Mä en pysty tähän enää...nimittäin tähän helvetin teeskentelyyn ja pahan olon peittämiseen! Mä oon 17,asun kotona äidin ja siskon kanssa,isoveli on muuttanu kotoa ja isä asuu ulkomailla.Vanhemmat ei oo eronnu,mut isällä on vaan semmonen työ et aina välillä pitää muuttaa ulkomaille.
No mun elämä on semmosta...paskaa,mutta kukaan ei usko sitä koska näyttelen niin hyvin ilosta pikku tyttöä!Jos äiti vaan tietäis mitä mun elämä oikeesti on!!!Mä juon niin paljon,niin usein,poltan röökiä sairaasti ja panen kaikkia...Hmmm...Mua kiusattiin yläasteella pahasti...itsetunto on vieläki nollassa.Viinaan mä upotan murheeni...Vittu kaikki on niin paskaa mun elämässä!!!Must alkaa tuntua että mä haluun jotain vahvempaa kohta...viina ei riitä...Pahinta on että mun äiti ei tiedä yhtään mitään tästä mun toisesta elämästä...siitä joka vaan juhlii ja makaa kaikkien kaa kilpaa..Ja se on mun mielestä vaikeinta!Mä esitän niin helvetin hyvin!!Aina välillä tulee semmonen olo et nyt mä repeen ja alan vaan huutamaan et "vittu ämmä et sä tajua mitään mun elämästa et sä oo huomannu et mä yritin tehä itsemurhan seiskalla ja et mä olin niin masentunu et mä itkin itteni uneen sillon joka yö"!!!!Kukaan ei tajua miltä musta tuntuu ku isä asuu jossain saatanan afrikassa..voi vittu mä koht sekoon!!! Mä en kertakaikkiaan jaksa enää tätä kaksoiselämää!!Mul on yks poikakaveri..heh..naurettavaa sanoo noin ku se asuu jossain tammisaaressa ja mä petän sitä koko ajan muitten kaa!No niin...mä en ymmärrä sitäkään et mä oon 17 ja poikakaveri 17 ja en saa mennä yöks sen luo!Voi vittu äitikulta ku se selittää että joo "oot ihan liian nuori menemään yöks tuntemattoman pojan luo ja et en haluu et sit sä tuut raskaaks" voi saatana ku mua alkaa naurattaan ku se sanoo ton...tietäisitpä äiti vaan!!Nojoo..must kyl tuntuu et ehkä oon raskaana..mut joo ihan sama!Mul ei oo ketään kenen kaa jutella tästä tai mitään,mä en kestä tätä enää!!!Mä asun helsingissä ja koulu alkaa syksyllä mut ajattelin ehkä vaan jättää kaikki ja muuttaa tammisaareen.Mut nyt pitäis varmaan mennä..Kai mä viel pärjään yksin tän kaa ku tähänki asti oon selviytyny,katotaan..moi
No mun elämä on semmosta...paskaa,mutta kukaan ei usko sitä koska näyttelen niin hyvin ilosta pikku tyttöä!Jos äiti vaan tietäis mitä mun elämä oikeesti on!!!Mä juon niin paljon,niin usein,poltan röökiä sairaasti ja panen kaikkia...Hmmm...Mua kiusattiin yläasteella pahasti...itsetunto on vieläki nollassa.Viinaan mä upotan murheeni...Vittu kaikki on niin paskaa mun elämässä!!!Must alkaa tuntua että mä haluun jotain vahvempaa kohta...viina ei riitä...Pahinta on että mun äiti ei tiedä yhtään mitään tästä mun toisesta elämästä...siitä joka vaan juhlii ja makaa kaikkien kaa kilpaa..Ja se on mun mielestä vaikeinta!Mä esitän niin helvetin hyvin!!Aina välillä tulee semmonen olo et nyt mä repeen ja alan vaan huutamaan et "vittu ämmä et sä tajua mitään mun elämästa et sä oo huomannu et mä yritin tehä itsemurhan seiskalla ja et mä olin niin masentunu et mä itkin itteni uneen sillon joka yö"!!!!Kukaan ei tajua miltä musta tuntuu ku isä asuu jossain saatanan afrikassa..voi vittu mä koht sekoon!!! Mä en kertakaikkiaan jaksa enää tätä kaksoiselämää!!Mul on yks poikakaveri..heh..naurettavaa sanoo noin ku se asuu jossain tammisaaressa ja mä petän sitä koko ajan muitten kaa!No niin...mä en ymmärrä sitäkään et mä oon 17 ja poikakaveri 17 ja en saa mennä yöks sen luo!Voi vittu äitikulta ku se selittää että joo "oot ihan liian nuori menemään yöks tuntemattoman pojan luo ja et en haluu et sit sä tuut raskaaks" voi saatana ku mua alkaa naurattaan ku se sanoo ton...tietäisitpä äiti vaan!!Nojoo..must kyl tuntuu et ehkä oon raskaana..mut joo ihan sama!Mul ei oo ketään kenen kaa jutella tästä tai mitään,mä en kestä tätä enää!!!Mä asun helsingissä ja koulu alkaa syksyllä mut ajattelin ehkä vaan jättää kaikki ja muuttaa tammisaareen.Mut nyt pitäis varmaan mennä..Kai mä viel pärjään yksin tän kaa ku tähänki asti oon selviytyny,katotaan..moi
Vastaukset 9
Vanhimmat
ei tarvitse yrittää esittää sankaria. hae apua terveyskeskuksen kautta. voit hoitaa itsesi kuntoon ja sinulla on mahdollisuus aloittaa alusta.
