Menetin uskoni

Parempi olo minulla on nyt kuin silloin, kun olin uskovainen. Olo on helpottunut. Tunnen itseni ajoittain jopa onnelliseksi.

Uskoni menetys alkoi siitä, kun tulin siihen päätökseen, etteivät rakastava Jumala ja helvetti sovi yhteen. Aloin siis ensin uskoa, että kaikki ihmiset pelastuvat.

Mutta mistä meidät tulisi pelastaa? Synnistäkö? Mitä syntiä minä olen tehnyt? Olen syntynyt tänne ilman että minulta on mitään kysytty. Jos joku on syntiä tehnyt niin Jumala. Antaahan hän ihmisten ja luomakunnan kärsiä.

No, mutta koska Jumalaa ei ole. Ei minun tarvitse enää siirtää vastuuta kaikesta tästä paskasta hänenkään harteilleen. Tulkoon kaikki toimeen omillaan!!

ex-Jeesus-fani kirjoitti:

Parempi olo minulla on nyt kuin silloin, kun olin uskovainen. Olo on helpottunut. Tunnen itseni ajoittain jopa onnelliseksi.

Uskoni menetys alkoi siitä, kun tulin siihen päätökseen, etteivät rakastava Jumala ja helvetti sovi yhteen. Aloin siis ensin uskoa, että kaikki ihmiset pelastuvat.

Mutta mistä meidät tulisi pelastaa? Synnistäkö? Mitä syntiä minä olen tehnyt? Olen syntynyt tänne ilman että minulta on mitään kysytty. Jos joku on syntiä tehnyt niin Jumala. Antaahan hän ihmisten ja luomakunnan kärsiä.

No, mutta koska Jumalaa ei ole. Ei minun tarvitse enää siirtää vastuuta kaikesta tästä paskasta hänenkään harteilleen. Tulkoon kaikki toimeen omillaan!!

Lue lisää

Aikas hyvin sanottu.

miksemme me ole olemassa sattumalta. NO?

Diagoras kirjoitti:

miksemme me ole olemassa sattumalta. NO?

Emme voi olla täällä sattumalta koska silloin elämämme olisi merkityksetöntä ja inhottavaa. Näin ei voi olla, koska en halua että niin on. Ei voi. En kuule vastaväitteitä.
Tuossa taitaa tulla suurinosa syistä. ;)

Diagoras kirjoitti:

miksemme me ole olemassa sattumalta. NO?

jo Einsteinkin sanoi että sattumaa ei ole! Vai oletko sinä älykkäämpi kuin hän? Ei ainakaan näytä siltä, mutta voithan aina todistaa sen mikäli niin on.

puavi kirjoitti:

jo Einsteinkin sanoi että sattumaa ei ole! Vai oletko sinä älykkäämpi kuin hän? Ei ainakaan näytä siltä, mutta voithan aina todistaa sen mikäli niin on.

"It was, of course, a lie what you read about my religious convictions, a lie which is being systematically repeated. I do not believe in a personal God and I have never denied this but have expressed it clearly. If something is in me which can be called religious then it is the unbounded admiration for the structure of the world so far as our science can reveal it." [Albert Einstein, 1954, from Albert Einstein: The Human Side, edited by Helen Dukas and Banesh Hoffman, Princeton University Press]

Miksi sinä siis uskot?! Oletko muka fiksumpi kuin Einstein?!

Ja tieteessä ei olekaan sellaista auktoriteettiä, jonka mielipiteitä ei saisi kyseenalaistaa.

Diagoras kirjoitti:

"It was, of course, a lie what you read about my religious convictions, a lie which is being systematically repeated. I do not believe in a personal God and I have never denied this but have expressed it clearly. If something is in me which can be called religious then it is the unbounded admiration for the structure of the world so far as our science can reveal it." [Albert Einstein, 1954, from Albert Einstein: The Human Side, edited by Helen Dukas and Banesh Hoffman, Princeton University Press]

Miksi sinä siis uskot?! Oletko muka fiksumpi kuin Einstein?!

Ja tieteessä ei olekaan sellaista auktoriteettiä, jonka mielipiteitä ei saisi kyseenalaistaa.

Lue lisää

voinkin kertoa tämän salaisuuden. Kaikki jotka uskovat Jumalaan, ovat fiksumpia kuin Albert E. Sinulta muuten taisi jäädä selittämättä mikä on sattuma. No, jos ei ole niin fiksu kuin hän, se voikin olla ylivoimaista. Jospa huomenna olisi parempi päivä (torstai on toivoa täynnä). Herra kanssasi.

puavi kirjoitti:

voinkin kertoa tämän salaisuuden. Kaikki jotka uskovat Jumalaan, ovat fiksumpia kuin Albert E. Sinulta muuten taisi jäädä selittämättä mikä on sattuma. No, jos ei ole niin fiksu kuin hän, se voikin olla ylivoimaista. Jospa huomenna olisi parempi päivä (torstai on toivoa täynnä). Herra kanssasi.

Lue lisää

ainoastaan Niemenmäen srk:ssä jossa Veli Trubaduuri aloittelee viikonlopunviettoa vetämällä ennätyspaksuja siivuja Geetä.

