Islamin "profetiat" selitettävissä

Anonyymi-ap

Kaikki Islamin profetiat on selitettävissä. Muslimit ovat urbaani legendan vankeja. Kuin lapset jotka saavat uhkausviestin puhelimeen.

61

94

Äänestä

    Vastaukset 61

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi00001

      Yhdessä asiassa missä ovat kiistatta mailman huipulla: vuohipaimenia

    • Anonyymi00002

      Salaam!

      Tavallaan tuossa on totuutta. Muhammed (Saas) oli profeettojen sinetti. Hänen jälkeen on mahdollisia visiot eli näyt. Kukin näky vastaa yhtä 46 osaa profetiasta. Eli visio uusi on kuin 1.5 Jesajan kirjan lukua.

      Jos urbaani tarina käsitetään näyksi niin jotain sinne päin.....

      Koraanin merkitys ei ole suuri tekstinä vaan tuon tekstin vaikutuksena. Se vaikuttaa ymmärryksen avautumisen ja johdatuksen sekä paljon muutakin. Mihin asiaa voisi verrata?

      Paavali puhui MIELEEN VAIKUTTAVASTA VOIMASTA.

      Koraanin teksti sinänsä on paikka paikoin pitkästyttävää, mitään sanomatonta, ikään kuin puhdistamatonta tummunutta hopeaa. Mutta sangen nopeaa on sen vaikuttava voima sen jälkeen kun saa hyvän Koraanin käännöksen JA KUN NOUDATTAA SUNNAN OHJETTA PESUISTA RUKOUKSEEN LIITTYVISTÄ.

      Mikään uskonto ei auta laiskaa ja sellaista joka ei noudata annettuja periaatteita. Ja noudattamisen tulee olla merkittävää määrältään. Kolmas Baarukin kirja kertoo että kun Nooa löysi viiniköynnöksen taimen hän rukoili peräti 40 yötä mitä sillä tulisi tehdä. Jokainen joka noudattaa uskonnon periaatteita oppii tuntemaan onko uskonto Jumalasta vai ei. Mutta laiska epäröi ja herää vasta vanhuudessaan.

    • Anonyymi00003

      Päivän sana
      Maanantai 31.8.2026

      Herra, älä salli sorretun kääntyä pois apua saamatta, kurja ja köyhä ylistäkööt sinun nimeäsi.

      Ps. 74:21


      Herran oma elää toivossaan täyttä TODELLISUUTTA

      • Anonyymi00004
      • Anonyymi00005
        Anonyymi00004 kirjoitti:

        >>Katsoppa tämä video
        siinä käsitellään koraania. . https://www.youtube.com/watch?v=x-1XwJlrgZc>>

        Miksi et kerro päinvastaisia kokemuksia, jossa kristinuskosta siirrytään islamiin?

        >>Katsoppa tämä video
        siinä käsitellään koraania. . https://www.youtube.com/watch?v=x-1XwJlrgZc>>

        Miksi et kerro päinvastaisia kokemuksia, jossa kristinuskosta siirrytään islamiin?

        Katsoppa nämä videot.

        https://www.facebook.com/Islamforallhumanity/posts/-from-church-to-islam-️-i-cried-when-i-heard-the-quranamerican-woman-susan-hitto/1507366431420430/
        KIRKOSTA ISLAMIIN ”ITKIN KUN KUULIN KORAANIN”

        https://www.youtube.com/watch?v=yKI-Kr0ig60
        Miksi käännyin kristinuskosta islamiin - Tämä inspiroi minua eniten islamissa


        https://www.facebook.com/islamtheultimatepeace/videos/christian-lady-grew-up-in-church-converted-to-islam/1415165736624175/
        KRISTITTY NAINEN KASVOI KIRKOSSA JA KÄÄNNYTI ISLAMIIN


        https://aboutislam.net/reading-islam/my-journey-to-islam/jesus-christ-inspired-me-to-convert-to-islam/
        Jeesus Kristus innoitti minua kääntymään islamiin

      • Anonyymi00006
        Anonyymi00005 kirjoitti:

        >>Katsoppa tämä video
        siinä käsitellään koraania. . https://www.youtube.com/watch?v=x-1XwJlrgZc>>

        Miksi et kerro päinvastaisia kokemuksia, jossa kristinuskosta siirrytään islamiin?

