Vai voiko voimat vielä palautua? En tiedä mikä auttaisi, yritän kyllä pitää huolta itsestäni, mutta mistään ei vaan enää tunnu tulevan mitään. Alkaa olla oikeasti todella surullinen olo ja itken paljon.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu