Piilokommunistit edesvastuuseen

vaalisalaisuus kirjoitti:

Suomessa on ennen presidentinvaaleja aloitettava tutkinnat ja keskustelu entisten kommunistimaiden vaikuttaja-agenttien tekosten selvittämiseksi. On synnytettävä laaja ja vaikutusvaltainen kansanliike kansanmurhapolitiikkaa harjoittaneiden diktatuurien salaisten asiamiesten saattamiseksi poliittiseen edesvastuuseen.

Tästä on hyvä lähteä:

Sunnuntai 24.7.2005 4:01:20


TS/
DDR:n varjo vielä valaisematta

Vuonna 1989 DDR:n valtiollisen poliisin Stasin virkamiehillä oli paniikki. DDR:n valtiojärjestelmä oli romahtanut ja suuri määrä Stasin ulkomaantiedustelun arkistosta uhkasi päästä vääriin käsiin. Se olisi paljastanut syvälle länsisaksalaiseen yhteiskuntaan ja myös muualle länteen levinneen agenttiverkoston. Niinpä Stasi ryhtyi tuhoamaan arkistojaan. Kun paperisilppureista oli pulaa, aineistoa tuhottiin myös käsin.

Tuho ei onnistunut täydellisesti, sillä nykyään nimellä Rosenholz tunnettu Stasin ulkomaantiedustelun aineisto päätyi Yhdysvaltain tiedustelupalvelun CIA:n haltuun. Toistaiseksi saatujen tietojen mukaan aineiston luovutti joulukuussa 1989 CIA:lle KGB-upseeri, joka oli CIA:n kaksoisagentti. Hän myi aineiston amerikkalaisille miljoonalla dollarilla. Mies kuoli muutama vuosi myöhemmin hämärissä olosuhteissa.

Edellä mainittu tapahtumasarja on kuin paremmastakin agenttiromaanista, kuvailee historian professori Seppo Hentilä kirjassaan Harppi-Saksan haarukassa. Kirja kertoo, millaista yhteistyötä DDR:n ja Suomen kansalaisjärjestöt, puolueet ja niiden aktiivit harjoittivat keskenään jaetun Saksan aikakautena.

Suomen ja DDR:n suhteet ovat nousseet keskiöön sen jälkeen, kun Suojelupoliisi (Supo) aloitti oman Stasi-agenttijahtinsa. Kuuluisin kohde oli Alpo Rusi, joka sai lopulta puhtaat paperit.

Miksi autoritäärinen DDR piti tunnustaa?

Rusi-tutkinnan vuotaminen ja tutkinnan väitetty hataruus ovat jättäneet jälkensä politiikkaan. Rusin tukijat ovat jatkaneet Sdp:n ja Supon hiillostusta. Supoa johtaa Seppo Nevala, joka toimi aikoinaan Kalevi Sorsan poliittisena sihteerinä.

Hiillostajat vaativat niin sanotun Stasi-listan suomalaisnimien julkistamista. Villien huhujen mukaan listalla on entisiä ja nykyisiä demarivaikuttajia. Erään teorian mukaan Rusia jahdattiin siksi, että joitakuita toisia suojeltiin.

Heinäkuun helteillä Rusin tukijana tunnettu kansanedustaja Petri Neittaanmäki (kesk) heittää peliin presidentti Tarja Halosen nimen. Neittaanmäki vaatii, että Halonen kertoisi omista DDR-yhteyksistään. Neittaanmäki perustelee vaatimustaan sillä, että Halonen toimi vuonna 1970 perustetun "Suomen komitea DDR:n tunnustamiseksi " -elimen varapuheenjohtajana.

Neittaanmäkeä kiinnostaa erityisesti se, miksi Halonen ja edustamansa komitea oli valmis tunnustamaan yksipuolisesti autoritäärisen DDR:n. Yksipuolinen tunnustaminen olisi ilmeisesti merkinnyt suhteiden katkeamista silloiseen Länsi-Saksaan. Myös Halosen matkat DDR:ään ja niiden kustantajat pitäisi nuoren keskustakansanedustajan mielestä saattaa Suomen kansan tietoon.

Neittaanmäen mielestä Halosella on moraalinen velvollisuus kertoa suhteestaan DDR:ään, koska hän on Supon valvojana saanut tietoja suomalaisista henkilöistä, joiden on epäilty toimineen yhteistyössä Stasin kanssa.

Hautala kiistää leimaavansa Halosta

Neittaanmäen ulostulo on luonnollisesti myös presidenttipeliä. Halosen DDR-yhteyksillä keskusta, tai ainakin yksi sen kansanedustajista, yrittää siirtää keskustelun pääministeri Matti Vanhasen (kesk) yksityiselämän paljastuksista muualle.

Vihreiden presidenttiehdokkaalle Heidi Hautalalle Neittaanmäen heitto tulee sopivaan saumaan. Hautala on ollut yksi aktiivisimmista avoimen DDR-politiikan vaatijoista. Kun Stasi-listaa ei suin päin haluta julkistaa, Hautala on vaatinut sitä asiantuntijoiden käsiin ja sitä kautta julkisuuteen, jos asiantuntijat sen tarpeelliseksi näkevät.

