Pattayan aktiivimatkailijan kesäloma.

Se on hienoa että sinulla on aikaa olla yksin kotona 365 päivää vuodessa, joista kännissä noin 30 päivää. Raha ei riitä useampaan kännipäivään.

Anonyymi00006 kirjoitti:

Se on hienoa että sinulla on aikaa olla yksin kotona 365 päivää vuodessa, joista kännissä noin 30 päivää. Raha ei riitä useampaan kännipäivään.

Pasanen unohti jo että on opettajana Kampuksella.

Kolmivuorotyö. Kolme viikkoa 2 tuntia pidempi päivä ja yksi viikko vapaata. Hyvin yleistä kolmivuorotyössä.

Anonyymi00007 kirjoitti:

Kolmivuorotyö. Kolme viikkoa 2 tuntia pidempi päivä ja yksi viikko vapaata. Hyvin yleistä kolmivuorotyössä.

Oudoksuttavaa "Hyvin yleistä" yrittäjältä jolla Oy ja on firmansa ainut edustaja.

Minäkin olen ollut yrittäjä mutta en koskaan vuorotellut tuolla tavalla, enkä laskenut ns. pidempiä päiviä perusteeksi pitää vapaata.

Fasujuttu kaikkinensa on tuut tuut.

Olisipa mielenkiintoista kuulla Tytön vuorotöistä kun kaverikaartinsa kanssa matkusteli Lahdesta Hesaan sutta rakentamaan.

SENSSU kirjoitti:

Oudoksuttavaa "Hyvin yleistä" yrittäjältä jolla Oy ja on firmansa ainut edustaja.

Minäkin olen ollut yrittäjä mutta en koskaan vuorotellut tuolla tavalla, enkä laskenut ns. pidempiä päiviä perusteeksi pitää vapaata.

Fasujuttu kaikkinensa on tuut tuut.

Olisipa mielenkiintoista kuulla Tytön vuorotöistä kun kaverikaartinsa kanssa matkusteli Lahdesta Hesaan sutta rakentamaan.

Lue lisää

Fazerilla ja muilla elintarvikealan toimijoilla tehdään yleisesti kolmivuorotyötä. Se, että työvuorojen väliin tai jakson loppuun saadaan kokonainen viikko vapaata kuukaudessa, vaatii tyypillisesti tietynlaisen vuorottelujärjestelmän tai työaikapankin käytön.

Vaihtoehdot järjestelylle jakautuvat seuraavasti:

Jaksotyö ja tasoittumisvapaatElintarvikealalla (kuten leipomoissa) noudatetaan usein omaa leipomoalan työehtosopimusta.Työaika tasoitetaan säännölliseksi (esim. keskimäärin 37,5 tai 40 tuntia viikossa).

Kolmivuorotyössä kertyy ylityötä tai vuorotyölisiä, jotka voidaan pitää palkallisina vapaapäivinä (tasoittumisvapaina). Näin voi kertyä pidempiä, jopa viikon vapaita kuukausittain tai tietyissä sykleissä.

Työaikapankki

Työntekijä voi säästää ylityökorvauksia ja tehtyjä vuorotyölisiä työaikapankkiin.Pankkiin kertyneitä tunteja voi sitten pitää vapaana yhtenäjaksoisena vapaana (ns. ylimääräisenä vapaaviikkona) työnantajan kanssa sovitulla tavalla.

Paikalliset sopimukset ja vapaapäiväjärjestelmätJoillakin Fazerin tuotantolaitoksilla (kuten Vantaan Fazerilassa tai Lahden tehtailla) on käytössä toimipaikkakohtaisia työvuorojärjestelmiä.

Viikon vapaan saaminen säännöllisesti kuukaudessa vaatii, että vuorokiertoon on suunniteltu pidempi vapaajakso, tai että työntekijä tekee pidempää päivää, jolloin viikkotunnit täyttyvät nopeammin.

Anonyymi00008 kirjoitti:

Fazerilla ja muilla elintarvikealan toimijoilla tehdään yleisesti kolmivuorotyötä. Se, että työvuorojen väliin tai jakson loppuun saadaan kokonainen viikko vapaata kuukaudessa, vaatii tyypillisesti tietynlaisen vuorottelujärjestelmän tai työaikapankin käytön.

