Metsäman ja Kosulan markkinat

sehän se on,metsaman kuvittelee olevansa muiden yläpuolella,sitten on muka huolissaan että pikkukylät kuolee ja juoksee sen tuusniemen elinkeino ukon persettä nuollen,kävis noissa oman kylän tapahtumissa ja näyttäs mallia miten tuetaan pieniä,eikä niin että lässytetään vaan ja naamaa väännellää ja otetaan isot keikkapalkkiot ja siihen päälle kilometrikorvaukset ja ollaan niin olevinaan herraa.

Onko kyläkauppias tavannut kaverin onanoimassa ,kun niin hävettää.

Ei mestari jouda kissan ristiäisiin.

Ehkäpä se metsämanin ylemmyyden tunne on peräisin isänsä ja isänsä veljien kuudesta, tai seisemästä David Brown traktorista joilla suvun miehet peltotöitä kyläläisille tekemällä vaurastuivat köyhällä maalaiskylällä jossa ei ollut edes hevosia.
Lisäksi ylemmyyden tunnetta ruokki televisio, joka oli metsämanin kodin tuvassa jo ennen manin syntymää.
Suvulla oli myös varaa kesämökkeihin, kalliorantoihin, pikaven

Mehtolaan television hankki Ari vasta aikuistuttuaan

Nyt metsämanilla on mahdollisuus olla sukunsa miesten mittainen mies joka miesten mitta näkyy ja kuuluu niitolla ollessaan vaikka niitolla oleminen kestää vain yhden iltapäivän ja viisi videota

Saatan olla niitolla:
https://youtu.be/dqmtg2MiuD0?si=0LZ5ZOdx0FWiTZ0i

Seiväskanki öykkää niitolla:
https://youtube.com/shorts/M53hwpeDk_k?si=RgrdYJ_Jz97m3mtk

Tuollainen metrin leveä niitto kyllä yhtä tyhjän kanssa josta varmaan valitus kun odotettu sitten piennar murskain niittokonetta ojien penkkoihin asti.

Varmaan mahtitila jos vielä kouluaikana ollut vielä puimakone ja heiniä seipäille vielä 90 luvulla?

Ei tainnut pirrekään vierailla markkinoilla kyläläisiä tervehtimässä?

Ei oo johtava tupettajakaan kovin suosittu kylällä. Onko saanut yhtään oikeaa ystävää.

Mistä tunnet sä ystävän.

Aivan järjetön ajatus on niittosilppurin torven tekijällä ollut ajatus puhaltaa tievarsilta rikkakasvit pelloille, metsiiin ja pihoille?
Ennen tehtiin, ja niitto silppureihin oli myös saatavisssa olkilippa joka ohjasi silputtavan kasvuston silppurin taakse kohti maata.
Niittosilppureissa oli myös silppurin työleveyttä vastaavat säädettävät vastaterät joiden etäisyyttä leikkuuteristä muuttamalla silpun pituutta pystyi säätämään.

Kesäkuun loppuun mennessä tai aivan kesäkuun vaihtuessa heinäkuuksi ehtivät siementää erityisesti nopeakasvuiset yksivuotiset rikkakasvit sekä osa talvehtivista lajeista. Tehokkain torjunta vaatii kitkemisen tai niiton ennen tätä ajankohtaa.

Jo niittomiehen järjen pitää sanoa, ettei tienvarsilla kasvavien rikkakasvien ja vieraslajien siemeniä lingota metsiin, eikä pelloille.

Tienvarsien niittoja on siirretty tietoisesti myöhempään kesään ja syksyyn erityisesti luonnon monimuotoisuuden vuoksi. Myöhäisellä niitolla suojellaan pölyttäjiä ja muita hyönteisiä sekä annetaan tienvarsien kasvien kukkia ja tuottaa siemeniä seuraavaa vuotta varten.

Tässä ovat tärkeimmät syyt kehityksen taustalla:

Pölyttäjien turvaaminen, perhoset, kimalaiset ja mehiläiset tarvitsevat tienpientareiden kukkia ravinnokseen. Kesäkuun alussa tehtävä niitto tuhoaisi kukkaloiston ja veisi hyönteisiltä ravinnon.
Kun niitto aloitetaan vasta heinä-elokuussa, kasvit ehtivät kukkia rauhassa ja levittää siemenensä maahan. Tämä ylläpitää tienvarsien rikasta niittylajistoa.

Tuo ko pöllyyttäjä välittää hyönteisten ja kasvien kohtalosta? Nuin.