Valtion verokertymästä puuttui 3-4 miljardia

EU-kaupan säännöt uudistuvat
Kansainvälisessä kaupassa uudistukset etenevät jo. EU-tasolla on jo päätetty arvonlisäverosääntöjen mukauttamisesta digiaikaan, minkä takia hallitus on päivittämässä alv-lakia.

Uudet EU-säännöt tuovat digitaalisen alv-raportoinnin EU-kauppaan vuonna 2030.

Heikuran mukaan viime vuosina useat Euroopan maat, kuten Italia, Espanja ja Irlanti, ovat lähteneet digitalisoimaan yritystensä arvonlisäverotusta myös kansallisesti.

Laskutuksen digitalisoituminen avaa verottajille uusia mahdollisuuksia – jos poliitikot niin päättävät.

”Jos saisimme yritysten välisestä kaupasta laskutiedot, pystyisimme viemään alv-tarkastuksen aivan eri tasolle ja myös automatisoimaan palautuskäytäntöä sillä tavalla, että alv:n käsittelyajat lyhenisivät ja turhat selvitykset vähenisivät”, Heikura katsoo.

Hän kertoo ehdottaneensa valvonnan lisäämistä jo aiemmin mutta saaneensa ajatukselle täystyrmäyksen yrittäjien etujärjestöiltä.

Tilintarkastus- ja konsulttiyhtiö PwC:n veroasioihin erikoistunut partneri Maarit Pokkinen kertoo, että Verohallinnon aiempi ehdotus sähköiseksi raportoinniksi kaatui korona-ajan haasteisiin.

”Se vedettiin pois, koska korona-aikana ei ollut syytä asettaa yrityksille enää lisäkustannuksia”, Pokkinen sanoo.

Pokkisen mielestä EU-kauppaan tulevat muutokset ovat jo itsessään ”valtava uudistus”.

"Itse ajattelisin yritysten näkökulmasta, että järkevämpää olisi katsoa EU-säätely ensin maaliin ja sitten kun se toimii, ottaa käyttöön kansallista säätelyä", hän sanoo.

Toisaalta iso osa yritysten vaivannäöstä olisi Heikuran mukaan automatisoitavissa digitaalisilla laskutusjärjestelmillä.

”Tässä on sellainen haaste, että meillä 93 prosenttia yrityksistä yhden tai kahden henkilön yrityksiä”, Heikura myöntää.

Uudistuksia ei ole voitu edistää, ennen kuin yrittäjät ovat siirtyneet käyttämään digitaalisia järjestelmiä.

”Nyt alkaisi olla sellainen hetki, että pitää jotain tehdä.”

Riski verovajeen kasvuun
Kansainvälisessä vertailussa suomalaiset maksavat edelleen veronsa kuuliaisesti. EU:n Verotuksen ja tulliliiton pääosaston TAXUDin tekemässä EU-maiden vertailussa vain Itävallan arvioitu alv-vaje jäi Suomea pienemmäksi vuonna 2024.

Heikuran mukaan riski verovajeen kasvusta Suomessa on kuitenkin todellinen.

Verohallinnon kyselytutkimukset yrittäjille kertovat asennemuutoksesta huonompaan suuntaan. Yhä useampi yrittäjä suhtautuu verojen maksuun aiempaa leväperäisemmin tai kokee, ettei saa veroilleen vastinetta. Vähitellen asenteet muuttuvat verojen välttelyksi.

Verojen välttelyyn houkuttelee myös nopeasti kasvanut alustatalous, jonka rahavirtoihin kansallisilla veroviranomaisilla on heikko näkyvyys.

Osittain kyse on myös järjestäytyneestä rikollisuudesta sekä silkasta osaamattomuudesta. Aiemmin työsuhteissa tehtyä työtä on ulkoistettu yksityisyrittäjille eli pienyrityksille, joilla ei ole vero-osaamista.

Verohallinto on lisännyt riskiperusteiseen valvontaansa analytiikkaa, mikä on saanut Heikuran epäilemään, että 3–4 prosentin verovajearvio voi olla jopa alakanttiin.

