Datakeskus Paneliaan – hyödyt muualle, haitat meille
Miksi Paneliaan pitäisi rakentaa valtava datakeskus? Se kuluttaisi suunnattoman määrän sähköä, veisi suuren maa-alueen ja muuttaisi kylän ympäristöä pysyvästi. Vastineeksi luvataan työpaikkoja, mutta rakentamisen valmistuttua datakeskus työllistää yleensä varsin vähän ihmisiä.
Panelialaisille jäisivät rakennusaikainen raskas liikenne, sähköasemat, voimajohdot, varavoimakoneiden melu sekä mahdolliset vaikutukset veteen, luontoon ja maisemaan. Voitot taas valuisivat todennäköisesti muualle. Tätäkö kutsutaan Panelian kehittämiseksi?
Panelia tarvitsee yrityksiä, jotka työllistävät paikallisia, käyttävät paikallisia palveluja ja tuovat kylään pysyvää elinvoimaa. Sähköä ahmiva, aidattu ja lähes automatisoitu hallialue ei tee kylästä elinvoimaisempaa.
Näin uhkaavassa maailmanpoliittisessa tilanteessa suuri datakeskus ja siihen liittyvä energiainfrastruktuuri voivat muodostaa myös merkittävän turvallisuusriskin. Onko tätä arvioitu kunnolla, ja mitä riskejä hanke aiheuttaisi Panelialle ja sen asukkaille mahdollisessa kriisitilanteessa?
Ennen päätöksiä pitää julkaista selvät vastaukset: kuinka paljon sähköä ja vettä keskus kuluttaa, montako pysyvää työpaikkaa syntyy, paljonko verotuloja oikeasti jää Euralle ja kuka maksaa tarvittavan infrastruktuurin. Lisäksi on kerrottava, mitä tapahtuu, jos yritys joskus lopettaa toimintansa.
Paneliaa ei pidä myydä suuryrityksen palvelinkoneiden sijoituspaikaksi tyhjillä lupauksilla. Näillä tiedoilla datakeskukselle on sanottava selvästi: ei kiitos.
Miksi Paneliaan pitäisi rakentaa valtava datakeskus? Se kuluttaisi suunnattoman määrän sähköä, veisi suuren maa-alueen ja muuttaisi kylän ympäristöä pysyvästi. Vastineeksi luvataan työpaikkoja, mutta rakentamisen valmistuttua datakeskus työllistää yleensä varsin vähän ihmisiä.
Panelialaisille jäisivät rakennusaikainen raskas liikenne, sähköasemat, voimajohdot, varavoimakoneiden melu sekä mahdolliset vaikutukset veteen, luontoon ja maisemaan. Voitot taas valuisivat todennäköisesti muualle. Tätäkö kutsutaan Panelian kehittämiseksi?
Panelia tarvitsee yrityksiä, jotka työllistävät paikallisia, käyttävät paikallisia palveluja ja tuovat kylään pysyvää elinvoimaa. Sähköä ahmiva, aidattu ja lähes automatisoitu hallialue ei tee kylästä elinvoimaisempaa.
Näin uhkaavassa maailmanpoliittisessa tilanteessa suuri datakeskus ja siihen liittyvä energiainfrastruktuuri voivat muodostaa myös merkittävän turvallisuusriskin. Onko tätä arvioitu kunnolla, ja mitä riskejä hanke aiheuttaisi Panelialle ja sen asukkaille mahdollisessa kriisitilanteessa?
Ennen päätöksiä pitää julkaista selvät vastaukset: kuinka paljon sähköä ja vettä keskus kuluttaa, montako pysyvää työpaikkaa syntyy, paljonko verotuloja oikeasti jää Euralle ja kuka maksaa tarvittavan infrastruktuurin. Lisäksi on kerrottava, mitä tapahtuu, jos yritys joskus lopettaa toimintansa.
Paneliaa ei pidä myydä suuryrityksen palvelinkoneiden sijoituspaikaksi tyhjillä lupauksilla. Näillä tiedoilla datakeskukselle on sanottava selvästi: ei kiitos.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Tuleeko Euraan kaksi datakeskusta? Eikö Kauttuallekin tulossa?
Onko tiedossa, miten isoja keskuksia, eli monenko megawatin laitoksia?
Toivottavasti ei tule yhtään
Melko varma siitä, että ainakin toinen datakeskuksista toteutuu. Ihme, jos näin ei tapahtuisi. Suuresti ihmettelen silti hintaa, millä ollaan valmiita myymään arvokasta maata/luontoa datakeskuksille, joka hyödyttää ennenkaikkea ulkolaisia suuromistajia. Maksavatko edes veroja Suomeen? Tukia vastaavasti tulevat Suomesta saamaan. Riippuen datakeskuksien koosta, on veden tarve ollut valtava (Suomessa viileämpää, joten pienempää), sekä myös sähköntarve. Isot datakeskukset vievät helposti suht kookkaan kaupungin verran sähköä vuodessa. Suomessa viileydestä johtien muodostuu kylläkin datakeskuksissa hukkalämpöä, jota voidaan hyötykäyttää.
