Eli asia olisi ratkaistavissa yritysten välisen kaupan seurannan digitalisoiminen.
Verovajetta eli maksamatta jääviä veroja on muissakin veroluokissa, mutta suurimmat summat kertyvät arvonlisäverosta ja tuloveroista
Ongelma on tämä.
Yritysten välisessä kotimaankaupassa ostaja saa vähentää arvonlisäveron (alv) omassa verotuksessaan, jos osto tulee yrityksen arvonlisäverolliseen käyttöön. Käytännössä yritykset ilmoittavat hintansa yleensä verottomina, kun ostajana on toinen yritys.
Verottaja ei pääse käsiksi näihin kauppoihin kuin ylätasolla ilman lisätietopyyntöjä tai yksityiskohtaista verotarkastusta. Yritykset ilmoittavat verotuksessaan verolliset ja verottomat myynnit ja kansainvälisen myynnin könttäsummina kertomatta, kenen kanssa kauppaa on tehty.
”Alv-ilmoitus on lähes 30 vuotta vanha ja sen tietosisältö on varsin karkea. Siksi siinä on olemassa suurimmat riskit”
Eli miksi yritysten annetaan mellastaa ja ihmisiä rankaistaan. Verotulseennon saatava inhimillisyyttä.
Verovajetta eli maksamatta jääviä veroja on muissakin veroluokissa, mutta suurimmat summat kertyvät arvonlisäverosta ja tuloveroista
Ongelma on tämä.
Yritysten välisessä kotimaankaupassa ostaja saa vähentää arvonlisäveron (alv) omassa verotuksessaan, jos osto tulee yrityksen arvonlisäverolliseen käyttöön. Käytännössä yritykset ilmoittavat hintansa yleensä verottomina, kun ostajana on toinen yritys.
Verottaja ei pääse käsiksi näihin kauppoihin kuin ylätasolla ilman lisätietopyyntöjä tai yksityiskohtaista verotarkastusta. Yritykset ilmoittavat verotuksessaan verolliset ja verottomat myynnit ja kansainvälisen myynnin könttäsummina kertomatta, kenen kanssa kauppaa on tehty.
”Alv-ilmoitus on lähes 30 vuotta vanha ja sen tietosisältö on varsin karkea. Siksi siinä on olemassa suurimmat riskit”
Eli miksi yritysten annetaan mellastaa ja ihmisiä rankaistaan. Verotulseennon saatava inhimillisyyttä.
Vastaukset 27
Vanhimmat
EU-kaupan säännöt uudistuvat
Kansainvälisessä kaupassa uudistukset etenevät jo. EU-tasolla on jo päätetty arvonlisäverosääntöjen mukauttamisesta digiaikaan, minkä takia hallitus on päivittämässä alv-lakia.
Uudet EU-säännöt tuovat digitaalisen alv-raportoinnin EU-kauppaan vuonna 2030.
Heikuran mukaan viime vuosina useat Euroopan maat, kuten Italia, Espanja ja Irlanti, ovat lähteneet digitalisoimaan yritystensä arvonlisäverotusta myös kansallisesti.
Laskutuksen digitalisoituminen avaa verottajille uusia mahdollisuuksia – jos poliitikot niin päättävät.
”Jos saisimme yritysten välisestä kaupasta laskutiedot, pystyisimme viemään alv-tarkastuksen aivan eri tasolle ja myös automatisoimaan palautuskäytäntöä sillä tavalla, että alv:n käsittelyajat lyhenisivät ja turhat selvitykset vähenisivät”, Heikura katsoo.
Hän kertoo ehdottaneensa valvonnan lisäämistä jo aiemmin mutta saaneensa ajatukselle täystyrmäyksen yrittäjien etujärjestöiltä.
Tilintarkastus- ja konsulttiyhtiö PwC:n veroasioihin erikoistunut partneri Maarit Pokkinen kertoo, että Verohallinnon aiempi ehdotus sähköiseksi raportoinniksi kaatui korona-ajan haasteisiin.