        Katsoppa nämä videot.

        https://www.facebook.com/Islamforallhumanity/posts/-from-church-to-islam-️-i-cried-when-i-heard-the-quranamerican-woman-susan-hitto/1507366431420430/
        KIRKOSTA ISLAMIIN ”ITKIN KUN KUULIN KORAANIN”

        https://www.youtube.com/watch?v=yKI-Kr0ig60
        Miksi käännyin kristinuskosta islamiin - Tämä inspiroi minua eniten islamissa


        https://www.facebook.com/islamtheultimatepeace/videos/christian-lady-grew-up-in-church-converted-to-islam/1415165736624175/
        KRISTITTY NAINEN KASVOI KIRKOSSA JA KÄÄNNYTI ISLAMIIN


        https://aboutislam.net/reading-islam/my-journey-to-islam/jesus-christ-inspired-me-to-convert-to-islam/
        Jeesus Kristus innoitti minua kääntymään islamiin

        Katsoppa nämä videot.

        https://www.youtube.com/watch?v=iU5LiJ6V3-A
        Takbeer, pappi ja 2500 hänen kirkostaan ​​kääntyivät islamiin | Sheikh Samih Jad

        https://nadministerial.com/stories/islam-converts
        Miksi kristityt kääntyvät islamiin… ja miten siihen reagoidaan

        https://www.youtube.com/watch?v=q-wTQ7f1_Zc
        Menin Etelä-Arabiaan saarnaamaan kristinuskoa… Mutta minusta tuli muslimi” – Islamiin kääntynyt lähetyssaarnaaja

        https://www.youtube.com/watch?v=aZ7kCYaNZg8
        Uudestisyntynyt kristitty kääntyy islamiin luettuaan Raamattua

      • Anonyymi00007
        Anonyymi00006 kirjoitti:

        Katsoppa nämä videot.

        https://www.youtube.com/watch?v=iU5LiJ6V3-A
        Takbeer, pappi ja 2500 hänen kirkostaan ​​kääntyivät islamiin | Sheikh Samih Jad

        https://nadministerial.com/stories/islam-converts
        Miksi kristityt kääntyvät islamiin… ja miten siihen reagoidaan

        https://www.youtube.com/watch?v=q-wTQ7f1_Zc
        Menin Etelä-Arabiaan saarnaamaan kristinuskoa… Mutta minusta tuli muslimi” – Islamiin kääntynyt lähetyssaarnaaja

        https://www.youtube.com/watch?v=aZ7kCYaNZg8
        Uudestisyntynyt kristitty kääntyy islamiin luettuaan Raamattua

        https://www.youtube.com/watch?v=-Jrmp0XON7I
        Pappi kääntyy islamiin

      • Anonyymi00008
      • Anonyymi00009
        Anonyymi00008 kirjoitti:

        https://www.youtube.com/watch?v=Aj-o0eGj920
        Kristitty saarnaaja kääntyi islamiin!

        >>Katsoppa tämä video
        siinä käsitellään koraania. . https://www.youtube.com/watch?v=x-1XwJlrgZc>>

        Miksi et kerro päinvastaisia kokemuksia, jossa kristinuskosta siirrytään islamiin?

        Jos kristinuskoon kääntynyt ihminen kertoo, että kuolemanrajakokemus sai hänet uskomaan Jumalaan, kuolemanjälkeiseen elämään tai Jeesukseen, kertomusta voidaan helposti käyttää argumenttina kristinuskon puolesta. Tällöin on kuitenkin esitettävä symmetrinen kysymys: mitä pitäisi päätellä tapauksesta, jossa muslimi kertoo vastaavan kokemuksen vahvistaneen hänen uskoaan Allahiin, tuonpuoleiseen ja islamilaiseen käsitykseen kuolemanjälkeisestä elämästä? Entä jos ihminen, joka ei aikaisemmin ollut uskonnollinen, alkaa kokemuksensa jälkeen etsiä islamia ja päätyy lopulta muslimiksi?



