Opiskelun tärkeys ja tittelin kipeys

Kun korkeasti koulutettu ihminen käyttää tällaista ilmaisua tässä yhteydessä, se kertoo enemmän ilmaisun käyttäjän omasta asenteesta kuin kuvailun kohteista. Ilmaisu on tässä kontekstissa halventava, ylhäältä alaspäin katsova ja osoittaa empatian tai ymmärryksen puutetta. Se luo perusteettoman asetelman, jossa korkeakoulutettu kokee olevansa älyllisesti ylivertainen muihin nähden. Tässä on kolme keskeistä syytä, miksi kyseinen ilmaisu on tässä tilanteessa väärä ja harhaanjohtava:

Motivaation puute ei ole älykkyyden puutetta:

Se, että ihminen ei ole motivoitunut korkeakoulutukseen, ei tarkoita, että hänen kognitiivinen kapasiteettinsa löisi tyhjää. Kyse on arvostuksista, kiinnostuksen kohteista tai elämäntilanteesta. Kaikki eivät halua tai tarvitse akateemista uraa.

Korkeakoulutuskupla:

Sanoja katsoo maailmaa puhtaasti oman viiteryhmänsä läpi. Hän saattaa olettaa, että korkeakoulutus on ainoa oikea tavoite kaikille, eikä ymmärrä, että ihmisillä on erilaisia vahvuuksia, kuten kädentaitoja tai käytännön ongelmanratkaisukykyä.

Sosiaaliset ja taloudelliset esteet:

Työttömän ihmisen tilanteeseen vaikuttavat monet asiat, kuten terveys, taloudelliset huolet, oppimisvaikeudet tai elämän kolhut. Korkeakoulutukseen hakeutuminen vaatii voimavaroja, joita pitkittynyt työttömyys usein murentaa. Kyse ei ole kyvystä ymmärtää, vaan jaksamisesta ja resursseista.

Kyseessä on siis klassinen esimerkki ennakkoluuloisesta leimaamisesta, jossa toisen ihmisen erilaiset valinnat tai vaikea elämäntilanne tulkitaan virheellisesti tyhmyydeksi.

Anonyymi00004 kirjoitti:

Kun korkeasti koulutettu ihminen käyttää tällaista ilmaisua tässä yhteydessä, se kertoo enemmän ilmaisun käyttäjän omasta asenteesta kuin kuvailun kohteista. Ilmaisu on tässä kontekstissa halventava, ylhäältä alaspäin katsova ja osoittaa empatian tai ymmärryksen puutetta. Se luo perusteettoman asetelman, jossa korkeakoulutettu kokee olevansa älyllisesti ylivertainen muihin nähden. Tässä on kolme keskeistä syytä, miksi kyseinen ilmaisu on tässä tilanteessa väärä ja harhaanjohtava:

Motivaation puute ei ole älykkyyden puutetta:

Se, että ihminen ei ole motivoitunut korkeakoulutukseen, ei tarkoita, että hänen kognitiivinen kapasiteettinsa löisi tyhjää. Kyse on arvostuksista, kiinnostuksen kohteista tai elämäntilanteesta. Kaikki eivät halua tai tarvitse akateemista uraa.

Korkeakoulutuskupla:

Sanoja katsoo maailmaa puhtaasti oman viiteryhmänsä läpi. Hän saattaa olettaa, että korkeakoulutus on ainoa oikea tavoite kaikille, eikä ymmärrä, että ihmisillä on erilaisia vahvuuksia, kuten kädentaitoja tai käytännön ongelmanratkaisukykyä.

Sosiaaliset ja taloudelliset esteet:

Työttömän ihmisen tilanteeseen vaikuttavat monet asiat, kuten terveys, taloudelliset huolet, oppimisvaikeudet tai elämän kolhut. Korkeakoulutukseen hakeutuminen vaatii voimavaroja, joita pitkittynyt työttömyys usein murentaa. Kyse ei ole kyvystä ymmärtää, vaan jaksamisesta ja resursseista.

Kyseessä on siis klassinen esimerkki ennakkoluuloisesta leimaamisesta, jossa toisen ihmisen erilaiset valinnat tai vaikea elämäntilanne tulkitaan virheellisesti tyhmyydeksi.

