Mulla on laskettu aika syyskuun alussa. Kyselin neuvolassa että milloin niissä valmennuksissa aletaan käymään, ihmettelin kun ei siihen mennessä ollut niistä ollut juuri mitään puhetta. Alkuraskaudesta vaan kysyttiin että halutaanko osallistua perhevalmennukseen ja vastattiin että kyllä. Nyt sitten neuvolatäti tuumasi, että jaa näyttää siltä ettei me sinne päästä kun valmennukset on nyt kesälomilla. Luulin että täällä pääkaupunkiseudulla nää palvelut toimis hyvin, mutta taidanpa jäädä luontoäidin armoille...
Omatoimisesti olen nyt lueskellut kaikkia vauvalehtiä ja -kirjoja ja tätä palstaakin, mutta kertokaas nyt mulle että millonka sinne sairaalaan pitää lähteä. Sen tiedän että kun supistusten väli on 5 min niin silloin viimeistään, mutta jos lapsivesi menee niin pitääkö lähteä jo silloin? Ja mikä limatulppa???
Omatoimisesti olen nyt lueskellut kaikkia vauvalehtiä ja -kirjoja ja tätä palstaakin, mutta kertokaas nyt mulle että millonka sinne sairaalaan pitää lähteä. Sen tiedän että kun supistusten väli on 5 min niin silloin viimeistään, mutta jos lapsivesi menee niin pitääkö lähteä jo silloin? Ja mikä limatulppa???
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kun lapsivesi lähtee, on hyvä suunnata pikkuhiljaa sairaalaa kohti. Mieluummin saattajan kanssa. Itse menin 20km matkan itse autolla ajaen ja vein matkalla vanhemman lapsen mummolaan hoitoon, kun isukilla oli aikainen ylösnousu töihin (yrittäjä). Poltot alkoivat, kun kävelin sairaalan liukuovista sisään.
Limatulppa on limaa kohdun suulla, mikä lähtee ennen synnytystä pois edestä. Minä en vain ole huomannut yhtään tulppaa, vaikka olen kolme synnyttänyt. Lapsiveden lisäksi varmin merkki ovat supistuksen, jotka toistuvat säännönmukaisesti.
Sairaalaan sinun kannattaa soittaa ja pyytää audienssi tutustumaan paikkoihin, että olisi vähän tuttua. Synnyttäessä niitä systeemejä harvoin ehtii tai jaksaa tiirailla. Itse tuijotin lähinnä kelloa ja toivoin, että kaikki sujuisi sukkelaan. Ota myös selvää sairaalan mahdollisuuksista kivunlievitykseen, synnytysasentoihin, mahdolliseen vesialtaan hyväksikäyttöön, jakkarasynnytys vai sängyssä. Lattialla on tatami tyyppinen matto ja iso pallo, jonka päällä voi mahallaan kölliä ja keinutella oloaan helpommaksi.
Tukihenkilön mukaan saaminen on todella suositeltavaa. Odotusaika voi olla pitkä ja jos henkilökunnalla on kiire eivät ehdi seurustelmaan koko aikaa. Samoin mukana oleva voi tarvittaessa hälyttää kätilön paikalle, jos et itse satu olemaan juuri hälytyskellon vieressä.
Epiduraali on suosittu, mutta vaatii anestesialääkärin paikalle. Kohdunkaulapuudute on hyvä, samoin aquarakkulat, jos satut kärsimään selkäkivuista.
Vauvan vointia seurataan ensin vatsan läpi. Laitetaan sellaiset hihnat (2kpl) ja laatat, joiden kautta lapsen sydämenlyöntejä ja supistuksia seurataa. Kun synnytys etenee, vauvan päähän laiteen sellainen pieni antura, jolla vauvan vointia seurataan. Se näkyy myös hoitajien kopissa monitorista.
Tippa laitetaan tarvittaessa käteen kädenselkään tiputusletku, josta sitten tarvittaessa annostellaan esimerkiksi supistuksia lisäävää lääkettä.
Ei muuta kuin onnea synnytykseen!
Mulla alkoi supistukset niin, että ne oli alusta asti säännöllisiä alle 5 minuutin välein...! Mutta meni monta monta tuntia ennen kuin ne oikeesti alkoi sattua.
Mies muisti valmennuksesta tietty parhaiten just sen, et sit sairaalaan ku supistukset tulee säännöllisesti. Niinpä me kinasteltiin koko päivä siitä, koska pitäis lähteä :) Mä taas vetosin siihen, mitä myös valmennuksessa sanottiin: sit sairaalaan kun kotona ei enää kestä olla. Säännöllisiä supistuksia oli mulla ollu jo 9 tuntia kun lähettiin (silloin aloin olla jo vähän enemmän kipeä) - ja kohdunsuu oli silloin vasta sentin auki! Vauva syntyi kyllä sit siitä jo neljän tunnin päästä, mut lähinnä siks, että kalvot puhkaistiin ja synnytystä muutenki vauhditettiin.
