Opinnot kesken jättänyt on kansallinen hukkainvestointi.
Edesmennyt uutisankkuri Arvi Lind puhuu, että vanhoille ikäluokille opiskelu ja oppiarvot on olleet ihmisarvon mitta.
https://www.youtube.com/watch?v=uIKUxviuWxE
Edesmennyt uutisankkuri Arvi Lind puhuu, että vanhoille ikäluokille opiskelu ja oppiarvot on olleet ihmisarvon mitta.
https://www.youtube.com/watch?v=uIKUxviuWxE
Vastaukset 55
Vanhimmat
Juu kyllä se tonnin seteli ilme, tyhjää lyövä kognitiivinen kapasiteetti ja peruskoulu rimaa hipoen on edelleen kovaa valuuttaa työmarkkinoilla sekä Suomessa että ulkomailla.
Kun korkeasti koulutettu ihminen käyttää tällaista ilmaisua tässä yhteydessä, se kertoo enemmän ilmaisun käyttäjän omasta asenteesta kuin kuvailun kohteista. Ilmaisu on tässä kontekstissa halventava, ylhäältä alaspäin katsova ja osoittaa empatian tai ymmärryksen puutetta. Se luo perusteettoman asetelman, jossa korkeakoulutettu kokee olevansa älyllisesti ylivertainen muihin nähden. Tässä on kolme keskeistä syytä, miksi kyseinen ilmaisu on tässä tilanteessa väärä ja harhaanjohtava:
Motivaation puute ei ole älykkyyden puutetta:
Se, että ihminen ei ole motivoitunut korkeakoulutukseen, ei tarkoita, että hänen kognitiivinen kapasiteettinsa löisi tyhjää. Kyse on arvostuksista, kiinnostuksen kohteista tai elämäntilanteesta. Kaikki eivät halua tai tarvitse akateemista uraa.
Korkeakoulutuskupla:
Sanoja katsoo maailmaa puhtaasti oman viiteryhmänsä läpi. Hän saattaa olettaa, että korkeakoulutus on ainoa oikea tavoite kaikille, eikä ymmärrä, että ihmisillä on erilaisia vahvuuksia, kuten kädentaitoja tai käytännön ongelmanratkaisukykyä.
Sosiaaliset ja taloudelliset esteet:
Työttömän ihmisen tilanteeseen vaikuttavat monet asiat, kuten terveys, taloudelliset huolet, oppimisvaikeudet tai elämän kolhut. Korkeakoulutukseen hakeutuminen vaatii voimavaroja, joita pitkittynyt työttömyys usein murentaa. Kyse ei ole kyvystä ymmärtää, vaan jaksamisesta ja resursseista.
Kyseessä on siis klassinen esimerkki ennakkoluuloisesta leimaamisesta, jossa toisen ihmisen erilaiset valinnat tai vaikea elämäntilanne tulkitaan virheellisesti tyhmyydeksi.
Termi ”elämäntapatyötön” viittaa henkilöön, joka on valinnut palkkatyön ulkopuolella olemisen pysyväksi osaksi elämäänsä. Yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa ja vapaaehtoisesti työttömien omissa puheenvuoroissa joutilaisuutta perustellaan usein hyvin järjestelmällisillä ja ideologisilla argumenteilla.Tässä ovat keskeisimmät tavat, joilla vapaaehtoista työttömyyttä perustellaan:
1. Kulutusyhteiskunnan ja oravanpyörän kritiikkiDownshifting ja antikapitalismi: Työelämästä kieltäytyminen nähdään vastarintana jatkuvalle talouskasvulle ja kulutushysterian ruokkimiselle.
2. Ajan arvo: Aika nähdään ihmisen kalleimpana resurssina. Sitä ei haluta myydä työnantajalle rahaa vastaan, jos toimeentulo on muuten turvattu (esimerkiksi sosiaalitukien tai säästöjen avulla).
3. Vapaus: Mahdollisuus päättää omasta aikataulusta ja herätä ilman herätyskelloa koetaan arvokkaammaksi kuin korkeampi elintaso.
4. Työn luonteen ja palkkatyön vieraantuneisuuden kokemusPaskaduunit (Bullshit jobs): Monet kokevat tarjolla olevat matalapalkka-alat merkityksettömiksi yhteiskunnalle tai suorastaan haitallisiksi (esimerkiksi puhelinmyynti tai turha byrokratia).