Miksi kyselet sattumasta? Jos asia on Sinulle epäselvä, käsittääkseni perusteet voit opiskella peruskoulun 3. luokan oppikirjoista ja omaksuttuasi aölkeet, voit laajentaa näkemystäsi vaikkapa lukion kirjoilla.

Olkoon Allah kanssasi ja IPU sekä SEEMOS

puavi kirjoitti:

voinkin kertoa tämän salaisuuden. Kaikki jotka uskovat Jumalaan, ovat fiksumpia kuin Albert E. Sinulta muuten taisi jäädä selittämättä mikä on sattuma. No, jos ei ole niin fiksu kuin hän, se voikin olla ylivoimaista. Jospa huomenna olisi parempi päivä (torstai on toivoa täynnä). Herra kanssasi.

Lue lisää

Ensin vetoat Einstein auktoriteettiin saarnatessasi minulle ja sitten kun minä teen samoin, niin sitten niin se ei yhtäkkiä pidäkään paikkansa. Olet siis tyypillinen uskis.

Ja et kylläkään pyytänyt minua selittämään sattumaa viestissäsi, tällainenhan se oli: "jo Einsteinkin sanoi että sattumaa ei ole! Vai oletko sinä älykkäämpi kuin hän? Ei ainakaan näytä siltä, mutta voithan aina todistaa sen mikäli niin on."

Sattuma on sitä, kun heität noppaa ja silmäluvuksi tulee vaikka viisi.

PS. Onko toisen älyn pilkkaaminen ihailtavaa uskiskäytöstä? Sitten en ainakaan halua olla uskis.

puavi kirjoitti:

jo Einsteinkin sanoi että sattumaa ei ole! Vai oletko sinä älykkäämpi kuin hän? Ei ainakaan näytä siltä, mutta voithan aina todistaa sen mikäli niin on.

Tämä on tosi huvittavaa, että Einstein vedetään jatkuvaksi suureksi auktoriteetiksi uskomisen puolesta. Kuten edellä jo todettiin, Einstein ei uskonut persoonalliseen jumalaan, ihailipahan vain sitä, miten kaikki maailmankaikkeuden ilmiöt ja asiat voidaan ainakin näennäisesti esittää muutaman yksinkertaisen differentiaaliyhtälön avulla (joiden ratkaiseminen onkin sitten eri asia).

Einsteinille vain kävi, kuten hyvin monille suurille tiedemiehille; hän ei pystynyt hyväksymään seuraavaa uutta teoriaa (kvanttimekaniikkaa) ilmeisesti jokseenkin tunnepohjaisista syistä. Kuitenkin kvanttimekaniikka teoriana näyttäisi toimivan, huolimatta siitä miten epäintuitiiviselta ei-deterministinen maailma saattaa tuntua. Rautalangasta vääntämällä, vaikkakin Einstein sanoi, ettei sattumaa ole, rohkenen olla asiasta eri mieltä, väittämättä silti olevani älykkäämpi kuin Einstein. Voin kuitenkin vetää väitteen tueksi liudan erittäin fiksuja, joskin suurelle yleisölle vähän tuntemattomampia tiedemiehiä, kuten Pauli, Schrödinger, Heisenberg, ja suuri idolini Richard Feynman.

Missään nimessä se, että Einstein keksi suhteellisuusteorian, tuskin tekee hänestä sen kummempaa auktoriteettia uskonasioissa kuin kenestä muustakaan.

Lise kirjoitti:

Tämä on tosi huvittavaa, että Einstein vedetään jatkuvaksi suureksi auktoriteetiksi uskomisen puolesta. Kuten edellä jo todettiin, Einstein ei uskonut persoonalliseen jumalaan, ihailipahan vain sitä, miten kaikki maailmankaikkeuden ilmiöt ja asiat voidaan ainakin näennäisesti esittää muutaman yksinkertaisen differentiaaliyhtälön avulla (joiden ratkaiseminen onkin sitten eri asia).

Einsteinille vain kävi, kuten hyvin monille suurille tiedemiehille; hän ei pystynyt hyväksymään seuraavaa uutta teoriaa (kvanttimekaniikkaa) ilmeisesti jokseenkin tunnepohjaisista syistä. Kuitenkin kvanttimekaniikka teoriana näyttäisi toimivan, huolimatta siitä miten epäintuitiiviselta ei-deterministinen maailma saattaa tuntua. Rautalangasta vääntämällä, vaikkakin Einstein sanoi, ettei sattumaa ole, rohkenen olla asiasta eri mieltä, väittämättä silti olevani älykkäämpi kuin Einstein. Voin kuitenkin vetää väitteen tueksi liudan erittäin fiksuja, joskin suurelle yleisölle vähän tuntemattomampia tiedemiehiä, kuten Pauli, Schrödinger, Heisenberg, ja suuri idolini Richard Feynman.

Missään nimessä se, että Einstein keksi suhteellisuusteorian, tuskin tekee hänestä sen kummempaa auktoriteettia uskonasioissa kuin kenestä muustakaan.

Lue lisää

niin?

Hakee auktoriteetteja tuekseen. Koska uskistumiseen kuuluu usein vahva auktoriteettiusko.

