Kuinka usein laivat väistävät purjeveneitä?

Eikö tuosta pitäisi tehdä ilmoitus? Ruorijuopumus on kuitenkin ihan tuomittava asia jo itsessään, puhumattakaan vaaran aiheuttamisesta.

Tuo Bering on kuitenkin sellainen alus ettei sitä ihan heti pysäytetty. Ja käännöksessä meni aika kauan aikaa. En tiedä onko siellä massaa mukana. Voisi kuitenkin luulla että kun se lähti Kokkolasta saakka Britteihin, on siellä tavaraa mukana ihan tarpeeksi että polttoainekulut ainakin kuitataan. Mutta sekä tyhjänä, että täynnä, on tuollainen äkkikäännös kuitenkin melko vaarallinen kun se tehdään muutamien minuuttien sisällä.

Anonyymi00004 kirjoitti:

Eikö tuosta pitäisi tehdä ilmoitus? Ruorijuopumus on kuitenkin ihan tuomittava asia jo itsessään, puhumattakaan vaaran aiheuttamisesta.

Tuo Bering on kuitenkin sellainen alus ettei sitä ihan heti pysäytetty. Ja käännöksessä meni aika kauan aikaa. En tiedä onko siellä massaa mukana. Voisi kuitenkin luulla että kun se lähti Kokkolasta saakka Britteihin, on siellä tavaraa mukana ihan tarpeeksi että polttoainekulut ainakin kuitataan. Mutta sekä tyhjänä, että täynnä, on tuollainen äkkikäännös kuitenkin melko vaarallinen kun se tehdään muutamien minuuttien sisällä.

Lue lisää

Mitä vaarallista siinä on?
Vähänkään oikein lastattu niin ei mitään?

Anonyymi00006 kirjoitti:

Mitä vaarallista siinä on?
Vähänkään oikein lastattu niin ei mitään?

Onhan siinä tietysti omat turvarajansa millä nopeudella ja millä etäisyydellä kaarroksen voi tehdä turvallisesti, mutta tuossa karttaohjelmassa sellaisen aluksen kääntyminen näytti melkoisen äkkinäiseltä kun vertaa siihen kuinka lähellä purjealus oli kyseisellä hetkellä.

Jotain tilanteen vaarallisuudesta kertonee se että rahtilaiva ei ennakoinut ja "muuttanut suuntaa" ajaakseen purjelaivan takaa ohi, vaan sen sijaan teki "äkkihidastamisen" ja kääntyi kokonaan ympäri ja nimenomaan paapuurin kautta ensin hidastettuaan. Kyllä tuossa tilanteessa on moottorilla tehty hidastaminen, mikä on ottanut oman aikansa. Epäilemättä perämies on rahtialuksessa tajunnut että pelkkä suunnan muutos ei riitäkään enää kun edessä on purjelaiva, vaan rahtialus on saatava pysähtymään (siis menosuuntaan nähden) niin ettei se aja purjelaivaa nurin.

Kyseisessä laivassa kuljetetaan irtotavaraa, joten vaikka se olisi lastattu hyvin, silti irtotavara saattaa siirtyä jos alusta olisi käännetty turvarajoista piittaamatta. Sitä en sitten itse tiedä että mitkä nuo turvarajat ovat kyseisellä aluksella mutta on se ollut kuitenkin "melkoinen äkkipysäys" kun vertaa siihen valtavaan massaan, kun se on hidastanut ensin kymmenestä solmusta viiteen solmuun ja sitten jo alkanut kääntämään kokonaan ympäri. Se että moottorit eivät ole kyenneet estämään alusta liukumasta, vaan on tarvittu lisäksi peräsin täysin sivulle ja käännös ympäri, kertoo siitä että tilanne ei ole ihan normaali ollut ja kyseinen purjealus olikin hyvin lähellä rahtialusta kohtaamishetkellä.

Tietenkin tämä on pelkkää spekulaatiota koska tämä kaikki oli näkyvissä vain Vesselfinder ohjelmassa, kun taas komentosillalla ja ruorissa on voinut olla tilannekuva ihan toisenlainen.

Mutta, nyt näyttää siltä että kyseinen purjealus ei ole tänään ollut tekemässä retkiään ja Beringkin näyttää odottelevan Ruotsin edustalla vaikka taas suuntaakin kohti Britanniaa, joten onkohan tässä nyt käynyt niin että porukkaa on viranomaiset käyneet haastattelemassa tapahtuneesta?

Anonyymi00004 kirjoitti:

Eikö tuosta pitäisi tehdä ilmoitus? Ruorijuopumus on kuitenkin ihan tuomittava asia jo itsessään, puhumattakaan vaaran aiheuttamisesta.

Tuo Bering on kuitenkin sellainen alus ettei sitä ihan heti pysäytetty. Ja käännöksessä meni aika kauan aikaa. En tiedä onko siellä massaa mukana. Voisi kuitenkin luulla että kun se lähti Kokkolasta saakka Britteihin, on siellä tavaraa mukana ihan tarpeeksi että polttoainekulut ainakin kuitataan. Mutta sekä tyhjänä, että täynnä, on tuollainen äkkikäännös kuitenkin melko vaarallinen kun se tehdään muutamien minuuttien sisällä.

Lue lisää

Vaarallinen, miten?
Laivojen luokituksessa jo määritellään millä matkalla niiden tulee kyetä pysähtymään ja/tai kääntymään, määräykset lähtevät aina siitä alakaen että on olemassa vaadittu minimiaika jossa peräsin on kyettävä vaikka täydessä vauhdissa viemään ääriasennsota toiseen jne.
Laivat on tehty kestämään ne käännökset joihin ne ylipäätään kykenevät ja asia tulee huomioida myös lastattaessa lastin vaadittavassa kiinnityksessä yms.
Ei mitään vaaraa.

Noin minäkin muistan jostain lukeneeni että huviveneilijät väistää aina. Tässä tapauksessa ei väistänyt. Siksi ihmettelinkin sitä että miten huviveneilijällä on pokkaa lähteä edes ohittamaan keulan kautta valtamerilaivaa ja niin että laiva joutui väistämään.

Nyt kun katsoin tuosta Vesselfinderistä, niin näköjään se täyskäännös on "päivittynyt" pelkäksi "väistöksi" jossa suunta on vähän muuttunut ensin 90 astetta paapuuriin ja sitten taas 90 astetta tyyrpuuriin , vaikka kyseinen alus teki selvästi 360 asteen käännöksen paikallaan ja hidastamisen vuoksi ajautui hetkeksi pois reitiltään.

Taidanpa ihan piruuttani tehdä poliisille ilmoituksen että käyvät puhalluttamassa Alicen omistajan ja pyytämässä selityksen. Loppuu se hurjastelu vesillä!

Beringinkin saa vielä kiinni kun ei ole vielä Ahvenanmaan tienoille vielä ehtinyt.

Huviveneilijä väistää on väärää tietoa.
Kannattaisi tutustua meriteiden sääntöihin.

Anonyymi00005 kirjoitti:

Huviveneilijä väistää on väärää tietoa.
Kannattaisi tutustua meriteiden sääntöihin.

Ainakin joskus oli niin että huviveneilijä on se joka väistää.


-merenkulkua vuodesta 1964 eläkkeelle.

Anonyymi00005 kirjoitti:

Huviveneilijä väistää on väärää tietoa.
Kannattaisi tutustua meriteiden sääntöihin.

On muuten oikeaa tietoa. Huviveneilijä väistää Suomen merialueilla, koska ne tulkitaan ahtaiksiväyliksi kaikki ja säännöissä tai laissa todetaan, että niiden on annettava esteetön kulku ahtaillaväylillä.

Pursipojat taas itse ovat alkaneet miettiä, ettei ole ahdastaväylää heidän näkökulmasta ja tulkitsevat olevansa väistettäviä ja tunkevat rättiveneensä kaupallisten alusten eteen.

Anonyymi00007 kirjoitti:

Ainakin joskus oli niin että huviveneilijä on se joka väistää.


-merenkulkua vuodesta 1964 eläkkeelle.

Ei ole ikinä ollut niin. Ei ole mitään tunnisteita tai merkkejä joilla huvikseen veneilevän erottaa ammattilaisesta.

Anonyymi00016 kirjoitti:

On muuten oikeaa tietoa. Huviveneilijä väistää Suomen merialueilla, koska ne tulkitaan ahtaiksiväyliksi kaikki ja säännöissä tai laissa todetaan, että niiden on annettava esteetön kulku ahtaillaväylillä.

Pursipojat taas itse ovat alkaneet miettiä, ettei ole ahdastaväylää heidän näkökulmasta ja tulkitsevat olevansa väistettäviä ja tunkevat rättiveneensä kaupallisten alusten eteen.

Lue lisää

No ei todellakaan. Lue ne säännöt uusiksi. Suomen merialueiden kaikkia väyliä ei myöskään tulkita ahtaiksi väyliksi, koska ne eivät kaikki sitä ole. Laissa ei todeta mitään tuollaista, vaan täysin eri seikat ratkaisevat väistämisvelvollisuuden niin ahtailla kuin väljilläkin väylillä. Et voi mitenkään tietää, onko vastaan tulevan Busterin ratissa huvikseen veneilevä, vai ammatinharjoittaja kaupallisessa ajossa.

Anonyymi00023 kirjoitti:

No ei todellakaan. Lue ne säännöt uusiksi. Suomen merialueiden kaikkia väyliä ei myöskään tulkita ahtaiksi väyliksi, koska ne eivät kaikki sitä ole. Laissa ei todeta mitään tuollaista, vaan täysin eri seikat ratkaisevat väistämisvelvollisuuden niin ahtailla kuin väljilläkin väylillä. Et voi mitenkään tietää, onko vastaan tulevan Busterin ratissa huvikseen veneilevä, vai ammatinharjoittaja kaupallisessa ajossa.

Lue lisää

No nyt menee hiusten halkomiseksi. Tuossa tilanteessa on ollut kuitenkin ihan selvääkin selvemmin lähes satametrinen kauppalaiva kyseessä ja sillä taas väistämisvelvollisuudet koskee enemmän sitä että mihin se voi edes väistää ettei se kolahda kiville. Se käy kalliiksi jos sellainen alkaa pistämään moottoreiden kierroksia vähemmälle ja sitten kääntämään kurssia.

Tosin, vajaa nelikymmenmetrinen purjealuskaan ei ihan mikään pieni ole ja molemmilla oli hyvä näkyvyys avomerellä, ja siksi tätä ihmettelinkin että mitä ihmettä siellä on möhlitty kun kauppalaiva olisi päässyt kuitenkin pienillä muutoksilla kiertämään purjealuksen takaa ilman "äkkipysäyksiä".

Siksi aloituksessa kysyinkin sitä että onko kapteeneilla/perämiehillä mahdollisuus koordinoita väistämistä kahden aluksen välillä esimerkiksi radioitse koska joku virhe tuossa tilanteessa on selvästi tapahtunut?

Ellei purjealuksesta ole heivattu jotain Pietarsaaren mafian käärimää huumepaalia mereen ja sitä sitten jollain pikkualuksella ole käyty noukkimassa Beringin toimesta salakuljetettavaksi Britanniaan, niin ainoaksi selitykseksi jää se että siellä on molemmissa paateissa oltu naamat kahvikupeissa ennenkuin jotkut ovat molemmissa paateissa huutaneet että laiva tulee kylkeen.

Anonyymi00026 kirjoitti:

No nyt menee hiusten halkomiseksi. Tuossa tilanteessa on ollut kuitenkin ihan selvääkin selvemmin lähes satametrinen kauppalaiva kyseessä ja sillä taas väistämisvelvollisuudet koskee enemmän sitä että mihin se voi edes väistää ettei se kolahda kiville. Se käy kalliiksi jos sellainen alkaa pistämään moottoreiden kierroksia vähemmälle ja sitten kääntämään kurssia.

