Ikä ei tule yksin

Pitääkö tähän nyt todeta asian olevan mäin vai sääliä vai kehua vai ottaa kehopositiivinen kanta vai….

Semmonen se syöpä on. Se runtelee ja siihen kateelliset pskareijän nuuskijat vielä lisäämään niin kyllä sitä vanhenee.
Mutta pääasia että huorat tulee. Maistaan mitä kunnon pesis. mä. istuu

Kyllä se Aids tappaa N igerin ensin.

Jos joskus rakastut, niin tajuat että rakastunut ei tuollaisista edes välitä.

ei minulla ransulla tuommoiset haukkumiset tunnu missään pahimpia on ne että kanssani ei voi mennä mihinkään pidettävä piilossa kun olen niin autistinen ja tyhmä

ihmiset ovat olleet ala asteelta saakka täysin ymmärtämättömiä suhteeni

Hyyyyyi. Naiset on kuvottavia ja vastenmielisiä ja tahti on vaa kiihtyvä

Minusta kans jotkut puhuvat noin ja monesti kovaan ääneen ettei vain jää asia kuulematta.

No voi onpa harmi palstaäijä. Positiivista tässä on nyt kuitenkin se, että rahalla saa vaikka mitä remppaa ja saneerausta. T naiselta alentuvien elämänkoululaisten kiusaksi

Se tuo laihtuminen ja suru vanhentaa. Ei kuitenkaan kuten niin moni käytetä vaippoja. Onneksi myös puolukkapäivät on historiaa.

Ei tupata kun ei tykätä

Rupsahda rauhassa rakkaani.

Elämä verottaa.
Varmasti olen kuitenkin jonkun toisen mielestä sinuakin viehättävämpi.

Jokainen vuosi 18 täytettyäsi vähentää mahdollisuutta löytää ihanteellinen elämänkumppani.

Mulle yksi mun kaveri sanoi että aina kun näkee mun wa-profiilin, niin ihastelee kun oon siinä niin nätti. Siihen vielä lisäsi, että en sano että olet rupsahtanut. Mutta kyllähän mä olen, vastasin hänelle. Kyllä nyt näkyy elämänjäljet kasvoilla ja se nyt vaan on niin. Neljä vuotta vanha kuva. Ikänä en menisi mihinkään leikkaukseen, vaikka tiedän että moni käy. Olen ihan hyvä näin. Riitän itselleni.

Minua ei haittaa naama tai minun kroppa. Mutta ikävävää kun näkö alkaa heikentyä, vuodessa tapahtanut muutos kuin valokatkaisimesta napsautettu.

Kukin omaan tahtiinsa. Ihminen on kulahtavainen biomassa.

Näyttäisi että elämä ei ole oikeudenmukaista. Toiselle voidaan sanoa; olet rupsahtanut, toiselle; hitsi, olet edelleen hyvän näköinen ja tavallaan siinä paljastuukin se koko juttu. Ihmisessä ei elämän aikana loista se ulkonäkö vaan oma persoona ja luonne, juuri se "elämä", ilmaisu, vaikuttavuus, eloisuus, joka pursuaa ihmisen sisästä ulospäin, se karisma. Aika monta laulua on tehty; se jokin sinussa on.

Samoin. Rupsahtamista havaittavissa. Joinakin päivinä harmittaa oma naama, kroppakin. Mutta silloin muistutan itseäni hyväksyvällä äänellä, että olen ok.

Naamasi roikkuu kuin englantilaisella vihikoiralla.

Olen, mutta niin on toisaalta moni muu, minua nuorempikin. Aivan kuin tämä vuosi olisi ollut jotenkin erityisen rankka monelle.

mua ei edes haittaa se että olen kulunu nuppu ajoin ko koira aikani aina ko oli mahdollist hei.

Joskus kymmenen vuotta sitten tosissaan vaivas sama asia ja sitten näin Pasilan asemalla tän naisen jolla oli, en tiedä mikä sen kasvoissa oli, oliko ne aikoinaan syöpyneet, vai räjähtäneet...

En tiedä elääkö vielä, mutta Helsingissä oli aikoinaan paikallinen kuuluisuus tää juoppo, jolta tauti söi pikkuhiljaa kasvoja, se oli kanssa....

Mutta kyllä se on ihan hyvä tietää ravinnosta jotain, eikös se ole, että jos rasvat jättää pois (rasvahan on siis aivojen polttoainetta), niin keho alkaa varastoimaan sitä joka paikkaan,
sitten jos haluaa tiukentaa,
niin pitäis syödä enemmän proteiinia ja vähemmän hiiilihydraattia..

Pahimpia on leivät ja halvat makaronit, leipä ainakin pilkkoutuu vain sokeriks elimistössä, eli periaatteessa sama, kun söis valkoista sokeria pussista, elimistö saa vain turhaa solssua sitten siitä..

Jos haluaa laihduttaakin, niin se että yht`äkkiä jättää vain syömättä, ei todellakaan ole se oikea tie, vaan täytyy syödä ihan kunnolla, mutta liikkua. jotenkin niin...

Ihmiselimistö on aika erikoinen, nään jätkiä jotka painaa saman verran, mutta ovat tuplasti isokoisempia, itse en kuitenkaan ole lihava. Se ei vain käy järkeen, että sellainen hirveä lihasmaassa ei periaatteessa paina mitään.

Mua oikeasti pelottaa et multa menee muisti en muista oikein mitään mitä tännekin kirjoittanut aiemmin. Niin moni alle 45 vuotias sairastunut alzheimeriin. Ei tuu ikä yksin ei.

se on nii pska ja inhoaa mua mut tietää itekkin mikä on se mahtavin mankeli

Aloittajan analyysi itsestään on hyvin yleinen näinä päivänä, mutta on kuitenkin ymmärrettävä että vanhuus ei tule yksin,,, miehillä se tulee vetelän kullin kanssa.

Elämässä tulee huonoja asioita, jotka aluksi näyttää hyviltä, ja hyviä asioita, jotka aluksi näyttävät pahoilta. Pettymyksiä ja iloisia yllätyksiä. Piirtymässä kasvoihin.

Kaikki me rupsahdetaan, kun ikää alkaa olla enemmän takana kuin edessä! Se on vain elämää sekin!

Näin se oli tarkoitettu.
Nuorena elin ja tulen elämään vanhuuden kodissa, nimittäin kaikki rupsahtaa viimeistään siellä ja siellä tapellaan aivan samoin naisista ja miehistä.
Minä vien vanhaiskodissa pisimmän korren.

Viinan takia?