Mäki elän kaksoiselämää. Mut mä tykkään toisaalta siitä et saan sumuttaa mutsii ihan kypäl. Vaikka onhan se ihan sairaan rasittavaa et on yrittäny tyyliin eilen itsarii ja sit mutsi vaan kehuu kuinka hyvin voin. Sillon tosiaan tekis mieli huutaa. Mut mä elän kumminki mieluummin näin ku et kertoisin.
En kannata vanhemmille kertomista(tietysti riippuu vanhemmista), mut mun mielestä sun kantsis mennä terkkarille ja sanoo et menee paskasti. Sit se ohjaa sut nuorisopsykiatriselle poliklinikalle ja siel voit käydä ilman sun vanhempien tietoo.
mulla on useampi sisarus ja sama juttu että isä oli lähes aina pois. Tilanne oli siinä eri kun sulla, että meillä on äidin kanssa aivan mahtavat välit (ollaan kaikki tyttöjä) ja äiti on ollut se, joka on huolehtinut mm siitä että me tiedetään ehkäisystä ja huolehtinut että meidän on helppo huolehtia se kuntoon. me ollaan saatu kotona ottaa alkoholia jos on haluttu ja onpa meille sitä ostettukin. Koskaan ei ole kellään mennyt överiksi asti ja se ei ole nyt sellainen tabu tai "salainen juttu". Röökiä on poltettu salaa ja siitä on ollut hyvin negatiiviset mielipiteet vanhemmilla, mutta koskaan eivät ole suoraan mitään sanoneet päin naamaa, mutta negatiiviset mielipiteet on "ujutettu" alitajuntaan. olen jo reilusti yli kahdenkymmenen ja onnettomien miessuhteiden ja salasauhuttelun jälkeen voinut mahtavasti elämässä. Minulla on mies, korkeakoulututkinto, maailman ihanin pieni poika, en polta ja juon silloin tällöin. Siskolle ei ihan käynyt samoin, sairastui vakavaan masennukseen, yritii itsemurhaa, viilteli ja vahingoitti itseään. Monen monta vuotta on tässä paranneltu ja juostu terapiassa koko perheenkin voimin. N. 5-6 vuoden jälkeen hän on jotenkin tolpillaan, lääkkeitä tarvitsee yhä, ja on taipuvainen alkoholin käyttöön, polttaa tupakkaa joskus enemmän, joskus vähemmän ja tuntuu sekoavan aina mitä uskomattomimpiin miehiin, yleensä huumeiden käyttäjiin, alkoholisteihin yms - toistaiseksi luojan kiitos älynnyt aina lopettaa suhteen ja vannoo ettei ala käyttää huumeita. Lukion hän lopetti kesken, ei ole saanut mitään töitä nekin missä on, ei jaksa olla niissä. Tulevaisuudesta ei ole mitään tietoa.