Tosin, vajaa nelikymmenmetrinen purjealuskaan ei ihan mikään pieni ole ja molemmilla oli hyvä näkyvyys avomerellä, ja siksi tätä ihmettelinkin että mitä ihmettä siellä on möhlitty kun kauppalaiva olisi päässyt kuitenkin pienillä muutoksilla kiertämään purjealuksen takaa ilman "äkkipysäyksiä".

Siksi aloituksessa kysyinkin sitä että onko kapteeneilla/perämiehillä mahdollisuus koordinoita väistämistä kahden aluksen välillä esimerkiksi radioitse koska joku virhe tuossa tilanteessa on selvästi tapahtunut?

Ellei purjealuksesta ole heivattu jotain Pietarsaaren mafian käärimää huumepaalia mereen ja sitä sitten jollain pikkualuksella ole käyty noukkimassa Beringin toimesta salakuljetettavaksi Britanniaan, niin ainoaksi selitykseksi jää se että siellä on molemmissa paateissa oltu naamat kahvikupeissa ennenkuin jotkut ovat molemmissa paateissa huutaneet että laiva tulee kylkeen.

Lue lisää

Käytännössä VTS päivystäjä seuraa realiaikaisesti alusten liikkeitä, jostain syystä ei ole ollut hereillä tai alukset eivät ole vhf liikennettä päivystäneet

Anonyymi00026 kirjoitti:

No nyt menee hiusten halkomiseksi. Tuossa tilanteessa on ollut kuitenkin ihan selvääkin selvemmin lähes satametrinen kauppalaiva kyseessä ja sillä taas väistämisvelvollisuudet koskee enemmän sitä että mihin se voi edes väistää ettei se kolahda kiville. Se käy kalliiksi jos sellainen alkaa pistämään moottoreiden kierroksia vähemmälle ja sitten kääntämään kurssia.

Tosin, vajaa nelikymmenmetrinen purjealuskaan ei ihan mikään pieni ole ja molemmilla oli hyvä näkyvyys avomerellä, ja siksi tätä ihmettelinkin että mitä ihmettä siellä on möhlitty kun kauppalaiva olisi päässyt kuitenkin pienillä muutoksilla kiertämään purjealuksen takaa ilman "äkkipysäyksiä".

Siksi aloituksessa kysyinkin sitä että onko kapteeneilla/perämiehillä mahdollisuus koordinoita väistämistä kahden aluksen välillä esimerkiksi radioitse koska joku virhe tuossa tilanteessa on selvästi tapahtunut?

Ellei purjealuksesta ole heivattu jotain Pietarsaaren mafian käärimää huumepaalia mereen ja sitä sitten jollain pikkualuksella ole käyty noukkimassa Beringin toimesta salakuljetettavaksi Britanniaan, niin ainoaksi selitykseksi jää se että siellä on molemmissa paateissa oltu naamat kahvikupeissa ennenkuin jotkut ovat molemmissa paateissa huutaneet että laiva tulee kylkeen.

Lue lisää

Älä yritä keksiä vaarallisia omia sääntöjä, siitä oli kyse viestissä jota kommentoit. Ei hiusten halkomisesta.

Kaksi laivaa kohtasivat, millä asialla liikkuivat on väistämisen kannalta sääntöjen puitteissa täysin merkityksetöntä.

Jos haluaa spekuloida puutteellisilla tiedoilla, niin tiedä sitten vaikka kipparinlakki lensi mereen ja tekivät uukkarin sen noukkimiseksi, ja tuo purjealus vaan sattui olemaan lähistöllä.

Anonyymi00027 kirjoitti:

Käytännössä VTS päivystäjä seuraa realiaikaisesti alusten liikkeitä, jostain syystä ei ole ollut hereillä tai alukset eivät ole vhf liikennettä päivystäneet

Tiedä sitten mitä siellä on tehty ja kommunikoitu.

https://m.youtube.com/watch?v=xacdDrylrek

Anonyymi00030 kirjoitti:

Älä yritä keksiä vaarallisia omia sääntöjä, siitä oli kyse viestissä jota kommentoit. Ei hiusten halkomisesta.

Kaksi laivaa kohtasivat, millä asialla liikkuivat on väistämisen kannalta sääntöjen puitteissa täysin merkityksetöntä.

Jos haluaa spekuloida puutteellisilla tiedoilla, niin tiedä sitten vaikka kipparinlakki lensi mereen ja tekivät uukkarin sen noukkimiseksi, ja tuo purjealus vaan sattui olemaan lähistöllä.

Lue lisää

Voitko nyt osoittaa ne kohdat missä minä olen keksinyt jotain sääntöjä?

Ymmärrä se että tässä ketjussa keskustelee muitakin kuin minä ja sinä. En ole vastuussa siitä mitä muut ovat tähän ketjuun kertoneet.

Minä olen pelkästään kertonut sen mitä tapahtui ja siksi kysynyt asiasta koska halusin tietää mitkä ovat käytäntöjä, koska tuo oli ehdottomasti ensimmäinen kerta kun olen koskaan nähnyt valtavan painavan valtamerilaivan väistävän pienempää ja kevyempää purjelaivaa, varsinkin kun väistö ei ole ollut mikään poikkeama ohjaukseen, vaan selvä moottorijarrutus ja täysi kierros oman akselin ympäri mikä osoittanee siitä että aavalla merellä on ollut kyse vaaratilanteesta johon heidän on täytynyt reagoida välittömästi.

Tämä on minun kirjoittama "Siksi ihmettelinkin sitä että miten huviveneilijällä on pokkaa lähteä edes ohittamaan keulan kautta valtamerilaivaa ja niin että laiva joutui väistämään."

Tuo "huviveneilijä" tuossa on ollut vain maininta, koska kuitenkin purjealus, olkoonkin että on lähes 40 metriä, on takuuvarmasti pohjassa jos se yrittää 80 metristä laivaa fyysisesti estellä.

Anonyymi00034 kirjoitti:

Voitko nyt osoittaa ne kohdat missä minä olen keksinyt jotain sääntöjä?

Ymmärrä se että tässä ketjussa keskustelee muitakin kuin minä ja sinä. En ole vastuussa siitä mitä muut ovat tähän ketjuun kertoneet.

Minä olen pelkästään kertonut sen mitä tapahtui ja siksi kysynyt asiasta koska halusin tietää mitkä ovat käytäntöjä, koska tuo oli ehdottomasti ensimmäinen kerta kun olen koskaan nähnyt valtavan painavan valtamerilaivan väistävän pienempää ja kevyempää purjelaivaa, varsinkin kun väistö ei ole ollut mikään poikkeama ohjaukseen, vaan selvä moottorijarrutus ja täysi kierros oman akselin ympäri mikä osoittanee siitä että aavalla merellä on ollut kyse vaaratilanteesta johon heidän on täytynyt reagoida välittömästi.

Tämä on minun kirjoittama "Siksi ihmettelinkin sitä että miten huviveneilijällä on pokkaa lähteä edes ohittamaan keulan kautta valtamerilaivaa ja niin että laiva joutui väistämään."

Tuo "huviveneilijä" tuossa on ollut vain maininta, koska kuitenkin purjealus, olkoonkin että on lähes 40 metriä, on takuuvarmasti pohjassa jos se yrittää 80 metristä laivaa fyysisesti estellä.

Lue lisää

Katso itse mihin viesteihin kommentoit. Ellet kirjoittanut "On muuten oikeaa tietoa. Huviveneilijä väistää Suomen merialueilla, koska ne tulkitaan ahtaiksiväyliksi kaikki ja säännöissä tai laissa todetaan, että niiden on annettava esteetön kulku ahtaillaväylillä." niin vastasit väärään viestiin.

Anonyymi00035 kirjoitti:

Katso itse mihin viesteihin kommentoit. Ellet kirjoittanut "On muuten oikeaa tietoa. Huviveneilijä väistää Suomen merialueilla, koska ne tulkitaan ahtaiksiväyliksi kaikki ja säännöissä tai laissa todetaan, että niiden on annettava esteetön kulku ahtaillaväylillä." niin vastasit väärään viestiin.

Lue lisää

En kirjoittanut tuota kyseistä kommenttia. Mainitsin vain siitä että keskustelu menee hiusten halkomiseksi jos lähdetään väittelemään siitä kuinka Busterkuski alkaa nokittelemaan 28 000 tonnia painavalle valtamerialukselle sillä kumpi niistä on kauppa-alus. On täysin päivänselvää kuka jää siinä kisassa toiseksi.

Säännöt ovat selkeät ja olen sinun kanssa samaa mieltä että pienempi ja ketterämpi moottorialus ja jopa huvivenepurjealus väistää valtamerilaivaa ihan vain oman selviytymisensäkin vuoksi. Nyt vain kyseessä oli purjealus, jolla ei ole moottoria (tai joka ei ollut moottoriajossa) ja joka siksi on etuajo-oikeutettu vaikka vastaan tulikin valtamerialus jota kannattaisi väistää ihan vain hengenpitimiksi koska pelkästään se matka minkä se hidasti ennen kääntymistään oli kilometristä pariin kilometriin.

Ilmeisesti kyseinen purjealus yritti väistää niin että käänsi kulkusuuntaa hieman tyyrpuuriin, jotta matka kohtaamiseen pidentýisi, niin että kauppa-alus olisi päässyt ohittamaan purjelaivan keulan puolelta, mutta valitettavasti käännös on ollut liian vähäinen ja korjaus on tehty uudestaan, kunnes on ollut täysin selvää että ellei jotain tehdä, törmäys on väistämätän ja siinä tilanteessa taas kauppa-aluksen perämies on päättänyt väistää jottei päädy uutisiin.

Anonyymi00037 kirjoitti:

En kirjoittanut tuota kyseistä kommenttia. Mainitsin vain siitä että keskustelu menee hiusten halkomiseksi jos lähdetään väittelemään siitä kuinka Busterkuski alkaa nokittelemaan 28 000 tonnia painavalle valtamerialukselle sillä kumpi niistä on kauppa-alus. On täysin päivänselvää kuka jää siinä kisassa toiseksi.

Säännöt ovat selkeät ja olen sinun kanssa samaa mieltä että pienempi ja ketterämpi moottorialus ja jopa huvivenepurjealus väistää valtamerilaivaa ihan vain oman selviytymisensäkin vuoksi. Nyt vain kyseessä oli purjealus, jolla ei ole moottoria (tai joka ei ollut moottoriajossa) ja joka siksi on etuajo-oikeutettu vaikka vastaan tulikin valtamerialus jota kannattaisi väistää ihan vain hengenpitimiksi koska pelkästään se matka minkä se hidasti ennen kääntymistään oli kilometristä pariin kilometriin.

Ilmeisesti kyseinen purjealus yritti väistää niin että käänsi kulkusuuntaa hieman tyyrpuuriin, jotta matka kohtaamiseen pidentýisi, niin että kauppa-alus olisi päässyt ohittamaan purjelaivan keulan puolelta, mutta valitettavasti käännös on ollut liian vähäinen ja korjaus on tehty uudestaan, kunnes on ollut täysin selvää että ellei jotain tehdä, törmäys on väistämätän ja siinä tilanteessa taas kauppa-aluksen perämies on päättänyt väistää jottei päädy uutisiin.

