Yksityiselämän suoja

Oikeusvaltioon kuuluu yksityiselämän suoja, sisältäen myös yksityiselämän tietosuojan; kuten esimerkiksi tietot sosiaalihuollosta ja -tuesta sekä terveydestä.

Tämä on sovittu Suomen perustuslaissa (10 § Yksityiselämän suoja) [1], YK:n KP sopimuksessa (17 artikla) [2] ja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa (8 artikla) [3].

Tavallisen lain tasolla "sote-tiedot" on määritelty salassa pidettäviksi julkisuuslain 24 § 1 momentti 25 kohdassa [4].

Yksityiselämän tietojen kärsimystä aiheuttava levittäminen on kielletty rikoslain 24 luvun 8 § "Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen":ssä.

Kuitenkin näitä kansalaisen yksityiselämän tietoja, jotka ovat viranomaisen hallussa, jaetaan ja levitetään yleisölle eli muille kansalaisille, perusteluna julkisuuslain 10 § "Tiedonsaanti salassa pidettävästä asiakirjasta":
"Salassa pidettävästä viranomaisen asiakirjasta tai sen sisällöstä saa antaa tiedon vain, jos niin erikseen tässä laissa säädetään. Kun vain osa asiakirjasta on salassa pidettävä, tieto on annettava asiakirjan julkisesta osasta, jos se on mahdollista niin, ettei salassa pidettävä osa tule tietoon."

Näin on valtion korkein hallinnollinen tuomioistuin päättänyt tuoreessa päätöksessään KHO:2026:38 [6].
"(38) Julkisuuslain esitöissä mainittu mahdollisuus poistaa yksityisyyden suojan vuoksi salassa pidettävästä asiakirjasta asianosaisen nimi ja muut tunnistetiedot (asiakirjan anonymisointi) voi olla riittävää osajulkisuuden toteuttamiseksi."
"(39) Pyydetyt asiakirjat sisältävät pääasiallisesti yksityiskohtaista tietoa sosiaalihuollon asiakkaan asian käsittelyyn ja tuen tarpeeseen liittyvistä seikoista kuten terveydentilasta, saadusta sosiaali- tai terveydenhuollon palvelusta, toimintakyvystä, asumisoloista sekä sosiaalisista suhteista ja perhesuhteista. Tällaisia tietoja sisältävien asiakirjojen luovuttamista arvioitaessa tulee erityisesti kiinnittää huomiota siihen, ettei ehdottoman salassapidon alainen ja arkaluonteinen tieto sosiaalihuollon asiakkaasta saa paljastua. Näin ollen olennaisena on pidettävä sitä, ettei asiakasta voida luovutettavien tietojen perusteella mitenkään yhdistää asiaan."

Julkisuuslain 10 § perusteluissa [7] todetaan:
"Usein salassapitovelvollisuus koskee vain osaa asiakirjasta. Pykälän mukaan tieto asiakirjan julkisesta osasta on annettava, jos se voi tapahtua niin, että salassa pidettävä osa ei tule tietoon. Tämä edellyttää, että asiakirjan salassa pidettävä osa on selvästi eroteltavissa julkisesta osasta ja että asiakirja on salassa pidettävien osien peittämisen jälkeenkin sellainen, että asiakirjan sisältö on ymmärrettävissä oikein. Siten esimerkiksi yksityisyyden suojan vuoksi salassa pidettävästä asiakirjasta voidaan antaa kopio poistamalla asianosaisen nimi ja muut tunnistetiedot tai korvaamalla ne symboleilla."

Näin ollen perustuslain 10 §:ssä viitattu julkisuuslaki on sisällöllisesti ristiriitainen, 24 § määritellessä "salassa pidettävän tiedon" ja näitä tietoja sisältävät asikirjat "salassa pidettäväksi", lain sisältämättä muilta osin "salassa pidettävän tiedon määrittelyä", sekä kuitenkin lain 10 § määritellessä "osittain salassa pidettävän asiakirjan" -käsitteen.

Jos taas julkisuuslain 24 § vastaisesti salassa pidettävää yksityiselämää koskevaa tietoa sisältävää asiakirjaa aletaan "purkamaan osiin" lain 10 § esittämästi salassa pidettävään ja julkiseen tietoon, on asiakirjasta poistettava 24 § mukaiset yksityiselämää koskevat tiedot.

KHO on päätöksessään KHO:2026:38 esittänyt että nimen poistaminen asiakirjasta tekisi yksityiselämän tiedoista julkisia;
Julkisuuslain 10 § perustelujen esittäessä salassa pidettävän tiedon salassa pitämisen olevan ehdoton, ja salassa pidettävän asiakirjan "julkisen osan" olevan julkinen kunhan siitä poistetaan asianosaisen tunnistetiedot, jolloin itse salassa pidettävää asiaa käsittelevä asiakirja ei ole yksilöitävissä.

Näin ollen KHO on lukenut julkisuuslain 10 § perusteluista vain viimeisen kappaleen viimeisen virkkeen, sivuuttaen perustelujen kokonaissisällön.

Onko tämä viranoamaisten harjoittamaa yksityiselämää sisältävien tietojen julkisuuden edistämisen tarkoituksellista "cherry picking" -propagandaa, poimimalla lain ja sen perustelut osittain, Suomen korkeimmalta hallinnolliselta lainvalvojata, vaiko tyhmyyttä.

[1] https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1999/731#chp_2__sec_10
[2] https://www.finlex.fi/fi/valtiosopimukset/sopimussarja/1976/8#part_3__art_17
[3] https://www.finlex.fi/fi/valtiosopimukset/sopimussarja/1990/19#art_8
[4] https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1999/621#chp_6__sec_24
[5] https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1889/39-001#chp_24__sec_8
[6] https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/ennakkopaatokset/1780312311941.html
[7] https://www.finlex.fi/fi/hallituksen-esitykset/1998/30
[8] https://en.wikipedia.org/wiki/Appeal_to_fear