Mitä tahdon sanoa on se, että kun vielä olet jotenkin tolpillasi, sinun on vielä mahdolista hakea/pyytää ja saada apua ajoissa. Olet jo sen ikäinen, että osannet ottaa vastuuta itsestäsi. Nuoruuden tuskaa kokee jokainen, mutta kannattaa miettiä, kannattaako ylpeyden takia uhrata mahdollisesti koko tulevaisuutensa. vaikka mutsi ei ihan ymmärräkkään, niin ei kai kannata lakata yrittämästä. Kärsisitkö ihan hirveästi jos myöntäisit että isää on ikävä ja sisällä asuu pieni tyttö joka vaan kaipaa halausta? kaipaa sitä että äiti ymmärtää ja antaisi olla sellaisten ihmisten kanssa (poikaystävä) joiden kanssa on hyvä olla? Enemmän pitää itsestään välittää kuin nyt teet! Siskoni tulevaisuus on epävarma sen takia että hän ei osannut huutaa apua ajoissa. Tiedän että masennuskin on salakavala sairaus, mutta kun tiedät noin paljon omista tunteistasi ja elät kaksoiselämää, tiedät tasan tarkkaan mitä sinulla on kerrottavana muille. "Äiti en pärjää yksin" täydestä sydämestä sanottuna pitäisi vaikuttaa asiaan? Nyt kaikkien pienten vastoinkäymisten kasaantuessa ja fyysisten oireiden takia lääkärissä juostuani lääkäri ehdotti masennuslääkkeitä. Heräsin vasta todella alitajunnassa kummitelleeseen ajatukseen henkisestä väsymisestä. Olen kertonut kaikille avoimesti asiasta ja varasin ajan psykologilta - haluan arvion siitä, mikä on kyseessä, onko se masunnus tai jopa vakaa masennus, onko syytä syödä lääkkeitä jne. Siitä että ei kerro henkisestä huonosta olosta kärsii loppuviimeksi itse kaikkein eniten. Arvokkainta mitä sinulla on on loppuviimeksi sinä itse!
niin meillä vasta nyt vuosien päästä puhuttiin siitä kuinka kaikilla meillä tytöillä oli isää ikävä aina kun oli pois ja kuinka moneen ongelmaan kaipasi isän tukea, vaikka tyttö olikin. Ehkä yllättävintä oli tajuta, että yhtä vähän kun oli itse asiaa ajatellut, niin yhtä vähän isä oli tajunnut sitä kuinka paljon häntä olisi kuitenkin tarvittu ja mikä oli lapsen ja nuoren mieli isän kaipuun takana. Ja se tunne kun vanhempi on poissa ja ehkä kaukanakin, se pelko jota tunnet, että tuleeko se koskaan takaisin, näenkö sitä enää koskaan on paljon vahvempana läsnä kuin silloin kun vanhempi on lähellä töissä... Sittemmin välit ovat paljonkin lämmeneet ja läheistyneet isän kanssa. Yksi tunteista on kuitenkin jonkinlainen sääli isää kohtaan, joka uhrasi koko perheensä tai ainakin osittain työelämälle. Isän työn takia meillä oli rahaa sen verran kun oli, mutta hänkin korkeastikoulutettuna olisi löytänyt muutakin. Sekin vielä lisää hylätyksitulemisen tunnetta -isällä olisi ollut mahdollista valita toisin mutta hän ei valinnut... vaikeita tunteita, mutta lämpimästi suosittelen puhumaan niistä nyt. Mutta kuten sanottua, ylepydelle tai marttyriasenteelle älkää tlevaisuuttanne uhratko.
Tuo ikä on juuri tuommoinen, yllättävän monilla. Minä olin samanlainen, tosin ne "panemisjutut" oli sellaisia ja tällaisia, perättömiä juoruja kulki minusta enemmän kuin mikä totta oli. Halusin vilpittömästi löytää poikaystävän ja hyvän sellaisen, mutta tosielämä meni jokseenkin sillä tavalla kuin sinäkin kuvailet. Se että nuoret miehet halusivat minut seksilelukseen ja kiertopalkinnokseen satutti valtavasti. Ei siitä nöyryytetyksi tulemisen ja häpeilyn sekä salailun tunteesta päässyt eroon kokonaan aikuisenakaan.
Ole onnellinen jos sulla on äiti joka välittää olla ystävällinen sulle eikä hajota ja riistä sua haukkumalla tai huutamalla, kuten minun äiti teki kun olin ikäisesi. Karkasin kotoa heti kun "sopivan" tuntuinen poikaystävä löytyi. Valinta oli kaikkea muuta kuin oikea,lopulta selvisi sekin, kun poikakaverin pää sekosi tavalla, joka teki elämästäni helvetin. Traumat tuosta pakosuhteesta ovat syvällä, kun lapsikin syntyi ja mies oli mielipuolinen minua kohtaan. Seksi ja sairaalloinen mustasukkaisuus oli ne sanat, jotka hänen elämäänsä hallitsi ja tuhosi minunkin elämääni. Olimme hetken naimisissa. Yritin rakentaa kulisseja sellaiselle perustalle elämässä, joka ei toiminut. Kulisseistahan usein on kyse, kun halutaan suojella itseä tai perheen mainetta ja kunniaa muiden silmissä ja rakentaa hyvä imago itsestä. Vaikka salattu totuus olisi kuinka rankka.
