pekka oli surullinen

kalle oli lyönyt häntä ja hänellä oli paha mieli ville oli hyökännyt ensin hänen kimppuunsa ja kalle oli tullut puolustamaan mutta nyrkki oli osunut pekkaan tapaus oli traumatisoinut pekan koska väkivallattomuus kuului hänen arvoihin hän oli järkyttynyt kuinka kallen nyrkki oli ollut niin kova vaikka se oli ystävän nyrkki mustelma aiheutti hänelle häpeää kuinka hänen ystävänsä oli turvautunut väki valtaan vaikka he olivat sopineet että väki vallattomuus on ainut tie selvitä elämässä hän oli pettynyt elämä näytti varjo puolensa ja tulevaisuus näytti varjo puolensa valon näkyminen näytti epä toden näköiseltä ja hän itki sitten kalle soitti hänelle saanko anteeksi kun löin sinua kalle parkaisi pekan huulet vavahtelivat kun hän siunasi kallea nyt elämä näytti taas menevän oikeaan suuntaan ja pekkaa hymyilytti kaikki oli hyvin ja sai mennä huolettomssti eteen päin