”Se vedettiin pois, koska korona-aikana ei ollut syytä asettaa yrityksille enää lisäkustannuksia”, Pokkinen sanoo.
Pokkisen mielestä EU-kauppaan tulevat muutokset ovat jo itsessään ”valtava uudistus”.
"Itse ajattelisin yritysten näkökulmasta, että järkevämpää olisi katsoa EU-säätely ensin maaliin ja sitten kun se toimii, ottaa käyttöön kansallista säätelyä", hän sanoo.
Toisaalta iso osa yritysten vaivannäöstä olisi Heikuran mukaan automatisoitavissa digitaalisilla laskutusjärjestelmillä.
”Tässä on sellainen haaste, että meillä 93 prosenttia yrityksistä yhden tai kahden henkilön yrityksiä”, Heikura myöntää.
Uudistuksia ei ole voitu edistää, ennen kuin yrittäjät ovat siirtyneet käyttämään digitaalisia järjestelmiä.
”Nyt alkaisi olla sellainen hetki, että pitää jotain tehdä.”
Riski verovajeen kasvuun
Kansainvälisessä vertailussa suomalaiset maksavat edelleen veronsa kuuliaisesti. EU:n Verotuksen ja tulliliiton pääosaston TAXUDin tekemässä EU-maiden vertailussa vain Itävallan arvioitu alv-vaje jäi Suomea pienemmäksi vuonna 2024.
Heikuran mukaan riski verovajeen kasvusta Suomessa on kuitenkin todellinen.
Verohallinnon kyselytutkimukset yrittäjille kertovat asennemuutoksesta huonompaan suuntaan. Yhä useampi yrittäjä suhtautuu verojen maksuun aiempaa leväperäisemmin tai kokee, ettei saa veroilleen vastinetta. Vähitellen asenteet muuttuvat verojen välttelyksi.
Verojen välttelyyn houkuttelee myös nopeasti kasvanut alustatalous, jonka rahavirtoihin kansallisilla veroviranomaisilla on heikko näkyvyys.
Osittain kyse on myös järjestäytyneestä rikollisuudesta sekä silkasta osaamattomuudesta. Aiemmin työsuhteissa tehtyä työtä on ulkoistettu yksityisyrittäjille eli pienyrityksille, joilla ei ole vero-osaamista.
Verohallinto on lisännyt riskiperusteiseen valvontaansa analytiikkaa, mikä on saanut Heikuran epäilemään, että 3–4 prosentin verovajearvio voi olla jopa alakanttiin.
”Valvonnan osuvuus on niin hyvä, että emme välttämättä niin hyviä. Se viittaa siihen, että välttelyä on enemmänkin”, hän sanoo.
Verohallinnon digiloikka
Digitaalisen valvonnan lisääminen edellyttäisi investointeja. Heikura uskoo, että ne maksaisivat itsensä nopeasti takaisin.
Viime vuonna virkamiesvoimin tehdyllä valvonnalla kerättiin 750 miljoonaa euroa veroja, jotka olisivat jääneet muuten maksamatta, kun Verohallinnon koko budjetti oli 400 miljoonaa euroa.
Toistaiseksi Verohallinto ei hyödynnä tekoälyä valvonnassaan, koska lainsäädäntö ei sitä mahdollista. Heikuran mukaan tehostamispotentiaalia on paljon.
Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen esitti aiemmin kesällä, että julkisen sektorin tuottavuutta olisi mahdollista kasvattaa tekoälyn avulla vähintään 20 prosenttia viidessä vuodessa.
”Väittäisin, että meillä se ainakin tulee toteutumaan, jos saamme tekoälyä käyttää”, Heikura sanoo.
