VTV:n raportit tarjoavat tietoa Sanna Marinin hallituksen menojen mittakaavasta ja kohdentumisesta. VTV:n mukaan menotaso oli vuosittain keskimäärin 10 miljardia euroa korkeampi verrattuna hallituksen ennen pandemian suunnitelmia. Lisämenoja kertyi noin 41 miljardia euroa, mikä on tarkoitus todistaa hallituksen menolisäykset. VTV:n raportit ovat herättäneet laajaa julkista keskustelua ja kritiikkiä, ja ne ovat osoittaneet, että menojen kohdentaminen on ollut merkittävä talouspolitiikan linjasta.
VTV:n raportti muuttui kamppailuksi historiankirjoituksesta.
Sanna Marinin (sd.) hallituksen menopäätöksistä on syntynyt erikoinen kiista, kun valtiovarainministeriön budjettipäällikkö (sd) kertoi Helsingin Sanomille VM:n budjettipäällikkö Mika Niemelä totesi Helsingin Sanomien haastattelussa, että VTV:n raportin arviot 11 miljardin menolisäyksistä ovat liioiteltuja. Niemelä väittää, että pysyviä menolisäyksiä toteutui 3 miljardin euron edestä.Valtiotalouden tarkastusviraston (VTV) raportin liioitelleen menolisäyksiä.
VTV:n mukaan menot nousivat 41 miljardia – näin virasto vastaa Marin-arvosteluun. Tarkastusvirasto muistuttaa, että koronakriisin alun jälkeen olisi pitänyt palata menokehysten noudattamiseen.
Vuosina 2020–2023 menotaso oli vuosittain keskimäärin 10 miljardia euroa korkeampi verrattuna Antti Rinteen (sd.) ja Sanna Marinin hallituksen syksyllä 2019 tekemiin suunnitelmiin vaalikauden menotasosta. Tästä kertyi neljän vuoden aikana kumulatiivisesti 41 miljardia euroa lisämenoja käyvin hinnoin. Vuoden 2020 hinnoin vastaava luku on 34 miljardia euroa. Luvussa on sisällä sekä päätösperäisiä että automaattisia menojen muutoksia, ekonomisti muistuttaa.
Menolisäykset olivat pelkästään vuonna 2020 noin 9 miljardia euroa suurempia kuin mitä tavanomainen menojen kasvu 2000-luvulla on ollut. Nämä ovat harkinnanvaraisia eli päätösperäisiä menolisäyksiä.
– Menolisäysten mittaluokka on siis valtava. Koronakriisin hoitoon liittyvät menolisäykset olivat pitkälti väliaikaisia. Suurin osa niistä loppui vuoteen 2024 mennessä, Kangasrääsiö kirjoittaa.
VTV:n raportti muuttui kamppailuksi historiankirjoituksesta.
Sanna Marinin (sd.) hallituksen menopäätöksistä on syntynyt erikoinen kiista, kun valtiovarainministeriön budjettipäällikkö (sd) kertoi Helsingin Sanomille VM:n budjettipäällikkö Mika Niemelä totesi Helsingin Sanomien haastattelussa, että VTV:n raportin arviot 11 miljardin menolisäyksistä ovat liioiteltuja. Niemelä väittää, että pysyviä menolisäyksiä toteutui 3 miljardin euron edestä.Valtiotalouden tarkastusviraston (VTV) raportin liioitelleen menolisäyksiä.
VTV:n mukaan menot nousivat 41 miljardia – näin virasto vastaa Marin-arvosteluun. Tarkastusvirasto muistuttaa, että koronakriisin alun jälkeen olisi pitänyt palata menokehysten noudattamiseen.
Vuosina 2020–2023 menotaso oli vuosittain keskimäärin 10 miljardia euroa korkeampi verrattuna Antti Rinteen (sd.) ja Sanna Marinin hallituksen syksyllä 2019 tekemiin suunnitelmiin vaalikauden menotasosta. Tästä kertyi neljän vuoden aikana kumulatiivisesti 41 miljardia euroa lisämenoja käyvin hinnoin. Vuoden 2020 hinnoin vastaava luku on 34 miljardia euroa. Luvussa on sisällä sekä päätösperäisiä että automaattisia menojen muutoksia, ekonomisti muistuttaa.
Menolisäykset olivat pelkästään vuonna 2020 noin 9 miljardia euroa suurempia kuin mitä tavanomainen menojen kasvu 2000-luvulla on ollut. Nämä ovat harkinnanvaraisia eli päätösperäisiä menolisäyksiä.
– Menolisäysten mittaluokka on siis valtava. Koronakriisin hoitoon liittyvät menolisäykset olivat pitkälti väliaikaisia. Suurin osa niistä loppui vuoteen 2024 mennessä, Kangasrääsiö kirjoittaa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.