toimet ovat voineet hidastaa talouskasvun käynnistymistä Työvoiman

VTV:n raportti: Hallituksen työllisyys­toimet ovat voineet hidastaa talouskasvun käynnistymistä
Työvoiman tarjontaa lisäävät työttömyys­turvan leikkaukset olisi pitänyt ajoittaa parempaan suhdanteeseen. Liian aikainen ajoitus on voinut jopa pahentaa suhdannetta, arvioi VTV.

Syksyn budjettiriihessä päätetyistä miljardin euron säästöistä lähes puolet ei pienennä julkista alijäämää lainkaan, arvioi VTV. Riihen tiedotustilaisuudessa 2. syyskuuta Riikka Purra (ps.), Petteri Orpo (kok.) ja Anders Adlercreutz (r.). Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
Tulikukka de Fresnes
17.12.2025 10:00
•
Päivitetty 17.12.2025 14:10

Kuuntele juttu 6:26
Kuluttajien luottamuksen ja kotimaisen kysynnän puutetta on arvioitu yhdeksi syyksi Suomen kitkuttavalle talouskasvulle.

Valtion rahankäyttöä valvovan Valtiontalouden tarkastusviraston eli VTV:n mukaan hallituksen työllisyystoimilla, kuten työttömyysturvan ehtojen heikentämisellä on voinut osaltaan olla haitallinen vaikutus talouden elpymiseen.

VTV arvioi tuoreessa vuoden 2025 raportissaan, että matalasuhdannetta on voinut pitkittää se, että työllisyystoimia on pantu toimeen aikana, jolloin työpaikkoja on vähän tarjolla.

– Työllisyystoimet sinänsä ovat hyvä asia, mutta ajoitus väärä. Huonossa taloustilanteessa tämä on voinut osaltaan jopa haitata suhdannetta, sanoo VTV:n vanhempi ekonomisti Matthias Strifler.

Jos työttömyysturva heikkenee tilanteessa, jossa työpaikkoja ei ole, ja kuluttajien luottamus on alhaalla, kotitaloudet joutuvat sopeuttamaan omaa kulutustaan.

Striflerin mukaan jo se, että 50 000 kotitaloutta nipistää kulutuksestaan merkittävästi, voi vaikuttaa talouteen.

– Jos joukossa on riittävä määrä ihmisiä, voi kokonaistalouteen tulla negatiivisia vaikutuksia.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus on tehnyt kiristyksiä muun muassa työttömyysturvan tasoon sekä omavastuuseen, suojaosiin ja työssäoloehtoon. Myös sosiaaliturvaetuuksia jäädytettiin hallituskauden ajaksi.

Toimilla on ollut tarkoitus lisätä työvoiman tarjontaa ja kannustaa ottamaan työtä vastaan.

Syksyllä Orpo on kannustanut suomalaisia käyttämään ”sukanvarteen säästettyjä” rahojaan.

– Työllisyystoimien olisi hyvä astua voimaan korkeasuhdanteen aikana, kun työmarkkinoissa on imua, Strifler sanoo.

Pyyhkeitä VM:lle turhasta optimismista

Pyyhkeitä VM:lle turhasta optimismista
Hallitus on tavoitellut rakennepoliittisilla työllisyystoimillaan 100 000:ta lisätyöllistä vuoteen 2027 eli hallituskauden loppuun mennessä.

VTV:n mukaan tavoitteeseen tuskin päästään, vaikka laskennallisesti hallitus on tehnyt päätöksiä noin 90 000 lisätyöllisen edestä.

Syynä on raportin mukaan ennakoitua huonompi talouden suhdanne.

VTV arvosteleekin valtiovarainministeriötä (VM) sen ennusteiden liiallisesta optimismista. Esimerkiksi vuoden 2025 kotimainen kysyntä on VTV:n mukaan arvioitu VM:n talousennusteessa ”hyvin optimistiseksi”.

Vielä syyskuussa VM:n reaalitalouden ennuste kuluvalle vuodelle on julkaisuajankohtanaan syyskuussa 2025 yhä varsin optimistinen, VTV:n raportissa todetaan.

Tällä voi olla ikäviä kerrannaisvaikutuksia tuleviin vuosiin.

Vaarana on VTV:n mukaan, että jos kuluttajien kysynnän ennuste on liian optimistinen, vastaavasti seuraavan vuoden, kuten vuoden 2026 bruttokansantuotteen ennusteesta tulee liian valoisa. Tämä taas johtaisi siihen, että verotulot arvioidaan korkeammiksi kuin ne tosiasiassa ovat.

Raportissa huomautetaan, että EU-sääntöjen mukaan talouden ennusteiden pitää perustua ”kaikkein todennäköisimpään tai sitä varovaisempaan skenaarioon”.

VTV:n mukaan on hyvä, että EU-komissio on puuttunut suomalaiseen käytäntöön, jossa VM laatii ennusteen ilman ulkopuolisen tahon vahvistamista. Järjestely ei sen mukaan täytä EU:n vaatimuksia ”riippumattoman ennusteen laatimiselle”.

Ensi vuoden alusta alkaen talouspolitiikan arviointineuvosto vahvistaa VM:n tekemät, julkisen talouden suunnittelun perusteena olevat ennusteet.

Syksyn miljardisäästöstä lähes puolet ilmaa
Syksyn 2025 budjettiriihessä hallitus päätti julkisen talouden tasapainottamiseksi noin miljardin euron lisäsopeutuksista vuosille 2026 ja 2027.

Todellisia säästöjä tästä on VTV:n mukaan vain runsas puolet eli noin 550 miljoonaa euroa.

Toisin sanoen riihessä sovitusta miljardin euron sopeutuksesta noin 465 miljoonaa euroa ei vähennä julkista alijäämää lainkaan.

Odotellaan taas kommenttia että.exrtökköri kommentoi että edellisten vika ja ei pidä paikaansa ja ei madfian vika, eikun ay mafian vikaa

Ja hän on ainamsopinut työaikansa itse ja saanutoalkaa tekemästäänyuöstä