5. Riisto: Palkkatyö koetaan nykyisellään usein epäreiluksi sopimukseksi, jossa työntekijän panoksesta hyötyy ensisijaisesti suuryritys tai omistava luokka.Kriittinen työnhaku: Ajatellaan, että jos tarjolla on vain pätkätyötä huonolla palkalla ja huonoilla ehdoilla, järjestelmälle on parempi sanoa kokonaan "ei".
6. Vaihtoehtoinen tuottavuus ja merkitysJoutilaisuus ei ole toimettomuutta: "Työtön" ei heidän mielestään tarkoita passiivista. Aika käytetään asioihin, joita pidetään aidosti merkityksellisinä, kuten taiteeseen, luontoon, lukemiseen, perheeseen tai itseopiskeluun.
7. Yhteisöllinen apu: Apua ja osaamista jaetaan omassa verkostossa ilman rahaa (esimerkiksi lastenhoito, remontointi tai digiapu), mikä säästää kaikkien osapuolten resursseja.
8. Järjestelmän hyödyntäminen tietoisena valintana.
9. Sosiaaliturva perusoikeutena: Perusturvaa (kuten toimeentulotukea tai asumistukea) pidetään yhteiskunnan takaamana kansalaisoikeutena, jonka vastaanottamisesta ei kuulu tuntea syyllisyyttä.
10. Sopeutuminen niukkuuteen: Elämäntapatyötön suostuu usein elämään hyvin vähällä rahalla. Kulutuksen minimointi (esimerkiksi dyykkaus, kirpputorit, halpa asuminen) nähdään ekologisena ja vapauttavana valintana.
Palkkatyöstä kieltäytyminen ei siis näiden perustelujen valossa ole laiskuutta, vaan tietoinen elämänfilosofinen valinta, jossa oma identiteetti rakennetaan täysin työn ulkopuolisten asioiden varaan.
Elämäntapatyöttömyys ei ole vain joutilaisuutta vaan arvovalinta, jonka kapitalistinen yhtiskuntajärjestelmä ja demokratia mahdollistaa. Sosialistisissa järjestelmissä työtä ja toimeentuloa on jokaiselle tarpeidensa mukaan.
Tervemenoa Pohjois-Koreaan.
Työ tekijänsä opettaa. Niin on ennen sanottu.
Marini hallituskaudella tähän vanhempien uudelleen ammattikoulutukseen satsattiin miljoonia. Tulokset olivat laihoja. Vain osa ensinnäkin tuli opintoihin ja niistä vain muutama sai lopulta uutta koulutusta vastaavan työn.
Orpon hallitus tietysti lopetti tämän "koulutuksen", kun tulokset tutkittiin. Taas kerran johtoportaalle noista rahoista näppärästi suurin osa ohjattiin.
Olivatko nämä taimitarhaan odotettuja kesätyöntekijöitä?
Onko tämä se Alastaron tarha?
Ylioppilas oli vielä 70-luvulla jotain ihmeellistä, enää ei. Ei ole valmistunut vielä miksikään. Tästä vasta alkaa sen oikean, ammattiin valmistuvan koulutus, jos johonkin pääse opiskelemaan. Näin se vaan on.
Ammattiin valmistumisen tiellä jokainen vuosi koulutuksessa on hukkaan heitettyä resurssia. Tuottava työ tarvitsee tekijänsä ja itse työ opettaa tekijäänsä. Tarvitaan työssä oppimista ja oppisopimuskoulutusta. Sairauseläke tai kansalaispalkka työhön kykenemättömille. Työllisyysvelvoite laiskoille.
Ihan hassu ajatuskin. Ei sitä tuottavaa työtä missä käydä edes ole, ellei joku sen ensin suunnittele ja valmistele tuotettavaksi. Vähän niinkuin jossain lasten piirretyssä, että käydään vaan tehtaassa töissä tai rakennetaan talo.
Taidat olla aika pihalla siitä, miten työelämässä hommat toimii. Tyhjäntoimittajat on asia erikseen, jotka toimittelee tyhjää toinen toisilleen.
Tunnen dipolomi-insinöörin, joka ei saa edes öljymäärää tarkastettua autostaan. Perheessä on kolme alaikäistä lasta, ja kun tuttava kysyi, että kolmeko teillä niitä lapsia oli, niin sai vastauksen, että kyllä niitä neljä on.
Akateeminen koulutus ei ole sivistyksen synonyymi. Tänä päivänä firmat tilaavat käytöskonsultteja ulkomaanprojeteihin lähtijöille. Miksiköhän?