Lue lisää

Ei siitä ollut edes kyse, että Busteri nokittelisi rahtilaivan kanssa. Siitä on kyse, että kun levitetään virheellistä tietoa, että ammattiliikennettä pitää väistää, niin: a) joku K-kauppias Busterissaan mainostarrat kyljissä uskoo sitä, eikä väistäkään kun pitäisi (vaikka ihan vaan pienveneväylällä purjeveneen tai moottoriveneen kohdatessaan). b) tehdään turhia väistöjä ahtaassa väylässä, joka aiheuttaa ketjureaktion, joka sotkee liikenteen. Oman mielen mukaan ei pidä alkaa väistelemään, vaan sääntöihin pohjsutuen.

Väittämä, että ammattiliikennettä pitää väistää, on yhtä virheellinen kuin väittämä, että urheilukalastajia pitäisi väistää, tai puuveneitä, tai keltaiseksi maalattuja veneitä jne.

Väistämissäännöt ovat selkeä, mutta edelleen liikkuu sanontoja, joiden mukaan tuuli menee ennen moottoria ja huviveneet väistävät laivoja.

Ne ovat melko räikeitä yleistyksiä eikä niistä ole apua niissä tilanteissa, joissa oikeasti pitää pohtia kuka väistää ketä.

En minä ole missään väittänyt että kyse on jostain purjeveneestä, vaan olen käyttänyt sanaa purjealus.

Luin tarkemmin koko ketjun ja ilmeisesti vetosit tuohon yhteen kommenttiini?

Mutta, kuitenkin, kuten kommentissani osoitin että purjelaivan olisi pitänyt väistää kauppalaivaa, eikä toisinpäin.

Kuten tässäkin kerrotaan
https://www.traficom.fi/fi/veneily/veneilyn-turvallisuus/vaistamissaannot-vesilla

Tässä tapauksessa Rahtilaiva on tullut "vasemmalta", tosin nyt on ollut kyseessä avomeri, ei väylä.

Siksi tuossa aloituksessa kysyinkin sitä että miten tämä väistötilanne on koordinoitu ja miten tähän on tilanteeseen on edes ajauduttu? Että ovatko kapteenit ja perämiehet huudelleet radion kautta toisilleen että kumpi väistää, vai miten tässä, selvässä vaaratilanteessa, on toimittu ja kuten jo kysyin, että miten avomerellä tuollaiseen tilanteeseen on edes ajauduttu niin että iso valtamerialus kääntää itsensä ympäri kun purjelaiva taas on vain mennyt lähes suoraan Pietarsaarta kohden?

Selvä vaaratilannehan tuo on ollut koska rahtialus ei ole muuttanut suuntaa, vaan on joutunut tilanteeseen jossa ainoa keino on ollut hidastaa äkisti ja sitten kääntää peräsin täysin ääriasentoon ja kääntää koko alus kerran ympäri, että purjealuksesta ei ole tullut sukellusvenettä. Purjealuksen suunnanmuutoskin on ollut sen verran vähäinen, että sitä ei voi oikein väistämiseksi kutsua, varsinkin kun se on väistänyt nimenomaan rahtialuksen menosuuntaan.

Anonyymi00021 kirjoitti:

En minä ole missään väittänyt että kyse on jostain purjeveneestä, vaan olen käyttänyt sanaa purjealus.

Luin tarkemmin koko ketjun ja ilmeisesti vetosit tuohon yhteen kommenttiini?

Mutta, kuitenkin, kuten kommentissani osoitin että purjelaivan olisi pitänyt väistää kauppalaivaa, eikä toisinpäin.

Kuten tässäkin kerrotaan
https://www.traficom.fi/fi/veneily/veneilyn-turvallisuus/vaistamissaannot-vesilla

Tässä tapauksessa Rahtilaiva on tullut "vasemmalta", tosin nyt on ollut kyseessä avomeri, ei väylä.

Siksi tuossa aloituksessa kysyinkin sitä että miten tämä väistötilanne on koordinoitu ja miten tähän on tilanteeseen on edes ajauduttu? Että ovatko kapteenit ja perämiehet huudelleet radion kautta toisilleen että kumpi väistää, vai miten tässä, selvässä vaaratilanteessa, on toimittu ja kuten jo kysyin, että miten avomerellä tuollaiseen tilanteeseen on edes ajauduttu niin että iso valtamerialus kääntää itsensä ympäri kun purjelaiva taas on vain mennyt lähes suoraan Pietarsaarta kohden?

Selvä vaaratilannehan tuo on ollut koska rahtialus ei ole muuttanut suuntaa, vaan on joutunut tilanteeseen jossa ainoa keino on ollut hidastaa äkisti ja sitten kääntää peräsin täysin ääriasentoon ja kääntää koko alus kerran ympäri, että purjealuksesta ei ole tullut sukellusvenettä. Purjealuksen suunnanmuutoskin on ollut sen verran vähäinen, että sitä ei voi oikein väistämiseksi kutsua, varsinkin kun se on väistänyt nimenomaan rahtialuksen menosuuntaan.

Lue lisää

Tuossa linkkaamassasi ohjeessa kerrotaan, että purjevene väistää laivaa, ei että purjelaiva väistää laivaa. Siinä on vissi ero.

Anonyymi00024 kirjoitti:

Tuossa linkkaamassasi ohjeessa kerrotaan, että purjevene väistää laivaa, ei että purjelaiva väistää laivaa. Siinä on vissi ero.

Okei, kiitos tuosta selvennyksestä. Eli purjelaivalla on aina etu, tuollaisessakin tilanteessa mikä pari päivää sitten tapahtui kun tilanteessa ei olla väylällä vaan käytännössä avomerellä?

Onko siis sinun mielestä rahtilaivan perämies tehnyt jonkinlaisen virheen, esimerkiksi olisiko hän olettanut että kyse ei olekaan purjelaivasta, vaan pienemmästä purjeveneestä? Sää oli kuitenkin tuolloin hyvä ja näkyvyyskin oli hyvä joten sen suhteen voisi olettaa että siellä olisi kyllä kiikareinkin todettu että kyseessä ei voi olla mikään pieni vene.

Anonyymi00025 kirjoitti:

Okei, kiitos tuosta selvennyksestä. Eli purjelaivalla on aina etu, tuollaisessakin tilanteessa mikä pari päivää sitten tapahtui kun tilanteessa ei olla väylällä vaan käytännössä avomerellä?

Onko siis sinun mielestä rahtilaivan perämies tehnyt jonkinlaisen virheen, esimerkiksi olisiko hän olettanut että kyse ei olekaan purjelaivasta, vaan pienemmästä purjeveneestä? Sää oli kuitenkin tuolloin hyvä ja näkyvyyskin oli hyvä joten sen suhteen voisi olettaa että siellä olisi kyllä kiikareinkin todettu että kyseessä ei voi olla mikään pieni vene.

Lue lisää

Kyllä, ellei purjealus ole reittijakoaluetta ylittämässä, eikä purjealus ole saavuttava alus, niin avomerellä konealus väistää purjealusta. Tilanne muuttuu kun kokoero tai sijainti muuttuu. Eli se läpimärkä ja paleleva purjehtija pienessä homeskandissaan ketterämpänä todellakin väistää kun Icon of the Seas tulee Kustaanmiekassa vastaan, eikä hauskanpidon määrä aluksella sitä ratkaise.

En ollut paikalla, enkä tiedä mitä kommunikaatiota noiden alusten välillä on ollut, joten mahdotonta sanoa kuka mitäkin on kämmännyt.

Anonyymi00031 kirjoitti:

Kyllä, ellei purjealus ole reittijakoaluetta ylittämässä, eikä purjealus ole saavuttava alus, niin avomerellä konealus väistää purjealusta. Tilanne muuttuu kun kokoero tai sijainti muuttuu. Eli se läpimärkä ja paleleva purjehtija pienessä homeskandissaan ketterämpänä todellakin väistää kun Icon of the Seas tulee Kustaanmiekassa vastaan, eikä hauskanpidon määrä aluksella sitä ratkaise.

En ollut paikalla, enkä tiedä mitä kommunikaatiota noiden alusten välillä on ollut, joten mahdotonta sanoa kuka mitäkin on kämmännyt.

Lue lisää

Okei. Alan itsekin kallistua siihen suuntaan nyt kun olen noihin sääntöihin ja muuhun tutustunut että virheen teki nimenomaan rahtialuksen perämies. Siitä voi ehkä kertoa se että kyseinen alus oli hetken pysähdyksissä eilen Ahvenanmaan tienoilla Ruotsin rannikolla, ennenkuin jatkoi matkaansa. Ovatko sitten viranomaiseet käyneet kyselemässä siitä että mitä tapahtui, sitä en tiedä, vai ovatko pudottaneet Pietarsaarelaisten huumepaalit ruotsalaisille. Vesselfinderistä ei saa tarkkaa tietoa nopeuksista enää puolen vuorokauden jälkeen koska se "pyöristää" jo käydyn reitin ilmeisesti ns. delta-ajan mukaiseksi säästääkseen ohjelmiston muistia. Nyt se näyttää että oli muka ajanut 10 solmun nopeutta, mutta se oli vähän aikaa täysin pysähdyksissä.

Mietin sellaistakin että olisiko tuossa merestä heijastunut Aurinko voinut toimia esteenä ettei purjelaivaa ole havaittu, mutta Aurinko ei ollut sillä suunnalla (lounaassa) koska se tapahtui ennen puoltapäivää ja rahtialuksessa on varmasti tutka jolta kaikki liikenne, ilman transponderiakin, on joka tapauksessa näkynyt.

Purjealus oli ohituksen jälkeen muuttanut suuntaa taas takaisin kohti Pietarsaaren sisääntuloväylää noin 15 - 20 asteen verran ja väylälle oli matkaa noin nopeasti arvioituna ainakin seitsemän merimailia ellei enemmänkin.

Vesillä ei ole etuajo-oikeuksia, vaan ainoastaan väistämisvelvollisuuksia.

Viisaampi väistää.

https://www.traficom.fi/fi/veneily/veneilyn-turvallisuus/vaistamissaannot-vesilla

Jos laivalla ei ole tilaa väistää, huvivene ei ole kauan huvivene, laiva ajaa yli.

Meriteiden säännöissä määrätään, että veneen, myös purjeveneen, on väistettävä laivaa, jonka turvallista kulkua rajoittaa sen suuri syväys.

Veneilijän on aina hyvä välttää tiukkoja kohtaamistilanteita laivojen kanssa.

Laiva ei välttämättä pysty tekemään nopeita väistöliikkeitä tai nopeuden muutoksia, ja näin saattaa helposti aiheutua vakavia vaaratilanteita.

Anonyymi00015 kirjoitti:

Meriteiden säännöissä määrätään, että veneen, myös purjeveneen, on väistettävä laivaa, jonka turvallista kulkua rajoittaa sen suuri syväys.

Veneilijän on aina hyvä välttää tiukkoja kohtaamistilanteita laivojen kanssa.

Laiva ei välttämättä pysty tekemään nopeita väistöliikkeitä tai nopeuden muutoksia, ja näin saattaa helposti aiheutua vakavia vaaratilanteita.

Lue lisää

Pitää paikkansa, osapuilleen niinhän minäkin kirjoitin. Tapahtuman kuvauksessa oli kuitenkin kysymys kahden laivan kohtaamisesta, ja ilmeisesti väylien ulkopuolella, väistöstä päätellen.

Anonyymi00017 kirjoitti:

Pitää paikkansa, osapuilleen niinhän minäkin kirjoitin. Tapahtuman kuvauksessa oli kuitenkin kysymys kahden laivan kohtaamisesta, ja ilmeisesti väylien ulkopuolella, väistöstä päätellen.

Lue lisää

''... ilmeisesti väylien ulkopuolella,''

Väylien ulkopuolella saattaa vesi loppua eli kolahtaa maapalloon.

Sinulla tuli tuossa nyt pieni virhe, vai ymmärsinkö viestisi väärin?