Taidat siis pystyä esittämään kilttiä tyttöä paljon paremmin, ainakin jollain tavalla..joskus sinun iässäsi minulle tuli yhtäkkiä yksi ainokainen lause mieleen, joka on maailman tärkein lause. Muista, siis maailman tärkein: 'tärkeintä on, että jaksaa elää'.
Tuo lause on väijynyt mielessäni tämän jälkeen tilanteissa, joissa en olisi jaksanut elää ollenkaan. Se on hyvä oljenkorsi, mistä pitää kiinni, kun on tosi hankalaa. Ja varmaa on, että elämäntilanteesi tulee muuttumaan vielä paremmaksi, kun jaksat pitää aina kiinni tärkeimmistä päämääristäsi, vaikka kuinka paljon eläisit kaksoiselämää.
...ja ollut jo sua nuorempana masentunut. En ole alkanut syömään lääkkeitä kuin vasta 3 ja puol vuotta sitten, ja silloin tulikin sellaiset dropit, että nukuin 3 vuotta päivät yöt. Valehtelen edelleenkin siitä, että olen sen verran viitseliäs, että kävisin lenkeillä tai ylipäätänsäkin ihmisten ilmoilla, vaikka oikeasti päiväni kuluvat peiton alla sängyssä. Olen yksin ja sillä sipuli. En tahdo tavata ihmisiä!
Onni on vakio. Se on sanonta ja sekin voi toimia tosi kipeessä tilanteessa toivonkipinänä. Elikkäs jos olet kokenut paljon kovia ja jos sielusi harsoa on haavoitettu niin voit odottaa tulevaisuudelta paljon enemmän onnea ja sitä hyvää mitä monet ei löydä tai työntää pois tajuamattaan kuinka oleellista se on meille kaikille tässä maailmassa missä on paljon muuta kuin pinta ja materia, jokin semmonen mikä on meille kaikille tarkotettu ja se on niin kovin syvällinen mutta samalla niin lähellä sinun identiteetissäsi, sielujen ja "oman hengen" syvyyksissä, mihin mikään muu ei yltä eikä se aukene muulle paitsi RAKKAUDELLE. Se on vaa että harva sen tajuaa ennen kun on koettu jotain semmoista mistä ei pääse yli omin selviytymiskeinoin, täytyy myöntää rajallisuutensa ja avata sydämmensä ja mielensä sille ihmeellisyydelle mikä ei kuitenkaa edes sitä ole vaan jotai niin vakaata, pyyteetöntä,aitoa,turvallista,jännää,kaunista,voimallista ja rakkauden tsisäistä voimaa.
Siis muista että onni on vakio ja sitä tulee tulevaisuudessa viimeistään myöhemmin vaikka sen odottelu onkin raskasta niin se kannattaa. Älä siis odota vaan tiedä että se tulee,luo se itsellesi mieleesi semmoisena ja myös se sinulle tulee.
Tilaa auringonlapsena maailmankaikkeudelta iloa,valoa,voimaa ja ennen kaikkea rakkautta ja eikös sanonta ole etää sitä saa mitä tilaa joten näin tapahtukoon ja luota siihen. niin sen saa.
Voimia kaikille siskoille ja veljilleni ja muistakaa vaikka tie olisi kivinen niin mä kuljen sen. Yhdessä se koetaan ja selvitään.
Maailmassa on paljon tunteita ja ajatuksia mutta vahvin,väkevin ja voimallisin niistä on rakkaus ja ei se edes ole tunne vaan jokin paljon voimakkaampia mikä tulee sisältä. Ei sitä voi selittää sen voi kuvitella,tietää ja kokea.Ilo ja suru on tunnetta...ohi menevää...rakkausjotai parempaa ja suurempaa...sitä me eletään,tehdään ja toivotaan...RAKASTETAAN ja uskotaan parempaa, toivotaan sitä mitä sydän tosissaan halajaa...
Voimia ja RAKKAUTTA teille kaikille, Siskot ja Veljet!!!
Onni on vakio. Se on sanonta ja sekin voi toimia tosi kipeessä tilanteessa toivonkipinänä. Elikkäs jos olet kokenut paljon kovia ja jos sielusi harsoa on haavoitettu niin voit odottaa tulevaisuudelta paljon enemmän onnea ja sitä hyvää mitä monet ei löydä tai työntää pois tajuamattaan kuinka oleellista se on meille kaikille tässä maailmassa missä on paljon muuta kuin pinta ja materia, jokin semmonen mikä on meille kaikille tarkotettu ja se on niin kovin syvällinen mutta samalla niin lähellä sinun identiteetissäsi, sielujen ja "oman hengen" syvyyksissä, mihin mikään muu ei yltä eikä se aukene muulle paitsi RAKKAUDELLE. Se on vaa että harva sen tajuaa ennen kun on koettu jotain semmoista mistä ei pääse yli omin selviytymiskeinoin, täytyy myöntää rajallisuutensa ja avata sydämmensä ja mielensä sille ihmeellisyydelle mikä ei kuitenkaa edes sitä ole vaan jotai niin vakaata, pyyteetöntä,aitoa,turvallista,jännää,kaunista,voimallista ja rakkauden tsisäistä voimaa.