Mielestäni ajatteleva ihminen pyrkii ensisijaisesti tarkastelemaan sanomaa ja toissijaisesti esittäjää.

Varsin koomista on että aiheessa y "maailman paras", kelpaa auktoriteetiksi aiheeseen x. Siis uskislogiikalla.

Lise kirjoitti:

Tämä on tosi huvittavaa, että Einstein vedetään jatkuvaksi suureksi auktoriteetiksi uskomisen puolesta. Kuten edellä jo todettiin, Einstein ei uskonut persoonalliseen jumalaan, ihailipahan vain sitä, miten kaikki maailmankaikkeuden ilmiöt ja asiat voidaan ainakin näennäisesti esittää muutaman yksinkertaisen differentiaaliyhtälön avulla (joiden ratkaiseminen onkin sitten eri asia).

Einsteinille vain kävi, kuten hyvin monille suurille tiedemiehille; hän ei pystynyt hyväksymään seuraavaa uutta teoriaa (kvanttimekaniikkaa) ilmeisesti jokseenkin tunnepohjaisista syistä. Kuitenkin kvanttimekaniikka teoriana näyttäisi toimivan, huolimatta siitä miten epäintuitiiviselta ei-deterministinen maailma saattaa tuntua. Rautalangasta vääntämällä, vaikkakin Einstein sanoi, ettei sattumaa ole, rohkenen olla asiasta eri mieltä, väittämättä silti olevani älykkäämpi kuin Einstein. Voin kuitenkin vetää väitteen tueksi liudan erittäin fiksuja, joskin suurelle yleisölle vähän tuntemattomampia tiedemiehiä, kuten Pauli, Schrödinger, Heisenberg, ja suuri idolini Richard Feynman.

Missään nimessä se, että Einstein keksi suhteellisuusteorian, tuskin tekee hänestä sen kummempaa auktoriteettia uskonasioissa kuin kenestä muustakaan.

Lue lisää

on sekin että pidetään sattumaa jonkinlaisena luonnonlakina. Mutta onhan se käytännöllinen työkalu sille kun ei tiedetä mistä jokin asia todellisuudessa johtuu. Muuten, ei kvanttifysiikkakaan taida olla viimeinen sana joka pysyy ja paranee. Auktoriteeteistä sen verran, että kun otin E:n mukaan keskusteluun yleensä ateistit tukeutuvat niihin, joten saa kai sitä muutkin tehdä. Kyse ei kuitenkaan ollut muusta kuin "sattumasta".
Haaste: mitä on sattuma? Mahdollisimman tyhjentävä subjektiivinen käsityksenne, kiitos.

puavi kirjoitti:

on sekin että pidetään sattumaa jonkinlaisena luonnonlakina. Mutta onhan se käytännöllinen työkalu sille kun ei tiedetä mistä jokin asia todellisuudessa johtuu. Muuten, ei kvanttifysiikkakaan taida olla viimeinen sana joka pysyy ja paranee. Auktoriteeteistä sen verran, että kun otin E:n mukaan keskusteluun yleensä ateistit tukeutuvat niihin, joten saa kai sitä muutkin tehdä. Kyse ei kuitenkaan ollut muusta kuin "sattumasta".
Haaste: mitä on sattuma? Mahdollisimman tyhjentävä subjektiivinen käsityksenne, kiitos.

Lue lisää

Oqqi sanoi: "Näin ei voi olla, koska en halua että niin on. Ei voi. En kuule vastaväitteitä."

Sattuma on sitä, että jotain asiaa ei voi hallita. Sen etenemistä ei voi tarkalleen ennustaa.

Uskonto on sitä, että kielletään sattuma. Ajatellaan täsmälleen niinkuin oqqi. Kaiken ydin löytyy, ei raamatusta, vaan oqqin sanoista "koska en halua että niin on".

puavi kirjoitti:

on sekin että pidetään sattumaa jonkinlaisena luonnonlakina. Mutta onhan se käytännöllinen työkalu sille kun ei tiedetä mistä jokin asia todellisuudessa johtuu. Muuten, ei kvanttifysiikkakaan taida olla viimeinen sana joka pysyy ja paranee. Auktoriteeteistä sen verran, että kun otin E:n mukaan keskusteluun yleensä ateistit tukeutuvat niihin, joten saa kai sitä muutkin tehdä. Kyse ei kuitenkaan ollut muusta kuin "sattumasta".
Haaste: mitä on sattuma? Mahdollisimman tyhjentävä subjektiivinen käsityksenne, kiitos.

Lue lisää

Sattuma on sitä, kun kvanttifysiikan mukaisesti kaksi täsmälleen samalla tavalla suoritettua yksittäistä koetta antavat sattumanvaraisesti eri tulokset. Jos koe toistetaan monta kertaa, alkaa eri tuloksien lukumäärä noudattaa jotain tiettyä todennäköisyysjakaumaa, mutta yhden tietyn kokeen tulos on sattumanvarainen. Tämä on todettu kokeellisesti monta kertaa. Ja kyse ei siis ole mistään nopanheitto-tyyppisestä tilanteesta, jossa nopan alkuasennosta riittävän tarkoilla laskuilla voi päästä loppuasentoon, vaan yksinkertiasesti siitä, että ennen mittausta systeemi on yhtä aikaa kahdessa tilassa, joista se sattumanvaraisesti romahtaa mitattaessa toiseen. Ja tässä teoriassa (joka tietenkin voi osoittautua puutteelliseksi tai vääräksi - tai ei) kyse ei ole tuntemattomien asioiden selvitämisestä sattumalla vaan maailmankaikkeuden perusta nyt vain näyttäisi epäintuitiivisuudesta huolimatta perustuvan sattumaan ja todennäköisyyksiin.

