Oli pakko jaksaa ja vaikka ei olisi ollutkaan, yritin parhaani. Tässä lopputulema: yksinäisyys. Osittain vapaaehtoinen, osittain ei. Voimat riittää hetken, kunnes on huilattava. Yksinäisyys saa olon tuntumaan tarpeettomaksi. Hän kun käänsi selkänsä, oli se sitten siinä. Vaikka ei pitäisi. Olen yksinselviytyjä, forever.
Voin sen takia NÄIN huonosti
Anonyymi-ap
0<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.