Sitten tosiaan sekin, ettei ne ole mikään ratkaisu ihmisten työllistämiseen kuin rakennusvaiheessa. Valmistuessaan eivät työllistä kuin muutaman ihmisen.
Muitakin ongelmallisuuksia löytyy.
Jos tai kun nämä tänne rakennetaan, kuka tai ketkä tästä lopulta hyötyy, ketkä häviää? Tontin omistajat ja jotkut harvat ja valitut "isä aurinkoiset"? Häviäjiä varmasti kuntalaiset mm. kohonneissa sähkökustannuksissa.
Kirsikkana kakun päälle Louneakin haluaisi rakentaa Kauttualle ison 5g-maston, koska kuulemma hidas netti ja huonot puhelinkuuluvuudet tai jotain. No, meillä ainakin toimii erinomaisen hyvin.
Kaa, tämän päivän Satakunnan Kansa osasikin jo kertoa, miten Paneliaan suunnitteilla todella iso, miljardiluokan 100 megawatin datakeskus ja Harjavallan sievariin samanmoinen, mutta eri rakennuttajan. Paneliaan norjalaisten ja Harjavaltaan brittien. 100 megawatin laitos viekin sitten jo 50 000 kotitalouden verran sähköä ja veden kulutus riippuu toki säästä. Mitä lämpimämpää, se isompaa se on. Viileinä ajankohtina Suomessa se kylläkin tuottaa takaisin - hukkalämpönä. Näillä teollisuusluokan laitoksilla sähköverokin vain 0,05 senttiä kilowattitunnilta, kun taas kotitalouksien vastaava 2,24 senttiä. Noin.
https://tekniikanmaailma.fi/datakeskukset-herattavat-vastarintaa-suomessa-on-syyta-puhua-aiheesta-vielakin-enemman/
Datakeskus ei pelkästään lisää sähkön hintaa vaan sähköllä valmistettavien tuotteiden hintaa ,eli sanotaan nyt esimerkiksi Paneliassa Jaakkotuote joka käyttää paljon sähköä lasien valmistukseen niin heille myös sähkön hinta merkitsee paljon ,se siirretään tietysti lopputuotteeseen ,mutta sitten tuleekin se,että pärjääkö vienti markkinoilla ,noh tämä oli maallikon ajatellmaa,sen enempää alaa tuntematta,mutta ajattelin näin.
Sitten on moni muu ala,kaupat tarvitsee paljon sähköä,mistä korotukset otetaan,ne otetaan sinulta 🫵,tuotteiden hintaa nostetaan,
Ja maatalous ,on myöskin iso sähkön kuluttaja,niille maajussille ei kumminkaan makseta nousevia kuluja,onko sekään oikein?
Mutta kaiken kaikkiaan tälläinen turhanpäiväinen tumputuskeskus voi olla hetkellinen piristys elinkeino elämälle rakennus vaiheessa,mutta sen jälkeen onkin yhtä helvettiä.
Hyvä pointti. Näin se menee. Ja mitä isot datakeskukset todellisuudessa ovat muuta, kuin paikkoja, mikä kerää valtavan määrän dataa myös meiltä tavallisilta kuraperseiltä. Salaisuuksia ei enää ole ja ihan vittuuttani sanon, että me ollaan jo aika tiukasti siellä "Orwellilaisessa" maailmassa.
Just joo, noin se yksinkertaisen ajatuksissa menee, lähisuvussa on vastaavia ihmisiä, jotka tosiasioista eivat tajua tuon taivaalista, MUTTA luulevat kaiken oikein tietävänsä!
Minä en ainakaan tiedä oikeastaan mistään mitään, mutta tämä fakta on kyllä kaikkien luettavissa, jos vain jaksaa tietoa hakea. Datakeskuksien idea nimenomaan on toimia digitaalisen verkoston tukirankana/keskuksena ja se kerää kaiken tiedon salasanoista, pankki- ja sosiaaliturvatunnuksista alkaen henkilökohtaisiin viesteihin. Just siksi nämä laitokset ovat myös hakkerien (rikollisten toimijoiden) keskuudessa haluttuja kohteita ja riskit on isot. Joissakin maissa myös valtiolliset toimijoilla on pääsy kaikkiin tietoihin kansallisen turvallisuuden verukkeella.
Missä ovat Panelian datakeskushankkeen asiakirjat ja selvitykset?
Gridnode Oy on tehnyt Euran kunnalle aloitteen asemakaavan laatimiseksi Panelian Juhola-nimiselle kiinteistölle. Euran kunnanhallitus päätti 24.8.2026 käynnistää asemakaavaprosessin yksimielisesti.