Itse tunnen parikin dippainsinööriä, ja molemmat takovat miljoonatulosta ja työllistävät kasapäivän dippainsinöörejä palkkalistalla. Autot huoltaa tänä päivänä korjaamo, lapsiluvut selkenee jokaiselle viimeistään siinä vaiheessa, kun alkaa harrastuksiin kuljettaminen, johon nykyisät luonnollisesti osallistuvat.
Mutta joo. Varmaankin mieluummin olisivat ihan vaan elämän alisuoriutujia maaten kotona arvopohjaista kansalaispalkkaa nostaen.
.. Ja sitten heräsin unestani ja päästin kissan ulos?
Kissaa ei enää saa vapaana päästää ulos. Talutusnuora tai vastaava kuten koirillakin jos piha ei ole aidattu.
Ainahan näillä töitä on oli nousi- tai laskusuhdanne. Sairaaloita rakennetaan tai korjataan, siltoja uusitaan säännöllisin väliajoin, päiväkoteja nousee pystyyn, tieverkostoa kunnostetaan tai laajennetaan. Dippainsinöörit ovat mukana joka käänteessä, kun Suomen infastruktuuria suunnitellaan tai toteutetaan.
Tiedän minäkin pari korkeasti koulutettua henkilöä, jotka on sanoneet, että tuottava työ ei vaan onnistunut, jossa käden ja pään täytyisi toimia saumattomasti yhteen. Lähtivät sitten jatko-opintoihin ja ammattikorkeakouluun. Ovat nyt akateemisella uralla ja toinen jo eläkkeellä. Molemmilla oli kädentaitoja vaativa ammatti ykkös haave nuorena.
Kaikkihan me haaveilemme likaa ja hikeä vaativista ammateista, se on selvä.
Kaikki luovuus ja kauneus pulppuaa paskasta ja kumpuaa kurjuudesta.
-Remu Aaltonen-
Mikä sellainen aita on, mikä kissaa pitelee. Jotkut painelee kynnet pitkällä pitkin tiiliseinääkin.
Entä nämä jotka tutkinnon toisensa perään suorittavat eivätkä millekään uralle asetu, kyllä pitäisi jo toisen korkeakoulututkinnon olla maksullinen. Sitten ulkomaiset opiskelijat lukevat tohtoreiksi ja kotimaihinsa palaavat, ei sekään ole järkevää rahankäyttöä.
Moni ulkomailla Suomessa väitellyt itse asiassa jää Suomeen, löytyy suomalainen puoliso yliopistomaailmasta, tulee vauvoja jne. Että ihan positiivinen ilmiö nämä ulkomaalaiset väitöskirjatutkijat, nousee samalla koko maan älykkyysosamäärä kun omien laskee koulutuksen arvostuksen puutteen vuoksi, niin kuin tästäkin keskustelusta on luettavissa.
Näin tosi vähän tilastojen mukaan. Turha kaunistella maahanmuuton ja kehitysavun kuluja joista kaikki eurot ovat liikaa.
Vihervasemmisto hyysää ja persut yrittävät korjata virheet.
Osaatko mitään muuta kuin tätä samaa virttä? Luulisi jo itseäkin kyllästyttävän.
Ei kyllästytä ja onko mielestäsi oikein että kaikki maahanmuutto maksaa Suomelle yli 10 miljardia euroa.
Eikä vihervasemmisto puhu asiasta mitään.
Puhuvat vai kauniita satuja jotka oikein itkettävät.
Kyllä ainakin nämä tuntemani maksavat itsensä monin kerroin takaisin, löytyy kemianteollisuuden ja fysiikan huippuosaajia esimerkiksi, joita ilman suomalainen yritysmaailma ei yksinkertaisesti pärjäisi kansainvälisillä markkinoilla. On vastuutonta levittää agitaatiopropagandaa ulkomaalaistaustaisiin huippuosaajien liittyen, jotka tuovat Suomelle pelkkää voimavaraa. Saman on todennut myös tasavallan istuva presidentti.
Ainakin semmoset missä suuri osa lähiopetuksesta tapahtuu luentosalin ulkopuolella, esim. lääkärikoulutus.
Koskahan meteorologi LIisa Rintaniemi valmistuu lääkäriksi vai onko keskeyttänyt opinnot?
Anni Vuohijoki on myös lääkäri ja dip.ins, jota hommaa sentään jonkun vuoden teki.
Elina Valtonen on myös dippainssi mutta ei ole tainnu hommaa tehdä, vaan työura liittyy KTM, pääaine rahoitus -opintoihin ja sittemmin niinku tiedetään tuli politiikkaan.
