💩 🧻 ” Ne tulevat tänne ja paskovat viemärit täyteen.”
🚿 🚰 ”Ilmaiseksi pitäisi saada yöpyä, mutta kuntalaiset joutuu maksaa vessat, vedet ja roskat”.
💶 💳 “Ne ei jätä paikkakunnalle euroakaan.”
Puskaparkkeilusta keskusteltaessa vastaan tulee aina samat lässytykset. Seuraavaksi rannassa on 4 h pysäköintikiekko ja kyltti, jossa lukee “leiriytyminen kielletty”.
Viranhaltija näkee vain kulun: roskis maksaa, kemiallisen WC:n tyhjennyspiste maksaa, matkaparkin rakentaminen maksaa. Kuntalainen näkee oudon ulkopuolisen, joka “sotkee meidän paikat”.
Ongelma vain on se, että tuossa ei ole taloustieteen nimessä järkeä.
Jos matkailijalle ei ole paikkaa pysähtyä, hän ajaa eteenpäin. Samalla siirtyvät myös rahat. 💸
Moni kuvittelee puskaparkkeilijan elävän säilykepavuilla. Todellisuudessa van life -trendin ratissa istuu usein hyvin toimeentuleva viisikymppinen, joka ei lomalla laske euroja, mutta hakee hetkeksi tunnetta vapaudesta.
Kunnalle ei pitäisi olla olennaista, maksaako matkailija 35 euroa leirintäalueelle tai 120 euroa hotelliin vai käyttääkö hän rahaa torikahvilaan, museoon, huoltoasemalle ja paikalliseen kauppaan. Molemmissa tapauksissa raha jää alueelle – jälkimmäisessä rahat vain jakautuvat eri tavalla.
Kun katson tätä meidän ostoslistaa, minusta koko keskustelun ongelma on se, että matkailutulo ymmärretään aivan liian kapeasti.
Meillä rahaa on mennyt esimerkiksi:
• ruokakauppoihin ja Alkoon
• ravintoloihin
• polttoaineeseen, auton varusteisiin ja auton pesuun
• pyöräilyvarusteisiin (en tiedä mitä, mutta monta)
• ruoanlaittovälineisiin, kuten vedenkeittimeen ja paistolastaan
• toreille
• museoihin
• retkikohteiden pääsymaksuihin
• kaasuun ja retkeilytarvikkeisiin
Sekä myös:
• hotelleihin, kylpylään
• leirintäalueisiin
Lisäksi ostimme uudet verhot makuuhuoneeseen sekä ison kasan pesuaineita ja grillitarvikkeita.
Ongelma ei siis ole se, etteivät puskaparkkeilijat jättäisi rahaa paikkakunnalle. Ongelma on, että osa kunnista tarkastelee matkailua edelleen liian kapeasti eikä näe, kuinka monelle paikalliselle yritykselle matkailijan eurot todellisuudessa jakautuvat.
🚿 🚰 ”Ilmaiseksi pitäisi saada yöpyä, mutta kuntalaiset joutuu maksaa vessat, vedet ja roskat”.
💶 💳 “Ne ei jätä paikkakunnalle euroakaan.”
Puskaparkkeilusta keskusteltaessa vastaan tulee aina samat lässytykset. Seuraavaksi rannassa on 4 h pysäköintikiekko ja kyltti, jossa lukee “leiriytyminen kielletty”.
Viranhaltija näkee vain kulun: roskis maksaa, kemiallisen WC:n tyhjennyspiste maksaa, matkaparkin rakentaminen maksaa. Kuntalainen näkee oudon ulkopuolisen, joka “sotkee meidän paikat”.
Ongelma vain on se, että tuossa ei ole taloustieteen nimessä järkeä.
Jos matkailijalle ei ole paikkaa pysähtyä, hän ajaa eteenpäin. Samalla siirtyvät myös rahat. 💸
Moni kuvittelee puskaparkkeilijan elävän säilykepavuilla. Todellisuudessa van life -trendin ratissa istuu usein hyvin toimeentuleva viisikymppinen, joka ei lomalla laske euroja, mutta hakee hetkeksi tunnetta vapaudesta.
Kunnalle ei pitäisi olla olennaista, maksaako matkailija 35 euroa leirintäalueelle tai 120 euroa hotelliin vai käyttääkö hän rahaa torikahvilaan, museoon, huoltoasemalle ja paikalliseen kauppaan. Molemmissa tapauksissa raha jää alueelle – jälkimmäisessä rahat vain jakautuvat eri tavalla.
Kun katson tätä meidän ostoslistaa, minusta koko keskustelun ongelma on se, että matkailutulo ymmärretään aivan liian kapeasti.
Meillä rahaa on mennyt esimerkiksi:
• ruokakauppoihin ja Alkoon
• ravintoloihin
• polttoaineeseen, auton varusteisiin ja auton pesuun
• pyöräilyvarusteisiin (en tiedä mitä, mutta monta)
• ruoanlaittovälineisiin, kuten vedenkeittimeen ja paistolastaan
• toreille
• museoihin
• retkikohteiden pääsymaksuihin
• kaasuun ja retkeilytarvikkeisiin
Sekä myös:
• hotelleihin, kylpylään
• leirintäalueisiin
Lisäksi ostimme uudet verhot makuuhuoneeseen sekä ison kasan pesuaineita ja grillitarvikkeita.
Ongelma ei siis ole se, etteivät puskaparkkeilijat jättäisi rahaa paikkakunnalle. Ongelma on, että osa kunnista tarkastelee matkailua edelleen liian kapeasti eikä näe, kuinka monelle paikalliselle yritykselle matkailijan eurot todellisuudessa jakautuvat.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Keitä he ovat, marjanpoimijoita, no niitä tänne viimeiseksi kaivataan.
Grynderit ryöstää halpatyövoimalla einettä paikallisten nenän alta.
Joku tolkku tähän pitää saada, ei hitossa tämä voi jatkua.
Eikö ne edelliset keisarit syö jo valtion leipää, onko heillä jo isopiilot, että voivat lellottaa.
Pitääkö näitä uusia syntyä joka niemeen ja notkoon. Ei helevetti, mustapäitä näkyy jo, vetelevät baareissa ylimääräistä kuitteihin.
Stop, stop. Vanhukset vaarassa kylillä.
Katsos joidenkin pitää tehdä oikeaa työtäkin. Kaikki eivät voi huijata metsäkaupoissa.