Rakastan vaikkei ehkä enää pitäisikään...

Tuota... Aloitetaanpa ensin alusta. Pari viikkoa ennen koulujen loppua tutustuin erääseen tyttöön ja jostain syystä meillä synkkasi melkein heti. Päätimme sitten alkaa seurustella.

Hän peräänkuulutti heti alussa ettei halua että hänen kanssaan leikitään, vaan että hän haluaa seurustella tosissaan. Suuren harkinnan jälkeen päätin ja lupasin hänelle, että aion olla suhteemme kanssa tosissani. Noin pari viikkoa tämän jälkeen, oma "ensihuumani" loppui, ja tuli se tunne, etten ehkä haluakaan seurustella hänen kanssaan. Ajattelin silti odotella vielä vähän aikaa, ja se menikin yllättäen ohi (ensimmäistä kertaa minun seurustelusuhteideni aikana) ja aloin oikeasti välittää hänestä ja tuntea kumppanuutta, pyyteetöntä rakkautta. Tiesin hänen huonoista puolistaan, mutta olin valmis hyväksymään ne. Nyt kuitenkin muutama viikko takaperin hän tunsi ettei tunne tarpeeksi vahvasti minua kohtaan, eikä haluaisi siis satuttaa minua pitkittämällä (ehkä) toimimatonta suhdetta. Pistimme siis poikki. Syytä hän ei tiennyt silloin, ei myöskään nyt jälkeenpäin kun asiaa tiedustelin. Ehkä sitten olin liian aktiivinen tai uhka hänen vapaudelleen tai jotakin. Oli niin tai näin, ei hän sanonut mitään, ja varmistaessani asiaa hän sanoi vain: "kyllä sä muhun voit luottaa että mä kertoisin jos tietäisin".

Nyt kun aikaa on kulunut ja monet angstit ja muutkin tunnetilat käyty läpi, välitän hänestä silti aivan yhtä paljon kuin ennenkin. Olisin valmis ottamaan hänet takaisin koska vain, mutta asia on nyt niin, että hän ei osoita juurikaan minkäänlaista kiinnostusta minua kohtaan (edes ystävänä, jollaisena hän halusi minut pitää), vaikka suhteemme alussa hän oli meistä se aktiivisempi osapuoli. En tiedä mikä häntä vaivaa. Hän vaikuttaa vaan niin kylmältä. Välinpitämättömyys tuntuu tappavalta.

Nyt olen sitten päättänyt että koitan parhaani mukaan saada hänet takaisin. Ongelmana onkin, etten tiedä miten. Olen selvittänyt tunteeni häntä kohtaan jo aiemminkin ja kertonut kaiken. Tuntuu siltä kuin hän ei arvostaisi tunteitani tai pyyteetöntä rakkauttani lainkaan. Tai sitten ulosannissani on jotain vikaa. Ihan kuin muka sanoisin joka toiselle vastaantulijalle: "Rakastan sinua ja tahdon välittää sinusta". Vaikka puhunkin tunteistani ajoittain varsin avoimesti, tuon sanominen ei ole minullekkaan helppoa.

Haluaisinkin siis neuvoja, miten saada viesti perille ja saada hänet ymmärtämään että oikeasti välitän hänestä ja haluan tarjota hänelle jotain vähän pitkäkestoisempaa kuin kesäromanssin. Jotain mitä luulin naisten miehistä haluavan (olen joutunut monta kertaa kuulemaan naisten valituksia, kuinka kaikilla miehillä on vaikeuksia sitoutua). Ihmettelen vaan, että mikä on kun ei kelpaa. Tiedän että hänellä on vielä tunteita minua kohtaan, haluaisin vain saada hänet ymmärtämään tämän kaiken ja sitä kautta ehkä omat tunteensa...
1875
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Hän on mitä ilmeisimmin niitä ihmisiä, joiden mielenkiinto loppuu heti kun toinen on "liian helppo". Sellaiset ihmiset haluavat miehen jossa on haastetta.

Ikäsi ei käynyt ilmi kirjoituksestasi, mutta taidat olla varsin nuori kuitenkin. Kirjoitit että "Tiedän että hänellä on vielä tunteita minua kohtaan, haluaisin vain saada hänet ymmärtämään tämän kaiken ja sitä kautta ehkä omat tunteensa..." Varmasti näin haluaisit olevan ja se voi saada asiat näyttämään juuri siltä, vaikka se olisikin mahdollisimman kaukana totuudesta. Tiedät kyllä sen itsekin.