Tekoälyä voisi hänen mukaansa hyödyntää esimerkiksi tietojen yhdistelyssä, veroilmoitusten esikäsittelyssä, tarkastuksissa ja asiakaspalvelussa.
Verokorttineuvontaan tulee vuosittain 500 000–700 000 puhelua, joihin voisi jatkossa vastata ihmisen sijaan ensisijaisesti puhebotti. Heikuran mukaan ihmisresurssit tulisi käyttää toisin.
”Emme tietenkään haluaisi lähteä siihen, että vähennämme henkilöstöä, vaan se suunnattaisiin valvontaan, joka sitten taas vähentäisi verovajetta.”
Olisi kohteliasta mainita kenen tekstiä kopioi ja postaa palstalle.
https://www.talouselama.fi/uutiset/a/2ac44070-cdf9-4bd7-a198-4704ade8c4f5
Harmaa talous / Anne Kauranen
Julkishallintoa terveemmäksi ja pian niin siinä se on ja maksun määrä tulee ohan itsestään.
Suomen ulkishallinto on nyt jo Pohjoismaiden halvinta asukasta kohden. Suomen ongelma on kehitysmaatason BKT businesosaajien jäljiltä.
ALVien digitalisointi on havaittu yjdeksi keinoksi nostaa Välimerenmaiden talous suosta - miksi sitä ei voisi tehdä Suomessakin.
Miksi sinulle vasuri ei kelpaa kaikki keinot laittaa Suomen talous kuntoon? Onneksi meissä perussuomalaisissa löytyy osaamista.
Edes Ismo Leikolalla ei ole hauskoja vitsejä.
Se ei meille käy totesivat peruSSuomalaiset yhteen ääneen, kun he eivät tykkää maksaa ALV:tä.
Onko Verohallinnon pääjohtaja Markku Heikura persu?
Onko tämä nyt joku persu vastaan persu kahina? Ovatko persut hajoamassa erimielisyyksiin.
Edes persu ei usko että persuista löytyisi osaamista.
Tarvitsevatko yritykset harmaata taloutta tehdäkseen tulosta vai onko yrittämisessä aina taipumusta venytellä sääntöjä ja itkeä veroista?
Rahaa meillä raukoilla on vaikka olisikin kehnot vaatteet.
Ja jos ei ole, lainaa saa aina lisää.
Valtionkonttori tiedotti juuri äsken.
Valtio laskee liikkeeseen uuden 7-vuotisen viitelainan.
Valtio laskee tänään liikkeeseen uuden viitelainan, joka erääntyy maksettavaksi 15.4.2033.
Liikkeeseenlaskun pääjärjestäjinä toimivat BNP Paribas, BofA Securities, Danske Bank, Deutsche Bank ja J.P. Morgan.
Tarjouskirja avattiin keskiviikkona 19.8.2026.
Valtiokonttori viestii liikkeeseenlaskusta lisää lainan hinnoittelun jälkeen.
Elämme jännittäviä aikoja.
Jännitys tiivistyi....
Valtio laski liikkeeseen uuden neljän miljardin euron viitelainan, joka erääntyy 15.4.2033. Lainan tarjouskirja kasvoi yli 11 miljardiin euroon ja sisälsi tarjouksia 120 sijoittajalta.
Liikkeeseenlaskun tiedot:
Koko: 4 miljardia euroa
Liikkeeseenlaskupäivä: 19.8.2026
Arvopäivä: 26.8.2026
Eräpäivä: 15.4.2033
Kuponkikorko: 3,300 %
Hinta: 99,953
Tuotto: 3,310 %
na hinnoiteltiin 15 korkopistettä yli euroswap-käyrän, ja sen korkoero Saksan valtion 7-vuotiseen lainaan oli 25 korkopistettä.
Uudesta lainasta yli 40 % myytiin keskuspankeille ja muille julkisomisteisille sijoittajille sekä noin neljännes pankeille ja pankkien varainhallintaosastoille. Sijoittajapohja oli maantieteellisesti tasapainoinen Aasian, Benelux-maiden, Pohjoismaiden ja Britannian välillä.