Eli, Rahtilaiva tuli pohjoiskoillisesta ja Purjelaiva taas lähes 90 asteen kulmassa länsiluoteesta.

Purjelaiva meni rahtilaivan edestä, ei siis niin että rahtilaiva meni purjelaivan edestä.

Heidän nopeus oli alkukohtaamisessa molemmilla noin 10 solmua, tosin, purjelaiva ei tietenkään hidastanut (eikä siinä tilanteessa väistänyt), mutta oli kohtaamiseen tultaessa kääntänyt ensin noin 5 astetta rahtilaivan menosuuntaan nähden ja sitten toiset 5 astetta rahtilaivan menosuuntaan. Tuon voisi ajatella olleen purjelaivan kapteenilta arviointivirhe ja purjelaiva olisi päässyt kohtaamisessa ajamaan rahtilaivan peräpuolelta ohi jos ei olisi alkanut kääntymään.

Kohtaamisessa taas Rahtilaiva kääntyi omaan menosuuntaan nähden paapuuriin, tehden sen kautta 360 asteen kaarron, jolloin nopeus laski alimmillaan 4,7 solmuun (noin.) Käännös oli selvästi "raju", mutta sää oli hyvä ja kyseinen alus on menossa Kielin kanavan kautta kohti Britanniaa, joten epäilemättä alus on sen verran vikkelä että pystyi hallitusti tuon käännöksen tuossa ajassa tekemään..

Tarkoititko kun sanoit että rahtilaiva "väisti" purjelaivan keulan puolelta, sitä, että rahtilaivan perämies teki siinä virheen kun kääntyi purjelaivan menosuunnan kautta ympäri? (samalla tavalla kuten purjelaivakin teki ensiksi, (vaikkakin vain sen 5 + 5 asteen verran?))

Käytännössä tuossa kävi siis niin että purjelaiva ajoi rahtilaivan keulan puolelta ohi, koska rahtilaiva oli jo aloittanut käännöksensä ja käännös oli noin kymmenessä minuutissa ohi, jonka jälkeen rahtilaiva alkoi nostaa nopeuttaan taas ja suuntasi alkuperäiselle reitilleen.

Tässä täytyy huomioida sellainen asia että kun rahtilaiva aloitti käännöksen ja hidasti, se kaarros näytti kartalla kuin "koukulta", jolloin rahtilaiva siis ajautui pois alkuperäiseltä kurssiltaan ja siinä kesti kaikenkaikkiaan puoli tuntia että rahtilaiva oli jälleen alkuperäisellä kurssillaan, eli parikymmentä minuuttia käännöksensä jälkeen.

Etäisyys "kohtauspisteeseen" oli molemmilla lähes sama, joten jos rahtilaiva olisi väistänyt perän puolelta, esimerkiksi kääntämällä 45 astetta tyyrpuuriin ja jatkanut samalla nopeudella, olisi rahtilaiva (mielestäni) läväyttänyt suuremmalla todennäköisyydellä purjelaivan kyljestä läpi koska se purjelaivan kapteeni oli tehnyt arviointivirheen ensiksi ja kääntänyt rahtilaivan menosuuntaan.

Paikka on avomerta ja käsittääkseni taitaa olla sen verran syvää että mitään kareja ei ole tarvinnut kummankaan pelätä. Paikka oli Pietarsaaren edustalla noin reilu 15 merimailia Pietarsaaren keskustasta luoteeseen. Kohtaaminen sattui Suomen aluevesirajan sisäpuolella ja Beringin suunta oli koko ajan (tuota välikohtausta huomioimatta) kohti merenkurkun väylää Vaasan edustalla.

Anonyymi00019 kirjoitti:

Sinulla tuli tuossa nyt pieni virhe, vai ymmärsinkö viestisi väärin?

Eli, Rahtilaiva tuli pohjoiskoillisesta ja Purjelaiva taas lähes 90 asteen kulmassa länsiluoteesta.

Purjelaiva meni rahtilaivan edestä, ei siis niin että rahtilaiva meni purjelaivan edestä.

Heidän nopeus oli alkukohtaamisessa molemmilla noin 10 solmua, tosin, purjelaiva ei tietenkään hidastanut (eikä siinä tilanteessa väistänyt), mutta oli kohtaamiseen tultaessa kääntänyt ensin noin 5 astetta rahtilaivan menosuuntaan nähden ja sitten toiset 5 astetta rahtilaivan menosuuntaan. Tuon voisi ajatella olleen purjelaivan kapteenilta arviointivirhe ja purjelaiva olisi päässyt kohtaamisessa ajamaan rahtilaivan peräpuolelta ohi jos ei olisi alkanut kääntymään.

Kohtaamisessa taas Rahtilaiva kääntyi omaan menosuuntaan nähden paapuuriin, tehden sen kautta 360 asteen kaarron, jolloin nopeus laski alimmillaan 4,7 solmuun (noin.) Käännös oli selvästi "raju", mutta sää oli hyvä ja kyseinen alus on menossa Kielin kanavan kautta kohti Britanniaa, joten epäilemättä alus on sen verran vikkelä että pystyi hallitusti tuon käännöksen tuossa ajassa tekemään..

Tarkoititko kun sanoit että rahtilaiva "väisti" purjelaivan keulan puolelta, sitä, että rahtilaivan perämies teki siinä virheen kun kääntyi purjelaivan menosuunnan kautta ympäri? (samalla tavalla kuten purjelaivakin teki ensiksi, (vaikkakin vain sen 5 5 asteen verran?))

Käytännössä tuossa kävi siis niin että purjelaiva ajoi rahtilaivan keulan puolelta ohi, koska rahtilaiva oli jo aloittanut käännöksensä ja käännös oli noin kymmenessä minuutissa ohi, jonka jälkeen rahtilaiva alkoi nostaa nopeuttaan taas ja suuntasi alkuperäiselle reitilleen.

Tässä täytyy huomioida sellainen asia että kun rahtilaiva aloitti käännöksen ja hidasti, se kaarros näytti kartalla kuin "koukulta", jolloin rahtilaiva siis ajautui pois alkuperäiseltä kurssiltaan ja siinä kesti kaikenkaikkiaan puoli tuntia että rahtilaiva oli jälleen alkuperäisellä kurssillaan, eli parikymmentä minuuttia käännöksensä jälkeen.

Etäisyys "kohtauspisteeseen" oli molemmilla lähes sama, joten jos rahtilaiva olisi väistänyt perän puolelta, esimerkiksi kääntämällä 45 astetta tyyrpuuriin ja jatkanut samalla nopeudella, olisi rahtilaiva (mielestäni) läväyttänyt suuremmalla todennäköisyydellä purjelaivan kyljestä läpi koska se purjelaivan kapteeni oli tehnyt arviointivirheen ensiksi ja kääntänyt rahtilaivan menosuuntaan.

Paikka on avomerta ja käsittääkseni taitaa olla sen verran syvää että mitään kareja ei ole tarvinnut kummankaan pelätä. Paikka oli Pietarsaaren edustalla noin reilu 15 merimailia Pietarsaaren keskustasta luoteeseen. Kohtaaminen sattui Suomen aluevesirajan sisäpuolella ja Beringin suunta oli koko ajan (tuota välikohtausta huomioimatta) kohti merenkurkun väylää Vaasan edustalla.

Lue lisää

Eli rahtilaivalla oli väistämisvelvollisuus. Miksi se sitten pyöräytti ihan täyden ympyrän, mene ja tiedä.

Anonyymi00015 kirjoitti:

Meriteiden säännöissä määrätään, että veneen, myös purjeveneen, on väistettävä laivaa, jonka turvallista kulkua rajoittaa sen suuri syväys.

Veneilijän on aina hyvä välttää tiukkoja kohtaamistilanteita laivojen kanssa.

Laiva ei välttämättä pysty tekemään nopeita väistöliikkeitä tai nopeuden muutoksia, ja näin saattaa helposti aiheutua vakavia vaaratilanteita.

Lue lisää

Minulla on eri painos säännöistä.
Niissä ei ole mitään mainintaa laivoista, vain aluksista.

Myös purjevene voi olla syväksen rajoittama ja monilla rannikkoväylillä kaikki veneet ovat sitä. Luodattuja vapaan veden alueita on aika vähän.

Merikartasta voi päätellä syvän veden alueella, että tilaa väistämiseen on, mutta karikkoisilla alueilla on turvallista pysyä väylällä koska kaikki kivet eivät näy kartassa.

Anonyymi00033 kirjoitti:

Minulla on eri painos säännöistä.
Niissä ei ole mitään mainintaa laivoista, vain aluksista.

Myös purjevene voi olla syväksen rajoittama ja monilla rannikkoväylillä kaikki veneet ovat sitä. Luodattuja vapaan veden alueita on aika vähän.

Merikartasta voi päätellä syvän veden alueella, että tilaa väistämiseen on, mutta karikkoisilla alueilla on turvallista pysyä väylällä koska kaikki kivet eivät näy kartassa.

Lue lisää

Esim. se määräys että YLEENSÄ konealus väistää purjein kulkevaa alusta, lähtee siitä ajatuksesta ja tiedosta että purjein liikuttaessa aluksen manöveeraaminen on hitaampaa ja kankeampaa kuin vain konevoimin ajettaessa.
Kinastelu väylällä pysymisestä tms. on tässä tapauksessa tarpeetonta koska tilaa väistämiselle oli takuulla molemmilla aluksilla. Koska purjealus tuli oikealta, luonnollisesti silloin rahtilaiva väisti, varsinkin kun tuo purjealuskin oli ihan oikan pienen laivan kokoinen eikä purjevene, näin menetellään merellä.

Anonyymi00038 kirjoitti:

Esim. se määräys että YLEENSÄ konealus väistää purjein kulkevaa alusta, lähtee siitä ajatuksesta ja tiedosta että purjein liikuttaessa aluksen manöveeraaminen on hitaampaa ja kankeampaa kuin vain konevoimin ajettaessa.
Kinastelu väylällä pysymisestä tms. on tässä tapauksessa tarpeetonta koska tilaa väistämiselle oli takuulla molemmilla aluksilla. Koska purjealus tuli oikealta, luonnollisesti silloin rahtilaiva väisti, varsinkin kun tuo purjealuskin oli ihan oikan pienen laivan kokoinen eikä purjevene, näin menetellään merellä.

Lue lisää

Asia on kuitenkin niin, että avomerellä kaikki väistävät toisiaan alitajuisestikin eikä se ole ongelma.

Asia tulee vaikeaksi juuri niissä paikoissa, joissa ns. yleissääntö ei päde.

On paljon tärkeämpää oppia ahtaiden paikkojen säänöt kuin yleissäännöt, jotka pätevät vain poikkeustapauksissa.

Anonyymi00040 kirjoitti:

Asia on kuitenkin niin, että avomerellä kaikki väistävät toisiaan alitajuisestikin eikä se ole ongelma.

Asia tulee vaikeaksi juuri niissä paikoissa, joissa ns. yleissääntö ei päde.

On paljon tärkeämpää oppia ahtaiden paikkojen säänöt kuin yleissäännöt, jotka pätevät vain poikkeustapauksissa.

Lue lisää

Yleissäännöt pätevät yleisesti, eivät poikkeustapauksissa.

Anonyymi00040 kirjoitti:

Asia on kuitenkin niin, että avomerellä kaikki väistävät toisiaan alitajuisestikin eikä se ole ongelma.

Asia tulee vaikeaksi juuri niissä paikoissa, joissa ns. yleissääntö ei päde.

On paljon tärkeämpää oppia ahtaiden paikkojen säänöt kuin yleissäännöt, jotka pätevät vain poikkeustapauksissa.

