Melko arvottomaksi ajatellut kunnes….
Ehkä sitä oli
Anonyymi-ap
18320
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Sama, miksen ketään osaa arvostaa. En tiedä missä vika, siksi inhoon itseä ja se saa kokemaan merkityksettömyyttä ihmisten kanssa.
Kaikki on mitätttömiä, tyhmiä, tylsiä.
Sinähän ihailit minua niin paljon.
Mielessäni suhtaudun muihin alentaen heidät. Ei he sitä ymmärrä, et ajattelen heistä niin, koska en sitä heille tietystikään kerro. sit siitä vasta soppa syntyykin, kun he aliarvioi minut.
Ihmiset on mulle kaikki samaa neutraalia pskaa, oli sit presidentti tai rappio juoppo.
Oon traumatisoitunut lapsena syvästi. Ja aina kun suutun se sama avuttomuus ja huuto valtaa mun mielen. Ihan kuin lapsena, kun huusin häntääni ettei mua ymmärretä tai kiusataan tai minun kokemukset mitätöidään.
Milloin
Niin, miksipä en ihailisi? Onkohan väärinymmärrystä kaikki?
Joskus sitä herää myöhään ja sitten huomaakin että se meni jo. Mutta uskon että silläkin on tarkoituksensa ja joitakin ihmisiä ei ole vaan tarkoitettu yhteen.
Jos kokee itsensä arvottomaksi, niin mistä osaisi toisiakaan arvostaa.
Se ei siltikään ole syy epäasialliseen ja rumaan käytökseen. Satuttaa kaikista kilteimpiä, empaattisimpia ja ahkerimpia.
Hävettää sellainen johtajuus.
Häpeän hänen puolestaan, koska hän ei itse sitä osaa.
Sitä minäkin ihmettelen. Miten sellainen ihminen, jolla on paljon rahaa ja valtaa, alkaa vetämään alaspäin tuntematonta ihmistä. Inhimillisessä mielessä tulisi mieleen, että rahaa ja valtaa voisi käyttää positiivisessa yhteistyössä, silloin siinä olisi jotain järkeä ja inhimillisyyttä.
Anteeks pyyntö hyväksytty kunhan loppuu. Minäkin pyydän anteeks mutta tulella tuleen enkä ois halunnu pientäkään enkä haluu siks en mene mitää vanhoja lukemaan kun ne on jo kertaalleen nitistäny äläkä loukkaannu tai sanasta nouse hyökkäämään niin minäkin jätän puolustuksen.
Vaan jos jollekin isoin kiitos niin sulle että oon näin armoton tietyissä asioissa ja täysin ehdoton.
Meinasin että soitan vaan kirjotan tänne. Rauhotu ja keskity uraas koska tiedän miten hyvin teet työs.
Ei mulla numeroa oo mutta muistan sen niinku 20-30 muuta ala aste tutun numeroa, ihan ku latelin ainut numero mihin en vastaa vaa soittaappa meinasin, jotta moikata voin ilman pienintäkään vihan tunnetta. 😀
Mutta vissiin yhtä räiskyvä show ollu täällä kun kylillä ihmisten puheissa? Tai en kysy älä vastaa jos on rauha asian suhteen.
Ei haluu kuulla kun kerran saanu takas suurimmalti luottamuksen
Enkä tosiaan haluu nähä mitä kirjotuksia, sut täältä bongasin kuukaus sitten ja vastasin heti, on vissii jatkunu kauan.
No nyt rauha ei puhuta ikäviä toisista.
Mulla laukes sellasella tykillä heti ja vielä sarjatulta enkä tykkää loukata mutta puolustus on väistämätön jos joku uhkaa minun onnea tai niin tunnen.
Anteeksi vielä olin paha sanoissani
itsesi vai toisen?
Alottajan ja sen toisen tuli molemmat samaaan
Pahoittelut, tuskin auttaa, mutta ei ollut tarkoitus lisätä taakkaa. Vahinkolaukaus, kuti lähti ennenkuin aivosolut heräsi kyetäkseen viileän analyyttiseen toimintaan ja hiljaiseen häviämiseen uuteen alkuun kenenkään ajatuksenkaan tavoittamattomiin.
Mitä tarkoitat?
Se tunne kun kävelessä huoneeseen murehtisi, että kaikki puhuvat vain itsestä, todellinen voima piilee siinä tiedossa, että he tosiaan puhuvat.