Vaihtoehdot järjestelylle jakautuvat seuraavasti:

Jaksotyö ja tasoittumisvapaatElintarvikealalla (kuten leipomoissa) noudatetaan usein omaa leipomoalan työehtosopimusta.Työaika tasoitetaan säännölliseksi (esim. keskimäärin 37,5 tai 40 tuntia viikossa).

Kolmivuorotyössä kertyy ylityötä tai vuorotyölisiä, jotka voidaan pitää palkallisina vapaapäivinä (tasoittumisvapaina). Näin voi kertyä pidempiä, jopa viikon vapaita kuukausittain tai tietyissä sykleissä.

Työaikapankki

Työntekijä voi säästää ylityökorvauksia ja tehtyjä vuorotyölisiä työaikapankkiin.Pankkiin kertyneitä tunteja voi sitten pitää vapaana yhtenäjaksoisena vapaana (ns. ylimääräisenä vapaaviikkona) työnantajan kanssa sovitulla tavalla.

Paikalliset sopimukset ja vapaapäiväjärjestelmätJoillakin Fazerin tuotantolaitoksilla (kuten Vantaan Fazerilassa tai Lahden tehtailla) on käytössä toimipaikkakohtaisia työvuorojärjestelmiä.

Viikon vapaan saaminen säännöllisesti kuukaudessa vaatii, että vuorokiertoon on suunniteltu pidempi vapaajakso, tai että työntekijä tekee pidempää päivää, jolloin viikkotunnit täyttyvät nopeammin.

Lue lisää

Työläisen sanoja, ei yrittäjän.

SENSSU kirjoitti:

Työläisen sanoja, ei yrittäjän.

Posso ei vieläkään ymmärrä mikä on yrittäjä ja mitä on yrittäminen.

Tiesitkö että esim maajussit ovat yrittäjiä ja että Suomessa suurilla rakennusliikkeillä ei ole kirjoilla käytännössä ketään alan ammattilaista, vaan kaikki on ulkoistettu alihankkijoille?

Vain työnjohto ja toimiston väki niissä on yleensä suorassa työsuhteessa. Insinööritoimistot ja arkkitehtitoimistot hoitaa suunnittelun ja valvonnan, alihankkijat hoitaa varsinaisen rakentamisen.

Broidini oli 30 vuotta teollisuuden parissa ja aina free lancerina. Minun firmojeni kautta hoidettiin laskutus noin 12 vuotta. Itse en tiennyt alasta juuri mitään. Broidi toi valmiit tuntilistat kerran kuussa ja siitä vaan lasku matkaan sopimuksen mukaan.

Yhdessä välissä hoidin broidin kolmen työkaverinkin laskutukset. Se oli helppoa rahaa sillä minulle jäi neljästä miehestä kymppitonni itselleni kuukaudessa viivan alle ja työtä se ei vaatinut kuin pari tuntia kuukaudessa.

2000- luvun alusta alkaen monilla aloilla alettiin siirtyä työn alihankintaan. Kun laskutetaan pelkkää työtä ja esim kilsarahoja, niin kertoimella tähdätään noin siihen että kokonaiskustannus on suunnilleen sama kuin työsuhteessa.

Se on kaikille paljon helpompaa, sillä kustannukset on tarkalleen laskettavissa etukäteen.
Fiksu yrittäjä ottaa sellaisen sairasvakuutuksen, että se kattaa tavallisetkin flunssat jne jolloin ei pääse töihin.

Työnantajan ei tarvitse murehtia sitä jos työntekijä alkaa kroonisesti sairastelemaan, vaan voi vaihtaa toiseen alihankkijaan tarvittaessa.

Yleensä nämä sopimukset tehdään vuodeksi kerrallaan, mutta on pidempiäkin sopimuksia, kuten että sovitaan suuri projekti kokonaan valmiiksi bonuksineen.

Esikoiseni ensimmäinen työsuhde inssinä oli 7 vuotta ja nyt hän on 9 vuoden kokemuksella siirtymässä konkarisarjaan ja ei ole töistä pulaa koskaan siinä sarjassa.

Hän on keskisuurella rakennusliikkeellä tällä hetkellä viiden vuoden sopimuksella kahdessa jättikohteessa Stadissa.

