mulla on tosi kiusallinen vaiva, mua ahdistaa heti jos pitää tehdä jotain pikkutarkkaa käsillä niin että joku katsoo vierestä, esim. kun meikkaan tai kirjoitan jotain. homman ei tartte olla ees pikkutarkkaa kun syöminen ja juominenkin ahdistaa jos joku katsoo, kädet rupeaa täriseen ja olo on muutenkin vaivautunut ja ahdistunut. jos jotain pikkutarkkaa pitä tehdä niin ihan pakokauhu iskee ja olo on kauhea. on mulla lääkitys tähän,propral jota käytän satunnaisesti mutta en kuitenkaan haluaisi niitäkään loppuelämää käyttää,ovat kyllä auttaneet hyvin. mut haluisin tietää ongelman perimmäisen syyn ja päästä tosta eroon, tiiän et tää on liiallista itsensä tarkkailua ja niitä pelkää jo etukäteen, mut millä sen asian vois unohtaa ja lakata välittämästä? en jaksa kohta enää kun tää häiritsee jo elämistä. haluaisin vaan et hermoilu loppus ja pystysin elään normaalia elämää ilman lääkkeitä.
muita saman kokeneita?
muita saman kokeneita?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kaikista kauheinta on pipetoida pikkuruisiin koeputkiin toisten katsellessa, argh! siinä kädet tärisevät. Luulenpa, että vaiva on aika yleinen. Jossain tutkittiin, että hyvällä itsetunnolla varustettu lapsi suoriutui tehtävästä paremmin, jos hänellä oli yleisöä katsomassa suoritusta. Heikkoitsetuntoisen lapsen suoritus taas heikkeni katsojien vaikutuksesta.
Pitää varmaan yrittää unohtaa itsensä ja katsojat ja keskittyä vain tehtävään.
niin ku se oiskin niin helppoa...kun on hoksannut ton niin on vaikea yrittää keskittyä tehtävään, ei ois pitäny koskaan kiinnittää siihen huomiota! mut kun sen on kerran älynnyt niin noidankehä on valmis... mut helpottaa kuulla etten oo yksin ja et vaiva on yleinen :) tosin ei suurin osa varmaan syödessään muiden nähen ahdistu niin.
kerran olin sellasessa työpaikassa jossa piti tehä tosi pikkutarkkaa juttua,samaa siis koko ajan ja koko päivän ja sillon jos joku,ja pahinta jos se oli pomo, tuli niskan taa hengittään niin.... en edes halua muistella kun alkaa hävettään... :/
...niin ja piti vaan lisätä et pitäis vaan vaihtaa ajattelumallia ja aatella et on tasavertanen muiden kans et ei ne muut oo sen parempia ihmisiä esim kahvipöydässä jos käet alkaa tärrään. itsetunto koholle!
Ns. kahvikuppineuroosi on tuttu juttu minullekin.
Esiintymisjännitykseni väheni, kun hoksasin, että takana piili itsetunto-ongelma. Olin omasta ja mielestäni muiden mielestä niin kehno ja huono, etten ansainnut viedä muiden kallisarvoista aikaa turhilla esityksilläni. Luulin, että kuulijat ajattelevat minusta huonoa jo ennakkoon ja ettei kukaan muu jännittänyt.
Nyt jos kädet tärisevät, annan niiden täristä!
Propral ei aiheuta riipuvuutta ja se on hyvä lääke. Minulla on just samat oireet ei se ole niin kauheaa vaikka käyttää kyseistä lääkettä.
Käytä lääkettä säännöllisesti. Mutta jos oireet jatkuu on varmaankin sosiaalisten tilanteiden pelko kyseessä. Oletko käynyt terveyskeskuslääkärillä vai mielenterveystoimistossa?
...käyny ja oon mä sitä propralia käyttäny välillä säännöllisestikkin,esim. koulussa. nyt kesälomalla oon yrittäny vähemmällä pärjätä. ja joskushan sitä pitää oppia olemaan ilman kuitenkin,esim. raskauden aikana sit ku myöhemmin lapsia hankkii. et mitenhän sitä sitte selviää...