En ole koskaan halunnut ketään toista niin paljon elämääni, kuin sinua silloin. Johtui se sitten mistä tahansa, se tunne oli jotain aivan ihmeellistä mitä sinua kohtaan tunsin. Raastava ikävä sinun luoksesi jatkuvasti silloin. Huonosti kestin ne tunteet, en ollut kovin hyvinvoiva sillä tavalla. Olisin halunnut riemuita niistä tunteista mitä sain tuntea, mutten voinut. Siitä tuli paljon surua. Vieläkin tykkään, mutta olen realistisempi.
Olisin halunnut sinut elämääni
Anonyymi-ap
11288
2Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Mikäön ei ole liian myöhäistä. Avaa keskusteluyhteys tai kadut sitä loppuelämäsi.
En ole varma siitä, että olisi noin.
Ihmettelee sitä paljon
Sama homma oli itellänikin.
Mut en päässyt miehen elämään millään tavalla.
Keneltä tai kenelle?
Rakkaus tekee kipeää. Kun tunteet tulevat kuin salama kirkkaalta taivaalta, kaikki etenee joko liian äkkiä tai liian hitaasti. En tiedä. Ei siihen osaa vain valmistautua. Miten jotkut onnistuu? Kai kaiken ilon rinnalla pitää lopulta kulkea surua, jotta ei leiju olemattomiin.
..ikävä..
Tunsitko niin hyvin ettäkö tiesit edes mitä elämääsi olit haluamassa
Olisin halunnut sinut...
Meillä on kaikilla omat murheemme, ehkä tämä on jonkinlainen opetus ja kasvutarina. En ole poistumassa. Vielä. Mutta jos toista ei huomioi, on se nonono...
Jotenkin tuntuu että haluat vain piehtaroida ja mehustella omissa tunteissasi. Miksi muuten asiaa täällä vatvoosit.
Onhan se ihan fiksua miettiä. Miksi sinä täällä vatvot yhtään mitään?