Ylen homokuva

Hyii

Yle kai kokee olevansa jonkinlainen keskustelun avaaja provosoimalla. Mutta kas kummaa, keskustelua ei synny, vihaa ja turhautumista vain, eikä tuo provopervoilu ole edes isoin syy siihen, vaan ohjelmien laatu, tietynlainen omahyväinen löysyys. Suoraan sanottuna Ylestä puuttuu näkemys ja oikea rohkeus. Sellaista saa, kun syöttää syöttilästä, ahne käsi on koko ajan ottamassa lisää ja yhteisön palvelu unohtuu, institutionaalinen hedonismi toteutuu. Saman näkee niin idässä kuin lännessä, jossa yhteisön maksama visva valuu oikein kunnolla.

Aloittaja on täysin oikeassa. Jokaiselle täysijärkiselle seksuaali-identiteetistä riippumatta tulee ällö olo alapään tuputtamisesta jokaiseen asiaan. Ihan kuin toimittajateinit olisivat keksineet seksin ja siitä puhumisen. On täysin eri asia toimia jonkun vähemmistöasian eteen aktiivisella infolla kuin että yksi otetaan tikun nokkaan ja sen ympärillä meuhkataan kuin vähä-älyiset.
Nykyinen Yle on alentuva, ylentämällä alentaa meidän kaikkien ihmisarvoa olla juuri sellaisia kuin luoja meidät loi, olimme sitten mitä vain suuntauksiemme. Lähtökohtaisesti olemme ihmisiä, eikös niin.

Täyttä asiaa. YLE on häpeällinen laitos, joka ilmeisesti nauttii siitä, kun homot saavat vihat niskaansa heidän mukarohkean linjansa vuoksi. Yle on oikeasti kuin ylimielisten kakaroiden keskisormi, jonka naurettavan ”yhdenvertaisuustoiminnan” me maksamme.

Yle on entisten vasemmistolaisten, nykyisten porvarivasemmistolaisten informaatiosotatukikohta, kupla, jossa hyvää korvausta vastaan kuvitellaan, että ärsyttämällä ihmisiä maailma muuttui reiluksi… tai totuuden nimessä, kysehän on samanlaisesta toiminnasta kuin siinä, jossa pikkupojat leikkivät sotaa pelikoneella, turvassa oikealta maailmalta, kolatölkki ja namupussi pöydällä. Siinä voi sitten säädellä kuka vihaa ja jahtaa ketä.