Lue lisää

Nyt meni väistäminen kyllä vaikeaksi...mukaan saatiin jo alitajuinen väistäminenkin...

Anonyymi00042 kirjoitti:

Nyt meni väistäminen kyllä vaikeaksi...mukaan saatiin jo alitajuinen väistäminenkin...

Se, mikä yhdelle on vaikeaa, on toiselle helppoa.
Kyse on välineistä.

Anonyymi00041 kirjoitti:

Yleissäännöt pätevät yleisesti, eivät poikkeustapauksissa.

Se on paradoksi.

Väistämissäännöistä pitäisi ensimmäisenä opettaa ahtaiden väylkien säännöt ja lopuksui voi vain todet, että avomerellä konealukset väistävät purjeilla kulkevia.

Kun ne opetetaan toisin päin, tärkein jää vähimmälle huomiolle.

Anonyymi00044 kirjoitti:

Se on paradoksi.

Väistämissäännöistä pitäisi ensimmäisenä opettaa ahtaiden väylkien säännöt ja lopuksui voi vain todet, että avomerellä konealukset väistävät purjeilla kulkevia.

Kun ne opetetaan toisin päin, tärkein jää vähimmälle huomiolle.

Lue lisää

Ihan ne on oikein sääntökirjoissa. Eri asia sitten jos liikut vain ja ainoastaan ahtailla väylillä, mutta se on poikkeustapaus. Kyllä saaristossakin avoimia selkävesiä riittää.

Anonyymi00018 kirjoitti:

''... ilmeisesti väylien ulkopuolella,''

Väylien ulkopuolella saattaa vesi loppua eli kolahtaa maapalloon.

Jännä juttu kun vesi on osa maapalloa. Silloin on syytä huoleen ellei vene osu maapalloon.

Anonyymi00046 kirjoitti:

Jännä juttu kun vesi on osa maapalloa. Silloin on syytä huoleen ellei vene osu maapalloon.

Jos vedessä kelluva laiva osuu satamassa koskettamaan laituriin niin osuuko se silloin maapalloon vai pitääkö olla huolestunut?

Anonyymi00047 kirjoitti:

Jos vedessä kelluva laiva osuu satamassa koskettamaan laituriin niin osuuko se silloin maapalloon vai pitääkö olla huolestunut?

Se osuu maapalloon kun se lasketaan vesille. Ellei se vesillelaskussa osu maapalloon, on syytä huoleen. Jos se osuu laituriin, se osuu laituriin, ei maapalloon. Voiko johonkin sellaiseen osua, johon on jo kosketuksissa? Osuakseen maapalloon vene pitää ensin ottaa irti maapallosta, esim. nostamalla se vedestä. Jos vene yllättäen irtoaa maapallosta, on syytä huoleen.

Anonyymi00048 kirjoitti:

Se osuu maapalloon kun se lasketaan vesille. Ellei se vesillelaskussa osu maapalloon, on syytä huoleen. Jos se osuu laituriin, se osuu laituriin, ei maapalloon. Voiko johonkin sellaiseen osua, johon on jo kosketuksissa? Osuakseen maapalloon vene pitää ensin ottaa irti maapallosta, esim. nostamalla se vedestä. Jos vene yllättäen irtoaa maapallosta, on syytä huoleen.

Lue lisää

Osuuko lentokone lentäessään maapalloon kun se osuu ilmankosteuteen joka on peräisin meristä?

Anonyymi00045 kirjoitti:

Ihan ne on oikein sääntökirjoissa. Eri asia sitten jos liikut vain ja ainoastaan ahtailla väylillä, mutta se on poikkeustapaus. Kyllä saaristossakin avoimia selkävesiä riittää.

Lue lisää

Kun vesillä liikkuu, niin suurin osa veneistä on saariston suojissa.
Kaikki liikkuu väylillä, myös ne, jotka liikkuvat myös avomerellä.

Toisaalta on ihan typerää pohtia sitä, kuka missäkin liikkuu koska eniten ongelmia väistämisen kanssa tuottaa ahtaat väylät, joissa on myös eniten liikennettä.

Toki on hyvä tietää, miten pitää väistää silloion, kun tilaa on yllin kyllin joka suuntaan, mutta sitä on vain harvoin.

Anonyymi00050 kirjoitti:

Kun vesillä liikkuu, niin suurin osa veneistä on saariston suojissa.
Kaikki liikkuu väylillä, myös ne, jotka liikkuvat myös avomerellä.

Toisaalta on ihan typerää pohtia sitä, kuka missäkin liikkuu koska eniten ongelmia väistämisen kanssa tuottaa ahtaat väylät, joissa on myös eniten liikennettä.

Toki on hyvä tietää, miten pitää väistää silloion, kun tilaa on yllin kyllin joka suuntaan, mutta sitä on vain harvoin.

Lue lisää

...tilaa joka suuntaan on yllin kyllin mutta vain harvoin. Johan olet kieliopin kehittänyt!
Selalistakin mietin että miten laivalla hiljattain matkustaessani tuulen nopeudeksi ilmoitettiin 6-8 m/s mutta samanaikaisesti kerrottiin että laivan aurinkokannella tuulen nopeus oli 25- 28 m/s?

Anonyymi00050 kirjoitti:

Kun vesillä liikkuu, niin suurin osa veneistä on saariston suojissa.
Kaikki liikkuu väylillä, myös ne, jotka liikkuvat myös avomerellä.

Toisaalta on ihan typerää pohtia sitä, kuka missäkin liikkuu koska eniten ongelmia väistämisen kanssa tuottaa ahtaat väylät, joissa on myös eniten liikennettä.

Toki on hyvä tietää, miten pitää väistää silloion, kun tilaa on yllin kyllin joka suuntaan, mutta sitä on vain harvoin.

Lue lisää

Kuten jo todettu, on saaristossakin useimmiten tilaa yllin kyllin väistöihin. Jos muuta väität, et ole liikkunut kuin pienessä rajoitetussa osassa saaristoa. Ahtailla väylillä harvemmin on eniten liikennettä, koska sen väylän ahtaus rajoittaa liikennettä. Niin ahdas merkitty väylä, ettei kaksi venettä mahdu kohtaamaan ja toisiaan väistämään, on harvinaisuus. Toki avomerelläkin liikutaan kulkuväylillä, mutta harvemmin merkityllä väylällä. Saaristossakin on paljon kulkuväyliä merkittyjen väylien ulkopuolella, itse asiassa niitä on enemmän kuin merkittyjä väyliä. Kun sinä Busterillasi saaristossa ajelet, niin lähes kaikkialla olet lähes aina väistämisvelvollinen purjeilla liikkuvaan nähden.

On se vaan kumma, miten nämä väistämisasiat ovat joillekin täällä netissä niin vaikeita, mutta harvemmin vesillä.

Anonyymi00052 kirjoitti:

Kuten jo todettu, on saaristossakin useimmiten tilaa yllin kyllin väistöihin. Jos muuta väität, et ole liikkunut kuin pienessä rajoitetussa osassa saaristoa. Ahtailla väylillä harvemmin on eniten liikennettä, koska sen väylän ahtaus rajoittaa liikennettä. Niin ahdas merkitty väylä, ettei kaksi venettä mahdu kohtaamaan ja toisiaan väistämään, on harvinaisuus. Toki avomerelläkin liikutaan kulkuväylillä, mutta harvemmin merkityllä väylällä. Saaristossakin on paljon kulkuväyliä merkittyjen väylien ulkopuolella, itse asiassa niitä on enemmän kuin merkittyjä väyliä. Kun sinä Busterillasi saaristossa ajelet, niin lähes kaikkialla olet lähes aina väistämisvelvollinen purjeilla liikkuvaan nähden.

On se vaan kumma, miten nämä väistämisasiat ovat joillekin täällä netissä niin vaikeita, mutta harvemmin vesillä.

Lue lisää

Olen liikkunut vesillä veneillä mutta myös laivoilla työskennellen yli 60 vuoden ajan, on se vaan vaikeata...mutta yhä hauskaa on se että tilaa on joka suuntaan väistää mutta harvoin...

Anonyymi00053 kirjoitti:

Olen liikkunut vesillä veneillä mutta myös laivoilla työskennellen yli 60 vuoden ajan, on se vaan vaikeata...mutta yhä hauskaa on se että tilaa on joka suuntaan väistää mutta harvoin...

Lue lisää

Ennakoidaan ei voi, on viimeiseen pisteeseen odotettava että toinen väistää

Anonyymi00052 kirjoitti:

Kuten jo todettu, on saaristossakin useimmiten tilaa yllin kyllin väistöihin. Jos muuta väität, et ole liikkunut kuin pienessä rajoitetussa osassa saaristoa. Ahtailla väylillä harvemmin on eniten liikennettä, koska sen väylän ahtaus rajoittaa liikennettä. Niin ahdas merkitty väylä, ettei kaksi venettä mahdu kohtaamaan ja toisiaan väistämään, on harvinaisuus. Toki avomerelläkin liikutaan kulkuväylillä, mutta harvemmin merkityllä väylällä. Saaristossakin on paljon kulkuväyliä merkittyjen väylien ulkopuolella, itse asiassa niitä on enemmän kuin merkittyjä väyliä. Kun sinä Busterillasi saaristossa ajelet, niin lähes kaikkialla olet lähes aina väistämisvelvollinen purjeilla liikkuvaan nähden.

On se vaan kumma, miten nämä väistämisasiat ovat joillekin täällä netissä niin vaikeita, mutta harvemmin vesillä.

Lue lisää

Pienvene voi vaikka pysähtyä jos väistäminen näyttää vaikealta.

Anonyymi00054 kirjoitti:

Ennakoidaan ei voi, on viimeiseen pisteeseen odotettava että toinen väistää

Jos samalla selällä näkyy kaukana purjevene, niin tottakai nopeakulkuisella moottoriveneellä pitää ajaa iso kaarros että pääsee kohtaamaan oikealta muutaman metrin etäisyydeltä ja sitten palataan alkuperäiselle ajolinjalle. Vasemmalta ei tietenkään voi kohdata vaikka väliin jäisi parisataa metriä, koska joku on joskus sanonut, että saaristossa on ahdasta ja aina oikealta ohi kun kohdataan. Väistö tehdään vasta, kun yhteentörmäämisen vaara on ilmeinen, koska karttaan piirretyltä viivalta ei uskalleta poiketa.

Anonyymi00056 kirjoitti:

Jos samalla selällä näkyy kaukana purjevene, niin tottakai nopeakulkuisella moottoriveneellä pitää ajaa iso kaarros että pääsee kohtaamaan oikealta muutaman metrin etäisyydeltä ja sitten palataan alkuperäiselle ajolinjalle. Vasemmalta ei tietenkään voi kohdata vaikka väliin jäisi parisataa metriä, koska joku on joskus sanonut, että saaristossa on ahdasta ja aina oikealta ohi kun kohdataan. Väistö tehdään vasta, kun yhteentörmäämisen vaara on ilmeinen, koska karttaan piirretyltä viivalta ei uskalleta poiketa.

Lue lisää

Oletko ammatiltasi väärinymmärtäjä?

Mikä on äidinkielesi?
Jo sivun aloituksessa on virhe, ko. tapauksessa kohtasivat rahtilaiva ja purjelaiva, veneestä ei ollut kyse. Tällöin tilan ja olosuhteiden salliessa merellä oikealta tulevaa väistetään kuten tässäkin tapauksessa kävi, ei mitään dramatiikkaa.

Anonyymi00059 kirjoitti:

Mikä on äidinkielesi?
Jo sivun aloituksessa on virhe, ko. tapauksessa kohtasivat rahtilaiva ja purjelaiva, veneestä ei ollut kyse. Tällöin tilan ja olosuhteiden salliessa merellä oikealta tulevaa väistetään kuten tässäkin tapauksessa kävi, ei mitään dramatiikkaa.

