Sanna Marinin hallituskaudella (2019–2023) valtion talousarvioiden yhteenlaskettu nettolainanotto eli alijäämä oli noin 37 miljardia euroa. Riikka Purran valtiovarainministerikaudella (2023–) vuotuinen alijäämä on pysynyt korkealla tasolla ja kerryttää vuosina 2024–2027 arviolta noin 49–50 miljardia euroa lisää alijäämää.
Sanna Marinin kausi (2019–2023): Alijäämiä kasvattivat ennen kaikkea suuret ulkoiset kriisit – koronapandemia (2020–2021) sekä Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan (2022–2023), jotka vaativat poikkeuksellisia tukipaketteja, energiatukia sekä lisäpanostuksia maanpuolustukseen ja huoltovarmuuteen. Toisaalta korkotaso oli suuren osan kaudesta nollassa, joten velanhoitokustannukset olivat matalat.
Riikka Purran kausi (2023–): Alijäämää selittävät korkotason voimakas nousu (valtionvelan korkomenot nousivat nollasta yli 2–3 miljardiin euroon vuodessa), sote-uudistuksen tuomat rahoitustarpeet, heikossa suhdanteessa hidastunut verokertymä sekä lakisääteiset indeksitarkistukset. Vaikka Purran johdolla on tehty huomattavia säästöjä ja veromuutoksia, menopaineet ja korkokulut pitävät budjettialijäämän edelleen yli 10–12 miljardissa eurossa vuodessa.
Korkojenvaihtosopimukset (johdannaiset): Valtiokonttori käytti nollakorkovuosina korkojenvaihtosopimuksia, joilla osaa kiinteäkorkoisista lainoista muunnettiin vaihtuvakorkoisiksi (suojauksen korontarkistusväliä lyhennettiin). Tämä toi nollakorkoaikaan satojen miljoonien eurojen säästöt, mutta EKP:n nostaessa korkoja vaihtuvan koron osuus nosti valtion korkokuluja nopeammin kuin pelkät kiinteät lainat.
Sanna Marinin kausi (2019–2023): Alijäämiä kasvattivat ennen kaikkea suuret ulkoiset kriisit – koronapandemia (2020–2021) sekä Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan (2022–2023), jotka vaativat poikkeuksellisia tukipaketteja, energiatukia sekä lisäpanostuksia maanpuolustukseen ja huoltovarmuuteen. Toisaalta korkotaso oli suuren osan kaudesta nollassa, joten velanhoitokustannukset olivat matalat.
Riikka Purran kausi (2023–): Alijäämää selittävät korkotason voimakas nousu (valtionvelan korkomenot nousivat nollasta yli 2–3 miljardiin euroon vuodessa), sote-uudistuksen tuomat rahoitustarpeet, heikossa suhdanteessa hidastunut verokertymä sekä lakisääteiset indeksitarkistukset. Vaikka Purran johdolla on tehty huomattavia säästöjä ja veromuutoksia, menopaineet ja korkokulut pitävät budjettialijäämän edelleen yli 10–12 miljardissa eurossa vuodessa.
Korkojenvaihtosopimukset (johdannaiset): Valtiokonttori käytti nollakorkovuosina korkojenvaihtosopimuksia, joilla osaa kiinteäkorkoisista lainoista muunnettiin vaihtuvakorkoisiksi (suojauksen korontarkistusväliä lyhennettiin). Tämä toi nollakorkoaikaan satojen miljoonien eurojen säästöt, mutta EKP:n nostaessa korkoja vaihtuvan koron osuus nosti valtion korkokuluja nopeammin kuin pelkät kiinteät lainat.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Purra kääntää valtion kirstun.
...omiin taskuihin. Purra selvisi elämästään tekemättä päivääkään rehellistä työtä, jos ei vuoden hampurilaispestiä lasketa.
Kuinka moni uskoo Purran menevän heti töihin, jos ja kun putoaa eduskunnasta?
Köyhiltä ei leikata
sanna otti matuja maan täyteen ja ensin laimeni velka per asukas , mutta nyt se on jo ajat sitten ylittynyt 35.000e per pää 🤔
silloin vaan maailmalla eleltiin tuhansien miljardien elvytyksellä ja eipä ollut tuta venäjän sotaakaan
Köyhät vanhukset hyppivät riemusta saadessaan palveluita Suomi.fi postilaatikkoon!
https://www.uusisuomi.fi/uutiset/a/c9e09f26-56b8-4ca2-9e7b-22e6f997f973