Sinun ei kannata missään tapauksessa alkaa olemaan muuta kuin olet. Ehkä asiat meni pieleen juuri sen takia, et ollut enää oma itsesi. Älä suotta kiusaa itseäsi -unohda suosiolla, päästä hänestä irti.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


mr.wonderful kirjoitti:

Tuota... Aloitetaanpa ensin alusta. Pari viikkoa ennen koulujen loppua tutustuin erääseen tyttöön ja jostain syystä meillä synkkasi melkein heti. Päätimme sitten alkaa seurustella.

Hän peräänkuulutti heti alussa ettei halua että hänen kanssaan leikitään, vaan että hän haluaa seurustella tosissaan. Suuren harkinnan jälkeen päätin ja lupasin hänelle, että aion olla suhteemme kanssa tosissani. Noin pari viikkoa tämän jälkeen, oma "ensihuumani" loppui, ja tuli se tunne, etten ehkä haluakaan seurustella hänen kanssaan. Ajattelin silti odotella vielä vähän aikaa, ja se menikin yllättäen ohi (ensimmäistä kertaa minun seurustelusuhteideni aikana) ja aloin oikeasti välittää hänestä ja tuntea kumppanuutta, pyyteetöntä rakkautta. Tiesin hänen huonoista puolistaan, mutta olin valmis hyväksymään ne. Nyt kuitenkin muutama viikko takaperin hän tunsi ettei tunne tarpeeksi vahvasti minua kohtaan, eikä haluaisi siis satuttaa minua pitkittämällä (ehkä) toimimatonta suhdetta. Pistimme siis poikki. Syytä hän ei tiennyt silloin, ei myöskään nyt jälkeenpäin kun asiaa tiedustelin. Ehkä sitten olin liian aktiivinen tai uhka hänen vapaudelleen tai jotakin. Oli niin tai näin, ei hän sanonut mitään, ja varmistaessani asiaa hän sanoi vain: "kyllä sä muhun voit luottaa että mä kertoisin jos tietäisin".

Nyt kun aikaa on kulunut ja monet angstit ja muutkin tunnetilat käyty läpi, välitän hänestä silti aivan yhtä paljon kuin ennenkin. Olisin valmis ottamaan hänet takaisin koska vain, mutta asia on nyt niin, että hän ei osoita juurikaan minkäänlaista kiinnostusta minua kohtaan (edes ystävänä, jollaisena hän halusi minut pitää), vaikka suhteemme alussa hän oli meistä se aktiivisempi osapuoli. En tiedä mikä häntä vaivaa. Hän vaikuttaa vaan niin kylmältä. Välinpitämättömyys tuntuu tappavalta.

Nyt olen sitten päättänyt että koitan parhaani mukaan saada hänet takaisin. Ongelmana onkin, etten tiedä miten. Olen selvittänyt tunteeni häntä kohtaan jo aiemminkin ja kertonut kaiken. Tuntuu siltä kuin hän ei arvostaisi tunteitani tai pyyteetöntä rakkauttani lainkaan. Tai sitten ulosannissani on jotain vikaa. Ihan kuin muka sanoisin joka toiselle vastaantulijalle: "Rakastan sinua ja tahdon välittää sinusta". Vaikka puhunkin tunteistani ajoittain varsin avoimesti, tuon sanominen ei ole minullekkaan helppoa.

Haluaisinkin siis neuvoja, miten saada viesti perille ja saada hänet ymmärtämään että oikeasti välitän hänestä ja haluan tarjota hänelle jotain vähän pitkäkestoisempaa kuin kesäromanssin. Jotain mitä luulin naisten miehistä haluavan (olen joutunut monta kertaa kuulemaan naisten valituksia, kuinka kaikilla miehillä on vaikeuksia sitoutua). Ihmettelen vaan, että mikä on kun ei kelpaa. Tiedän että hänellä on vielä tunteita minua kohtaan, haluaisin vain saada hänet ymmärtämään tämän kaiken ja sitä kautta ehkä omat tunteensa...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu