https://youtu.be/MnwNNut6s9g?si=KXl5Z5Cz6Qx1dAcY
Miksi metsäman ei käy oman kotikylänsä tapahtumissa?
Metsämanin selitystä odotellaan, onko vain kehut ja raha joka panee metsämanin hyppimään?
Miksi metsäman ei käy oman kotikylänsä tapahtumissa?
Metsämanin selitystä odotellaan, onko vain kehut ja raha joka panee metsämanin hyppimään?
Vastaukset 23
Vanhimmat
sehän se on,metsaman kuvittelee olevansa muiden yläpuolella,sitten on muka huolissaan että pikkukylät kuolee ja juoksee sen tuusniemen elinkeino ukon persettä nuollen,kävis noissa oman kylän tapahtumissa ja näyttäs mallia miten tuetaan pieniä,eikä niin että lässytetään vaan ja naamaa väännellää ja otetaan isot keikkapalkkiot ja siihen päälle kilometrikorvaukset ja ollaan niin olevinaan herraa.
Jos johtopäätökset tehdään sillä perusteella, missä joku yhtenä viikonloppuna käy tai ei käy, niin samalla logiikalla aika moni meistä on syyllinen johonkin.
Onko kyläkauppias tavannut kaverin onanoimassa ,kun niin hävettää.
Sinähän sen kohdallasi tiedät.
Moni mani ei pei ottaa henkilökohtaisesti se on tietylle porukalle ihan luonnollista ja jos itse kauppias on viehättävän näköinen
Ei mestari jouda kissan ristiäisiin.
Ei mm ole enää mestari Kurko on ARI.
Pelkää ihmisiä pitäisi vetää muutama kalja ensin
Ehkäpä se metsämanin ylemmyyden tunne on peräisin isänsä ja isänsä veljien kuudesta, tai seisemästä David Brown traktorista joilla suvun miehet peltotöitä kyläläisille tekemällä vaurastuivat köyhällä maalaiskylällä jossa ei ollut edes hevosia.
Lisäksi ylemmyyden tunnetta ruokki televisio, joka oli metsämanin kodin tuvassa jo ennen manin syntymää.
Suvulla oli myös varaa kesämökkeihin, kalliorantoihin, pikaven
Mehtolaan television hankki Ari vasta aikuistuttuaan
Eihän meilläkään joidettu telkkaria katsomaan sitä käytiin viikseen vedossa jo varhain eikä ollut aikaa eikä haluja leikkiä Omit kostakaa.
Nyt metsämanilla on mahdollisuus olla sukunsa miesten mittainen mies joka miesten mitta näkyy ja kuuluu niitolla ollessaan vaikka niitolla oleminen kestää vain yhden iltapäivän ja viisi videota
Saatan olla niitolla:
https://youtu.be/dqmtg2MiuD0?si=0LZ5ZOdx0FWiTZ0i
Seiväskanki öykkää niitolla:
https://youtube.com/shorts/M53hwpeDk_k?si=RgrdYJ_Jz97m3mtk
Tuollainen metrin leveä niitto kyllä yhtä tyhjän kanssa josta varmaan valitus kun odotettu sitten piennar murskain niittokonetta ojien penkkoihin asti.
Varmaan mahtitila jos vielä kouluaikana ollut vielä puimakone ja heiniä seipäille vielä 90 luvulla?
Ei tainnut pirrekään vierailla markkinoilla kyläläisiä tervehtimässä?
Nousoo Enolan vuokra jos erehtyy markkinoille menemään?
Ei oo johtava tupettajakaan kovin suosittu kylällä. Onko saanut yhtään oikeaa ystävää.
Mistä tunnet sä ystävän.
Aivan järjetön ajatus on niittosilppurin torven tekijällä ollut ajatus puhaltaa tievarsilta rikkakasvit pelloille, metsiiin ja pihoille?
Ennen tehtiin, ja niitto silppureihin oli myös saatavisssa olkilippa joka ohjasi silputtavan kasvuston silppurin taakse kohti maata.
Niittosilppureissa oli myös silppurin työleveyttä vastaavat säädettävät vastaterät joiden etäisyyttä leikkuuteristä muuttamalla silpun pituutta pystyi säätämään.
Kesäkuun loppuun mennessä tai aivan kesäkuun vaihtuessa heinäkuuksi ehtivät siementää erityisesti nopeakasvuiset yksivuotiset rikkakasvit sekä osa talvehtivista lajeista. Tehokkain torjunta vaatii kitkemisen tai niiton ennen tätä ajankohtaa.
Jo niittomiehen järjen pitää sanoa, ettei tienvarsilla kasvavien rikkakasvien ja vieraslajien siemeniä lingota metsiin, eikä pelloille.
Tienvarsien niittoja on siirretty tietoisesti myöhempään kesään ja syksyyn erityisesti luonnon monimuotoisuuden vuoksi. Myöhäisellä niitolla suojellaan pölyttäjiä ja muita hyönteisiä sekä annetaan tienvarsien kasvien kukkia ja tuottaa siemeniä seuraavaa vuotta varten.
Tässä ovat tärkeimmät syyt kehityksen taustalla:
Pölyttäjien turvaaminen, perhoset, kimalaiset ja mehiläiset tarvitsevat tienpientareiden kukkia ravinnokseen. Kesäkuun alussa tehtävä niitto tuhoaisi kukkaloiston ja veisi hyönteisiltä ravinnon.
Kun niitto aloitetaan vasta heinä-elokuussa, kasvit ehtivät kukkia rauhassa ja levittää siemenensä maahan. Tämä ylläpitää tienvarsien rikasta niittylajistoa.
Tuo ko pöllyyttäjä välittää hyönteisten ja kasvien kohtalosta? Nuin.