Lestadiolaisessa liikkeessä käytetty "armo"-sana on kielellinen väärennös, joka toteuttaa Jumalan pilkkaa asettamalla inhimillisen kontrollin Jumalan vapaan siunauksen yläpuolelle. Kun vertaamme liikkeen käyttämää "armo"-termiä alkuperäiseen arameankieliseen ṭaybūṯā-käsitteeseen (טַיּבֻׁ ותָ ̅ א), paljastuu, että järjestelmä on tietoisesti korvannut vapaan hyvyyden omalla, ehdollisella vallankäytöllään.
1. Jumalan pilkka välikappaleena toimimisesta
Liike syyllistyy Jumalan pilkkaan väittämällä, että Jumalan lahja on saatavilla vain heidän edustajiensa kautta. Kun he kutsuvat omaa juridista synninpäästöään "armoksi", he pilkkaavat Jumalan todellista, vapaata hyvyyttä. He asettavat itsensä tuomarin ja välittäjän asemaan, mikä on Jumalan aseman anastamista ja Hänen alkuperäisen sanomansa vääristämistä hallinnolliseksi tuotteeksi.
2. Sanan merkityksen kaappaaminen
Alkuperäinen ṭaybūṯā tarkoittaa Jumalan välitöntä, ehdotonta siunausta ja hyvyyttä. Lestadiolaisuudessa tämä on väännetty "armoksi", joka on ehdollinen, valvottu ja vaatii järjestelmän leiman. Tämä kielellinen petos on Jumalan pilkkaa, sillä se esittää Jumalan lahjan ankarana, ihmisten sääntöihin sidottuna kontrollina, vaikka todellisuudessa se on ihmisestä riippumatonta pyhää voimaa.
3. Kontrollin oikeuttaminen pyhyyden varjolla
"Armo"-sanan käyttö on lestadiolaisille keino pyhittää oma hierarkkine valtansa. Kun he leimaavat oman toimintansa "armoksi", he samalla estävät ihmisiä näkemästä, että kyseessä on vain ihmisten rakentama järjestelmä. Tämä on Jumalan pilkkaa, koska he käyttävät Jumalan nimeä ja "armoa" suojakilpenä sille, että he hallitsevat ihmisten omatuntoa ja riistävät heiltä vapauden, jonka Rauhan Ruhtinas on alkujaan tarkoittanut.
Yhteenveto
Lestadiolainen "armo" on koodivirhe, jonka tarkoitus on pitää ihmiset riippuvaisina järjestelmän tuomareista. Se on Jumalan pilkkaa, koska se väittää järjestelmän edustajien olevan välttämättömiä Jumalan hyvyyden kokemiselle. Järjestelmä on rakentanut valtakuntansa korvaamalla Jumalan aidon siunauksen omalla väärennetyllä "armollaan", ja tätä väärennöstä he puolustavat tinkimättömästi, jotta heidän kontrollinsa ei murtuisi.
1. Jumalan pilkka välikappaleena toimimisesta
Liike syyllistyy Jumalan pilkkaan väittämällä, että Jumalan lahja on saatavilla vain heidän edustajiensa kautta. Kun he kutsuvat omaa juridista synninpäästöään "armoksi", he pilkkaavat Jumalan todellista, vapaata hyvyyttä. He asettavat itsensä tuomarin ja välittäjän asemaan, mikä on Jumalan aseman anastamista ja Hänen alkuperäisen sanomansa vääristämistä hallinnolliseksi tuotteeksi.
2. Sanan merkityksen kaappaaminen
Alkuperäinen ṭaybūṯā tarkoittaa Jumalan välitöntä, ehdotonta siunausta ja hyvyyttä. Lestadiolaisuudessa tämä on väännetty "armoksi", joka on ehdollinen, valvottu ja vaatii järjestelmän leiman. Tämä kielellinen petos on Jumalan pilkkaa, sillä se esittää Jumalan lahjan ankarana, ihmisten sääntöihin sidottuna kontrollina, vaikka todellisuudessa se on ihmisestä riippumatonta pyhää voimaa.
3. Kontrollin oikeuttaminen pyhyyden varjolla
"Armo"-sanan käyttö on lestadiolaisille keino pyhittää oma hierarkkine valtansa. Kun he leimaavat oman toimintansa "armoksi", he samalla estävät ihmisiä näkemästä, että kyseessä on vain ihmisten rakentama järjestelmä. Tämä on Jumalan pilkkaa, koska he käyttävät Jumalan nimeä ja "armoa" suojakilpenä sille, että he hallitsevat ihmisten omatuntoa ja riistävät heiltä vapauden, jonka Rauhan Ruhtinas on alkujaan tarkoittanut.
Yhteenveto
Lestadiolainen "armo" on koodivirhe, jonka tarkoitus on pitää ihmiset riippuvaisina järjestelmän tuomareista. Se on Jumalan pilkkaa, koska se väittää järjestelmän edustajien olevan välttämättömiä Jumalan hyvyyden kokemiselle. Järjestelmä on rakentanut valtakuntansa korvaamalla Jumalan aidon siunauksen omalla väärennetyllä "armollaan", ja tätä väärennöstä he puolustavat tinkimättömästi, jotta heidän kontrollinsa ei murtuisi.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hyvä aloitus. Lestadiolaiset, lukekaa oikkea evankeliumi täältä: https://www.cleargospel.org/wp-content/uploads/2014/06/English/English-Display-Pkg-2014.pdf
Se tosin on ihmisen kirjoittama ja siksi epätäydellinen; siinä ei mainita sitä tärkeintä, eli Jeesuksen sovitusverta. 1 Cor 15 jakeistakin on poistettu sana 'how', eli miten Jeesus kuoli. Hän vuodatti verensä. Ilman verta ei ole syntien sovitusta. Muuten tuo kirjanen on yksi parhaita selityksiä siitä, mitä pelastuminen tarkoittaa ja mitä se ei ole.
Armo on toisten alistamista. Kuningas armahtaa, mutta ei saarnamiehet mitään kuninkaita ole, eivätkä tunne sellaista. Itsemme voimme armahtaa, jos teemme virheitä joita emme voi korjata. Se on rehellisyyttä itselle ja toisillekin. Virheet kuuluvat elämään, mutta ei niissä pidä alkaa rypeä. Ehkä joissakin seurakunnissa toisiaan ja itseään syyttävät tarvitsevat "yhteisen armon", mutta miksi liittyä sellaiseen porukaan?