Lue lisää

Termi ”elämäntapatyötön” viittaa henkilöön, joka on valinnut palkkatyön ulkopuolella olemisen pysyväksi osaksi elämäänsä. Yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa ja vapaaehtoisesti työttömien omissa puheenvuoroissa joutilaisuutta perustellaan usein hyvin järjestelmällisillä ja ideologisilla argumenteilla.Tässä ovat keskeisimmät tavat, joilla vapaaehtoista työttömyyttä perustellaan:

1. Kulutusyhteiskunnan ja oravanpyörän kritiikkiDownshifting ja antikapitalismi: Työelämästä kieltäytyminen nähdään vastarintana jatkuvalle talouskasvulle ja kulutushysterian ruokkimiselle.

2. Ajan arvo: Aika nähdään ihmisen kalleimpana resurssina. Sitä ei haluta myydä työnantajalle rahaa vastaan, jos toimeentulo on muuten turvattu (esimerkiksi sosiaalitukien tai säästöjen avulla).

3. Vapaus: Mahdollisuus päättää omasta aikataulusta ja herätä ilman herätyskelloa koetaan arvokkaammaksi kuin korkeampi elintaso.

4. Työn luonteen ja palkkatyön vieraantuneisuuden kokemusPaskaduunit (Bullshit jobs): Monet kokevat tarjolla olevat matalapalkka-alat merkityksettömiksi yhteiskunnalle tai suorastaan haitallisiksi (esimerkiksi puhelinmyynti tai turha byrokratia).

5. Riisto: Palkkatyö koetaan nykyisellään usein epäreiluksi sopimukseksi, jossa työntekijän panoksesta hyötyy ensisijaisesti suuryritys tai omistava luokka.Kriittinen työnhaku: Ajatellaan, että jos tarjolla on vain pätkätyötä huonolla palkalla ja huonoilla ehdoilla, järjestelmälle on parempi sanoa kokonaan "ei".

6. Vaihtoehtoinen tuottavuus ja merkitysJoutilaisuus ei ole toimettomuutta: "Työtön" ei heidän mielestään tarkoita passiivista. Aika käytetään asioihin, joita pidetään aidosti merkityksellisinä, kuten taiteeseen, luontoon, lukemiseen, perheeseen tai itseopiskeluun.

7. Yhteisöllinen apu: Apua ja osaamista jaetaan omassa verkostossa ilman rahaa (esimerkiksi lastenhoito, remontointi tai digiapu), mikä säästää kaikkien osapuolten resursseja.

8. Järjestelmän hyödyntäminen tietoisena valintana.

9. Sosiaaliturva perusoikeutena: Perusturvaa (kuten toimeentulotukea tai asumistukea) pidetään yhteiskunnan takaamana kansalaisoikeutena, jonka vastaanottamisesta ei kuulu tuntea syyllisyyttä.

10. Sopeutuminen niukkuuteen: Elämäntapatyötön suostuu usein elämään hyvin vähällä rahalla. Kulutuksen minimointi (esimerkiksi dyykkaus, kirpputorit, halpa asuminen) nähdään ekologisena ja vapauttavana valintana.

Palkkatyöstä kieltäytyminen ei siis näiden perustelujen valossa ole laiskuutta, vaan tietoinen elämänfilosofinen valinta, jossa oma identiteetti rakennetaan täysin työn ulkopuolisten asioiden varaan.

Anonyymi00005 kirjoitti:

Termi ”elämäntapatyötön” viittaa henkilöön, joka on valinnut palkkatyön ulkopuolella olemisen pysyväksi osaksi elämäänsä. Yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa ja vapaaehtoisesti työttömien omissa puheenvuoroissa joutilaisuutta perustellaan usein hyvin järjestelmällisillä ja ideologisilla argumenteilla.Tässä ovat keskeisimmät tavat, joilla vapaaehtoista työttömyyttä perustellaan:

1. Kulutusyhteiskunnan ja oravanpyörän kritiikkiDownshifting ja antikapitalismi: Työelämästä kieltäytyminen nähdään vastarintana jatkuvalle talouskasvulle ja kulutushysterian ruokkimiselle.

2. Ajan arvo: Aika nähdään ihmisen kalleimpana resurssina. Sitä ei haluta myydä työnantajalle rahaa vastaan, jos toimeentulo on muuten turvattu (esimerkiksi sosiaalitukien tai säästöjen avulla).

3. Vapaus: Mahdollisuus päättää omasta aikataulusta ja herätä ilman herätyskelloa koetaan arvokkaammaksi kuin korkeampi elintaso.

