Tosi yksin tunteidesi kanssa mua kohtaan. Et sä uskalla kelleen niistä puhua.
Tiedän että olet
Anonyymi-ap
37406
2Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Miksi puhuisin muille tunteistani sinua kohtaan. Ehkä sinulle puhun jos puhun.
Taas oletusta täynnä, toisen puolesta ajattelua tietämättä mistään mitään.
Edelleenkin täysin tuntematon henkilö jonka muka tunnet.
Et tunne.
Jätä rauhaan, ja käsittele ne omat tuntees jonkun muun kautta.
Oletusta se toki onkin
Kannattais opetella kyselemään juttuja
Siltä toiselta?
Olemaan avoin,uteliss js tiefonjanoinen ..?
Tämä kaikitiettövän leikkiminen puolin js toisin ei rakenna yhteyttä mies...
Eikä ole asioden selvityämistäkään .
Se vain vaatisi ylpeyden nielemistä
Joka ei ei ole 2 pässi luonteiselle ihmidelle helppoa
Naiselts Sivusta
Jos ei kykene muuhun kuin selän takana räkyttämiseen, ja muilta uteluun, niin herää vaan kysymyksiä että mihin sitä toista edes tarvii? Hyväksikäytettäväksi johonkin sairaaseen tunnejaamailuun ja nettiprovoiluun? Hankkis oman elämän sen sijaan, että täytyy tänne räiskiä jotain omasta mielestään osuvia analyysejään toisen tilanteista.
Tuskin kukaan kaikkea nielee yksin
Taas oletus.
Mistä sinä tiedät kenenkään yksinolot tai tukijoukot?
Yksin täällä kaikki on, ja tulee olemaan. Vedä siitä vielä muutama mutka suoraksi ja johtopäätös niin on sinun näkemykset täytetty.
Tiedät, mutta annat minun kärsiä yksin? Miksi et voi vaan tulla mun luokse, jos siis haluat edes tehdä mitään mun kanssa?
ei minua uhrit koskaan kiinnostaneet hetkeä pidempää
En puhu en. Ja olen ahdistunut siitä, keille kaikille sinä olet jotain "meistä" kertonut. En mielellään halua tavata niitä ihmisiä. Kuten varmaan olet huomannutkin...
En pysty olemaan hiljaa vain jos on paha olla eikä toinen suostu puhumaan kanssani
Kuka ei suostu puhumaan? Kaivattusi? Oletko yrittänyt?
mitä väliä mun tunteilla tai haluilla
mitä väliä sun tunteilla tai haluilla
ei ole mitään ihmeellistä
olen hakannut sua jo pitkään päässäni kaikista niistä tuskasista vuosista ku kahessa kaupunnissa pidettiin yllä sitä raisqaaja kertomista. susta ei ollu ikinä ittestäs mihinkään ni oisit lopettanu ajoissa
En todellakaan, kun tunteeni ovat kiellettyjä. En edes sulle, vaikka haluaisinkin.
Miten voi sanoa että jotkut tunteet ovat kiellettyjä,paitsi tietysti toisen henkeen ja terveyteen kohdistuvaa.
Jos nk. kulissiliitossa elävä ihastuukin toiseen. Mutta ei voi siitä kertoa kellekään, ennen kuin on varmuutta siitä, onko se vakavaa. Ihastuksen kohdekin voi jopa tuomita ja perääntyä.
Voit puhua minulle!
Niin paljon olis kyllä kauniita sanoja ja kaikkea, mutta eihän niitä täällä oikein voi kertoa, vaikka sydän pakahtuu hellyydestä ja tunteista.
Minulla ei ole tunteita terapeutti miestä kohtaan. Olen puhunut yhdelle läheiselleni ahdistuksesta siihen liittyen, että hän on minusta kiinnostunut ja minä en.
No uskallatko sinä puhua jollekulle tunteistasi mua kohtaan?
