Miten kuvaisit tunteitasi

Ei tupata kun ei tykätä

🥰❤️

Epätoivoinen, kun on niin sairas olo. Voimavarat rajalliset.

Ristiriitaiset, koska on ne kynnyskysymykset.

Hekotus, Hillitän Hekotus?

kun katsoin jalka-Baal, kolumbia vs ghana hiton vaarallinen joukkue on COL.

voi tulla vastaan COL-ARG srgentiinallrkaan ei ole suosikkivastus joku kolumbia.

Minulla ei ole minkäänlaisia tunteita ketään kohtaan! Härikkö rääkkäsi minua ja minun on todella vaikeaa luottaa keneenkään ja haluan menetetyt palkat ja muut ennen kuin alan voida paremmin!

Samat kuin ennenkin

Olen surullinen. Hän pelkää, joten minun on jatkettava matkaa. Hei, hei!

Olen ollut jo kauan ahdistunut ja stressaantunut häirikön takia! Siksi en ymmärrä sitä, miksi minun pitäisi puhua hänelle, koska ahdistun jo pelkästään siitä, kun näen hänet ohimennen! Sydän hakkaa ja stressitaso nousee, koska häirikön häirikkä on saanut rellestää aivan liian kauan ja se on saanut minut voimaan todella huonosti! Voi teitä, jotka aloititte kärsimysnäytelmän! Miksi ette poistaneet häirikköä jo silloin, kun näitte etten halunnut sanoa hänelle mitään! Olisi ollut välttämätöntä laittaa aikaraja projektille, tuskin kukaan ihminen haluaisi olla stalkkerin kohteena monien vuosien ajan!

ei ole tosiaan mitään tunteita eksästäni koittanut yli päästä. muut sivulliset sankarit ei kiinnosta vttuakaan.

eräs mies kävi pienesti mielessä mutta hänkin katosi joten eipä kiinnosta enään sekään.


sanon vielä sen verran että kiinnostun aivan jumalattoman harvoin :)

Odottava...

"Pour Some Sugar on Me"
Sillä lailla...
Miehelle

Levollinen, olen jättänyt taakseni turhan haihattelun ja kaipauskuvilla maalailun. Otin ison askeleen kohti valoa ja tiedän tehneeni oikean ratkaisun enkä kadu hetkeäkään. Ymmärrän realiteetit, eikä maailmani sorru vaikka ilman rakkautta joutuisinkin loppu elämäni viettämään, mutta sydän tahtoisi vielä kokea niitä lämpöisiä tunteita joita hän saa kohdatessa aikaiseksi. En osaa lähestyä enää ihmisiä tutustumis tarkoituksessa, jos siitä puuttuu jo lähtökohtaisesti lämmin tunne ja pieni intohimon pilkahdus, tuntuu se molemmin puoleiselta ajan hukkaamiselta. Rakkaus on mielestäni niin suuri rasti ettei sitä voi kuvitella isommaksi tai upeammaksi kuin se oikeasti on, ja silloin se täytyy kokea välittömästi kiinnostavana ja asiana johon uskaltaa paneutua täysin. Rakkaus on myös ihanien asioiden teko tapa, on kiva jutella hiljaa ja istuskella rakkaansa kanssa vaikka bussipysäkillä, kunhan saa olla kaksin, katsella toista ja nauttia hetken tuomasta yksityisyydestä. Joskus ihmettelen kuinka maailma on muuttunut omituiseksi, ihmiset viihtyvät yksin tai jonkun ei todellisen parissa, he eivät enää tunne toisen ihmisen vartalon lämpöä tai tunnetta joka syntyy rakastuneen suudellessa kohdettaan, joka pienin vartalon liikkein ilmoittaa kuinka kivalta se tuntuu ja kädestä pitäminen kertoo että en halua sinun katoavan.
https://www.youtube.com/watch?v=tZBcifVJDLs&list=RDtZBcifVJDLs&start_radio=1

Samat kuin viimeiset vuodet: 🤍

Ahdistuneet, väsyneet, itkuiset, kipeät. Tarviin lepoa ja rentoutusta. Aion vaan levätä ja nukkua enkä miettiä mitään.

Lämpimät, odottavat, ymmärtäväiset.

Haluaisin näykkäistä sinua kaulasta 😬
Ei voi enää sanoa purra, kun se tappaisi tunnelman.

cyclone

Vähän parempi, mitä vaikka tunti sitten. Itketti ja oli kova ikävä. Niin ne tunteet vaihtelee ja se on raskasta. Jotenkin olen ajatellut, että ikävöin häntä. Mutta ehkä ikävöin sitä nuorempaa itseäni, joka vielä oli elinvoimaisempi ja uskoi elämään ja ihmisiin. Ja sitten ikävöin syliä, joka olisi suuri ja lämmin. Josta ei ajettaisi pois. Tänään annan itseni olla heikko, ehkä huomenna on voimia paremmin.