Kyse ei siis ole vielä varsinaisesta rakennus- tai ympäristölupahakemuksesta, vaan kaavoituksen aloittamisesta. Juuri tässä vaiheessa kuntalaisille pitäisi kuitenkin kertoa avoimesti, kuinka suuresta hankkeesta on kysymys ja millaisia vaikutuksia sillä voi olla Paneliaan.
Kunnan päätöksen mukaan alueelle suunnitellaan datakeskusten lisäksi sähköasemia, muuntajia, varavoimajärjestelmiä, jäähdytysratkaisuja ja muuta teknistä infrastruktuuria. Alue on yksityisessä omistuksessa, ja Gridnode Oy:llä on maanomistajan kanssa voimassa oleva osto-optiosopimus.
Päätöksen oheismateriaalina on ollut kaavoitussopimusluonnos ja suunnittelualueen kartta. Kunnan verkkosivuilla näkyy karttaliite, mutta Gridnode Oy:n alkuperäistä kaavoitusaloitetta ja kaavoitussopimusluonnosta ei löydy kokonaisuudessaan julkisesti luettavaksi.
Siksi kysyn Euran kunnalta ja hankkeen valmistelijoilta:
Miksi kaikkia asiaan liittyviä asiakirjoja ei ole julkaistu avoimesti?
Kuinka suuresta datakeskuksesta ja sähkötehosta on kysymys?
Kuinka paljon hanke tarvitsee vettä, mistä vesi otetaan ja mihin jäähdytys- ja hulevedet johdetaan?
Millainen jäähdytysjärjestelmä alueelle suunnitellaan?
Kuinka monta varavoimakonetta, muuntajaa ja sähköasemaa alueelle tulisi?
Millaisia melu-, luonto-, liikenne- ja maisemavaikutuksia hankkeella arvioidaan olevan?
Tarvitaanko ympäristövaikutusten arviointimenettely, ympäristölupa tai vesilain mukainen lupa?
Milloin kuntalaiset ja lähialueen maanomistajat pääsevät lausumaan mielipiteensä ennen ratkaisevia päätöksiä?
Onko hukkalämmön hyödyntämisestä olemassa sitova suunnitelma vai onko kyse vasta mahdollisuudesta?
Datakeskusta ei pidä hyväksyä eikä hylätä pelkkien mielikuvien perusteella. Näin suuren ja pysyvän hankkeen vaikutukset on kuitenkin selvitettävä ennen kuin sen toteuttamiseen sitoudutaan. Kuntalaisilla on oikeus saada alkuperäiset asiakirjat sekä selkeät vastaukset vedenkulutuksesta, melusta, luonnosta, energiankäytöstä ja turvallisuudesta.
Avoimuuden pitää alkaa nyt, eikä vasta sitten, kun tärkeimmät ratkaisut on jo tehty.
Haisee siellä semmoinen data siin sikalan nurkilla ja dataa levitellään ympäri kylää . Normaalit ihmiset muuttavat pois sieltä, jää tolkkulaitos sähköä tekemään ja se pekonifirma.
https://www.apu.fi/artikkelit/vaikka-sahko-olisi-puhdasta-datakeskus-ei-ole-vihrea
Hyvä kirjoitus siitä, kuinka paljon datakeskukset koosta riippuen aiheuttavat päästöjä. Miten näitä edes harkitaan rakennettavaksi, jotka osaltaan kiihdyttävät ilmastonmuutosta hurjasti eteenpäin. On itsepetosta, jos kuvitellaan, että se, mikä ei suoranaisesti näy katukuvassa, sitä ei myöskään ole olemassa. Eihän?
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000012264219.html
Kannattaa lukea myös tämä näkökulma datakeskushankkeista. Ellei joku/jotkut ala nopeasti ohjaamaan tätä hallitsematonta junaa, ollaan todella isossa kusessa. Onko luonto meille oikeasti tärkeä vai ei ja onko meille ok mm. erittäin nousujohteinen energian kallistuminen?
Mikään datakeskus ei tuhoa luontoa niin, ett luonto ei sille pärjäisi, se on fakta! Mielestäni alle 40-vuotiaat eivät saisi näitä asioita miettiä tai päättää! Heiltä puuttuu täydellisesti perspektiivi ja ovat muun muassa hurahtaneet lmastonmuutokseen ja luontokatoon, puoluekannasta riippumatta.
Ilmastonmuutos ja luontokato ovat tosiasioita, missä ei ole mitään epäselvää. Totta kuitenkin se, vaikka ihmiset itse tuhoaisivat elinolosuhteensa ja kuolisivat sukupuuttoon, luonto kyllä pikkuhiljaa korjaa jälleen itsensä.
Fakta nyt vaan sattuu valitettavasti olemaan niin, että datakeskukset kiihdyttävät sekä ilmastonmuutosta, saastuttavat luontoa, tuovat meluhaittoja ja niin edelleen.
Ainakin Tapolaan, Kauttualle suunniteltu datakeskushanke jää toteutumatta, mikä on loistava uutinen.
https://www.satakunnankansa.fi/satakunta/art-2000012331380.html