Jotain pientä olen joskus parille kaverilleni sanonut sinusta, en ole kyllä mistään tunteista kyllä puhunut mitään mutta ovat kyllä satavarmasti huomanneet että jotain on.. Ja kun mulla on tuo kuudes aisti ja piirit on niin pienet, niin olen kyllä vaistonnut että olet sinäkin tainnut muutamalle kaverillesi minusta ja tunteistasi ja muusta jotain mainita, useammallekin kuin yhdelle? Eikä se haittaa, mutta siis olen vaistonnut tuon parin ihmisen puheista ja käytöksestä tässä vuosien varrella.
En minä sinun perääsi itke enkä odota yhteydenottoa sinulta enkä epätoivoisesti kaipaile, mutta toki olet nyt mielessäni paljon päivittäin. En ole myöskään suunnittelemassa mitään muutoksia elämääni sinun suhteesi.
Eikai me kumpikaan olla suunnittelemassa mitään kun mikään ei ole koskaan rakentunut vakaalle pohjalle.
Myönnä nyt että joskus itket tunteitasi minua kohtaan.
Joskus kyllä sydämestä riipaisee ja tekisi mieli käpertyä kainaloosi vähäksi aikaa ja kuulla lohduttavia sanojasi ja katsoa rakastaviin silmiisi. Ja jos menee äärettömän pitkä aika ettemme näe toisiamme missään, niin kyllähän se ikävä kasvaa ja tuntuu, ja sitten tuntuu niin ihanalle kun taas tapaamme. Se tunne on kuin olisi tullut kotiin tosi pitkältä matkalta.. :)
Jos tämä sattuisi olemaan minulle, niin en minä oikeasti ole kenellekään tunteistani sinua kohtaan kertonut. Mutta ehkä pari yhteistä kaveria/tuttua on arvaillut oikein. Tai nähnyt... Koska hienovaraisia vihjailuja ja katseita olen huomannut. En ole ollut ymmärtävinäni niitä.
Sivusta n
Olen itkenyt jo liian pitkään ja ihan turhaan. Ensin ikävästä, sitten välttelystäsi ja vielä torjunnastasi. On tämä julmaa peliä.
Kuin dopamiiniryöppy, traumabonding-suhteessa.
Kuka tunteistaan ketä kohtaan ja kuinka niin ei uskalla puhua en tiedä moista ihmistä joka tunteistaan puhuisi ainakaan ihmiselle johon ei luota ne on niitä niinsanottuja syvimpiä tuntoja niistä en tiedä kenenkään puhuvan ihan kenelle tahansa edes lapsi ei puhu niistä vanhemmalleen jos ei tähän luota enkä varsinaisesti tiedä ihmistä jolla ei jotain salaisuuksia olisi jotain jota häpeävät jotain jota katuvat ja yleisin syy pelko jonkun menettämisestä minkä salaisuus paljastuessaan aiheuttaa väistämättä jos jo itse tiedostaa että kyse on sellaisesta salaisuudesta jonka takia toisen voisi menettää
Öööööö, pitäisi varmaan uskaltaa puhua ensin tunteiden kohteellekin.
Itken Joo keskaria näytän
"Tiga som muren" på svenska 😇
oon yksin, en oo jutellu kellekkää tästä :/
Olisin varmasti näyttänyt tunteitani hänelle yhä enemmän ja enemmän mutta en enää kehdannut kun hän kertoi olevansa varattu kun asiasta kysyin kasvotusten.
Vähättelin että ei sattunut. Oikeastaan se tieto mursi minut lähes kokonaan.
Olisit ehdottanut hänelle polyamoriaa. Ja en sano tätä läpällä.
ei semmoinen ikinä sopisi mun kanssa olen niin omistushaluinen skitso hullu mun kanssa ei pysty kukaan ihminen olemaan sivusta
En jaksa kertoa totuuksia sinusta muille. Riittää että minä en tykkää sinusta, turhaan muita sotkee siihen.
Olenhan mä yksin tunteideni kanssa.
Mutta olen mä kyllä uskaltanut kertoa ihan kaikille läheisille näistä tunteista.
Tietenkin, vähän pakkokin kertoa kun vaikuttaa muihinkin kun itseeni kaikki tää.
Naapurin Pertille puhuin asiasta ja huh nyt helpotti kun sain jaettua tämän asian hänen kanssa.
Onhan minulla sinut, jolle aina voin kertoa kaikesta ja kuuntelet varmasti.