Auktoriteettien käyttö on muuten ihan hyvä homma, mutta silloin pitäisi lainata oikein, eikä perusteettomasti väittää tunnetun tiedemiehen uskoneen siihen tai tuohon, kun asia ei niin ole. Ja vaikka olisikin, niin mitä sitten?

Nasse kirjoitti:

niin?

Hakee auktoriteetteja tuekseen. Koska uskistumiseen kuuluu usein vahva auktoriteettiusko.

Mielestäni ajatteleva ihminen pyrkii ensisijaisesti tarkastelemaan sanomaa ja toissijaisesti esittäjää.

Varsin koomista on että aiheessa y "maailman paras", kelpaa auktoriteetiksi aiheeseen x. Siis uskislogiikalla.

Lue lisää

ovat oikeilla linjoilla, kun sanovat USKOVANSA jumalaansa. Eihän uskoa voi mitenkään tuomita. Jokainen uskoo johonkin, sille ei voi mitään. Joku uskoo itseensä, vaimoonsa, esimieheensä, velipoikaan tai ryyppykaveriin.

Mutta sitten nousen vastarintaan, kun joku sanoo TIETÄVÄNSÄ ja voivansa TODISTAA jumalansa olevan olemassa. Näitäkin nimittäin on. Nimim. Karim väittää tosissaan (ilmeisesti) tietävänsä, että koraani on tieteellisesti todistettu olevan totta ja Allah siten olemassa.

Lise kirjoitti:

Tämä on tosi huvittavaa, että Einstein vedetään jatkuvaksi suureksi auktoriteetiksi uskomisen puolesta. Kuten edellä jo todettiin, Einstein ei uskonut persoonalliseen jumalaan, ihailipahan vain sitä, miten kaikki maailmankaikkeuden ilmiöt ja asiat voidaan ainakin näennäisesti esittää muutaman yksinkertaisen differentiaaliyhtälön avulla (joiden ratkaiseminen onkin sitten eri asia).

Einsteinille vain kävi, kuten hyvin monille suurille tiedemiehille; hän ei pystynyt hyväksymään seuraavaa uutta teoriaa (kvanttimekaniikkaa) ilmeisesti jokseenkin tunnepohjaisista syistä. Kuitenkin kvanttimekaniikka teoriana näyttäisi toimivan, huolimatta siitä miten epäintuitiiviselta ei-deterministinen maailma saattaa tuntua. Rautalangasta vääntämällä, vaikkakin Einstein sanoi, ettei sattumaa ole, rohkenen olla asiasta eri mieltä, väittämättä silti olevani älykkäämpi kuin Einstein. Voin kuitenkin vetää väitteen tueksi liudan erittäin fiksuja, joskin suurelle yleisölle vähän tuntemattomampia tiedemiehiä, kuten Pauli, Schrödinger, Heisenberg, ja suuri idolini Richard Feynman.

Missään nimessä se, että Einstein keksi suhteellisuusteorian, tuskin tekee hänestä sen kummempaa auktoriteettia uskonasioissa kuin kenestä muustakaan.

Lue lisää

...kylläpä tuo Einstein tuntuu olevan kovakin sana kun älykkyydestä puhutaan. Kyllä pitäis keksiä omiakin ajatuksia eikä aina vain verrata johonkin "suureen neroon".
Minua ei ole Einstein koskaan hetkauttanut eikä tule hetkauttamaankaan.

usko_epä kirjoitti:

ovat oikeilla linjoilla, kun sanovat USKOVANSA jumalaansa. Eihän uskoa voi mitenkään tuomita. Jokainen uskoo johonkin, sille ei voi mitään. Joku uskoo itseensä, vaimoonsa, esimieheensä, velipoikaan tai ryyppykaveriin.

Mutta sitten nousen vastarintaan, kun joku sanoo TIETÄVÄNSÄ ja voivansa TODISTAA jumalansa olevan olemassa. Näitäkin nimittäin on. Nimim. Karim väittää tosissaan (ilmeisesti) tietävänsä, että koraani on tieteellisesti todistettu olevan totta ja Allah siten olemassa.

Lue lisää

Miksei saa tietää että Jumala on olemassa?
Mikä siinä on pahaa?
Uskotko sinä Jumalaan?