2010

PS: Päivitä itsesi tekoälyllä nykyaikaiseen versioon Posso 1.1 ja tule pois sieltä 80- luvun ajoista, jolloin olit vielä työelämässä. Ajat on muuttuneet.

Anonyymi00009 kirjoitti:

Posso ei vieläkään ymmärrä mikä on yrittäjä ja mitä on yrittäminen.

Tiesitkö että esim maajussit ovat yrittäjiä ja että Suomessa suurilla rakennusliikkeillä ei ole kirjoilla käytännössä ketään alan ammattilaista, vaan kaikki on ulkoistettu alihankkijoille?

Vain työnjohto ja toimiston väki niissä on yleensä suorassa työsuhteessa. Insinööritoimistot ja arkkitehtitoimistot hoitaa suunnittelun ja valvonnan, alihankkijat hoitaa varsinaisen rakentamisen.

Broidini oli 30 vuotta teollisuuden parissa ja aina free lancerina. Minun firmojeni kautta hoidettiin laskutus noin 12 vuotta. Itse en tiennyt alasta juuri mitään. Broidi toi valmiit tuntilistat kerran kuussa ja siitä vaan lasku matkaan sopimuksen mukaan.

Yhdessä välissä hoidin broidin kolmen työkaverinkin laskutukset. Se oli helppoa rahaa sillä minulle jäi neljästä miehestä kymppitonni itselleni kuukaudessa viivan alle ja työtä se ei vaatinut kuin pari tuntia kuukaudessa.

2000- luvun alusta alkaen monilla aloilla alettiin siirtyä työn alihankintaan. Kun laskutetaan pelkkää työtä ja esim kilsarahoja, niin kertoimella tähdätään noin siihen että kokonaiskustannus on suunnilleen sama kuin työsuhteessa.

Se on kaikille paljon helpompaa, sillä kustannukset on tarkalleen laskettavissa etukäteen.
Fiksu yrittäjä ottaa sellaisen sairasvakuutuksen, että se kattaa tavallisetkin flunssat jne jolloin ei pääse töihin.

Työnantajan ei tarvitse murehtia sitä jos työntekijä alkaa kroonisesti sairastelemaan, vaan voi vaihtaa toiseen alihankkijaan tarvittaessa.

Yleensä nämä sopimukset tehdään vuodeksi kerrallaan, mutta on pidempiäkin sopimuksia, kuten että sovitaan suuri projekti kokonaan valmiiksi bonuksineen.

Esikoiseni ensimmäinen työsuhde inssinä oli 7 vuotta ja nyt hän on 9 vuoden kokemuksella siirtymässä konkarisarjaan ja ei ole töistä pulaa koskaan siinä sarjassa.

Hän on keskisuurella rakennusliikkeellä tällä hetkellä viiden vuoden sopimuksella kahdessa jättikohteessa Stadissa.

2010

PS: Päivitä itsesi tekoälyllä nykyaikaiseen versioon Posso 1.1 ja tule pois sieltä 80- luvun ajoista, jolloin olit vielä työelämässä. Ajat on muuttuneet.

Lue lisää

2010 kirjoitatko nyt itsensäsi vai laiffilana, olisi suotavaa että laiffila olisi duunari, yrittäminen on riskialtista, koska duunarina työnantajasi kantaa vastuun, mutta koska olet todistanut että olet 2010, laiffila ja eläkeläinen samanaikaisesti, ei liene viisasta juurikaan uskoa juttujasi, maksahan ne vellit sillä haave kullalla, jota oli kaksi kiloa,

Anonyymi00010 kirjoitti:

2010 kirjoitatko nyt itsensäsi vai laiffilana, olisi suotavaa että laiffila olisi duunari, yrittäminen on riskialtista, koska duunarina työnantajasi kantaa vastuun, mutta koska olet todistanut että olet 2010, laiffila ja eläkeläinen samanaikaisesti, ei liene viisasta juurikaan uskoa juttujasi, maksahan ne vellit sillä haave kullalla, jota oli kaksi kiloa,

Lue lisää

Ja jälleenkerran kiitos possottelustasi se onkin miehen merkki, tasapainossa olevan.