Siis muista että onni on vakio ja sitä tulee tulevaisuudessa viimeistään myöhemmin vaikka sen odottelu onkin raskasta niin se kannattaa. Älä siis odota vaan tiedä että se tulee,luo se itsellesi mieleesi semmoisena ja myös se sinulle tulee.
Tilaa auringonlapsena maailmankaikkeudelta iloa,valoa,voimaa ja ennen kaikkea rakkautta ja eikös sanonta ole etää sitä saa mitä tilaa joten näin tapahtukoon ja luota siihen. niin sen saa.
Voimia kaikille siskoille ja veljilleni ja muistakaa vaikka tie olisi kivinen niin mä kuljen sen. Yhdessä se koetaan ja selvitään.
Maailmassa on paljon tunteita ja ajatuksia mutta vahvin,väkevin ja voimallisin niistä on rakkaus ja ei se edes ole tunne vaan jokin paljon voimakkaampia mikä tulee sisältä. Ei sitä voi selittää sen voi kuvitella,tietää ja kokea.Ilo ja suru on tunnetta...ohi menevää...rakkausjotai parempaa ja suurempaa...sitä me eletään,tehdään ja toivotaan...RAKASTETAAN ja uskotaan parempaa, toivotaan sitä mitä sydän tosissaan halajaa...
Voimia ja RAKKAUTTA teille kaikille, Siskot ja Veljet!!!
Onni on vakio. Se on sanonta ja sekin voi toimia tosi kipeessä tilanteessa toivonkipinänä. Elikkäs jos olet kokenut paljon kovia ja jos sielusi harsoa on haavoitettu niin voit odottaa tulevaisuudelta paljon enemmän onnea ja sitä hyvää mitä monet ei löydä tai työntää pois tajuamattaan kuinka oleellista se on meille kaikille tässä maailmassa missä on paljon muuta kuin pinta ja materia, jokin semmonen mikä on meille kaikille tarkotettu ja se on niin kovin syvällinen mutta samalla niin lähellä sinun identiteetissäsi, sielujen ja "oman hengen" syvyyksissä, mihin mikään muu ei yltä eikä se aukene muulle paitsi RAKKAUDELLE. Se on vaa että harva sen tajuaa ennen kun on koettu jotain semmoista mistä ei pääse yli omin selviytymiskeinoin, täytyy myöntää rajallisuutensa ja avata sydämmensä ja mielensä sille ihmeellisyydelle mikä ei kuitenkaa edes sitä ole vaan jotai niin vakaata, pyyteetöntä,aitoa,turvallista,jännää,kaunista,voimallista ja rakkauden tsisäistä voimaa.
Siis muista että onni on vakio ja sitä tulee tulevaisuudessa viimeistään myöhemmin vaikka sen odottelu onkin raskasta niin se kannattaa. Älä siis odota vaan tiedä että se tulee,luo se itsellesi mieleesi semmoisena ja myös se sinulle tulee.
Tilaa auringonlapsena maailmankaikkeudelta iloa,valoa,voimaa ja ennen kaikkea rakkautta ja eikös sanonta ole etää sitä saa mitä tilaa joten näin tapahtukoon ja luota siihen. niin sen saa.
Voimia kaikille siskoille ja veljilleni ja muistakaa vaikka tie olisi kivinen niin mä kuljen sen. Yhdessä se koetaan ja selvitään.
Maailmassa on paljon tunteita ja ajatuksia mutta vahvin,väkevin ja voimallisin niistä on rakkaus ja ei se edes ole tunne vaan jokin paljon voimakkaampia mikä tulee sisältä. Ei sitä voi selittää sen voi kuvitella,tietää ja kokea.Ilo ja suru on tunnetta...ohi menevää...rakkausjotai parempaa ja suurempaa...sitä me eletään,tehdään ja toivotaan...RAKASTETAAN ja uskotaan parempaa, toivotaan sitä mitä sydän tosissaan halajaa...
Voimia ja RAKKAUTTA teille kaikille, Siskot ja Veljet!!!