Hautala kiittelee Neittaanmäen avausta, joka tosin on jäämässä tyypilliseen tapaan muiden asioiden varjoon. Hautala on tehnyt huomion, että keskustelua kärkipoliitikoiden Stasi-yhteyksistä käydään kyllä internetissä. Kansaa asia tuntuu kiinnostavan, mutta jostain syystä se jää nettikeskustelun tasolle.

- Ensimmäinen kiinnostava havainto on se, että ne joiden toivottaisiin näissä asioissa avautuvan, niin ne vähiten reagoivat, Hautala pohtii.

Hänen mukaansa "menneisyyden hallinta" ja sen mukana Suomen suhteet DDR:ään on saatava mukaan presidenttivaalikeskusteluun. Hautala odottaakin presidentiltä aloitteellisuutta.

- Olisi tärkeää, että presidentti kertoisi suhteistaan DDR:ään. Pidän hyvin erikoisena, jos asianomaiset henkilöt, kuten presidentti Halonen, ei halua tästä lainkaan keskustelua, Hautala sanoo.

Hän painottaa, ettei ole vaatimuksellaan lyömässä Stasi-leimaa Haloseen.

- Ei ole tietysti lähtökohtaisesti mitään syytä epäillä, että Halonen olisi ollut joku Stasin agentti. Mutta Halonen voisi kertoa esimerkiksi siitä, mikä oli totuus Suomen puolueettomuudesta ja mikä oli tämän kaiken vaikutus Etykin (Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi) onnistumiseen, Hautala sanoo.

Hän pitää mahdollisena, että vaatimukset DDR:n yksipuolisesta tunnustamisesta oli osa hanketta, jolla idän ja lännen välille saatiin dialogi.

"Lieväkin yhteistyö riittää julkistamiseen"

Hautala ei ole haudannut vaatimustaan asiantuntijaryhmästä, joka arvioisi Stasi-listan merkityksen. Hän valittaa, ettei valtiovallalla ole ollut pienintäkään halua tutkituttaa Supon kassakaapissa olevaa Stasi-listaa, jossa on suomalaisia henkilöitä.

Mistä kaikkein tiukimmat Stasi-listan vartijat tulevat?

- Kyllä kai ne tulevat juuri sosiaalidemokraattien piiristä. Eivät ole ainoita, mutta meillä on kyllä ollut johtavassa asemassa demareita, jotka olisivat tätä voineet edistää, Hautala sanoo ja viittaa suoraan Paavo Lipposeen ja Erkki Tuomiojaan.

Hautalan mielestä asiantuntijaryhmän tulisi julkistaa asemaltaan korkeiden henkilöiden nimet, vaikka he olisivat syyllistyneet vain vähäiseen yhteistoimintaan Stasin kanssa. Samaa mieltä on perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi (kok): lievä yhteistyö ja korkea asema riittävät julkistuksen perusteiksi.

Niinistöä kummeksuttaa tapakulttuurin vartijat

Sattumoisin entisessä Neuvostoliitossa, nykyisessä Ukrainassa työmatkalla oleva kokoomuksen presidenttiehdokas Sauli Niinistö pitää hetken tuumaustauon ennen kuin ottaa kantaa DDR-yhteyksiin.

Hän tekee selväksi, ettei halua kommentoida Halosen roolia mitenkään. 1970-luvusta Niinistölle ei jäänyt mieleen pelkästään mukavia muistoja. Hänen mukaansa 1970-luvun ahdas tapakulttuuri, joka koski erityisesti ulkopolitiikkaa, on jäänyt joillakin edelleen päälle.

- Meillä on ahtaan tapakulttuurin kärjekkäitä vaalijoita. Ne olivat aikanaan aika kovia suun tukkijoita, ja nyt kun ovat omaksuneet tai joutuneet omaksumaan aika lailla uusia linjauksia, ovat edelleen tukkimassa muiden suita, Niinistö huomauttaa.

Vaikka hän ei suostu nimeämään yhtään "pölyttyneen tapakulttuurin" vaalijaa, osoitteena mitä ilmeisimmin on itään ja sen järjestelmään päin kallellaan olleet poliitikot, jotka nyt kavahtavat Nato-keskustelua. Niinistö itse on arvostellut presidentti Halosen asenteellista Nato-vastaisuutta.

- En halua mitenkään viitata Haloseen, Niinistö toistaa varmuuden vuoksi.

Itse Stasi-listan julkistamiseen Niinistö ei halua suoraan ottaa kantaa, ainakaan vielä. Pölyttyneen tapakulttuurin putsaaminen saattaa Niinistön mukaan kuitenkin antaa toiveita myös niille, jotka haluavat Stasi-listan pois Supon kassakaapista.

- Ensin unohdetaan pölyttynyt tapakulttuuri ja sitten se voi antaa mahdollisuuksia niille, jotka mahdollisesti haluaavat asioita katsella vapaammalla kentällä. Nyt on vielä pölyä ilmassa, Niinistö arvioi.

ALBERTO CLARAMUNT

Julkaistu 24.7.2005 4:01:20

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä