Miksi vasemmiston kannatus on noussut?

Jos asian kääntää vähän toiseen näkökulmaan, niin eikä ole vaikeaa nähdä, että miksi yhä pienempi osa maksaa kaikki verot ja Kiky kulut. Yhä vähempiä osallistuu maksamiseen ja maksut siirtyy jo ja kaikkien eniten maksaville. Eli vähemmän tienaavat voivat itse päättää mihin rahansa käyttää ja ne jotka maksaa veroista suurimman osan, niin heidän puolestaan vasemmiston pitäisi päättää se, että minne heidän rahansa käytetään. Tätä jakohan ollaan käyty viimeiset 40 vuotta. Välillä tapeltu siitä, että onko kauranpaketin hinnan jako oikea vai väärä, maajussille lisää tukea, vai lisää tulonsiirtoja toiseltamme toiselle.. Pahin kuitenkin on se, että nyt äärioikeista saa bensaa liekkeihin vasemmiston toimesta, vasemmisto äärioikeiston toimesta, keskustelu kadonnut ja yhä tyhmempi osa kustakin kansasta nousee päättämään asioista. Tämä nähdään USAssa, meillä säälittävänä persujen kommentointina Espanjan pakolaiskriisiin ja ehkä vielä pahempi, Maokommunistien kannatus Brysselissä on kasvanut erittäin korkealle. Ei varmaan tarvitse olla tiedemies, että alkaa näkemään sen, että mihin tämä johtaa.. Loputon asioiden polarisointi, meidän mielisairas naapurin diktaattori sairaana "äitivenäjä" ja "alkuvenäjä" idioottimaisuitenaan.. Ehkä olisi aika vetää vähän näitä vasenoikea liinoja löysemmälle ja alkaa katsomaan asioita taas yksilön oikeuden näkökannasta ja samalla antaa muitakin näkökantoja keskusteluun, kuin ainoastaan "rasistikortti" tai "natsikortti", tai "kommunistikortti/vasemmistokortti".. Historia näyttänyt meillä loputtoman repimisen lopputuloksen ja näyttää sitä edelleen USAssa ja Venäjällä, ihan tänä päivänä.

Oikeudenmukaisuus kunniaan

Kyllähän Kiky-sopimus loi lisää työpaikkoja, paransi Suomen kilpailukykyä ja korjasi valtion taloutta. Hallituskauden lopulla työllisyysaste oli noussut merkittävästi, vienti veti ihan hyvin ja valtion velkaantumisen kasvu oli taitettu.

Ei se sopimus sanelu ollut, vaan neuvottelujen tulos, ulos jäivät vain kaikkea aina änkyröivä AKT sekä Rakennusliitto. Työajan pidennyksen ja vuoden palkkojen jäädyttämisen vastapainoksi työn verotusta kevennettiin, ja iso osa työssä olevista kannatti sopimusta. Vaihtoehtona olisi ollut tietysti veronkevennyksistä luopuminen ja valtion menojen isot säästöt.

Julkisen sektorin lomarahojen leikkaus samalle tasolle kuin yksityisellä oli kyllä enemmänkin tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta kohti vievää kuin sitä vähentävää, mutta tottakait pitkiin lomiin ja niitä vastaaviin lomarahoihin tottuneille se oli ikävää. Iso osa yksityisen puolen työntekijöistä ei vieläkään katso hyvällä julkisen puolen 3 viikkoa pidempiä lomia ja kovempia lomapalkkoja.

Pienituloiset eivät ole joutuneet maksajiksi, vaan heille muilta veronmaksajilta siirrettyjen tukien määrä on vähentynyt. Se ettei saa muiden ansaitsemia rahoja niin paljon kuin ennen ei ole maksajaksi joutumista eikä epäoikeudenmukaisuutta. Päinvastoin, se on oikeudenmukaisuutta maksajia kohtaan. Pienituloiset eivät käytännössä maksa valtion tuloveroa, ja vuosi vuodelta nettomaksajien määrä supistuu. Nettomaksajia on edelleen selkeästi vähemmän kuin tukien saajia, mikä ei millään voi olla pitkään kestävä kehitys.

Kolme vuotta kesti kääntää Marinin "hurlumhei, rahaa on" hallituksen saavutukset talouskasvuksi, vaan niin nyt on käynyt.

Pienet sopeutustoimet, kohtuulliset työnteon kannustimien vahvistamiset ja työ julkisen talouden vakauttamiseksi ovat olleet ehkä poliittisesti vaikeita ratkaisuja, mutta ne oavt palauttaneet luottamuksen Suomen talouteen ja luoneet pohjankasvulle. Se työ, mitä nykyinen hallitus on määrätietoisesti tehty välittämättä poliittisista irtopisteistä, kantaa hedelmää.

Pienituloisen paras keino saada omat tulonsa paremmalle tolalle on työllistyminen. Talouden suunnan muutos kääntää hiljalleen myös työllisyyden kasvuun. Työpaikkoja syntyy, ja työhalukkaat saavat mahdollisuuden.

Meillä on iso, liian iso, joukko maahan tulleita, joille ei kovin helpolla työtä löydy, ei osaamisen eikä heidän työhhaluttomuuden vuoksi, ilman heitä meillä olisi varsin hyvä työllisyystilanne. SDP:n kannatus lepää aika pitkälle näiden maahanmuuttajien varassa, ja se on se riski joka SDP vetoiseen hallitukseen liittyy, jatketaan tukien jakamista ja vältellään kannustinloukkujen purkamista.

Koskaan ei ole epäoikeudenmukaista se, että patistetaan töihin vaikkapa etuuksia leikkaamalla