Mutta siis musta toi oli paras neuvo: sairaalaan ku alkaa sattua niin ettei kotona jaksa olla. Jos matka on pitkä, kannattaa tietty lähtee vähän aikasemmin :) Ja jos supistukset alkaa nopeesti koventua, synnytys voi sit tietty edetä loppuun asti nopeesti.
Jos lapsivesi menee, sit heti sairaalaan. Paniikkia ei oo, mut silleen pikkuhiljaa sit. Meille sanottiin, et jos on hernekeitto hellalla, sen voi kyllä syödä eka ja sit lähteä :)
Niin, ja limatulpan menoa en huomannu lainkaan. Ei sitä kaikki huomaa ja se voi lähteä kuulemma monta päivää ennen synnytystä. Eli siitä ei kannata ressata lainkaan.
Sitten sairaalaan kun kotona ei enää kestä olla. Ekassa synnytyksessä mulla meni siihen noin 14 tuntia ja tokassa kaksi supistusta...
Mulla alkoi yöllä suurinpiirtein kahen maissa supisteleen vähän.Sain kuitenkin nukuttua johonkin kuuteen saakka ja siitä nukuin hiukan levottomasti kun pikkuisen taas supisteli välillä,en kuitenkaan ruvennut vielä seuraan kelloa. Sitten heräsin noin puoli yhdeksän aikaan koviin supistuksiin ja seurasin hetken kellosta että niitä tuli alle 10minuutin välein. Herättelin mieheni siinä puoli kymmenen aikaan ja sanoin että varmaan kohta täytyy lähteä sairaalaan.Kävin lämpimässä suihkussa,mutta eipä sekään helpottanut oloa. Lapselle soitettiin hoitaja ja juotiin ihan rauhassa kahvit ennen kuin lähdettiin(matkaa sairaalaan noin 30km),tai no, itse en paikoillani pysynyt kun supistukset rupes oleen jo tosi kovia. Anoppinikin soitti ja kysyi että oletko nyt aivan varma että kannattaa lähteä jos tämä onkin väärä hälytys ja että olenko seurannut kellosta supistusten väliä? Sanoin vain että eipä paljon tarvitse kelloa seurata (supistuksia niin tiuhaan tahtiin). Sairaalassa oltiin vähän yli 11 ja siinä hoitaja tarkasti kohdun suun tilanteen ja oltiinkin 5cm auki. Synnytyssaliin mentiin klo 12.20, puudutuksia ei keretty laittaan kun kohdunsuu oli hetken päästä täysin auki. Ponnistusvaihe kesti 5min ja poika syntyi klo 12.45. Synnytys kaiken kaikkiaan kesti 4h.30min.
Tuosta lapsiveden menosta en oikein osaa sanoa kun molemmilla kerroilla on kalvot puhkaistu salissa. Että näin meillä. Kyllä sen sitten tuntee kun on aika lähteä sairaalaan. Onnea kovasti!!!
Kiitos vastauksista.Kiva kuulla kokemuksista. Edelleen jännäilen että lähdenkö reissuun turhan aikaisin, mutta en kyllä ota riskiä jäädä ilman epiduraalia... Jos Naistenklinikalle tupsahtaa liian aikaisin, niin lähettävätkö takaisin kotiin? Matkaa about 50 km.
Kyllähän ne varmaan tarjoavat kotiinmenoa, mutta se riippuu kovasti tilanteesta.
Sisareni tunsi ensimmäisen supistuksen kaksi päivää ennen laskettua aikaa puolilta öin, herätti miehensä ja ajoivat 10 km Naistenklinikalle. Uusia supistuksia ei tullut matkan aikana. Siellä sanottiin, jotta eipä vielä mitään tapahdu, mutta pidetään sinut täällä aamuun asti, sitten voit mennä kotiin ottamaan vauhtia.
Aamulla klo 7.30 oli poika maailmassa eikä kotiinmenosta puhuttu enää mitään.
"Edelleen jännäilen että lähdenkö reissuun turhan aikaisin, mutta en kyllä ota riskiä jäädä ilman epiduraalia..."
Mutta miksi haluat epiduraalin, jos siedät olla kotona lähes loppuun asti? Jos siis supistukset eivät tunnu sietämättömiltä, voit rauhassa odotella kotona sitä lähtöä. Ja jos kohdunsuu on sairaalaan tullessa avautunut niin, että epiduraalia ei enää voi antaa, koko synnytys on hetkessä ohi. Ja silloin olisit ottanut puudutuksen ihan turhaan.