Lise kirjoitti:

Sattuma on sitä, kun kvanttifysiikan mukaisesti kaksi täsmälleen samalla tavalla suoritettua yksittäistä koetta antavat sattumanvaraisesti eri tulokset. Jos koe toistetaan monta kertaa, alkaa eri tuloksien lukumäärä noudattaa jotain tiettyä todennäköisyysjakaumaa, mutta yhden tietyn kokeen tulos on sattumanvarainen. Tämä on todettu kokeellisesti monta kertaa. Ja kyse ei siis ole mistään nopanheitto-tyyppisestä tilanteesta, jossa nopan alkuasennosta riittävän tarkoilla laskuilla voi päästä loppuasentoon, vaan yksinkertiasesti siitä, että ennen mittausta systeemi on yhtä aikaa kahdessa tilassa, joista se sattumanvaraisesti romahtaa mitattaessa toiseen. Ja tässä teoriassa (joka tietenkin voi osoittautua puutteelliseksi tai vääräksi - tai ei) kyse ei ole tuntemattomien asioiden selvitämisestä sattumalla vaan maailmankaikkeuden perusta nyt vain näyttäisi epäintuitiivisuudesta huolimatta perustuvan sattumaan ja todennäköisyyksiin.

Auktoriteettien käyttö on muuten ihan hyvä homma, mutta silloin pitäisi lainata oikein, eikä perusteettomasti väittää tunnetun tiedemiehen uskoneen siihen tai tuohon, kun asia ei niin ole. Ja vaikka olisikin, niin mitä sitten?

Lue lisää

vastaukseni meni "sattumalta" tuonne alemmaksi ja löytyy otsikosta "Sinä siis", jos kiinnostaa. Hyvää päivän jatkoa Sinulle.

Zacharia kirjoitti:

Oqqi sanoi: "Näin ei voi olla, koska en halua että niin on. Ei voi. En kuule vastaväitteitä."

Sattuma on sitä, että jotain asiaa ei voi hallita. Sen etenemistä ei voi tarkalleen ennustaa.

Uskonto on sitä, että kielletään sattuma. Ajatellaan täsmälleen niinkuin oqqi. Kaiken ydin löytyy, ei raamatusta, vaan oqqin sanoista "koska en halua että niin on".

Lue lisää

Minä en ainakaan kiellä.Epäilen. Mutta itsellä viimeksi kävi sellainen "sattuma", että viime lauantaina mietin erästä työkaveriani, jota en ollut tavannut moneen vuoteen, asuu eri puolella Suomea.
Ajattelin, että pitääpä ottaa yhteyttä.
Noh, lähdin käymään läheisellä huoltoasemalla joka sijaitsee moottoritien varrella.
Sielläpä kyseinen kaiffari kävelee vastaan vaimo kainalossa... Ja minä lähdin hakemaan vain maitoa.

Mikä todennäköisyys on törmätä ihmiseen saman päivänä jos on juuri häntä ajatellut eikä ole moneen vuoteen nähnyt? 10min väärään aikaan...
No, joku voi ikävästi kohdata kohtalonsa juuri noin.. Eli 10min väärään aikaan.

Vaimonikin kanssa satuttiin olemaan samassa metässä, samana viikonloppuna ja samalle nuotiopaikallekin satuttiin jne. Ihania nuo sattumat tai siis nämä epätieteelliset kansankielellä sattumiksi kutsutut...

Joka tapauksessa, aika nöyräksi vetää sattuman edessä.

"Kaiken takana on valtavan suuri rakkaus."

Katso ihmistä. Onko hänen osansa ollut koskaan mitään muuta kuin kärsimystä? Entä luomakunta? Saman kärsimyksen ja tuhon alainen on sekin. Minusta näyttää ettei kaiken takana todellakaan ole rakkaus vaan kylmät, älyllistä elämää vailla olevat, alkuvoimat.

Kyllä etsin itselleni hyvän sielunhoitajan, mutta se ei todellakaan tule olemaan uskovainen. Haen mielummin hyvää psykoanalyytikkoa. Olen aina kärsinyt läheisriippuvuudesta johtuen lapsuudessa tapahtuneista erinäisitä tapahtumista. Myös uskovaisuus oli läheisriippuvuutta. Jeesukseen oli helppo takertua. Mutta nyt aion tosissaan tulla terveeksi. Aion parantua Jumala neuroosistani sekä muista ongelmista. Siinä minua auttavat oikeat ihmiset.

Kristinuskonto on täyttä paskaa, enkä tahdo sairastua siitä enää enempää. Todellinen terveys löytyy jostakin muualta.

ex-Jeesus-fani kirjoitti:

Kyllä etsin itselleni hyvän sielunhoitajan, mutta se ei todellakaan tule olemaan uskovainen. Haen mielummin hyvää psykoanalyytikkoa. Olen aina kärsinyt läheisriippuvuudesta johtuen lapsuudessa tapahtuneista erinäisitä tapahtumista. Myös uskovaisuus oli läheisriippuvuutta. Jeesukseen oli helppo takertua. Mutta nyt aion tosissaan tulla terveeksi. Aion parantua Jumala neuroosistani sekä muista ongelmista. Siinä minua auttavat oikeat ihmiset.

Kristinuskonto on täyttä paskaa, enkä tahdo sairastua siitä enää enempää. Todellinen terveys löytyy jostakin muualta.

Lue lisää

Oliko isäsi tai äitisi alkoholisti ? Jouduitko perheessäsi ottamaan aikuisen roolin ja et saanut olla lapsi, joka olit ?

Pahoinpitelikö äitisi tai isäsi sinua fyysisesti tai psyykkisesti ?