Anonyymi00010 kirjoitti:

2010 kirjoitatko nyt itsensäsi vai laiffilana, olisi suotavaa että laiffila olisi duunari, yrittäminen on riskialtista, koska duunarina työnantajasi kantaa vastuun, mutta koska olet todistanut että olet 2010, laiffila ja eläkeläinen samanaikaisesti, ei liene viisasta juurikaan uskoa juttujasi, maksahan ne vellit sillä haave kullalla, jota oli kaksi kiloa,

Lue lisää

Mites se Senssu taas vaihtui kesken keskustelun Pasaseksi?
Pasanen ei kykene edes kantamaan rasvamaksaansa, vaan se pullottaa paidan alta.
Yrittäjät tekee ihan samanlaisia työsopimuksia kuin duunaritkin. Määräaika taikka toistaiseksi ja palkan päälle laskutetaan verot ja kulut, thats it. Vastuuasiat on samat kummassakin tapauksessa.

Anonyymi00009 kirjoitti:

Posso ei vieläkään ymmärrä mikä on yrittäjä ja mitä on yrittäminen.

Tiesitkö että esim maajussit ovat yrittäjiä ja että Suomessa suurilla rakennusliikkeillä ei ole kirjoilla käytännössä ketään alan ammattilaista, vaan kaikki on ulkoistettu alihankkijoille?

Vain työnjohto ja toimiston väki niissä on yleensä suorassa työsuhteessa. Insinööritoimistot ja arkkitehtitoimistot hoitaa suunnittelun ja valvonnan, alihankkijat hoitaa varsinaisen rakentamisen.

Broidini oli 30 vuotta teollisuuden parissa ja aina free lancerina. Minun firmojeni kautta hoidettiin laskutus noin 12 vuotta. Itse en tiennyt alasta juuri mitään. Broidi toi valmiit tuntilistat kerran kuussa ja siitä vaan lasku matkaan sopimuksen mukaan.

Yhdessä välissä hoidin broidin kolmen työkaverinkin laskutukset. Se oli helppoa rahaa sillä minulle jäi neljästä miehestä kymppitonni itselleni kuukaudessa viivan alle ja työtä se ei vaatinut kuin pari tuntia kuukaudessa.

2000- luvun alusta alkaen monilla aloilla alettiin siirtyä työn alihankintaan. Kun laskutetaan pelkkää työtä ja esim kilsarahoja, niin kertoimella tähdätään noin siihen että kokonaiskustannus on suunnilleen sama kuin työsuhteessa.

Se on kaikille paljon helpompaa, sillä kustannukset on tarkalleen laskettavissa etukäteen.
Fiksu yrittäjä ottaa sellaisen sairasvakuutuksen, että se kattaa tavallisetkin flunssat jne jolloin ei pääse töihin.

Työnantajan ei tarvitse murehtia sitä jos työntekijä alkaa kroonisesti sairastelemaan, vaan voi vaihtaa toiseen alihankkijaan tarvittaessa.

Yleensä nämä sopimukset tehdään vuodeksi kerrallaan, mutta on pidempiäkin sopimuksia, kuten että sovitaan suuri projekti kokonaan valmiiksi bonuksineen.

Esikoiseni ensimmäinen työsuhde inssinä oli 7 vuotta ja nyt hän on 9 vuoden kokemuksella siirtymässä konkarisarjaan ja ei ole töistä pulaa koskaan siinä sarjassa.

Hän on keskisuurella rakennusliikkeellä tällä hetkellä viiden vuoden sopimuksella kahdessa jättikohteessa Stadissa.

2010

PS: Päivitä itsesi tekoälyllä nykyaikaiseen versioon Posso 1.1 ja tule pois sieltä 80- luvun ajoista, jolloin olit vielä työelämässä. Ajat on muuttuneet.

Lue lisää

Työn alihankinta (kuten laskutus kevytyrittäjänä tai toiminimellä) tarjoaa monia mainitsemiasi etuja, mutta siihen liittyy myös merkittäviä juridisia ja taloudellisia riskejä, jotka molempien osapuolten on syytä tunnistaa.

Alta Possukka löydät tiiviin katsauksen siihen, miten järjestely käytännössä toimii ja mitä sudenkuoppia siinä on.


Kerroinlaskenta ja kustannusten ennustettavuus

Hinnoittelun nyrkkisääntö:

# Työn hinnan on oltava vähintään 1,5–2-kertainen työntekijän bruttopalkkaan verrattuna.

# Yrittäjän kulut: Kertoimella katetaan YEL-vakuutus, lomat, vakuutukset, kirjanpito ja työvälineet.

# Tilaajan etu: Kulut ovat kiinteitä ja ne näkyvät suoraan tuloslaskelmassa ilman palkanmaksun sivukuluja.


Sairausvakuutukset ja riskienhallinta.

Yksityiset vakuutukset:

# Yrittäjä voi ottaa keskeytys- tai sairauskuluvakuutuksen lyhyitä sairauslomia varten.

# Kustannukset: Laajat, myös flunssat ja lyhyet poissaolot heti ensimmäisestä päivästä kattavat vakuutukset ovat usein erittäin kalliita.

# Karenssiaika: Useimmissa vakuutuksissa on omavastuuaika (esim. 1–3 päivää), jolloin lyhyet flunssat jäävät silti yrittäjän itsensä maksettaviksi.


"Valepalkkauksen" ja itsenäisen yrittäjyyden raja (Juridinen riski)

Laki ja verottaja valvovat tiukasti, ettei alihankintaa käytetä työlainsäädännön kiertämiseen. Jos kyseessä on työsuhteen tunnusmerkit täyttävä toiminta, sopimus voidaan jälkikäteen tulkita työsuhteeksi.

Työsuhteen tunnusmerkit:

# Tilaaja johtaa ja valvoo työtä, työ tehdään tilaajan välineillä ja alihankkijalla on vain yksi asiakas.

# Seuraamukset: Jos suhde tulkitaan työsuhteeksi, tilaaja voidaan velvoittaa maksamaan takautuvasti kaikki työnantajamaksut, lomarahat ja korvaukset.

# Sopimuksen päättäminen: Alihankkijan vaihtaminen on helpompaa kuin työntekijän irtisanominen, mutta sopimuksen purkuperusteiden on silti oltava sopimusoikeudellisesti kestävät (esim. sopimussakkojen välttämiseksi).

Anonyymi00012 kirjoitti:

Mites se Senssu taas vaihtui kesken keskustelun Pasaseksi?
Pasanen ei kykene edes kantamaan rasvamaksaansa, vaan se pullottaa paidan alta.
Yrittäjät tekee ihan samanlaisia työsopimuksia kuin duunaritkin. Määräaika taikka toistaiseksi ja palkan päälle laskutetaan verot ja kulut, thats it. Vastuuasiat on samat kummassakin tapauksessa.

Lue lisää

Tuota alihankintaa on tarjottu ainakin 40 vuotta, mutta siihen suostuminen on hyvin kyseenalaista, aina palkkaduuniin ei mihinkään alihankintaa , jos työnantajalla ei ole siihen massia vaihda lafkaa, heti.

Anonyymi00014 kirjoitti:

Tuota alihankintaa on tarjottu ainakin 40 vuotta, mutta siihen suostuminen on hyvin kyseenalaista, aina palkkaduuniin ei mihinkään alihankintaa , jos työnantajalla ei ole siihen massia vaihda lafkaa, heti.

Lue lisää

Näitä tapahtuu, perusta koulun jälkeen osakeyhtiö, vaikka 2010 insinööri,tee sopimus rakennusliikkeen kanssa insinöörin töistä, tai fasun kanssa, verottaja purkaa yhtiön piilotettuna työsuhteensa, ja työanatajasi joutuu maksamaan kaikki kulut, ja se lista on pitkä, lähes loputon...
Ihmettelen mitä on 2010 kertomat ns. Insinöörin työt, ei taida olla ammattinimike vaan koulutus.

Anonyymi00015 kirjoitti:

Näitä tapahtuu, perusta koulun jälkeen osakeyhtiö, vaikka 2010 insinööri,tee sopimus rakennusliikkeen kanssa insinöörin töistä, tai fasun kanssa, verottaja purkaa yhtiön piilotettuna työsuhteensa, ja työanatajasi joutuu maksamaan kaikki kulut, ja se lista on pitkä, lähes loputon...
Ihmettelen mitä on 2010 kertomat ns. Insinöörin työt, ei taida olla ammattinimike vaan koulutus.

