Oliko sellainen verkko olemassa jonka sais pilttuuseen kiinni ja joka pehmeästi hivelee levät pois veneen pohjasta? Tällainen oli joskus. Nyt en ole nähnyt. Onko kukaan kokeillut? Jos einole kaupallisena tuotteena olemassa niin mikö voisi ollaa vastaavan kaltainen kelluva tekstiili?
Myrkytön eliönesto merialueilla
Anonyymi-ap
28128
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Silic-onea on muutamat suositelleet mutta merissä on mikromuovin lisäksi silikoniongelma.
Hempaspeed olis mhrkytön, kova ja liukas ja helppo pitää eliöttömänä mutta sehän vaatisi satunnaista puhdistelua. Toimisi varmaan juuri tuollaisen verkon tms kanssa
Myrkkyä vaan, niin on ennenkin tehty.
Myrkyt ja silikonit on aivan liian työläitä. Seaboost toimii.
No seaboost matto on varmaan se mitä ap kysyi.
Nyt kun katsoo tota seaboostin mattoa tulee mieleen kysyä että kelluukohan sellainen muovinen piikikäs käytävömatto ja onko se mahdollisesti halvempi....
Kuk katsot tuota Seaboostia tarkemmin, niin huomaat, että myös solumuovista makuualustaa tarvitaan muutama rulla.
Np pari makuualustaa ja vähän piikkimattoa. Ja naruilla kiinni aisoissa ja laiturista
Periaatteessa mikä tahansa kelluva verkko voisi kyllä ajaa saman asian. Jos pohja on liukas, niin mikä tahansa hierova liike pinnassa estää levän kiinnittymisen pohjaan.
Veneen pohja on sen verran kaareva joka suuntaan, siinä on nousulistoja, kölejä ym, joten on käytännössä mahdotonta puhdistaa pohjaa hivelemällä sitä kiinnitetyllä kankaalla.
Venemallista kiinni paljonko jää putsaamatta, ja onko siitä merkittävää haittaa. Peräpeili ja vesiraja pitää joka tapauksessa putsata erikseen.
Peräpeili ja vesiraja eivät juuri vaikuta veneen kulkuvastukseen. Ne ovat pääasiassa esteetisiä paikkoja. Vesirajan alapuoline osa sensijaan vaikuttaa kulkuvastukseen ja juuri nämä pinnay on vaikea puhdistaa kyseisellä tavalla. Liukuvassa veneessä nouslistojen alueet ja uppoumarunkoisissa kölin reunat, peräsimet ym.
Ainoa millä tuo onnistuu on pyörivät harjakoneet ja nekään eivät toimi kaikilla pohjilla.
Kuolleena syntynyt ajatus.
Sanoo hän joka ei asiasta mitään tiedä.
Jos ymmärrät asiasta enemmän, niin voisitko ystävällisesti valaista meitä tietämättömiä.
Monessa veneessä nousulistat vähenevät tai loppuvat ennen perää (ei ole vedessä liukunopeuksilla), tai niitä ei ole ollenkaan, mutta perässä ja vesirajassa roikkuva leväparta jarruttaa kaikilla kopeuksilla. Kun tuo matto on kotisatamassa jatkuvassa käytössä ei näkit käytännössä tartu nousulistoihinkaan, mutta peräpeilille ja vesirajalle se ei mitään mahda. Kun pohja on hyvässä maalissa, riittää hipaisukin poistamaan hiljattain tarttuneet näkit jälkiä jättämättä. Ei tietenkään toimi köliveneissä, peräsimeen jne, mutta ei ole siihen tarkoitettukaan. Väittämä, että ainoa millä olisi edes edellytykset toimia olisi pyörivät harjakoneet, on tietämättömyyttä ja ennakkoluuloja, tyhmää.
Uimalasit harja ja veteen
Kieltämättä kotiloita rupeaa ilmestymään vasta kun vesi on tarpeeksi lämmintä uimiseen.
Ikövö kyllä silloin alkaa myös sinilevön kukinta.
Joskus oli "jonas lokilla" myytävän vempain jolla pohjaa voi pestäa.
Myydään myös pieniä pesu robotteja
Ja mailma pelastuu taas lillukanvarsi nysväykssellä, soija poikien puuhastelua.
Juu, eikö olekin kätevää, ettei sen enempää tarvitse urakoida kun lillukanvarsien nysväys riittää.
Ja mikään ei muutu vesistössä paremmaksi pipertämällä huviveneiden myrkyttömyyksiä, näin on.
Siitähän sinä et mitään tiedä.
A ha. Koko itämeren alueella lähinnä kupaari päästöt, jotka ovat ne eliöestojen synti jakautuu siten, että pienveneet vastaavaat 10% ja laivat 90 % karkeasti, koska ei näitä voi, kuin teoriassa kalkutoida.
Määrät kuparikuormasta Itämereen tuli laivoista 509 t ja huviveneistä 57 t. Mikä on Suomalaisten osuus? Tietysti päästöt aavistuksen pienenevät, mutta ei mailma sillä pelastu.
Maatalous on suurin saastuttaja suomessa tosin eri tavaraa, teollisuus on petrannut, mutta pistekuormittaa siellä sun täällä.
Jokainen punnitsee omalla kohdallan, itse haluaako paatin pohjan/propulsiin läpiviennit näkeille vai sastuttaako tai sukeltelee pari kolmekertaa edellämainitut puhtaaksi, harjapesurit pesee osan pois ja kaikille se ei sovi lainkaan pohjan muodon tai pituuden vuoksi.
Minun valinta on antifouling
Niin, että mikä on Suomalaisten osuus ja mikä on yhden paskanjauhajan osuus. Kaiken kun laskee tuolla logiikalla, niin mitään ei tarvitse tehdä, koska yksi ihminen yksin ei maailmaa tuhoa.
Nyt oivalsit asian ytimen, saat kyllä hyvän mielen, mutta tekosi on kokonaisuuden kannalta merkityksetön, kuten Marinin hiilivapaa Suomi hankekin, maksamme kovaa hintaa siitä ja globali hyöty on täysin mitätön.
Olet ymmärtänyt asian täysin väärin. Kokonaisuudelle yksittäisellä teolla on merkitystä, kun moni muu tekee samoin. Yksilön merkityksettömyyden taakse ei voi piiloutua. Monesta pienestä purosta jne.
Ole uskossasi vahva, sillä jatkossakin väki käyttää antifouligia ja toiset martyyrinä jotain muuta, ei muuta.
Siitähän et sinä mitään tiedä.
Kyllä varmasti on niin, että jotkut käyttää ns myrkkymaaleja niin kauan kuin niitä on saatavilla, koska eivät paremmasta tiedä eivätkä piittaa ottaa asioista selvää. Antifouling ei välttämättä kuitenkaan ole ns myrkkymaali, vaan antifouling voi kuivuttuaan olla päästötön, eli myrkytön vesistöissä. En minäkään pelkällä gelcoatpinnalla venettä vedessä pidä, traileriveneet on eri asia.