"Tarjouskirja oli jälleen laadukas ja sijoittajia oli mukana hyvä määrä. Suomi on monena vuonna ollut yksi ensimmäisiä valtiollisia lainaajia markkinoilla kesälomakauden jälkeen, ja ajoitus toimi meille taas hyvin”, apulaisjohtaja Jussi Tuulisaari kertoo.
Suomen taloudesta on viime aikoina kuultu hyviä uutisia, kun Suomen talouskasvu on tänä vuonna ollut euroalueen nopeimpien joukossa. Tuulisaaren mukaan valtionlainojen sijoittajakysyntä on hyvin vakaata.
”Teimme vuosi sitten vastaavan 7-vuotisen lainan liikkeeseenlaskun, ja siihen verrattuna Suomen valtion korkoero Saksaan on tässä maturiteetissa kaventunut vuoden aikana lähes kymmenen korkopistettä.”
Liikkeeseenlaskun pääjärjestäjinä toimivat BNP Paribas, BofA Securities, Danske Bank, Deutsche Bank ja J.P. Morgan. Myyntiryhmään kuuluivat lisäksi muut päämarkkinatakaajat.
Liikkeeseenlaskun tiedot:
Koko: 4 miljardia euroa
Liikkeeseenlaskupäivä: 19.8.2026
Arvopäivä: 26.8.2026
Eräpäivä: 15.4.2033
Kuponkikorko: 3,300 %
Hinta: 99,953
Tuotto: 3,310 %
Miksi Orvon Pete ja Purtan Riikka haluavat ottaa velkaa kansan nimiin, jos heillä on tiedossa tällaiset miljardiluokan keinot. Kenelle sitä velkarahaa jaetaan?
Puhtaasti poliittinen päätös sallia tällainen anarkia verojen suhteen. Yhteiskunnassa on säännöt ja velvoitteet joita myös veroallergisten anarkistien pitäisi noudattaa.
Vimeisenä 17 vuotena Suomessa on ollut 80% hallituksista porvarisvetoisia.
Tämä on juuri se aika jolloin Suomessa ei ole ollut kasvua ja olemme jääneet jälkeen kilpaillijamaistamme.
Tämänkin halituksen aikana Suomella on mennyt supersurkeasti.
Velkaa on otettu hullun lailla, yritystoimintaa näivetttäviä veroja on korotettu, työttömys on räjähtänyt käsiin, köyhyys on lisääntynyt jne.
Persut ovat yritäneet korjata entisten porvarihallitusten virheitä ja siis epäonnistuneet siinä.
Onko Paavo Lipponen viimeinen päämisteri joka teki tulosta?
''Persut ovat yritäneet korjata entisten porvarihallitusten virheitä....''
Persut ovat yrittäneet matkia entisten porvarihallitusten virheitä.
Siis, onnistuneet siinä.
kyllä ihmiseltä aina alvi peritään ja katsotaan että on maksettu 🤔
yritys tuet ynnä muut kepulikonstin niillä käytössä
Suomi on enemmän yrityksiä kuin ihmisiä varten?
Tosi järkevä ajatus. Koska nyt veronkierron hyötyjinä ovat olleet vain yritykset. Kuluttajat joutuvat aina maksamaan ALV:een. Ei edes vaikuta kuluttaja hintoijin.
Kyllä joka kaupasta pitää alvi maksaa. Muu on veronkiertoa ja yhteisestä pussista varastamista! Kaupassa alvi pitäisi mennä ostajan veroprosentin mukaan
Kohta EU pakottaa
Mikwi hallinto sallii.tällaisen anarkiim?
Indeksi pystyyn julkisentalouden palkka menoihin, pahempi olisi tulevaisuudessa Kreikan malli 30 % alas menot.