        Jos ensimmäistä tapausta pidetään uskonnollisesti merkityksellisenä, mutta jälkimmäinen jätetään mainitsematta, analyysi ei enää ole neutraali. Silloin ei tutkita ensisijaisesti sitä, mitä kuolemanrajakokemukset tekevät ihmisille, vaan sitä, miten tietty uskonnollinen maailmankuva pystyy käyttämään valikoituja kokemuksia oman totuusväitteensä tukena.
        Tämä ei tietenkään tarkoita, että islamilaiseen tulkintaan johtava NDE todistaisi islamin olevan totta. Sama pätee kristinuskoon. Yksittäinen kokemus voi olla kokijalle erittäin vakuuttava, mutta kokemuksen vakuuttavuus ja sen metafyysisen tulkinnan totuus ovat kaksi eri kysymystä. Ihminen voi aidosti kokea tavanneensa Jeesuksen, enkelin, kuolleen läheisen, Jumalan tai jonkin sanoinkuvaamattoman läsnäolon. Tämän jälkeen hän joutuu kuitenkin tulkitsemaan, mitä kokemus merkitsee.

      • Anonyymi00010
        Anonyymi00009 kirjoitti:

        >>Katsoppa tämä video
        siinä käsitellään koraania. . https://www.youtube.com/watch?v=x-1XwJlrgZc>>

        Miksi et kerro päinvastaisia kokemuksia, jossa kristinuskosta siirrytään islamiin?

        Jos kristinuskoon kääntynyt ihminen kertoo, että kuolemanrajakokemus sai hänet uskomaan Jumalaan, kuolemanjälkeiseen elämään tai Jeesukseen, kertomusta voidaan helposti käyttää argumenttina kristinuskon puolesta. Tällöin on kuitenkin esitettävä symmetrinen kysymys: mitä pitäisi päätellä tapauksesta, jossa muslimi kertoo vastaavan kokemuksen vahvistaneen hänen uskoaan Allahiin, tuonpuoleiseen ja islamilaiseen käsitykseen kuolemanjälkeisestä elämästä? Entä jos ihminen, joka ei aikaisemmin ollut uskonnollinen, alkaa kokemuksensa jälkeen etsiä islamia ja päätyy lopulta muslimiksi?



        Jos ensimmäistä tapausta pidetään uskonnollisesti merkityksellisenä, mutta jälkimmäinen jätetään mainitsematta, analyysi ei enää ole neutraali. Silloin ei tutkita ensisijaisesti sitä, mitä kuolemanrajakokemukset tekevät ihmisille, vaan sitä, miten tietty uskonnollinen maailmankuva pystyy käyttämään valikoituja kokemuksia oman totuusväitteensä tukena.
        Tämä ei tietenkään tarkoita, että islamilaiseen tulkintaan johtava NDE todistaisi islamin olevan totta. Sama pätee kristinuskoon. Yksittäinen kokemus voi olla kokijalle erittäin vakuuttava, mutta kokemuksen vakuuttavuus ja sen metafyysisen tulkinnan totuus ovat kaksi eri kysymystä. Ihminen voi aidosti kokea tavanneensa Jeesuksen, enkelin, kuolleen läheisen, Jumalan tai jonkin sanoinkuvaamattoman läsnäolon. Tämän jälkeen hän joutuu kuitenkin tulkitsemaan, mitä kokemus merkitsee.

        Siksi kysymys pitäisi muotoilla uudelleen. Ei pitäisi kysyä vain: ”Johtaako kuolemanrajakokemus ihmisen kristinuskoon?” Vaan: ”Miten kuolemanrajakokemus muuttaa ihmisen uskonnollista maailmankuvaa, ja miksi muutos saa eri ihmisillä erilaisia uskonnollisia muotoja?”
        Tällainen kysymyksenasettelu avaa myös paljon kiinnostavamman vertailun. Kristitty saattaa tulkita valon Jeesuksen läsnäoloksi. Muslimi saattaa ymmärtää kokemuksen Allahin läheisyyden, tuonpuoleisuuden tai islamilaisen kuolemanjälkeisen todellisuuden kautta.