Lue lisää

En ole tuo lyöntivirheistä kärsivä kirjoittaja, mutta kun lähdetään kirjoitusasua ruotimaan, niin voisit käyttää tässä keskustelussa sanaa ”alus”, sillä se sopii tähän parhaiten.

Anonyymi00060 kirjoitti:

En ole tuo lyöntivirheistä kärsivä kirjoittaja, mutta kun lähdetään kirjoitusasua ruotimaan, niin voisit käyttää tässä keskustelussa sanaa ”alus”, sillä se sopii tähän parhaiten.

Lue lisää

Àlus ja maine, niinkö?
Eli et tunne kielioppia...

Anonyymi00060 kirjoitti:

En ole tuo lyöntivirheistä kärsivä kirjoittaja, mutta kun lähdetään kirjoitusasua ruotimaan, niin voisit käyttää tässä keskustelussa sanaa ”alus”, sillä se sopii tähän parhaiten.

Lue lisää

Jatkuva tökeröiden kirjoitusvirheiden selittäminen lyöntivirheillä on sitä kaikkein naiiveinta selitystä ja juuri sitä sinä teet.

Anonyymi00059 kirjoitti:

Mikä on äidinkielesi?
Jo sivun aloituksessa on virhe, ko. tapauksessa kohtasivat rahtilaiva ja purjelaiva, veneestä ei ollut kyse. Tällöin tilan ja olosuhteiden salliessa merellä oikealta tulevaa väistetään kuten tässäkin tapauksessa kävi, ei mitään dramatiikkaa.

Lue lisää

Rahtilaiva väistää purjelaivaa, tuli sitten vasemmalta tai oikealta.

Anonyymi00063 kirjoitti:

Rahtilaiva väistää purjelaivaa, tuli sitten vasemmalta tai oikealta.

Ei väliä vaikka olisi majakka, mutta sotalaiva ei väistä ketään.

Anonyymi00063 kirjoitti:

Rahtilaiva väistää purjelaivaa, tuli sitten vasemmalta tai oikealta.

Vielä kun kerrot luotetgvat tietolähteet väitteellesi niin silloin on hyvä.
MIksi jätä ne kuitenkin kertomatta?

Anonyymi00064 kirjoitti:

Ei väliä vaikka olisi majakka, mutta sotalaiva ei väistä ketään.

Armeijan alukset ajavat rauhan aikana ihan meriteiden sääntöjen mukaan! Vain lapsilla hiekkalaatikolla on omat säännöt...

Anonyymi00064 kirjoitti:

Ei väliä vaikka olisi majakka, mutta sotalaiva ei väistä ketään.

Sattuuhan sitä....

https://www.youtube.com/watch?v=ajq8eag4Mvc

Anonyymi00059 kirjoitti:

Mikä on äidinkielesi?
Jo sivun aloituksessa on virhe, ko. tapauksessa kohtasivat rahtilaiva ja purjelaiva, veneestä ei ollut kyse. Tällöin tilan ja olosuhteiden salliessa merellä oikealta tulevaa väistetään kuten tässäkin tapauksessa kävi, ei mitään dramatiikkaa.

Lue lisää

Tämän ketjun aloituksessa kylläkin puhutaan purjealuksesta, Ei purjeveneestä.

Anonyymi00065 kirjoitti:

Vielä kun kerrot luotetgvat tietolähteet väitteellesi niin silloin on hyvä.
MIksi jätä ne kuitenkin kertomatta?

Koska et näköjään tiedä asiasta mitän, niin tässä pala.

18 sääntöAlusten keskinäiset velvollisuudet

Jollei 9, 10 ja 13 säännössä toisin määrätä:

a) Kulussa olevan konealuksen on väistettävä:

1) ohjailukyvytöntä alusta;

2) alusta, jonka ohjailukyky on rajoitettu;

3) alusta, joka harjoittaa kalastusta;

4) purjealusta.


Lue loput
https://www.finlex.fi/fi/valtiosopimukset/sopimussarja/1977/30#OT0_OT9_OT4_OT6

Anonyymi00068 kirjoitti:

Tämän ketjun aloituksessa kylläkin puhutaan purjealuksesta, Ei purjeveneestä.

Aloituksen otsikko: Kuinka usein laivat väistävät purjeveneitä.
Etkö osaa lukea..?

Anonyymi00062 kirjoitti:

Jatkuva tökeröiden kirjoitusvirheiden selittäminen lyöntivirheillä on sitä kaikkein naiiveinta selitystä ja juuri sitä sinä teet.

Eikö sinulle riitä kun kirjoitan, että EN ole tuon edellisen postauksen tekijä, joka oli pari lyöntivirhettä tehnyt.
En tiedä mistään jatkuvista lyöntivirheistä, joita minun pitäisi selitellä.

Täällä on vuosien saatossa esiintynyt useita kielenvartijoita, mutta mielestäni nämä keskustelut eivät ole tarkoitettu heidän taitojensa esittelyyn.

On erittäin hyvä asia, että väistämissäännöistä keskustellaan, sillä ne ovat kaiken liikennöinnin perustekijöitä.
Sen takia olisi tärkeää käyttää oikeita ilmaisuja kun liikenteessä mukana olevia mainitaan.
Vesiliikenteessä niitä kutsutaan aluksiksi.

Anonyymi00070 kirjoitti:

Aloituksen otsikko: Kuinka usein laivat väistävät purjeveneitä.
Etkö osaa lukea..?

Kuka pelkkiä otsikoita lukee, tai niiden sanamuotoon tarttuu, kun sisältö kertoo kaiken tarvittavan?

Anonyymi00059 kirjoitti:

Mikä on äidinkielesi?
Jo sivun aloituksessa on virhe, ko. tapauksessa kohtasivat rahtilaiva ja purjelaiva, veneestä ei ollut kyse. Tällöin tilan ja olosuhteiden salliessa merellä oikealta tulevaa väistetään kuten tässäkin tapauksessa kävi, ei mitään dramatiikkaa.

Lue lisää

Suomenkielinen olen ja painpvirheet leveän peukalon tuotoksia.

Olet oikeassa, kyse on aluksesta.

Missä tuollainen sääntö on?

Anonyymi00073 kirjoitti:

Missä tuollainen sääntö on?

On linkitettynä tuolla ylempänä.

Sinä se vaan jaksat kerätä ystäviä.
Tuo ylläoleva postaus oli erittäin hyvin referoitu otos väistämissäännöistä.
Sitävastoin sinun vastauksesi on muotoiltu selvästi v***lu mielessä.

Hyvät kipparit lukevat jatkuvasti ympäröivää liikennettä ja muuttavat kurssiaan, jotta lähitilanteita ei edes pääse muodostumaan.
Noin toimiessa väistämissäännöt eivät ole päällimmäisenä kysymyksenä.

Me kaikki varmasti ymmärrämme Meriteiden sääntöjen perushengen.
On kaikin tavoin estettävä törmäämiset, joten ”etuajo-oikeuksia” on sieltä vaikea löytää.

Anonyymi00076 kirjoitti:

Sinä se vaan jaksat kerätä ystäviä.
Tuo ylläoleva postaus oli erittäin hyvin referoitu otos väistämissäännöistä.
Sitävastoin sinun vastauksesi on muotoiltu selvästi v***lu mielessä.

Hyvät kipparit lukevat jatkuvasti ympäröivää liikennettä ja muuttavat kurssiaan, jotta lähitilanteita ei edes pääse muodostumaan.
Noin toimiessa väistämissäännöt eivät ole päällimmäisenä kysymyksenä.

Me kaikki varmasti ymmärrämme Meriteiden sääntöjen perushengen.
On kaikin tavoin estettävä törmäämiset, joten ”etuajo-oikeuksia” on sieltä vaikea löytää.

Lue lisää

Hyvät kipparit nukkuvat riittävästi, heidän nukkuessaan he eivät "lue" jatkuvasti "ympäröivää" liikennettä.

Juuri tuo on se syy miksi tästä aloitin ketjun. Miten aavalla merellä, kun molemmissa aluksissa on ollut transponderit (sillä ilman niitä, ne eivät olisi Vesselfinderissä näkyneet) ja moottorialuksessa on aivan satavarmasti ollut myös tutka, pystyy yleensäkään tuo tapahtumaan?

Anonyymi00079 kirjoitti:

Juuri tuo on se syy miksi tästä aloitin ketjun. Miten aavalla merellä, kun molemmissa aluksissa on ollut transponderit (sillä ilman niitä, ne eivät olisi Vesselfinderissä näkyneet) ja moottorialuksessa on aivan satavarmasti ollut myös tutka, pystyy yleensäkään tuo tapahtumaan?

Lue lisää

Onko tätäkin vielä kuin kädestä pitäen täällä opetettava: Ne transponderit eivät ole mitään merenkulullisia suuntimavälineitä, niiden tietojen varassa ei mennä merellä metriäkään.
Mitä ihmeellistä sinun milestäsi sitten on tapahtunut?

Anonyymi00079 kirjoitti:

Juuri tuo on se syy miksi tästä aloitin ketjun. Miten aavalla merellä, kun molemmissa aluksissa on ollut transponderit (sillä ilman niitä, ne eivät olisi Vesselfinderissä näkyneet) ja moottorialuksessa on aivan satavarmasti ollut myös tutka, pystyy yleensäkään tuo tapahtumaan?

Lue lisää

AIS-lähetin ei ole navigointiväline, se on sopiva väline laivojen liikkeiden kohtuullisen hyvään seurantaan kotisohvanavigaattoreille.

Anonyymi00081 kirjoitti:

AIS-lähetin ei ole navigointiväline, se on sopiva väline laivojen liikkeiden kohtuullisen hyvään seurantaan kotisohvanavigaattoreille.

Kotisohva voi olla myös veneessä ruorin takana.

Anonyymi00077 kirjoitti:

Hyvät kipparit nukkuvat riittävästi, heidän nukkuessaan he eivät "lue" jatkuvasti "ympäröivää" liikennettä.

Hyvä kippari tuskin nukkuu silloin, kun on ajamassa alusta, vai?

Anonyymi00083 kirjoitti:

Hyvä kippari tuskin nukkuu silloin, kun on ajamassa alusta, vai?

Sana "vai" kysymysmerkkeineen paljastaa ettet kuitenkaan aivan tiedä...

Anonyymi00079 kirjoitti:

Juuri tuo on se syy miksi tästä aloitin ketjun. Miten aavalla merellä, kun molemmissa aluksissa on ollut transponderit (sillä ilman niitä, ne eivät olisi Vesselfinderissä näkyneet) ja moottorialuksessa on aivan satavarmasti ollut myös tutka, pystyy yleensäkään tuo tapahtumaan?

Lue lisää

Täällä on nykyisin vaikeaa saada asiallista keskustelua aikaiseksi, sillä innokkaat höpöttäjät ovat jatkuvasti tuomassa aivosakkaa mukaan.

Lopeta tuon transponderi sanan käyttö, sillä se saa jotkut hyppäämään salamana näppäimistön ääreen.
AIS ja ilmailussa käytettävä transponderi tekevät samanlaista tehtävää, joten jokainen, joka asioista jotain ymmärtää osaa tuon kohdan sivuuttaa.

Olen samaa mieltä tuossa ihmettelyssä, sillä tutkan ja AIS in avulla lähitilanteisiin ei pitäisi joutua. Edellyttää tietysti, että ne ovat molemmissa aluksissa päällä ja joku reagoi niistä saatuihin tietoihin.

