Pian on synttäritkin
Tarvitsen rohkeutta päättää päiväni
Anonyymi-ap
28364
1Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Höpö höpö. Lopeta tuommoiset.
Tarvitset nyt latauksen, jolla nuo ajatukset nitistetään. Täysin. Armotta.
Toivoa.
Kannattaa juhlia synttäreitä viikonloppuna, jos on tulossa vieraita pitemmältä matkalta.
Joo synttärit ensin ja lopeta sitten
ei mult.
Uhkailu kiristys lahjonta ne jotka siitä puhuu ei tee sitä
Ei muuten pidä paikkaansa IRL.
Ja juhlapäivän paikan voi päättää laittaa muullekin kuin varsinaiselle synttäripäivälle.
Synttärilahjana teille poistuisin tästä maailmasta
Elämä hylkiönä josta vain kuolema vapauttaa
Sä tarvitset apua. Kaikki joilla jatkuvia itsetuhoajatuksia, niin hakekaa apua.
Elämä on elettävä tappiin asti.
Kuollaan vasta kun on tarkoitus 🫶
just näin
Kyllä, ja vaikeudet on tehty voitettaviksi.Hyvä me kaikki.👍🫶💪
Näin itekin aattelin.
Ai että Pian??
Hääpäivä on hyvä päättää ajoissa, että ehtii valmistautua. 👰♀️👨✈️
Elämä on laiffii.
Joillekkin on ja joillekkin yhtä helvettiä
Ymmärrän ihmisten tuskan, joka voi olla hirveää. Siihen on myös apua saatavilla. Olen nähnyt elämän haurautta, viimeksi eilen. Se on raskasta. Tunsin kolme, jotka lähtivät oman käden kautta. Kolme on uhkaillut tekevänsä niin. Näkemykseni mukaan ihminen voi kokea turvattomuuden tunnetta, pelkoa, että jää yksin vaikeuksiensa ja kipujensa kanssa, ettei näe muuta vaihtoehtoa. Toisaalta ratkaisu on lapsellinen ja kapinallinen. Elämän tarkoitus on kasvu eikä se, että menee päättämään päivänsä.
Et lopeta, välitän susta, voin auttaa jos pystyt ja otat apua vastaan oikeasti.
Siin samal tuhoat sun äidin koko loppuelämän ja luultavasti monen muunkin. Hän ei pääse ikinä siitä järkyttävästä surusta yli.
Totta tuokin on .
Äitini ja sisarukseni ovat tekopyhiä
on ollu kyllä turbulenssia koko elämä pienenä mietin olenko riivattu sulkeuduin ihan täysin teininä sekoilin ja pelasin miehillä koska olin aivan rikki sisältä synnytykset tuhosivat minut ja nyt olen vaivainen fyysisesti sekä mt ongelmat ja lukuisat traumat sekä ihmispelot varjostavat elämääni. syön lääkkeitä ja olen avunpiirissä diagnoosit taskussa. nykyään tykkään olla lähinnä kotona ja rauhallisesta elämästä rakkaiden kanssa.
Surua se tuottaisi jälkeläisille ja sukulaisille joutuisivat hoitamaan kaiken sen keskellä.
ei kannata luovuttaa vaikka esim olisit yksin /yksinäinen ja taakka on liian suuri. koita mennä aluksi tunti kerrallaan. koita hankkia apua tai jos et siihen pysty niin mieti onko olemassa edes jokin asia mikä hymyilyttää. tee sitä edes hetki päivässä. mullakin on kaiken maailman transu tanhua sun muuta niillä koitan sinnitellä ja pitää pääni kasassa.
Ei liity transuihin tämä
joo
En toipuisi siitä koskaan. Ethän tee sitä? 😢
Minä tarvitsen rohkeutta vinkata miehelle, että olisin kiinnostunut muustakin kuin small talkista.