kaikki on elämässä hyvin. luin kuin hullu koko kevään pääsykokeisiin ja nyt on sitten kaikki hyvin, pääsin valtsikaan. kaikki on muutenkin ihan kohdallaan, mistään ei juuri ole puutetta -ystävistä eikä maanpäällisyyksistä. mutta viimeisen kuukauden ajan on sormet työntynyt kurkkuun lähes joka toinen päivä. olen aika sopusuhtainen 58/170, syön erittäin terveellisesti, puuroa joka aamu, vain ruisleipää, kasviksia, kalaa, hedelmiä, maitotuotteita. mutta joka kerta kun syön jotain herkkua (esim. tänään puoli litraa jäätelöä ja 100g irtokarkkeja) pakotan itseni oksentamaan kaiken ulos. hälyttävintä on se, että kauppaan kävellessäni tiedän jo mitä tapahtunee, kun otan jäätelöä lisää ajattelen että nopeasti nyt syön tämän ennen kuin grammakaan siitä ehtii sulaa elimistööni. kun syön normaaliruokaa, minulla ei käy mielessäkään oksentaa, mutta heti kun on jotain epäterveellistä oksennan kaiken ulos niin että sattuu. haluan eroon tästä kamalasta asiasta. tiedän että sitä ei tapahdu jos en vain osta herkkuja mutta ei sekään ole normaalia. töissä tarjottiin kakkua enkä voinut ottaa koska ajattelin että en mitenkään voi oksentaa töissä...siinä sitten kaikki ihmeissään pällistelivät minua kun en ottanut kakkua vaikka aihetta oli...se oli todella noloa. onko muita kohtalontovereita? tai neuvoja?
kahdenlaista bulimiaa...
onko olemassa?
7704
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kuulostaa jotenkin tutulta :) Mä saatan oksentaa ottamani jälkiruuan, mutta jätän sen "terveellisen ruuan" sisälle.. En oikein tiedä vinkkejä, itse oon jättänyt nyttemmin ottamatta sitä makeaa, kun tietää kuitenkin mitä sille tapahtuu :/ Voimia!!
olen aina miettinyt kun palstoilla joku kertoo 'tekstin olevan kuin itsensä kirjoittama'. Nyt löysin itse sellaisen. Olen itsekkin yrittänyt löytää vastausta omaan ongelmaani. Jotenkin on tarvetta tietää/diagnosoida omaa ongelmaansa.
Sen lisäksi että toisinaan oksentelen 'epäterveelliset ainekset' pois, oksennan myös terveellistä safkaa jos olen syönyt mielestäni liikaa. Tai on ähky olo vaikken ahmikkaan.
Olisi kivaa jatkaa keskustelua kohtalokavereiden kanssa..
Melina
no niin...nyt mäkin olen jo päässyt siihen vaiheeseen että ulos tulee ihan perusruokakin, jos sitä tuntuu olevan tullut syötyä liikaa. esim. tänä aamuna...puuroa, 2 ruisleipää ja 2 jugurttia....se oli ihan liikaa (ajattelin tuolloin) kun yleensä syön vain leivän tai puuroa. tää on nyt niiiin kamalaa etten jaksa....joka kerta ajattelen että nyt on vihon viimeinen kerta! huomenna en enää tee tätä! alkaa tuntua että ainoa keino olisi olla koko ajan jonkun kanssa (esim. poikaystävän) silloin en syö kuin juuri sen verran kuin itseni sallin enkä myöskään oksenna.
mites siellä sujuu?
ma haluan vain laihtua..oon jo tehnyt itselleni tavoitteet ja mita saan palkinnoksi kun niihin paasen. en ole nyt oksennellut, jotenkin pidan sita niin hirveena itsekurin puutteena, ruuan tuhlauksena.. lisaksi oon nahnyt painajaisia hampaideni tilasta.. samoin on suolanalkaa joten kai makin olen saanut elektrolyytit sekasin..
mulla ei oo ees mitaan rotia vaikka poikaystava olis paikalla.. oon hyvin hiljainen oksentaja joten jos ahdistaa liika ruoka niin oon kaynyt oksentamassa. viimeisimmasta on kait yli viikko jo. kunhan paino alkaisi putoamaan noilla normaaleilla keinoilla niin ehka paasen tastakin itseinhon muodosta..
Melina
p.s makin olen oksennellut kylla kunnon ruokaa, jos olen mielestani sita liikaa syonyt..
...ihan oikeesti. jos oot jo yli viikon ollut oksentamatta niin se on tosi hieno juttu! tiedän tiedän...oksentamiseen retkahtaminen on todella helppoa. mä iloitsen jo siitä että en ole tänään oksentanut. se johtuu aika pitkälti kyllä varmaan siitä että olin poikaystävän kanssa koko päivän ennen duunia olen syönyt todella VÄHÄN.
En ymmärrä miten voit oksentaa niin, että joku toinen on seinän toisella puolella. luulen että naapuritkin kuulevat kökimiseni, ja meikit levii poskille ku silmät ja nenä vuotaa vettä ja koko naama on ihan yrjössä...ja tuntuu että se oksennuksen haju (etenkin sormista) ei lähde millään...?
mä en tiedä edes tarviiko mun laihtua. ihmiset sanoo että olen hoikka jne. luulen että tää on nyt sitten enemmän just sitä että haluan hallita elämääni. välillä tosin saatam ajtella että nyt haluan jumalauta painaa 50kg (nyt elopaino on noin 56-58) ja sitten ajattelen että no siitä olisikin helppo pudottaa vielä 5 kiloa, mikä sudenkorento olisinkaan...
ihan mielenkiinnosta kysyn että millaset tavoitteet olet asettanut itsellesi ja onko ne siis ihan realistiset?
eipä tässä maailmassa olisi herkkuja olemassakaan, eikö? ja olit ihan oikeessa siitä rahan tuhlauksesta...pistää kyllä vituttamaan...
-eva-
ma muistanun krapulassa oksensin niin ystavani jonka luona oli ihmetteli miten hiljainen olen. ei voinut kun naurahtaa mokomalle kehulle. vittu mika taito mullakin on..eiku seuraavaan cv hen. hehheh.
ma en ole hoikka mutten ylipainoinenkaan. vihaan kuitenkin loysaa kroppaani ja haluaisin olla hoikempi. ihailen eteerisen hoikkia hippityttoja ja inhoan niita monia pilalle menneita kuvia minusta joissa naytan pullaposkiselta hamsterilta jolla on viisi leukaa, liian isot tissit, maha roikkuu ja kadetkin on kamalat.
tiedan miten epaterveellista on omenavuus ja haluankin keskivartalostani eroon. laihduin ennen uutta vuotta aika paljonkin koska erosin poikaystavastani ja aloitin uuden harrastuksen. nyt kun olen loytanyt uuden rakkauden, ruokakin taas maistuu ja harrastusta en ole uudella paikkakunnalla viela jatkanut. lisaksi teen pelkkaa yovuoroa joten vapaa-aika menee paljolti yovuoroista toipumiseen..
mun tavoitteet.. kaipa taalla voi mainita kun ei tama muutenkaan ole kovin fiksu palsta.. realistisia ne eivat taida olla.. olen 160 pitka tai lyhyt ja painan nyt 60. tavoitteeksi oon laittanut 47. liian vahan tiedan. mun osalta laihtumisen tavoittelu on myos sita etta haluan etta vanhempani nakevat mita ovat mulle tehneet. (se on pidempi juttu mutta lyhykaisyydessaan olen riidoissa ollut vuosia, valilla paremmat valit, valilla huonommat kuten nyt..) haluan etta hoikistuminen huomataan. haluan etta joku pitaisi musta huolta enka aina mina olisi se vahva.
haluan onnistua edes jossain..
Melina
Ei pitänyt mutta kun oon duunissa syönyt niin vitusti kaikkea paskaa, en ole nyt muutamiin viikkoihin oksennellut ollenkaan. Kai mä nyt sen itsekkin tajuan että oksentaminen ei ole laihdutuskeino ja se on sairasta mut ei mahda mitään. En jaksa tätä lihoamista, inhoan olla turpea. Miksi vitussa en vaan voi olla syömättä ja aloittaa treenaamista, niin en lihoisi. Vitun itsekurin puute.
Mites sulla menee? Oon täällä käynyt katselees, jos susta kuuluis jotain.. olisi kiva jatkaa ajatustenvaihtoa ja vaikka tsemppausta tällaisen paskamaisen tavan lopettamiseksi..
Melina