        Tämän vuoksi islamiin johtaneet NDE-kokemukset ovat tärkeä vertailukohta myös silloin, kun tutkimuksen tavoitteena on arvioida kristillisiä tulkintoja.

        Jos NDE olisi itsessään yksiselitteinen viesti nimenomaan kristillisestä Jumalasta, pitäisi pystyä selittämään, miksi ihmiset eri uskonnollisissa ympäristöissä kokevat ja tulkitsevat vastaavia ilmiöitä eri tavoin.

      • Anonyymi00011
        Anonyymi00010 kirjoitti:

        Siksi kysymys pitäisi muotoilla uudelleen. Ei pitäisi kysyä vain: ”Johtaako kuolemanrajakokemus ihmisen kristinuskoon?” Vaan: ”Miten kuolemanrajakokemus muuttaa ihmisen uskonnollista maailmankuvaa, ja miksi muutos saa eri ihmisillä erilaisia uskonnollisia muotoja?”
        Tällainen kysymyksenasettelu avaa myös paljon kiinnostavamman vertailun. Kristitty saattaa tulkita valon Jeesuksen läsnäoloksi. Muslimi saattaa ymmärtää kokemuksen Allahin läheisyyden, tuonpuoleisuuden tai islamilaisen kuolemanjälkeisen todellisuuden kautta.

        Tämän vuoksi islamiin johtaneet NDE-kokemukset ovat tärkeä vertailukohta myös silloin, kun tutkimuksen tavoitteena on arvioida kristillisiä tulkintoja.

        Jos NDE olisi itsessään yksiselitteinen viesti nimenomaan kristillisestä Jumalasta, pitäisi pystyä selittämään, miksi ihmiset eri uskonnollisissa ympäristöissä kokevat ja tulkitsevat vastaavia ilmiöitä eri tavoin.

        Sekä Koraani että Raamattu puhuvat valtavan itsevarmasti omasta totuudestaan, siinä on oikeasti kiinnostava vertailukohta.

        Molemmat eivät vain esitä väitteitä — ne vaativat asemaa

        Molemmissa on ajatus suunnilleen:

        Tämä ei ole vain yhden ihmisen mielipide. Tämän takana on Jumala.

        Se tekee tekstistä retorisesti hyvin voimakkaan. Lukijalle ei tarjota pelkästään ajatusta, jonka voisi ottaa tai jättää, vaan asetetaan totuuden ja ihmisen välinen suhde.

        Koraani tekee tätä usein hyvin suoraan: Jumala puhuu, ihminen kuuntelee. Raamatussa sama auktoriteetti rakentuu eri kirjojen ja lajien kautta — profeettojen puheissa, laeissa, viisauskirjallisuudessa, evankeliumeissa, kirjeissä jne.

      • Anonyymi00012
        Anonyymi00011 kirjoitti:

        Sekä Koraani että Raamattu puhuvat valtavan itsevarmasti omasta totuudestaan, siinä on oikeasti kiinnostava vertailukohta.

        Molemmat eivät vain esitä väitteitä — ne vaativat asemaa

        Molemmissa on ajatus suunnilleen:

        Tämä ei ole vain yhden ihmisen mielipide. Tämän takana on Jumala.

        Se tekee tekstistä retorisesti hyvin voimakkaan. Lukijalle ei tarjota pelkästään ajatusta, jonka voisi ottaa tai jättää, vaan asetetaan totuuden ja ihmisen välinen suhde.

        Koraani tekee tätä usein hyvin suoraan: Jumala puhuu, ihminen kuuntelee. Raamatussa sama auktoriteetti rakentuu eri kirjojen ja lajien kautta — profeettojen puheissa, laeissa, viisauskirjallisuudessa, evankeliumeissa, kirjeissä jne.

        Sekä Koraani että Raamattu puhuvat valtavan itsevarmasti omasta totuudestaan, ja juuri siinä on oikeastaan herkullinen ongelma. Molemmat eivät vain esitä jotakin näkemystä muiden näkemysten joukossa, tyyliin: ”Tässä olisi yksi mahdollinen maailmanselitys, katsokaa rauhassa ja valitkaa mieleisenne.” Ei. Molemmilla on huomattavasti kunnianhimoisempi ohjelma: tämän takana on Jumala, tämä on ilmoitus, tämä on totuus. Kiitos, kilpailu on siis käynnissä.