TikTakista tuttu Petra Gargano on Kemian maisteri, vieläpä huippuhyvä jos oikein muistan.
Mutta sitten on lukemattomia muita ja ei julkkiksia. Aikuiskoulutustuki poistettiin myös, koska sitä käytti lähinnä ne, joilla jo riittävä hyvä koulutus, ja suht harva vaihtoi alaa. Monet otti opinnot lomana työstä, tiedän itsekin näitä. En tiedä onko koko totuus tämä mutta kuitenkin.
lajijasuris
Psykiatriksi opiskelee usein henkilö, jolla kiinnostus psykiatriaan alkaa omasta hoitopolusta.
Laitathan vertaisarvioidun tutkimuslähteesi väitteesi tueksi.
Tämä keskustelufoorumi ei ole tiedejulkaisujen jakelukanava. Mutta näitä vertaisarvioituja tutkimuksia löytyy kyllä nopealla googlaamisella useita. Tosiasia on se, että lääkärikunnassa työskentelevät harvemmin ovat ihan täyspäisiä.
Tämäpä se ja siksi toisekseen menisi aika raskaaksi ellei mahdottomaksi lukee jatkuvasti tutkimuksia monelta. Mää kyl jaksan lukee ja kai jotain ymmärränkin, en 24/7/365, mutta yleensä kuitenkin.
Juu ihan liian harva on tosiasiassa täyspäinen ja valitettavasti lääkiksen voi läpäistä vain tietopohjalla ilman minkäänlaista soveltuvuusarviointia. On ihan liikaa omaakin kokemusta, ja jotain voi päätellä siitäkin, kun kaikki olennaisimmat oireet ja tapahtumat puuttuu papereista kokokaan, kunnolla kerrottuna, oikeassa ajankohdassa - liian moni myös väärinTyks:ssä!
lajijasuris
Roope Tikkanenkin taisi olla just tällanen! Muija piti kylmäksi laittaa, kun ilmeisesti uhkas erolla, mutta tähän ei taidettu saada täyttä varmuutta. Kovin hyvää parisuhteelle tuskin on kuulunut, ja ehkä samaa viittasi vaimon kovasti paisunut ulkomuoto viime vuosina. Sellanen tunteiden säätelyn hallinta ja itsehillintä sitten psykiatrilla! Ei ole hoidot aikoinaan onnistunut.
Mutta noin muuten voisin kuvitella noiden omien tai aivan lähipiirin kokemusten tuovan paljon hyvää ja tollaset lienee niitä parhaita. Näitä on paljon hoitajissa mutta myös lääkäreissä. On julkisuudessakin ollu useampi ja olikohan Pippa Laukka vai Emilia Vuorisalmi, joka jo lapsena päätti tältä pohjalta ruuttyä lääkäritsi ja jo silloin tiedosti miten tärkeetä on käydä koulut kunnolla.
lajijasuris
Älykkyys ja kirjanoppineisuus on vähän eri asioita. Ulkoa opittu ja omaksuttu tieto ei takaa tunneälykkyyttä. Nämä keskustelut sen jo todistaa, kun täällä vähempiosaisen ja väliinputoajien puolustamista pidetään pelkkänä suunsoittona. Tuo jumalharha on lääkärikunnassa aika usein ilmenevä luonteenpiirre.
Luin joskus vuosituhannen alussa sanomalehdestä artikkelin, jossa kerrottiin saksalaistutkimuksesta: Jos lääkärit jaksaisi kuunnella potilaan omaa analyysiä edes minuutin verran tämän vaivoista, niin tuleva hoito olisi monesti täsmällisempi ja hoitojaksot lyhenisi. Mutta lääkärit ei jaksa kuunnella, kun ovat kerran lääkäriksi lukeneet ja henkisesti tavallisten ihmisten yläpuolella. Kuvittelevat sitten tietävänsä asiat siltä pohjalta.
Tunnet monia korkeasti koulutettuja huippuosaajia, mutta kaiken työ- ja vapaa-aikasi käytät kinastelemalla täällä tavisten kanssa.
Pelkkä tunneälykkyys ei maksa laskuja vaikka näin moni Kelan kanta-asiakas näyttäisi luulevan.
Joo, muistan myös mut olen varmaan lukenut netistä. Tällä on myös iso kansantaloudellinen merkitys ja olisi tärkeä palanen sote-uudistuksessa.