Oletko joutunut seksuaalisen riiston tai insestin kohteeksi ? Kuka sen teki ? Isäsi, äitisi, opettajasi, isäsi uusi naisystävä vai äitisi uusi miesystävä vai joku muu ?

Noita asioita voit pohtia terapiassa. Joku tuontapainen voi olla syynä läheisriippuvuuteen.

Usko Jeesukseen ei ainakaan tee ketään sairaaksi - päinvastoin - monet paranevat ja tulevat tasapainoisemmiksi !

Toivottavasti löydät kypsän ja hyvän psykoterapeutin :D

UskovainenNainen kirjoitti:

Oliko isäsi tai äitisi alkoholisti ? Jouduitko perheessäsi ottamaan aikuisen roolin ja et saanut olla lapsi, joka olit ?

Pahoinpitelikö äitisi tai isäsi sinua fyysisesti tai psyykkisesti ?

Oletko joutunut seksuaalisen riiston tai insestin kohteeksi ? Kuka sen teki ? Isäsi, äitisi, opettajasi, isäsi uusi naisystävä vai äitisi uusi miesystävä vai joku muu ?

Noita asioita voit pohtia terapiassa. Joku tuontapainen voi olla syynä läheisriippuvuuteen.

Usko Jeesukseen ei ainakaan tee ketään sairaaksi - päinvastoin - monet paranevat ja tulevat tasapainoisemmiksi !

Toivottavasti löydät kypsän ja hyvän psykoterapeutin :D

Lue lisää

eikä hyväksikäyttö, jsokus vanhemmat ovat vain -- uskistuneita

Nasse kirjoitti:

eikä hyväksikäyttö, jsokus vanhemmat ovat vain -- uskistuneita

Tunnen kaksi ateistia, jotka ovat erään sairaan uskonnollisen ryhmittymän uhreja. Kotona lapsia pakotettiin kirkkoon ja lapsia oli PALJON. Kotona oli todella ahdistavaa ja kaikki asiat uskonnollistettiin. Kotoa puuttui rakkaus.
Niinpä näistä lapsista tuli ateisteja ja hyvin katkeria ihmisiä.

Olet Nasse oikeassa, että listastani puuttui sairas uskonnollisuus.

Minulla on kyllä paljon ystäviä, jotka ovat elävässä uskossa ja heidän lapillaan on kotona rakkautta ja rajoja. Perheet ovat onnellisia ja lapset ovat tasapainoisia.

Perheessä on tärkeintä lapselle vanhempien rakkaus, rajat ja vanhempien läsnäolo. En toki väitäkään, että vain uskovaisissa perheissä olisi lapsilla hyvä olla.

Sen kyllä väitän, että uskonnollisuus ja usko ovat kaksi eri asiaa. Yksi tuttavani oli avioliitossa uskonnollisen psykopaatin kanssa. Psykopaatti hakkasi tuttavaani ja kävi kirkossa. Siellä hän oli viehättävä ja iloinen (korkeasti koulutettu ja fiksu, tyypillinen psykopaatti). Kirkossa hän naureskeli puolisonsa "hajamielisyyttä", kun "tämä kävelee kotona pahki kaapinoviin". Kasvot tällä tuttavallani olivat psykopaattipuolison nyrkin jäljiltä mustelmilla ja turvonneet.

Olivatko nasse sinun vanhempasi "uskistuneita"?

UskovainenNainen kirjoitti:

Tunnen kaksi ateistia, jotka ovat erään sairaan uskonnollisen ryhmittymän uhreja. Kotona lapsia pakotettiin kirkkoon ja lapsia oli PALJON. Kotona oli todella ahdistavaa ja kaikki asiat uskonnollistettiin. Kotoa puuttui rakkaus.
Niinpä näistä lapsista tuli ateisteja ja hyvin katkeria ihmisiä.

Olet Nasse oikeassa, että listastani puuttui sairas uskonnollisuus.

Minulla on kyllä paljon ystäviä, jotka ovat elävässä uskossa ja heidän lapillaan on kotona rakkautta ja rajoja. Perheet ovat onnellisia ja lapset ovat tasapainoisia.

Perheessä on tärkeintä lapselle vanhempien rakkaus, rajat ja vanhempien läsnäolo. En toki väitäkään, että vain uskovaisissa perheissä olisi lapsilla hyvä olla.

Sen kyllä väitän, että uskonnollisuus ja usko ovat kaksi eri asiaa. Yksi tuttavani oli avioliitossa uskonnollisen psykopaatin kanssa. Psykopaatti hakkasi tuttavaani ja kävi kirkossa. Siellä hän oli viehättävä ja iloinen (korkeasti koulutettu ja fiksu, tyypillinen psykopaatti). Kirkossa hän naureskeli puolisonsa "hajamielisyyttä", kun "tämä kävelee kotona pahki kaapinoviin". Kasvot tällä tuttavallani olivat psykopaattipuolison nyrkin jäljiltä mustelmilla ja turvonneet.

Olivatko nasse sinun vanhempasi "uskistuneita"?