        Molemmat astuvat näyttämölle suunnilleen sillä asenteella, että nyt ei olla keskustelemassa mielipiteistä vaan todellisuuden omistusoikeudesta. Ihminen saa toki ajatella mitä haluaa, mutta harmillisesti todellisuus on jo varattu. Koraani kertoo, mikä on Jumalan sana, Raamattu kertoo Jumalan toiminnasta ja ilmoituksesta, ja lukijan pitäisi sitten jollakin tavalla ratkaista, kumpi puhuu Jumalan äänellä — samalla kun molemmat vakuuttavat, että juuri tässä kohtaa pitäisi kuunnella niitä eikä naapurin kirjaa.

      • Anonyymi00013
        Anonyymi00012 kirjoitti:

        Sekä Koraani että Raamattu puhuvat valtavan itsevarmasti omasta totuudestaan, ja juuri siinä on oikeastaan herkullinen ongelma. Molemmat eivät vain esitä jotakin näkemystä muiden näkemysten joukossa, tyyliin: ”Tässä olisi yksi mahdollinen maailmanselitys, katsokaa rauhassa ja valitkaa mieleisenne.” Ei. Molemmilla on huomattavasti kunnianhimoisempi ohjelma: tämän takana on Jumala, tämä on ilmoitus, tämä on totuus. Kiitos, kilpailu on siis käynnissä.

        Molemmat astuvat näyttämölle suunnilleen sillä asenteella, että nyt ei olla keskustelemassa mielipiteistä vaan todellisuuden omistusoikeudesta. Ihminen saa toki ajatella mitä haluaa, mutta harmillisesti todellisuus on jo varattu. Koraani kertoo, mikä on Jumalan sana, Raamattu kertoo Jumalan toiminnasta ja ilmoituksesta, ja lukijan pitäisi sitten jollakin tavalla ratkaista, kumpi puhuu Jumalan äänellä — samalla kun molemmat vakuuttavat, että juuri tässä kohtaa pitäisi kuunnella niitä eikä naapurin kirjaa.

        Ja tässä syntyy pieni filosofinen pulma: jos kaksi tekstiä esittää ristiriitaisia väitteitä ja kumpikin ilmoittaa olevansa Jumalan ilmoittamaa totuutta, niin totuus ei tietenkään ratkea sillä, että toinen vain sanoo olevansa enemmän totuutta. Se olisi vähän kuin kaksi oikeussalia, joissa molemmat tuomarit huutaisivat toisilleen olevansa se oikea tuomari. Äänenvoimakkuus ei vielä ratkaise toimivallan kysymystä.


        Tilanne muuttuu vielä hauskemmaksi, kun huomataan, että kummankin tekstin sisällä on perusteita luottaa juuri siihen tekstiin. Koraani kertoo omasta ilmoitusluonteestaan, ja Raamattu muodostaa oman pitkän ilmoituksen, historian, profetian ja uskonnollisen tradition kokonaisuutensa. Sitten tullaan ulkopuolelta ja kysytään täysin epäkohteliaasti: ”Hyvä on. Mutta miksi minä uskoisin juuri teitä?”

        Siinä kohtaa molempien valtava itsevarmuus alkaa näyttää hieman huvittavalta. ”Koska tämä on Jumalan sana.” ”Mistä tiedät?” ”Koska Jumala on ilmoittanut sen.” ”Mistä tiedät, että tämä ilmoitus on Jumalalta?” Ja nyt olemme jo mukavasti kehällä, jossa kirja todistaa itsestään ja uskovainen todistaa kirjasta, joka todistaa itsestään.

      • Anonyymi00014
        Anonyymi00013 kirjoitti:

        Ja tässä syntyy pieni filosofinen pulma: jos kaksi tekstiä esittää ristiriitaisia väitteitä ja kumpikin ilmoittaa olevansa Jumalan ilmoittamaa totuutta, niin totuus ei tietenkään ratkea sillä, että toinen vain sanoo olevansa enemmän totuutta. Se olisi vähän kuin kaksi oikeussalia, joissa molemmat tuomarit huutaisivat toisilleen olevansa se oikea tuomari. Äänenvoimakkuus ei vielä ratkaise toimivallan kysymystä.


