Olen ottamassa kaksi kissanpentua, ja minulla on kolme viherkasvia: kirjovehka, viirivehka ja rahapuu. Kyselisin vaan, että onko ko. kasvit mitenkä myrkyllisiä kissoille? Tai yleensäkin eläimille?
Vai pitääkö minun kehitellä ne jonnekin korkealle, eivät ole kamalan isoja, että kissat ei pääse niihin kiinni? Poiskaan niitä en haluaisi heittää, kasveja siis, kun ne kasvavat niin hyvin.
Ja mitenkä on muilla kokemuksia lemmikeistä ja mahdollisesti myrkyllisistä viherkasveista, käyvätkö eläimet helposti niihin kiinni?
Kiitos vastaukista etukäteen :)
Vai pitääkö minun kehitellä ne jonnekin korkealle, eivät ole kamalan isoja, että kissat ei pääse niihin kiinni? Poiskaan niitä en haluaisi heittää, kasveja siis, kun ne kasvavat niin hyvin.
Ja mitenkä on muilla kokemuksia lemmikeistä ja mahdollisesti myrkyllisistä viherkasveista, käyvätkö eläimet helposti niihin kiinni?
Kiitos vastaukista etukäteen :)
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kissat syö ja nakertaa varsinkin pentuina kaikkea, mitä suuhunsa saavat. Noin vuoden iässä alkavat olla "viisaampia".
Mainitsemissasi kasveissa on isot ja pyöreät lehdet, jotka eivät kissaa kiinnosta, koska niistä ei saa otetta. Kissan mielenkiinto kohdistuu kasveihin, joiden lehdet muistuttavat ruohonkorsia, joita kissat joskus syövät puhdistaakseen suolistoaan. Kissaherkkiä kasveja on meillä ainakin rönsylilja ja pullojukka.
meillä kissat vetelevät kaikki kasvit jos käsiksi pääsevät. ei ole väliä onko heinämäiset lehdet vai ei, kaikki kelpaa! rahapuu myös. yksi kaktuskin kerran kelpasi, pelastettua tosin sain molemmat, kukan ja kissat. kannattaa laittaa kasvit jonnekin korkealle/muuhun paikkaan minne kissat eivät pääse.
Kantsii tietysti opettaa sille kissalle, että kasveihin ei saa koskea. Kyllä napakka "ei" tehoaa, jos kasveihin kiinni käy. Kissa jättää huonekasvit myös helpommin rauhaan, jos se pääsee ulos.
Itse annan välillä vehnänorasta naposteltavaksi - jäävät kasvit rauhaan, eikä kissa oksenna.
Ulkoillessahan kissa napsii ruohoa, joka saattaa hyvinkin oksettaa.
Elimistö puhdistuu myös kakkaamisen kautta.
Parafiiniöljykin (ei imeydy) auttaa kovaa vatsaa.
Jostain luin myös, että pieni annos ananasmehua kerran viikossa, auttaisi karvapallojen poistumisessa...
Myrkylliset kasvit olen "eliminoinut" - kuten jo edellä esim. vehkoista mainittiin.
On turvallisiakin kasveja, joita kissa voi syödäkin, kuten esim. rönsylilja.
Kissat aistivat (ainakin yleensä!) myrkylliset ja myrkyttömät kasvit ja ainakin omani on tähän asti jättänyt myrkylliset kasvit rauhaan.
Huom. että kotini on lähemmäs viidakko ja erilaisia kasveja löytyy, suurin osa myrkyllisiä. Silti ovat maiskutelleet vain myrkyttömiä.
Toki myrkylliset kasvit kannattaa sijoittaa ylemmäs amppeleihin tai hyllyille, jos arveluttaa.
Kannattaa myös kasvattaa erinäisiä heiniä.
Huomaa myös tulevia kasvihankintoja tehdessäsi, että kissat pitävät eniten ruohoa muistuttavista ohutlehtisistä kasveista, joten niitä kannattaa välttää, jos ei halua kasvien olevan puoliksi syötyjä.(lohikäärmepuu, rönsylilja ym.)
Vinkki: amppelit on aika käytännällisiä, kissat eikä pienet lapset pääse koskemaan katossa roikkuviin kasveihin=)
..pirkuleet pistelee poskeensa kaikkea syötävän ja myrkyllisen välimaastosta, esim kaktuksen piikkiset osat ovat herkkua. Älä kysy,miten he sen tekevät, mutta ainakin jänönopuntiani on aika surkean näkoinen koska uudet piikkirivit napsitaan suuhun jo aikaisessa vaiheessa.
moni sellainen kasvi ,joka on ihmiselle myrkyllinen ei ole sitä kissoille.
Itselläni esim. peperomiat, kultaköynnös, huonesaarni,saniaiset saavat olla rauhassa, sen sijaan kaikki sansevieriat( "anopinkielet" ) ovat lempinatustelun kohteena.
on varmaan kissakohtaisia eroja tässäkin asiassa, meillä kaikki kissat eivät maiskuta samoja kasveja.
Luotan kyllä eläinten vaistoon. Toin mökiltä kotiin ukonhattua ja vihreänä röyhyävää ruokaparsaa, jotka molemmat ovat varsin myrkyllisiä.
Ovat saaneet olla rauhassa. Sen sijaan keväällä kotiin keräämäni kielot syötiin ensimmäisenä iltana rangoiksi, tuntui että kukat olivat erityistä ja kiinnostavaa herkkua.
jotenkin ne vain vaistoavat.
Suomessa tuo laidunkulttuuri on jo vähän hakusessa, mutta lomaillessani Norjan eteläosissa, jossa lehmät laiduntavat kesäkauden jyrkillä vuoristoniityillä, pursuavat lehtoukonhattua, erilaisia saniaisia, digitalista( sormustinkukkaa) ja vihvilöitä,jotka ovat tunnetusti myrkyllisiä, eivät siis kelpaa ravinnoksi, ei edes kaikkiruokaisille vuohille,jotka sentään syövät kädestä paperilautasetkin.
Luota vaan vaistoihin.
maistavat , ja antavat olla jos eivät tykkää, jos tykkäävät varaudu uusien kasvien hankintaan =)
Minun kaksi kissaani jättivät huonekasvit rauhaan kumma kyllä, koska naapureilla ja sisaruksilla tuntui olevan kissa/kukka-ongelmia. Sitten menin puutarhakouluun ja tajusin , että KAIKKI omistavani huonekasvit olivat hyvin myrkyllisiä! Eli kaipa kissani saivat vatsanpuruja kokeiltuaan ensikerran, niin muistivat sitten mitä ei pidä tehdä.
Toisaalta siihen aikaan kattimateilla oli mahdollisuus myös ulkoiluun, jolloin ne luultavasti söivät ulkona kaikkea mahdollista, vihreistäkin oksennuksista päätellen...
Toisaalta muistan kyllä, että vanhempi kattimateista hyökkäili kylässäollessaan jopa kaikkein piikisimpienkin kaktusten kimppuun, niin liekö jotain perää siinä, että eläimet TIETÄVÄT milloin jokin on myrkyllistä. (Eihän lehmätkään syö niittyleinikkiä, vaikkei niille ole kukaan kertonut, että ne ovat myrkyllisiä...)