On omaakin kokemusta; ja joo, pyydetään kertoon mut ei jakseta kuunnella kuin lause pari tai ei välitetä, ja sitte kirjaavat jotain mitä sattuu tai eivät mitään. Ei klirjata edes päivänselviä asioita, olennaisiakaan vaikka tottakai pitäisi. Huonot kirjaukset voi olla tulevaisuudessa suorastaan vaaraksi ja usein haitaksi ainakin. Mä nyt voin vähän ymmärtää ettei lääkäri kirjaa mitä potilas kertoo esim. jonkin toisen lääkärin tehneen, mutta eipä tuokaan vaikeeta voi olla (edes asia&oireet, ei välttis nimeä). Vaikeeta kai lähinnä kirjata tai edes sanoo omaa arvioo jostakusta kollegasta, mutta toisilta käy tämäkin.
Lääkäreille pitää tulostavoitteen mittaukseen saada myös laadullliset kriteerit, eikä mitata vain suoritteita ts. montako potilasta tietyssä aikayksikössä
lajijasuris
Niin sitä voi perustella, jos ei omia tunnelukkoja ja tunne-elämän solmuja halua alkaa aukomaan. On paljon ammatteja, joissa tunneälykkyys on voimavara ja vahvuus. Se tuo myös leipää pöytään, kun omaa empatiakykyä ja osaa avata suunsa oikeassa paikassa ja pitää suunsa kiinni, kun on sen aika.
Mutta on tyypillistä putkiaivoista ajattelua, että tunneälykkyydellä ei laskuja makseta.
Tunneälykkyydellä ei tosiaan laskuja makseta. Taustalla on pääsääntöisesti usean vuoden yliopistoputki ja rautainen ammattitaito. Ei ole sellaista pätevyyttä kuin tunneäly.
No ei näytä olevan juu! 😂
Niin eikös Rintaniemikin ole tuhlannut yhteisiä varojamme kun kahteen arvokkaaseen ammattiin on opiskellut?
Muutama huippuosaaja ei paljon paina, kun maahanmuuton kokonaiskustannukset ovat yli 10 miljardia vuosittain ja summat vain kasvavat vuosi vuodelta.
99 prosenttia maahanmuuttajista on pelkkä menoerä. se on ihan tilastofakta. sama on näitten ukrainan rintamakarkurien kanssa.
Maahanmuuttajia on monenkirjavaa porukkaa, eikä pelkkiä pakolaisia. Tämä on hyvä esimerkki pakolais statuksen turvin tulleesta rosvosta:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000012113396.html
Ihminen luonnostaan gravitoi kohti asioita, jotka ovat mielekkäitä. Tämä ei voi olla esimerkiksi ikuinen välivuosi kirjoitukset päättäneelle nuorelle tai heittäytyminen taiteeseen ilman oikeaa ammattia. Aikuisten maailmassa lapset ja nuoret tarvitsevat vanhempiensa ohjausta samoin kuin rajoja, rakkautta ja tunnetaitojen mallintamista. Joka ei lastaan kannusta opiskelemaan ei tätä myöskään rakasta.
Kaikille työnteko ei ole mielekästä. Meitä on niin moneksi. Jotkut jopa vilpittömästi kokevat, että syystä tai toisesta yhteiskunnan säännöt ei koske heitä.
Kummasti alkavat kuitenkin yhteiskunnan säännöt maistumaan kun pitäisi esimerkiksi lääkärille päästä, vaikka nyt sitten ihan vaan sille narsistipsykopaatille Loimaan terveyskeskuksessa. Pelkät oikeudet, ei velvollisuuksia.
Kenelle todistelet ja mitä?
Ammatillinen koulutus on itsestään selvyys.
Niinhän sitä äkkiseltään voisi kuvitella monta muutakin asiaa itsestäänselvyydeksi. Valitettavasti tämä maailma ei kuitenkaan ole sellainen. Itsekin olen joutunut sen kokemaan..
Onneksi 2,5 miljoonaa on töissä ja harvoin valittavat täällä kuten työttömät. Näin se vaan on.
https://yle.fi/a/74-20223123
Vähän lyhyt ajanjakso, mutta joo edelleen korkeakoulutus kannattaa, kunhan ei ota mitä vain alaa ja suorittaa opinnot hyvin ts. omat kyvyt, motivaatio ym. riittävän hyvät.
Pitäiskö työttömyyttäkin alkaa mittaan samasta joukosta kuin työllisyyttä...?
Veikkaanpa ettei moni ole huomannu noiden mittaavan eri asioita.
lajijasuris