Tuttavapariskunta kiersi pallon ympäri joku vuosi sitten. Heillä oli lähettävä AIS ja tutka veneessään.
Hän kertoi kuinka laivat väistivät heitä jo kaukaa avomerellä. Tuo väistäminen oli helposti havaittavissa tutkalla.
Tuosta voi päätellä, että lähettävä AIS on turvaväline, mutta jo pelkkä vastaanottava AIS kin on erittäin hyödyllinen.

Muutamia vuosia sitten kommentoin turvavesiviitoitettua väylää, joka löytyy Porkkalan ja Helsingin väliltä.
Vuosikymmeniä sitten kun olin veneilykurssilla, niin siellä neuvottiin kulkemaan sellaisella väylällä siten, että ne viitat jäävät vasemmalle puolelle.
Sitä voisi verrata maantien keskilinjaan. Ne viitat siis jakaisivat eri liikenesuunnat.
Sain siitä oikein kunnon paskatsunamin. Useimmille sellainen ei sopinut lainkaan päinsä.

Minulla oli tuohon aikaan purjevene, jonka matkanopeus koneella oli alle 6 kts.
Pyrin aina ajamaan väylän oikeassa reunassa karttaan merkityn väyläalueen tuntumassa.
Hyvin usein siellä tuli joku vastaan ja kun konealukset muuttavat suuntaans oikealle, niin minun piti nuolla reimaria, jotta sain sen vastaan tulevan väistetyksi.
En tiedä tekivätkö nuo kulkijat sen kiusatakseen vai hölmöyttään, mutta ärsyttävää se oli.

Nykyisin ajan keskikokoisella liukuvalla moottoriveneellä 22 kts matkanopeudella ja joudun varomaan, että en aiheuta vaaraa pienemmille isoilla peräaalloilla.
Ajan aina väylän keskilinjan oikealla puolella, jotta aallot ehtisivät madaltua ennen mökkirantoja.

Anonyymi00085 kirjoitti:

Täällä on nykyisin vaikeaa saada asiallista keskustelua aikaiseksi, sillä innokkaat höpöttäjät ovat jatkuvasti tuomassa aivosakkaa mukaan.

Lopeta tuon transponderi sanan käyttö, sillä se saa jotkut hyppäämään salamana näppäimistön ääreen.
AIS ja ilmailussa käytettävä transponderi tekevät samanlaista tehtävää, joten jokainen, joka asioista jotain ymmärtää osaa tuon kohdan sivuuttaa.

Olen samaa mieltä tuossa ihmettelyssä, sillä tutkan ja AIS in avulla lähitilanteisiin ei pitäisi joutua. Edellyttää tietysti, että ne ovat molemmissa aluksissa päällä ja joku reagoi niistä saatuihin tietoihin.

Tuttavapariskunta kiersi pallon ympäri joku vuosi sitten. Heillä oli lähettävä AIS ja tutka veneessään.
Hän kertoi kuinka laivat väistivät heitä jo kaukaa avomerellä. Tuo väistäminen oli helposti havaittavissa tutkalla.
Tuosta voi päätellä, että lähettävä AIS on turvaväline, mutta jo pelkkä vastaanottava AIS kin on erittäin hyödyllinen.

Muutamia vuosia sitten kommentoin turvavesiviitoitettua väylää, joka löytyy Porkkalan ja Helsingin väliltä.
Vuosikymmeniä sitten kun olin veneilykurssilla, niin siellä neuvottiin kulkemaan sellaisella väylällä siten, että ne viitat jäävät vasemmalle puolelle.
Sitä voisi verrata maantien keskilinjaan. Ne viitat siis jakaisivat eri liikenesuunnat.
Sain siitä oikein kunnon paskatsunamin. Useimmille sellainen ei sopinut lainkaan päinsä.

Minulla oli tuohon aikaan purjevene, jonka matkanopeus koneella oli alle 6 kts.
Pyrin aina ajamaan väylän oikeassa reunassa karttaan merkityn väyläalueen tuntumassa.
Hyvin usein siellä tuli joku vastaan ja kun konealukset muuttavat suuntaans oikealle, niin minun piti nuolla reimaria, jotta sain sen vastaan tulevan väistetyksi.
En tiedä tekivätkö nuo kulkijat sen kiusatakseen vai hölmöyttään, mutta ärsyttävää se oli.

Nykyisin ajan keskikokoisella liukuvalla moottoriveneellä 22 kts matkanopeudella ja joudun varomaan, että en aiheuta vaaraa pienemmille isoilla peräaalloilla.
Ajan aina väylän keskilinjan oikealla puolella, jotta aallot ehtisivät madaltua ennen mökkirantoja.

Lue lisää

"Ajan aina väylän keskilinjan oikealla puolella, jotta aallot ehtisivät madaltua ennen mökkirantoja." Eli se oikea puoli on välillä vasen, koska eihän mökkirannat aina ole kulkusuuntaan nähden väylän vasemmalla puolella.

Anonyymi00086 kirjoitti:

"Ajan aina väylän keskilinjan oikealla puolella, jotta aallot ehtisivät madaltua ennen mökkirantoja." Eli se oikea puoli on välillä vasen, koska eihän mökkirannat aina ole kulkusuuntaan nähden väylän vasemmalla puolella.

Lue lisää

Meillä on järvi ihan rannassa !!!!!!!!!!!!

Anonyymi00085 kirjoitti:

Täällä on nykyisin vaikeaa saada asiallista keskustelua aikaiseksi, sillä innokkaat höpöttäjät ovat jatkuvasti tuomassa aivosakkaa mukaan.

Lopeta tuon transponderi sanan käyttö, sillä se saa jotkut hyppäämään salamana näppäimistön ääreen.
AIS ja ilmailussa käytettävä transponderi tekevät samanlaista tehtävää, joten jokainen, joka asioista jotain ymmärtää osaa tuon kohdan sivuuttaa.

Olen samaa mieltä tuossa ihmettelyssä, sillä tutkan ja AIS in avulla lähitilanteisiin ei pitäisi joutua. Edellyttää tietysti, että ne ovat molemmissa aluksissa päällä ja joku reagoi niistä saatuihin tietoihin.

Tuttavapariskunta kiersi pallon ympäri joku vuosi sitten. Heillä oli lähettävä AIS ja tutka veneessään.
Hän kertoi kuinka laivat väistivät heitä jo kaukaa avomerellä. Tuo väistäminen oli helposti havaittavissa tutkalla.
Tuosta voi päätellä, että lähettävä AIS on turvaväline, mutta jo pelkkä vastaanottava AIS kin on erittäin hyödyllinen.

Muutamia vuosia sitten kommentoin turvavesiviitoitettua väylää, joka löytyy Porkkalan ja Helsingin väliltä.
Vuosikymmeniä sitten kun olin veneilykurssilla, niin siellä neuvottiin kulkemaan sellaisella väylällä siten, että ne viitat jäävät vasemmalle puolelle.
Sitä voisi verrata maantien keskilinjaan. Ne viitat siis jakaisivat eri liikenesuunnat.
Sain siitä oikein kunnon paskatsunamin. Useimmille sellainen ei sopinut lainkaan päinsä.

Minulla oli tuohon aikaan purjevene, jonka matkanopeus koneella oli alle 6 kts.
Pyrin aina ajamaan väylän oikeassa reunassa karttaan merkityn väyläalueen tuntumassa.
Hyvin usein siellä tuli joku vastaan ja kun konealukset muuttavat suuntaans oikealle, niin minun piti nuolla reimaria, jotta sain sen vastaan tulevan väistetyksi.
En tiedä tekivätkö nuo kulkijat sen kiusatakseen vai hölmöyttään, mutta ärsyttävää se oli.

Nykyisin ajan keskikokoisella liukuvalla moottoriveneellä 22 kts matkanopeudella ja joudun varomaan, että en aiheuta vaaraa pienemmille isoilla peräaalloilla.
Ajan aina väylän keskilinjan oikealla puolella, jotta aallot ehtisivät madaltua ennen mökkirantoja.

Lue lisää

Oletko seurannut miten esim. Suomenlahden pohjukan alueella erityisesti veli venäläisen satamien edustoilla AIS- tiedot ovat viime vuosien aikana häirittyinä usein näyttäneet aivan sekä mielivaltaisia laivojen sijainteja että nopeuksia ja ainakin vielä eilen löytyi myös kiistellyltä Hormuzinsalmelta pikaisella katsomisella pari 220- 260 metristä rahtilaivaa jotka ajelivat 26- 30 solmun nopeuksia.
Että kyllä vain on AIS hyvä navigointiväline...

Anonyymi00088 kirjoitti:

Meillä on järvi ihan rannassa !!!!!!!!!!!!

Ei meillä. Meillä irannassa on meri.

Anonyymi00085 kirjoitti:

Täällä on nykyisin vaikeaa saada asiallista keskustelua aikaiseksi, sillä innokkaat höpöttäjät ovat jatkuvasti tuomassa aivosakkaa mukaan.

Lopeta tuon transponderi sanan käyttö, sillä se saa jotkut hyppäämään salamana näppäimistön ääreen.
AIS ja ilmailussa käytettävä transponderi tekevät samanlaista tehtävää, joten jokainen, joka asioista jotain ymmärtää osaa tuon kohdan sivuuttaa.

Olen samaa mieltä tuossa ihmettelyssä, sillä tutkan ja AIS in avulla lähitilanteisiin ei pitäisi joutua. Edellyttää tietysti, että ne ovat molemmissa aluksissa päällä ja joku reagoi niistä saatuihin tietoihin.

Tuttavapariskunta kiersi pallon ympäri joku vuosi sitten. Heillä oli lähettävä AIS ja tutka veneessään.
Hän kertoi kuinka laivat väistivät heitä jo kaukaa avomerellä. Tuo väistäminen oli helposti havaittavissa tutkalla.
Tuosta voi päätellä, että lähettävä AIS on turvaväline, mutta jo pelkkä vastaanottava AIS kin on erittäin hyödyllinen.

Muutamia vuosia sitten kommentoin turvavesiviitoitettua väylää, joka löytyy Porkkalan ja Helsingin väliltä.
Vuosikymmeniä sitten kun olin veneilykurssilla, niin siellä neuvottiin kulkemaan sellaisella väylällä siten, että ne viitat jäävät vasemmalle puolelle.
Sitä voisi verrata maantien keskilinjaan. Ne viitat siis jakaisivat eri liikenesuunnat.
Sain siitä oikein kunnon paskatsunamin. Useimmille sellainen ei sopinut lainkaan päinsä.

Minulla oli tuohon aikaan purjevene, jonka matkanopeus koneella oli alle 6 kts.
Pyrin aina ajamaan väylän oikeassa reunassa karttaan merkityn väyläalueen tuntumassa.
Hyvin usein siellä tuli joku vastaan ja kun konealukset muuttavat suuntaans oikealle, niin minun piti nuolla reimaria, jotta sain sen vastaan tulevan väistetyksi.
En tiedä tekivätkö nuo kulkijat sen kiusatakseen vai hölmöyttään, mutta ärsyttävää se oli.

Nykyisin ajan keskikokoisella liukuvalla moottoriveneellä 22 kts matkanopeudella ja joudun varomaan, että en aiheuta vaaraa pienemmille isoilla peräaalloilla.
Ajan aina väylän keskilinjan oikealla puolella, jotta aallot ehtisivät madaltua ennen mökkirantoja.

Lue lisää

...väyläalueen tuntumassa..? Mikä alue se on tuollainen väyläalueen tuntumassa oleva alue?