Lue lisää

Kun joku muukin puhuu sairaan uskonnollisuuden ja terveen uskon erosta. Veit jalat suustani;)
Monilla täällä uskovat tuomitsevasta onkin varmaan kokemuksia sairaalloisesta ja ahdistavasta uskonnollisuudesta. Tommy Hellsten tai Tarja Lappalainen ovat tämän eroavaisuuden hyviä kuvaajia ja Tommy minutkin sai kirjoillaan joskus näkemään kristinuskon hieman eri tavalla kuin sen kuvan joka minulla oli raamatulla päähän hakkaavista kovaäänisiin huutajista.
Vaikka Vapahtaja ja Hän tarjoamansa Pelastus on maailman tärkein asia, ei sanoma välttämättä mene huutamalla perille. Eikä ainakaan kuvailemasi esimerkin avulla!

Siunausta mukavaa viikonjatkoa sinulle!
Kiitos kirjoituksistasi, vaikka olenkin välillä vängännyt jotain pientä asiaa vastaan. Se on turhaa. Pääasia unohtuu silloin. Jeesus.

Apostoli34 kirjoitti:

Kun joku muukin puhuu sairaan uskonnollisuuden ja terveen uskon erosta. Veit jalat suustani;)
Monilla täällä uskovat tuomitsevasta onkin varmaan kokemuksia sairaalloisesta ja ahdistavasta uskonnollisuudesta. Tommy Hellsten tai Tarja Lappalainen ovat tämän eroavaisuuden hyviä kuvaajia ja Tommy minutkin sai kirjoillaan joskus näkemään kristinuskon hieman eri tavalla kuin sen kuvan joka minulla oli raamatulla päähän hakkaavista kovaäänisiin huutajista.
Vaikka Vapahtaja ja Hän tarjoamansa Pelastus on maailman tärkein asia, ei sanoma välttämättä mene huutamalla perille. Eikä ainakaan kuvailemasi esimerkin avulla!

Siunausta mukavaa viikonjatkoa sinulle!
Kiitos kirjoituksistasi, vaikka olenkin välillä vängännyt jotain pientä asiaa vastaan. Se on turhaa. Pääasia unohtuu silloin. Jeesus.

Lue lisää

väärin toiminut kaveri oli uskonnollinen, ei siis oikeasti uskossa.

http://www.kerrolisaa.com/kuvat/BunnyPancake.jpg

jason_dax kirjoitti:

http://www.kerrolisaa.com/kuvat/BunnyPancake.jpg

tarkoitettu Liselle otsikolle sattuma. Kiitos pannukakusta Jason!

puavi kirjoitti:

tarkoitettu Liselle otsikolle sattuma. Kiitos pannukakusta Jason!

Pannarit ovat hyviä siirapin kanssa, mutta uskovaisena sinulla lienee se imelä siirappi ihan omasta takaa?

No ei kai siihen nyt uskovaisuutta tarvita, että voi saman kokeen toistaa :)

Kvanttimekaaniset ilmiöt havaitaan kokeissa, joissa tutkitaan yhden tai muutaman (alkeis)hiukkasen käyttäytymistä, eli kyseessä ei siis ole mikään iso ainemötikkä, jonka ominaisuukset pitäisi tuntea.

Yksi esimerkki sattumanvaraisesta tapahtumasta on tunneloituminen, joka BTW muuten klassisen mekaniikan mukaan ei ole mahdollista. Tässä siis hitu, esim. elektroni, pääsee kulkemaan läpi esteestä, jonka energiavalli on korkeampi kuin elektronin energia. Tämä tapahtuu jollain tietyllä todennäköisyydellä, ja voidaan havaita vaikka samanenergisiä elektroneja energiavalliin ohjaamalla; osa menee läpi ja osa ei; yksittäisessä kokeessa läpimeno on sattumanvaraista. Ja elektronin energia on helppo tuntea riittävän tarkasti, jos kokeen elektronit kiihdytetään samalla sähkökentällä.

Ilmiö näkyy myös esim. radioaktiivisessa alfahajoamisessa; alfahiukkanen pystyy tunneloitumaan ytimestä tietyllä todennäköisyydellä/aikayksikkö ja jos otetaan suuri määrä ytimiä, voidaan määrittää tietty puoliintumisaika, jossa puolet ytimistä on hajonnut. Yksittäisen ytimen kohdalla hajoamiseen kuluva aika voi kuitenkin olla mitä tahansa nollasta äärettömiin. Ja kussakin atomissa on identtiset olosuhteet; näin saadaan vaikka kuinka monta samoissa olosuhteissa toistettavaa koetta.

Meni ehkä hiukan fysiikan puolelle, mutta minusta tuntuu että tämä deterministisyyskysymys ei enää pitkään aikaan ole ollut perusteltavissa filosofisilla tms. mututuntuma-argumenteilla, vaan vastauksia tulisi hakea tieteestä niin pitkälle kuin ne sieltä löytyvät.

Lopuksi vielä pahoitteluni, en oikeastaan tarkoittanut et sinä olisit väittänyt Einsteinin uskoneen; mutta tuntuu (voi kyllä olla puhtaasti subjektiivinen tuntemuskin) että niin moni tekee juuri näin, että se vain pullahti näppäimistöstä :)

Lise kirjoitti:

No ei kai siihen nyt uskovaisuutta tarvita, että voi saman kokeen toistaa :)

Kvanttimekaaniset ilmiöt havaitaan kokeissa, joissa tutkitaan yhden tai muutaman (alkeis)hiukkasen käyttäytymistä, eli kyseessä ei siis ole mikään iso ainemötikkä, jonka ominaisuukset pitäisi tuntea.