        Tilanne muuttuu vielä hauskemmaksi, kun huomataan, että kummankin tekstin sisällä on perusteita luottaa juuri siihen tekstiin. Koraani kertoo omasta ilmoitusluonteestaan, ja Raamattu muodostaa oman pitkän ilmoituksen, historian, profetian ja uskonnollisen tradition kokonaisuutensa. Sitten tullaan ulkopuolelta ja kysytään täysin epäkohteliaasti: ”Hyvä on. Mutta miksi minä uskoisin juuri teitä?”

        Siinä kohtaa molempien valtava itsevarmuus alkaa näyttää hieman huvittavalta. ”Koska tämä on Jumalan sana.” ”Mistä tiedät?” ”Koska Jumala on ilmoittanut sen.” ”Mistä tiedät, että tämä ilmoitus on Jumalalta?” Ja nyt olemme jo mukavasti kehällä, jossa kirja todistaa itsestään ja uskovainen todistaa kirjasta, joka todistaa itsestään.

        Jos siis Koraani sanoo: ”Tämä on totuus”, ja Raamattu sanoo: ”Tämä on totuus”, seuraava kysymys ei oikeastaan ole enää kumpi sanoo sen vakuuttavammin. Se on paljon hankalampi:
        Mitä tarkoittaa totuus silloin, kun kaksi ilmoitukseksi väittävää tekstiä ovat eri mieltä siitä, mitä Jumala on sanonut?


        Siinä kohtaa mahtipontisuus loppuu ja alkaa varsinainen ongelma. Totuus ei voi olla molempien ristiriitainen väite yhtä aikaa — ellei sitten keksitä kolmatta kirjaa, joka ilmoittaa ratkaisevansa asian ja kertoo tietenkin olevansa se ainoa oikea.

      • Anonyymi00015
        Anonyymi00014 kirjoitti:

        Jos siis Koraani sanoo: ”Tämä on totuus”, ja Raamattu sanoo: ”Tämä on totuus”, seuraava kysymys ei oikeastaan ole enää kumpi sanoo sen vakuuttavammin. Se on paljon hankalampi:
        Mitä tarkoittaa totuus silloin, kun kaksi ilmoitukseksi väittävää tekstiä ovat eri mieltä siitä, mitä Jumala on sanonut?


        Siinä kohtaa mahtipontisuus loppuu ja alkaa varsinainen ongelma. Totuus ei voi olla molempien ristiriitainen väite yhtä aikaa — ellei sitten keksitä kolmatta kirjaa, joka ilmoittaa ratkaisevansa asian ja kertoo tietenkin olevansa se ainoa oikea.

        Siinä kohtaa mahtipontisuus loppuu ja alkaa varsinainen ongelma. Ei siksi, että Koraani tai Raamattu olisivat vailla sisältöä, historiallista merkitystä tai filosofista painoa, vaan siksi, että totuus ei muutu todeksi sillä, että se lausuu itsestään tarpeeksi vakuuttavasti olevansa totuus. Jos kaksi ilmoitusta esittää toisistaan poikkeavia väitteitä ja kumpikin ilmoittaa olevansa Jumalan sanaa, olemme tilanteessa, jossa molemmat ovat hakeneet itselleen korkeimman mahdollisen auktoriteetin valtakirjan. Jumalan nimissä, tietenkin. Onhan tavallisen mielipiteen kanssa aivan liian helppo elää.
        ”Tämä on Jumalan sana.”
        ”Mistä tiedät?”
        ”Koska Jumala on ilmoittanut sen.”
        ”Mistä tiedät, että Jumala on ilmoittanut sen?”
        ”Koska tämä Jumalan sana kertoo niin.”