”Valvonnan osuvuus on niin hyvä, että emme välttämättä niin hyviä. Se viittaa siihen, että välttelyä on enemmänkin”, hän sanoo.

Verohallinnon digiloikka
Digitaalisen valvonnan lisääminen edellyttäisi investointeja. Heikura uskoo, että ne maksaisivat itsensä nopeasti takaisin.

Viime vuonna virkamiesvoimin tehdyllä valvonnalla kerättiin 750 miljoonaa euroa veroja, jotka olisivat jääneet muuten maksamatta, kun Verohallinnon koko budjetti oli 400 miljoonaa euroa.

Toistaiseksi Verohallinto ei hyödynnä tekoälyä valvonnassaan, koska lainsäädäntö ei sitä mahdollista. Heikuran mukaan tehostamispotentiaalia on paljon.

Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen esitti aiemmin kesällä, että julkisen sektorin tuottavuutta olisi mahdollista kasvattaa tekoälyn avulla vähintään 20 prosenttia viidessä vuodessa.

”Väittäisin, että meillä se ainakin tulee toteutumaan, jos saamme tekoälyä käyttää”, Heikura sanoo.

Tekoälyä voisi hänen mukaansa hyödyntää esimerkiksi tietojen yhdistelyssä, veroilmoitusten esikäsittelyssä, tarkastuksissa ja asiakaspalvelussa.

Verokorttineuvontaan tulee vuosittain 500 000–700 000 puhelua, joihin voisi jatkossa vastata ihmisen sijaan ensisijaisesti puhebotti. Heikuran mukaan ihmisresurssit tulisi käyttää toisin.

”Emme tietenkään haluaisi lähteä siihen, että vähennämme henkilöstöä, vaan se suunnattaisiin valvontaan, joka sitten taas vähentäisi verovajetta.”

Julkishallintoa terveemmäksi ja pian niin siinä se on ja maksun määrä tulee ohan itsestään.

Tarvitsevatko yritykset harmaata taloutta tehdäkseen tulosta vai onko yrittämisessä aina taipumusta venytellä sääntöjä ja itkeä veroista?

Rahaa meillä raukoilla on vaikka olisikin kehnot vaatteet.
Ja jos ei ole, lainaa saa aina lisää.

Valtionkonttori tiedotti juuri äsken.

Valtio laskee liikkeeseen uuden 7-vuotisen viitelainan.

Valtio laskee tänään liikkeeseen uuden viitelainan, joka erääntyy maksettavaksi 15.4.2033.

Liikkeeseenlaskun pääjärjestäjinä toimivat BNP Paribas, BofA Securities, Danske Bank, Deutsche Bank ja J.P. Morgan.

Tarjouskirja avattiin keskiviikkona 19.8.2026.

Valtiokonttori viestii liikkeeseenlaskusta lisää lainan hinnoittelun jälkeen.

Elämme jännittäviä aikoja.

Miksi Orvon Pete ja Purtan Riikka haluavat ottaa velkaa kansan nimiin, jos heillä on tiedossa tällaiset miljardiluokan keinot. Kenelle sitä velkarahaa jaetaan?

kyllä ihmiseltä aina alvi peritään ja katsotaan että on maksettu 🤔
yritys tuet ynnä muut kepulikonstin niillä käytössä

Tosi järkevä ajatus. Koska nyt veronkierron hyötyjinä ovat olleet vain yritykset. Kuluttajat joutuvat aina maksamaan ALV:een. Ei edes vaikuta kuluttaja hintoijin.

Kyllä joka kaupasta pitää alvi maksaa. Muu on veronkiertoa ja yhteisestä pussista varastamista! Kaupassa alvi pitäisi mennä ostajan veroprosentin mukaan

Kohta EU pakottaa

Indeksi pystyyn julkisentalouden palkka menoihin, pahempi olisi tulevaisuudessa Kreikan malli 30 % alas menot.