4. Työn luonteen ja palkkatyön vieraantuneisuuden kokemusPaskaduunit (Bullshit jobs): Monet kokevat tarjolla olevat matalapalkka-alat merkityksettömiksi yhteiskunnalle tai suorastaan haitallisiksi (esimerkiksi puhelinmyynti tai turha byrokratia).

5. Riisto: Palkkatyö koetaan nykyisellään usein epäreiluksi sopimukseksi, jossa työntekijän panoksesta hyötyy ensisijaisesti suuryritys tai omistava luokka.Kriittinen työnhaku: Ajatellaan, että jos tarjolla on vain pätkätyötä huonolla palkalla ja huonoilla ehdoilla, järjestelmälle on parempi sanoa kokonaan "ei".

6. Vaihtoehtoinen tuottavuus ja merkitysJoutilaisuus ei ole toimettomuutta: "Työtön" ei heidän mielestään tarkoita passiivista. Aika käytetään asioihin, joita pidetään aidosti merkityksellisinä, kuten taiteeseen, luontoon, lukemiseen, perheeseen tai itseopiskeluun.

7. Yhteisöllinen apu: Apua ja osaamista jaetaan omassa verkostossa ilman rahaa (esimerkiksi lastenhoito, remontointi tai digiapu), mikä säästää kaikkien osapuolten resursseja.

8. Järjestelmän hyödyntäminen tietoisena valintana.

9. Sosiaaliturva perusoikeutena: Perusturvaa (kuten toimeentulotukea tai asumistukea) pidetään yhteiskunnan takaamana kansalaisoikeutena, jonka vastaanottamisesta ei kuulu tuntea syyllisyyttä.

10. Sopeutuminen niukkuuteen: Elämäntapatyötön suostuu usein elämään hyvin vähällä rahalla. Kulutuksen minimointi (esimerkiksi dyykkaus, kirpputorit, halpa asuminen) nähdään ekologisena ja vapauttavana valintana.

Palkkatyöstä kieltäytyminen ei siis näiden perustelujen valossa ole laiskuutta, vaan tietoinen elämänfilosofinen valinta, jossa oma identiteetti rakennetaan täysin työn ulkopuolisten asioiden varaan.

Lue lisää

Elämäntapatyöttömyys ei ole vain joutilaisuutta vaan arvovalinta, jonka kapitalistinen yhtiskuntajärjestelmä ja demokratia mahdollistaa. Sosialistisissa järjestelmissä työtä ja toimeentuloa on jokaiselle tarpeidensa mukaan.

Anonyymi00008 kirjoitti:

Elämäntapatyöttömyys ei ole vain joutilaisuutta vaan arvovalinta, jonka kapitalistinen yhtiskuntajärjestelmä ja demokratia mahdollistaa. Sosialistisissa järjestelmissä työtä ja toimeentuloa on jokaiselle tarpeidensa mukaan.

Lue lisää

Tervemenoa Pohjois-Koreaan.

Olivatko nämä taimitarhaan odotettuja kesätyöntekijöitä?

Anonyymi00003 kirjoitti:

Olivatko nämä taimitarhaan odotettuja kesätyöntekijöitä?

Onko tämä se Alastaron tarha?

Ammattiin valmistumisen tiellä jokainen vuosi koulutuksessa on hukkaan heitettyä resurssia. Tuottava työ tarvitsee tekijänsä ja itse työ opettaa tekijäänsä. Tarvitaan työssä oppimista ja oppisopimuskoulutusta. Sairauseläke tai kansalaispalkka työhön kykenemättömille. Työllisyysvelvoite laiskoille.

Anonyymi00010 kirjoitti:

Ammattiin valmistumisen tiellä jokainen vuosi koulutuksessa on hukkaan heitettyä resurssia. Tuottava työ tarvitsee tekijänsä ja itse työ opettaa tekijäänsä. Tarvitaan työssä oppimista ja oppisopimuskoulutusta. Sairauseläke tai kansalaispalkka työhön kykenemättömille. Työllisyysvelvoite laiskoille.

Lue lisää

Ihan hassu ajatuskin. Ei sitä tuottavaa työtä missä käydä edes ole, ellei joku sen ensin suunnittele ja valmistele tuotettavaksi. Vähän niinkuin jossain lasten piirretyssä, että käydään vaan tehtaassa töissä tai rakennetaan talo.