Yksi esimerkki sattumanvaraisesta tapahtumasta on tunneloituminen, joka BTW muuten klassisen mekaniikan mukaan ei ole mahdollista. Tässä siis hitu, esim. elektroni, pääsee kulkemaan läpi esteestä, jonka energiavalli on korkeampi kuin elektronin energia. Tämä tapahtuu jollain tietyllä todennäköisyydellä, ja voidaan havaita vaikka samanenergisiä elektroneja energiavalliin ohjaamalla; osa menee läpi ja osa ei; yksittäisessä kokeessa läpimeno on sattumanvaraista. Ja elektronin energia on helppo tuntea riittävän tarkasti, jos kokeen elektronit kiihdytetään samalla sähkökentällä.

Ilmiö näkyy myös esim. radioaktiivisessa alfahajoamisessa; alfahiukkanen pystyy tunneloitumaan ytimestä tietyllä todennäköisyydellä/aikayksikkö ja jos otetaan suuri määrä ytimiä, voidaan määrittää tietty puoliintumisaika, jossa puolet ytimistä on hajonnut. Yksittäisen ytimen kohdalla hajoamiseen kuluva aika voi kuitenkin olla mitä tahansa nollasta äärettömiin. Ja kussakin atomissa on identtiset olosuhteet; näin saadaan vaikka kuinka monta samoissa olosuhteissa toistettavaa koetta.

Meni ehkä hiukan fysiikan puolelle, mutta minusta tuntuu että tämä deterministisyyskysymys ei enää pitkään aikaan ole ollut perusteltavissa filosofisilla tms. mututuntuma-argumenteilla, vaan vastauksia tulisi hakea tieteestä niin pitkälle kuin ne sieltä löytyvät.

Lopuksi vielä pahoitteluni, en oikeastaan tarkoittanut et sinä olisit väittänyt Einsteinin uskoneen; mutta tuntuu (voi kyllä olla puhtaasti subjektiivinen tuntemuskin) että niin moni tekee juuri näin, että se vain pullahti näppäimistöstä :)

Lue lisää

että jaksat selittää noin perusteellisesti ja ymmärrettävästi.

Lise kirjoitti:

No ei kai siihen nyt uskovaisuutta tarvita, että voi saman kokeen toistaa :)

Kvanttimekaaniset ilmiöt havaitaan kokeissa, joissa tutkitaan yhden tai muutaman (alkeis)hiukkasen käyttäytymistä, eli kyseessä ei siis ole mikään iso ainemötikkä, jonka ominaisuukset pitäisi tuntea.

Yksi esimerkki sattumanvaraisesta tapahtumasta on tunneloituminen, joka BTW muuten klassisen mekaniikan mukaan ei ole mahdollista. Tässä siis hitu, esim. elektroni, pääsee kulkemaan läpi esteestä, jonka energiavalli on korkeampi kuin elektronin energia. Tämä tapahtuu jollain tietyllä todennäköisyydellä, ja voidaan havaita vaikka samanenergisiä elektroneja energiavalliin ohjaamalla; osa menee läpi ja osa ei; yksittäisessä kokeessa läpimeno on sattumanvaraista. Ja elektronin energia on helppo tuntea riittävän tarkasti, jos kokeen elektronit kiihdytetään samalla sähkökentällä.

Ilmiö näkyy myös esim. radioaktiivisessa alfahajoamisessa; alfahiukkanen pystyy tunneloitumaan ytimestä tietyllä todennäköisyydellä/aikayksikkö ja jos otetaan suuri määrä ytimiä, voidaan määrittää tietty puoliintumisaika, jossa puolet ytimistä on hajonnut. Yksittäisen ytimen kohdalla hajoamiseen kuluva aika voi kuitenkin olla mitä tahansa nollasta äärettömiin. Ja kussakin atomissa on identtiset olosuhteet; näin saadaan vaikka kuinka monta samoissa olosuhteissa toistettavaa koetta.

Meni ehkä hiukan fysiikan puolelle, mutta minusta tuntuu että tämä deterministisyyskysymys ei enää pitkään aikaan ole ollut perusteltavissa filosofisilla tms. mututuntuma-argumenteilla, vaan vastauksia tulisi hakea tieteestä niin pitkälle kuin ne sieltä löytyvät.

Lopuksi vielä pahoitteluni, en oikeastaan tarkoittanut et sinä olisit väittänyt Einsteinin uskoneen; mutta tuntuu (voi kyllä olla puhtaasti subjektiivinen tuntemuskin) että niin moni tekee juuri näin, että se vain pullahti näppäimistöstä :)

Lue lisää

se on hyvä että palstalla on ihan oikeaa asiantuntemustakin. :)

Ana-mzk kirjoitti:

se on hyvä että palstalla on ihan oikeaa asiantuntemustakin. :)

kaikkien kreationistisatujen väliin mahtuu välillä asiaakin :D