Minä aina ihastun ja kiinnyn sellaisiin naisiin, jotka työnsä puolesta yrittää auttaa minua. Vaikka tiedän, että se on työhön kuuluvaa ystävällisyyttä niin silti tulee tunteita, joita en voi näyttää.
Kurjaa ikävöidä ja haaveilla sellaista mitä ei voi koskaan saada!
Anonyymi-ap
6159
5Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
https://youtu.be/QmM4wU5IXPw?
Mulla on ollu hirveästi sun kaltasia, tyypillusesti herkkiä, emotionaalisia ja hyviä ihmisiä elämässä. Usein ne on vielä jotain vähän ulkopuolisia rassukoita, ketkä sit kiintyy heti kun osoitat niille ees vähän inhimillisyyttä.
Oon kuitenki ostanu vettä ja muonittanu kerjäläisiä myös Suomen rajojen ulkopuolella, eikä tarkoitus ole henkilökohtainen vaan minulle tulee yhteisvastuullinen olo koska pärjään niin hyvin elämässä ja sinä et
Luin jostain pohdinta osuudesta että hyväntekeväisyydellä on pikemminkin aina itsekkäät tarkoitusperät: "ostetaan" ns. paremman kansalaisen asema tai "hyväntekeväisyys pestään" omaa mainetta, lunastetaan "päivän hyvä työ" tehdyksi
Voitko jo soittaa siihe vanahaa prepeittii ? pyydään vaan iha kauniist
Jotenki niin että sivistys erottaa meiät eläimistä ja sivistyneeseen käytökseen kuuluu heikommassa asemassa olevien tukeminen
Et voi tietää ketä on pidetty kellarissa hakattavana koko lapsus ja ketä ei
Niin samaa mieltä.
Omaa pesää saa suojata ja pitää.
Sivistys on huomioimista.