Lue lisää

Voisi myös kysyä miksi käy 7 vuotta korkeakoulu insinööriksi ja sitten alkaa yrittäjäksi, hirveällä riskillä.

Anonyymi00015 kirjoitti:

Näitä tapahtuu, perusta koulun jälkeen osakeyhtiö, vaikka 2010 insinööri,tee sopimus rakennusliikkeen kanssa insinöörin töistä, tai fasun kanssa, verottaja purkaa yhtiön piilotettuna työsuhteensa, ja työanatajasi joutuu maksamaan kaikki kulut, ja se lista on pitkä, lähes loputon...
Ihmettelen mitä on 2010 kertomat ns. Insinöörin työt, ei taida olla ammattinimike vaan koulutus.

Lue lisää

"Työmaainsinööri on rakennusprojektin keskeinen asiantuntija, joka vastaa työmaan taloudesta, aikatauluista, laadunvarmistuksesta ja hallinnosta. Hän on vastaavan työnjohtajan tärkein työpari ja vapauttaa työmaajohdon aikaa käytännön rakennustyöhön hoitamalla hankkeen taustaprosesseja"

Anonyymi00018 kirjoitti:

"Työmaainsinööri on rakennusprojektin keskeinen asiantuntija, joka vastaa työmaan taloudesta, aikatauluista, laadunvarmistuksesta ja hallinnosta. Hän on vastaavan työnjohtajan tärkein työpari ja vapauttaa työmaajohdon aikaa käytännön rakennustyöhön hoitamalla hankkeen taustaprosesseja"

Lue lisää

inginööri kuin suoraan wikipediasta.

Anonyymi00012 kirjoitti:

Mites se Senssu taas vaihtui kesken keskustelun Pasaseksi?
Pasanen ei kykene edes kantamaan rasvamaksaansa, vaan se pullottaa paidan alta.
Yrittäjät tekee ihan samanlaisia työsopimuksia kuin duunaritkin. Määräaika taikka toistaiseksi ja palkan päälle laskutetaan verot ja kulut, thats it. Vastuuasiat on samat kummassakin tapauksessa.

Lue lisää

Voi rakas lapsi yrittäjä ei tee lainkaan työsopimusta, se on ihan ja vain ainoastaan työntekijän ja sen teetättäjän välinen sopimus, yrittäjät tekevät kahdenkeskeisen sopimuksen, vaikka 2010 ja fazer, tällä ei ole mitään tekemistä työsopimuksen kanssa. koskaan.

Anonyymi00020 kirjoitti:

Voi rakas lapsi yrittäjä ei tee lainkaan työsopimusta, se on ihan ja vain ainoastaan työntekijän ja sen teetättäjän välinen sopimus, yrittäjät tekevät kahdenkeskeisen sopimuksen, vaikka 2010 ja fazer, tällä ei ole mitään tekemistä työsopimuksen kanssa. koskaan.

Lue lisää

Työnantaja on minun tapauksessa sama kuin silloin kun tein töitä työsuhteessa. Nyt työsuhde on minun ja oman osakeyhtiöni välinen mutta työnantajani on edelleen sama. Puhutaan pääurakoitsijasta ja aliurakoitsijasta. Koska konserni on pilkottu moneen osaan ja teen töitä useimmille niistä, joskus jopa toiselle alihankkijalle, niin ei ole edes mahdollista olla suorassa työsuhteessa minkään niistä kanssa, tai sitten pitäisi tehdä kaikkien kanssa erilliset työsopimukset ja se ei ole enää tätä päivää.

Minun tuntihintani ovat olleet samat jo vuosia ja joitakin lisiä ja etuja on hieman karsittu, suurten investointien vuoksi. Perustuntiveloituksen päälle lasketaan yksinkertaisesti lisät yleisten käytäntöjen mukaan. Varsinaisia ylitöitä harvemmin on, sillä siirretty työaika ei ole ylityötä, vaan siirrettyä työaikaa. Sunnuntailisät on kuitenkin 100% ja juhlapyhille on sovittu 150%. Esim jos olen joulupäivänä töissä, on tuntiveloitukseni 165 euroa plus alv. Se on sinun laskennallisesti kahden arkipäivän eläke.