Anonyymi00089 kirjoitti:

Oletko seurannut miten esim. Suomenlahden pohjukan alueella erityisesti veli venäläisen satamien edustoilla AIS- tiedot ovat viime vuosien aikana häirittyinä usein näyttäneet aivan sekä mielivaltaisia laivojen sijainteja että nopeuksia ja ainakin vielä eilen löytyi myös kiistellyltä Hormuzinsalmelta pikaisella katsomisella pari 220- 260 metristä rahtilaivaa jotka ajelivat 26- 30 solmun nopeuksia.
Että kyllä vain on AIS hyvä navigointiväline...

Lue lisää

Minulla oli aiheena AIS in käyttö valtamerillä.
En usko, että siellä on häirintää käytössä - ainakaan kauempana rannikosta.

Senhän me tiedämme, ettei AIS ole ensisijainen navigointiväline, vaan navigoinnin apuväline.
Yksistään sen varassa ei voi olla.

Anonyymi00086 kirjoitti:

"Ajan aina väylän keskilinjan oikealla puolella, jotta aallot ehtisivät madaltua ennen mökkirantoja." Eli se oikea puoli on välillä vasen, koska eihän mökkirannat aina ole kulkusuuntaan nähden väylän vasemmalla puolella.

Lue lisää

Siinäpä oli loistava tarkennus tuohon asiaan. Testasin lukijoita, jotta näkisin kuinka tarkkoja siellä ollaan D

Anonyymi00093 kirjoitti:

Siinäpä oli loistava tarkennus tuohon asiaan. Testasin lukijoita, jotta näkisin kuinka tarkkoja siellä ollaan D

Oletko isokin D?

Anonyymi00091 kirjoitti:

...väyläalueen tuntumassa..? Mikä alue se on tuollainen väyläalueen tuntumassa oleva alue?

Kun vastaan tulee keppi, eikä tiedä miltä puolelta ajaisi, ja ajaa vaan mahdollisimman läheltä keppiä luottaen siihen, että kepin asettelussa on tietty turvamarginaali, niin silloin ollaan väyläalueen tuntumassa, ellei tuurilla olla väylällä.

Anonyymi00095 kirjoitti:

Kun vastaan tulee keppi, eikä tiedä miltä puolelta ajaisi, ja ajaa vaan mahdollisimman läheltä keppiä luottaen siihen, että kepin asettelussa on tietty turvamarginaali, niin silloin ollaan väyläalueen tuntumassa, ellei tuurilla olla väylällä.

Lue lisää

Kyllä vaan, viitan ja karin väliin on yleensä todellakin pyritty jättämään jonkin verran väliä mutta ahtaimmissa paikoissa sekin väli voi olla hyvin kapea.
Toisaalta, jos tuuri ratkaisee ollaanko missä niin oikea paikka olisi olla olematta vesillä!

Anonyymi00096 kirjoitti:

Kyllä vaan, viitan ja karin väliin on yleensä todellakin pyritty jättämään jonkin verran väliä mutta ahtaimmissa paikoissa sekin väli voi olla hyvin kapea.
Toisaalta, jos tuuri ratkaisee ollaanko missä niin oikea paikka olisi olla olematta vesillä!

Lue lisää

Viitan ja karin välissä on vain vettä.

Viitta on kiven yläpuolella.

Anonyymi00097 kirjoitti:

Viitan ja karin välissä on vain vettä.

Viitta on kiven yläpuolella.

Jos kiveksi lasketaan myös peruskallio, niin tottahan tuo on.

Anonyymi00096 kirjoitti:

Kyllä vaan, viitan ja karin väliin on yleensä todellakin pyritty jättämään jonkin verran väliä mutta ahtaimmissa paikoissa sekin väli voi olla hyvin kapea.
Toisaalta, jos tuuri ratkaisee ollaanko missä niin oikea paikka olisi olla olematta vesillä!

Lue lisää

Viitat liikkuvat jonkin verran ja veden korkeus vaihtelee. Joskus vettä on enemmän ja toisinaan vähemmän. Kokeilemalla selviää.

Toisaalta viitat osoittavat vain, missä väylät ovat. Ne eivät kerro yhtään mitään väylän ulkopuolelta. Omasta veneilystä ehkä 2/3 on merkityillä väylillä ja suuri osa oikopolkuja

Anonyymi00099 kirjoitti:

Viitat liikkuvat jonkin verran ja veden korkeus vaihtelee. Joskus vettä on enemmän ja toisinaan vähemmän. Kokeilemalla selviää.

Toisaalta viitat osoittavat vain, missä väylät ovat. Ne eivät kerro yhtään mitään väylän ulkopuolelta. Omasta veneilystä ehkä 2/3 on merkityillä väylillä ja suuri osa oikopolkuja

Lue lisää

Onko tuollaiselle kokeilulle jotain tarvetta?

Anonyymi00091 kirjoitti:

...väyläalueen tuntumassa..? Mikä alue se on tuollainen väyläalueen tuntumassa oleva alue?

Anteeksi. Olisi pitänyt tarkentaa tuota kohtaa.
Siinä tulisi lukea, että ajan väyläalueen ulkoreunan tuntumassa.

Merkitty väyläalue takaa, että sen sisäpuolella olevalla alueella ko. väylälle merkitty syvyys lukema pätee.

Anonyymi00094 kirjoitti:

Oletko isokin D?

Tuo ”D” on minulta kömpelö hymiöyritys. Ei mitään sen kummenpaa.

Anonyymi00095 kirjoitti:

Kun vastaan tulee keppi, eikä tiedä miltä puolelta ajaisi, ja ajaa vaan mahdollisimman läheltä keppiä luottaen siihen, että kepin asettelussa on tietty turvamarginaali, niin silloin ollaan väyläalueen tuntumassa, ellei tuurilla olla väylällä.

Lue lisää

Kiitos kommentin vastaus avusta.

Tulin tähän juuri itsekin, joten otan tilanteen haltuun.

Kyllä se viitta on samoilla säännöillä asennettu sen väyläalueen reunalle kuin muuallekin.
Jos väylälle merkitty syvyyslukema täyttyy, niin ei sinne mitään viittoja aseteta.
Kun siellä on matalampaa, silloin sieltä löytyy myös viitta.

Viitan ja ”kiven” väliin jää ”aina” pieni turvamarginaali, mutta sitä ei kannata lähteä tuntemattomilla vesillä kokeilemaan.
Usein se on tutussa paikassa sen verran leveä, että viitan vierestä voi ajaa kummaltakin puolelta. Huom, vai tutussa paikassa!

Anonyymi00103 kirjoitti:

Kiitos kommentin vastaus avusta.

Tulin tähän juuri itsekin, joten otan tilanteen haltuun.

Kyllä se viitta on samoilla säännöillä asennettu sen väyläalueen reunalle kuin muuallekin.
Jos väylälle merkitty syvyyslukema täyttyy, niin ei sinne mitään viittoja aseteta.
Kun siellä on matalampaa, silloin sieltä löytyy myös viitta.

Viitan ja ”kiven” väliin jää ”aina” pieni turvamarginaali, mutta sitä ei kannata lähteä tuntemattomilla vesillä kokeilemaan.
Usein se on tutussa paikassa sen verran leveä, että viitan vierestä voi ajaa kummaltakin puolelta. Huom, vai tutussa paikassa!

Lue lisää

Pääsitkö hesariin ??

Tarkoitus oli seilata Helsingistä Hankoon ja päätyi Tallinnan edustalle:)))

Anonyymi00106 kirjoitti:

Pääsitkö hesariin ??

Tarkoitus oli seilata Helsingistä Hankoon ja päätyi Tallinnan edustalle:)))

Linkki unohtui.....

https://www.hs.fi/helsinki/art-2000012090890.html

Anonyymi00106 kirjoitti:

Pääsitkö hesariin ??

Tarkoitus oli seilata Helsingistä Hankoon ja päätyi Tallinnan edustalle:)))

Sinä oletkin mielenkiintoinen keskustelukumppani.
Siirryt aivan saumattomasti väyläalueiden merkinnöistä matkaveneilyyn toisen valtion alueelle.
Ilmeisesti tarkoituksesi on provosoida muita kirjoittajia näissä keskusteluissa.

Kun tässä on pyhäpäivä ja aikaa, niin yritän vastata sinulle.
Koska näytät olleen jo aikaisemmin mukana, niin muistat, että nykyisin ajelen liukuvalla moottoriveneellä.
Lisäksi veneeni on vielä keväthuollossa. Olen myös sisämaassa Juhannuksen vietossa, joten en millään ole päässyt rannikolle purjehtimaan.
Ikävä kyllä tuotan sinulle pettymyksen kun en ole tuo eksynyt purjehtija.

Mitä tulee navigointitaitoihin, niin olen suorittanut ensimmäisen ammattimaisen kuljettajan kirjan vuonna - 77. Nykyisin eläkkeellä minulla on Kansainvälinen huviveneen kuljettajankirja vielä voimassa.
Veneissäni on useita kompasseja, joten en usko joutuvani samaan tilanteeseen kuten tuo veneilijä.
Ajokortissani on vielä kaikkien ajoneuvoluokkien kirjaimet ja lääkärintarkastus kahden vuoden välein, niin luulisi etten ole mahdollisena dementikkona missään liikenteessä mukana.

Toivottavasti voisit olla asiallisella asenteella mukana näissä ajatusten vaihdoissa.
Aiheita kyllä riittää -:)

Anonyymi00108 kirjoitti:

Sinä oletkin mielenkiintoinen keskustelukumppani.
Siirryt aivan saumattomasti väyläalueiden merkinnöistä matkaveneilyyn toisen valtion alueelle.
Ilmeisesti tarkoituksesi on provosoida muita kirjoittajia näissä keskusteluissa.

Kun tässä on pyhäpäivä ja aikaa, niin yritän vastata sinulle.
Koska näytät olleen jo aikaisemmin mukana, niin muistat, että nykyisin ajelen liukuvalla moottoriveneellä.
Lisäksi veneeni on vielä keväthuollossa. Olen myös sisämaassa Juhannuksen vietossa, joten en millään ole päässyt rannikolle purjehtimaan.
Ikävä kyllä tuotan sinulle pettymyksen kun en ole tuo eksynyt purjehtija.

Mitä tulee navigointitaitoihin, niin olen suorittanut ensimmäisen ammattimaisen kuljettajan kirjan vuonna - 77. Nykyisin eläkkeellä minulla on Kansainvälinen huviveneen kuljettajankirja vielä voimassa.
Veneissäni on useita kompasseja, joten en usko joutuvani samaan tilanteeseen kuten tuo veneilijä.
Ajokortissani on vielä kaikkien ajoneuvoluokkien kirjaimet ja lääkärintarkastus kahden vuoden välein, niin luulisi etten ole mahdollisena dementikkona missään liikenteessä mukana.

Toivottavasti voisit olla asiallisella asenteella mukana näissä ajatusten vaihdoissa.
Aiheita kyllä riittää -:)

Lue lisää

''Nykyisin eläkkeellä minulla on Kansainvälinen huviveneen kuljettajankirja vielä voimassa.''

Sinulla on hieman isompi kiulu.


''Yli 24-metrisen huvialuksen kuljettajalla on oltava kansainvälinen huviveneenkuljettajankirja.''

Anonyymi00109 kirjoitti:

''Nykyisin eläkkeellä minulla on Kansainvälinen huviveneen kuljettajankirja vielä voimassa.''

Sinulla on hieman isompi kiulu.


''Yli 24-metrisen huvialuksen kuljettajalla on oltava kansainvälinen huviveneenkuljettajankirja.''

Lue lisää

Kansainvälinen huviveneen kuljettajankirja ei tarkoita että kiulun pitää olla yli 24m.

Isossa matkustajalaivassa matkustajat kärsivät sellaisesta mökästä kaikkein eniten. Hupivenepurjehtija ei edes kuule muuta kuin samanlaista mökää omista kuulokkeistaan. Sitä jotkut sanovat musiikiksi.