Anonyymi00030 kirjoitti:

Ihan hassu ajatuskin. Ei sitä tuottavaa työtä missä käydä edes ole, ellei joku sen ensin suunnittele ja valmistele tuotettavaksi. Vähän niinkuin jossain lasten piirretyssä, että käydään vaan tehtaassa töissä tai rakennetaan talo.

Lue lisää

Taidat olla aika pihalla siitä, miten työelämässä hommat toimii. Tyhjäntoimittajat on asia erikseen, jotka toimittelee tyhjää toinen toisilleen.

Itse tunnen parikin dippainsinööriä, ja molemmat takovat miljoonatulosta ja työllistävät kasapäivän dippainsinöörejä palkkalistalla. Autot huoltaa tänä päivänä korjaamo, lapsiluvut selkenee jokaiselle viimeistään siinä vaiheessa, kun alkaa harrastuksiin kuljettaminen, johon nykyisät luonnollisesti osallistuvat.

Mutta joo. Varmaankin mieluummin olisivat ihan vaan elämän alisuoriutujia maaten kotona arvopohjaista kansalaispalkkaa nostaen.

Anonyymi00012 kirjoitti:

Itse tunnen parikin dippainsinööriä, ja molemmat takovat miljoonatulosta ja työllistävät kasapäivän dippainsinöörejä palkkalistalla. Autot huoltaa tänä päivänä korjaamo, lapsiluvut selkenee jokaiselle viimeistään siinä vaiheessa, kun alkaa harrastuksiin kuljettaminen, johon nykyisät luonnollisesti osallistuvat.

Mutta joo. Varmaankin mieluummin olisivat ihan vaan elämän alisuoriutujia maaten kotona arvopohjaista kansalaispalkkaa nostaen.

Lue lisää

.. Ja sitten heräsin unestani ja päästin kissan ulos?

Anonyymi00013 kirjoitti:

.. Ja sitten heräsin unestani ja päästin kissan ulos?

Kissaa ei enää saa vapaana päästää ulos. Talutusnuora tai vastaava kuten koirillakin jos piha ei ole aidattu.

Anonyymi00013 kirjoitti:

.. Ja sitten heräsin unestani ja päästin kissan ulos?

Ainahan näillä töitä on oli nousi- tai laskusuhdanne. Sairaaloita rakennetaan tai korjataan, siltoja uusitaan säännöllisin väliajoin, päiväkoteja nousee pystyyn, tieverkostoa kunnostetaan tai laajennetaan. Dippainsinöörit ovat mukana joka käänteessä, kun Suomen infastruktuuria suunnitellaan tai toteutetaan.

Anonyymi00013 kirjoitti:

.. Ja sitten heräsin unestani ja päästin kissan ulos?

Tiedän minäkin pari korkeasti koulutettua henkilöä, jotka on sanoneet, että tuottava työ ei vaan onnistunut, jossa käden ja pään täytyisi toimia saumattomasti yhteen. Lähtivät sitten jatko-opintoihin ja ammattikorkeakouluun. Ovat nyt akateemisella uralla ja toinen jo eläkkeellä. Molemmilla oli kädentaitoja vaativa ammatti ykkös haave nuorena.

Anonyymi00016 kirjoitti:

Tiedän minäkin pari korkeasti koulutettua henkilöä, jotka on sanoneet, että tuottava työ ei vaan onnistunut, jossa käden ja pään täytyisi toimia saumattomasti yhteen. Lähtivät sitten jatko-opintoihin ja ammattikorkeakouluun. Ovat nyt akateemisella uralla ja toinen jo eläkkeellä. Molemmilla oli kädentaitoja vaativa ammatti ykkös haave nuorena.

Lue lisää

Kaikkihan me haaveilemme likaa ja hikeä vaativista ammateista, se on selvä.

Anonyymi00017 kirjoitti:

Kaikkihan me haaveilemme likaa ja hikeä vaativista ammateista, se on selvä.

Kaikki luovuus ja kauneus pulppuaa paskasta ja kumpuaa kurjuudesta.
-Remu Aaltonen-

Anonyymi00014 kirjoitti:

Kissaa ei enää saa vapaana päästää ulos. Talutusnuora tai vastaava kuten koirillakin jos piha ei ole aidattu.

Mikä sellainen aita on, mikä kissaa pitelee. Jotkut painelee kynnet pitkällä pitkin tiiliseinääkin.

Moni ulkomailla Suomessa väitellyt itse asiassa jää Suomeen, löytyy suomalainen puoliso yliopistomaailmasta, tulee vauvoja jne. Että ihan positiivinen ilmiö nämä ulkomaalaiset väitöskirjatutkijat, nousee samalla koko maan älykkyysosamäärä kun omien laskee koulutuksen arvostuksen puutteen vuoksi, niin kuin tästäkin keskustelusta on luettavissa.

Anonyymi00020 kirjoitti:

Moni ulkomailla Suomessa väitellyt itse asiassa jää Suomeen, löytyy suomalainen puoliso yliopistomaailmasta, tulee vauvoja jne. Että ihan positiivinen ilmiö nämä ulkomaalaiset väitöskirjatutkijat, nousee samalla koko maan älykkyysosamäärä kun omien laskee koulutuksen arvostuksen puutteen vuoksi, niin kuin tästäkin keskustelusta on luettavissa.

Lue lisää

Näin tosi vähän tilastojen mukaan. Turha kaunistella maahanmuuton ja kehitysavun kuluja joista kaikki eurot ovat liikaa.
Vihervasemmisto hyysää ja persut yrittävät korjata virheet.

Anonyymi00022 kirjoitti:

Näin tosi vähän tilastojen mukaan. Turha kaunistella maahanmuuton ja kehitysavun kuluja joista kaikki eurot ovat liikaa.
Vihervasemmisto hyysää ja persut yrittävät korjata virheet.

Lue lisää

Osaatko mitään muuta kuin tätä samaa virttä? Luulisi jo itseäkin kyllästyttävän.

Anonyymi00023 kirjoitti:

Osaatko mitään muuta kuin tätä samaa virttä? Luulisi jo itseäkin kyllästyttävän.

Ei kyllästytä ja onko mielestäsi oikein että kaikki maahanmuutto maksaa Suomelle yli 10 miljardia euroa.
Eikä vihervasemmisto puhu asiasta mitään.

Puhuvat vai kauniita satuja jotka oikein itkettävät.

Anonyymi00024 kirjoitti:

Ei kyllästytä ja onko mielestäsi oikein että kaikki maahanmuutto maksaa Suomelle yli 10 miljardia euroa.
Eikä vihervasemmisto puhu asiasta mitään.

Puhuvat vai kauniita satuja jotka oikein itkettävät.

Lue lisää

Kyllä ainakin nämä tuntemani maksavat itsensä monin kerroin takaisin, löytyy kemianteollisuuden ja fysiikan huippuosaajia esimerkiksi, joita ilman suomalainen yritysmaailma ei yksinkertaisesti pärjäisi kansainvälisillä markkinoilla. On vastuutonta levittää agitaatiopropagandaa ulkomaalaistaustaisiin huippuosaajien liittyen, jotka tuovat Suomelle pelkkää voimavaraa. Saman on todennut myös tasavallan istuva presidentti.

Ainakin semmoset missä suuri osa lähiopetuksesta tapahtuu luentosalin ulkopuolella, esim. lääkärikoulutus.
Koskahan meteorologi LIisa Rintaniemi valmistuu lääkäriksi vai onko keskeyttänyt opinnot?
Anni Vuohijoki on myös lääkäri ja dip.ins, jota hommaa sentään jonkun vuoden teki.
Elina Valtonen on myös dippainssi mutta ei ole tainnu hommaa tehdä, vaan työura liittyy KTM, pääaine rahoitus -opintoihin ja sittemmin niinku tiedetään tuli politiikkaan.
TikTakista tuttu Petra Gargano on Kemian maisteri, vieläpä huippuhyvä jos oikein muistan.

Mutta sitten on lukemattomia muita ja ei julkkiksia. Aikuiskoulutustuki poistettiin myös, koska sitä käytti lähinnä ne, joilla jo riittävä hyvä koulutus, ja suht harva vaihtoi alaa. Monet otti opinnot lomana työstä, tiedän itsekin näitä. En tiedä onko koko totuus tämä mutta kuitenkin.

lajijasuris

Anonyymi00026 kirjoitti:

Ainakin semmoset missä suuri osa lähiopetuksesta tapahtuu luentosalin ulkopuolella, esim. lääkärikoulutus.
Koskahan meteorologi LIisa Rintaniemi valmistuu lääkäriksi vai onko keskeyttänyt opinnot?
Anni Vuohijoki on myös lääkäri ja dip.ins, jota hommaa sentään jonkun vuoden teki.
Elina Valtonen on myös dippainssi mutta ei ole tainnu hommaa tehdä, vaan työura liittyy KTM, pääaine rahoitus -opintoihin ja sittemmin niinku tiedetään tuli politiikkaan.
TikTakista tuttu Petra Gargano on Kemian maisteri, vieläpä huippuhyvä jos oikein muistan.

Mutta sitten on lukemattomia muita ja ei julkkiksia. Aikuiskoulutustuki poistettiin myös, koska sitä käytti lähinnä ne, joilla jo riittävä hyvä koulutus, ja suht harva vaihtoi alaa. Monet otti opinnot lomana työstä, tiedän itsekin näitä. En tiedä onko koko totuus tämä mutta kuitenkin.

lajijasuris

Lue lisää

Psykiatriksi opiskelee usein henkilö, jolla kiinnostus psykiatriaan alkaa omasta hoitopolusta.

Anonyymi00028 kirjoitti:

Psykiatriksi opiskelee usein henkilö, jolla kiinnostus psykiatriaan alkaa omasta hoitopolusta.

Laitathan vertaisarvioidun tutkimuslähteesi väitteesi tueksi.

Anonyymi00029 kirjoitti:

Laitathan vertaisarvioidun tutkimuslähteesi väitteesi tueksi.

Tämä keskustelufoorumi ei ole tiedejulkaisujen jakelukanava. Mutta näitä vertaisarvioituja tutkimuksia löytyy kyllä nopealla googlaamisella useita. Tosiasia on se, että lääkärikunnassa työskentelevät harvemmin ovat ihan täyspäisiä.

Anonyymi00034 kirjoitti:

Tämä keskustelufoorumi ei ole tiedejulkaisujen jakelukanava. Mutta näitä vertaisarvioituja tutkimuksia löytyy kyllä nopealla googlaamisella useita. Tosiasia on se, että lääkärikunnassa työskentelevät harvemmin ovat ihan täyspäisiä.

Lue lisää

Tämäpä se ja siksi toisekseen menisi aika raskaaksi ellei mahdottomaksi lukee jatkuvasti tutkimuksia monelta. Mää kyl jaksan lukee ja kai jotain ymmärränkin, en 24/7/365, mutta yleensä kuitenkin.

Juu ihan liian harva on tosiasiassa täyspäinen ja valitettavasti lääkiksen voi läpäistä vain tietopohjalla ilman minkäänlaista soveltuvuusarviointia. On ihan liikaa omaakin kokemusta, ja jotain voi päätellä siitäkin, kun kaikki olennaisimmat oireet ja tapahtumat puuttuu papereista kokokaan, kunnolla kerrottuna, oikeassa ajankohdassa - liian moni myös väärinTyks:ssä!

lajijasuris

Anonyymi00028 kirjoitti:

Psykiatriksi opiskelee usein henkilö, jolla kiinnostus psykiatriaan alkaa omasta hoitopolusta.

Roope Tikkanenkin taisi olla just tällanen! Muija piti kylmäksi laittaa, kun ilmeisesti uhkas erolla, mutta tähän ei taidettu saada täyttä varmuutta. Kovin hyvää parisuhteelle tuskin on kuulunut, ja ehkä samaa viittasi vaimon kovasti paisunut ulkomuoto viime vuosina. Sellanen tunteiden säätelyn hallinta ja itsehillintä sitten psykiatrilla! Ei ole hoidot aikoinaan onnistunut.

Mutta noin muuten voisin kuvitella noiden omien tai aivan lähipiirin kokemusten tuovan paljon hyvää ja tollaset lienee niitä parhaita. Näitä on paljon hoitajissa mutta myös lääkäreissä. On julkisuudessakin ollu useampi ja olikohan Pippa Laukka vai Emilia Vuorisalmi, joka jo lapsena päätti tältä pohjalta ruuttyä lääkäritsi ja jo silloin tiedosti miten tärkeetä on käydä koulut kunnolla.

lajijasuris

Maahanmuuttajia on monenkirjavaa porukkaa, eikä pelkkiä pakolaisia. Tämä on hyvä esimerkki pakolais statuksen turvin tulleesta rosvosta:

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000012113396.html