      • Anonyymi00016
        Anonyymi00015 kirjoitti:

        Siinä kohtaa mahtipontisuus loppuu ja alkaa varsinainen ongelma. Ei siksi, että Koraani tai Raamattu olisivat vailla sisältöä, historiallista merkitystä tai filosofista painoa, vaan siksi, että totuus ei muutu todeksi sillä, että se lausuu itsestään tarpeeksi vakuuttavasti olevansa totuus. Jos kaksi ilmoitusta esittää toisistaan poikkeavia väitteitä ja kumpikin ilmoittaa olevansa Jumalan sanaa, olemme tilanteessa, jossa molemmat ovat hakeneet itselleen korkeimman mahdollisen auktoriteetin valtakirjan. Jumalan nimissä, tietenkin. Onhan tavallisen mielipiteen kanssa aivan liian helppo elää.
        ”Tämä on Jumalan sana.”
        ”Mistä tiedät?”
        ”Koska Jumala on ilmoittanut sen.”
        ”Mistä tiedät, että Jumala on ilmoittanut sen?”
        ”Koska tämä Jumalan sana kertoo niin.”

        Ja juuri tässä uskonnollinen itsevarmuus muuttuu filosofisesti herkulliseksi. Molemmat voivat katsoa toista ja sanoa: ”Sinä uskot kirjaasi, koska se sanoo olevansa totta.” Sitten he kääntyvät omansa puoleen ja toteavat: ”Minun tapauksessani asia on tietenkin erilainen, koska minun kirjani todella on Jumalan sana.” Aivan. Tuo varmasti selkeytti asian. Molemmat ovat nyt todistaneet olevansa oikeassa — omassa todellisuudessaan.

      • Anonyymi00017
        Anonyymi00016 kirjoitti:

        Ja juuri tässä uskonnollinen itsevarmuus muuttuu filosofisesti herkulliseksi. Molemmat voivat katsoa toista ja sanoa: ”Sinä uskot kirjaasi, koska se sanoo olevansa totta.” Sitten he kääntyvät omansa puoleen ja toteavat: ”Minun tapauksessani asia on tietenkin erilainen, koska minun kirjani todella on Jumalan sana.” Aivan. Tuo varmasti selkeytti asian. Molemmat ovat nyt todistaneet olevansa oikeassa — omassa todellisuudessaan.

        Syntyy eräänlainen teologinen peilisali. Muslimi kysyy kristityltä, miksi tämän pitäisi hyväksyä Raamatun ilmoitus. Kristitty kysyy muslimilta, miksi tämän pitäisi hyväksyä Koraanin ilmoitus. Molemmat esittävät historiallisia, teologisia ja tekstuaalisia perusteita. Mutta aivan pohjalla on kysymys, jota kumpikaan kirja ei voi ratkaista pelkästään vetoamalla itseensä: miksi juuri tämä ilmoitus on Jumalasta?
        Ja tässä on se kohta, jossa ihmisen pitäisi ehkä hetkeksi laskea kirjansa pöydälle.
        Koska jos vastaus lopulta on ”koska kirjani sanoo niin”, olemme palanneet lähtöpisteeseen. Jos vastaus taas on historiallinen tapahtuma, profeetan elämä, tekstin säilyminen, ihme, profetia, filosofinen johdonmukaisuus tai jokin muu peruste, silloin keskustelu muuttuu kiinnostavaksi. Silloin voidaan oikeasti kysyä, mitä näyttöä on, kuinka vahvaa se on ja selittääkö se paremmin toisen vai toisen väitteen.

      • Anonyymi00018
        Anonyymi00017 kirjoitti:

        Syntyy eräänlainen teologinen peilisali. Muslimi kysyy kristityltä, miksi tämän pitäisi hyväksyä Raamatun ilmoitus. Kristitty kysyy muslimilta, miksi tämän pitäisi hyväksyä Koraanin ilmoitus. Molemmat esittävät historiallisia, teologisia ja tekstuaalisia perusteita. Mutta aivan pohjalla on kysymys, jota kumpikaan kirja ei voi ratkaista pelkästään vetoamalla itseensä: miksi juuri tämä ilmoitus on Jumalasta?
        Ja tässä on se kohta, jossa ihmisen pitäisi ehkä hetkeksi laskea kirjansa pöydälle.
        Koska jos vastaus lopulta on ”koska kirjani sanoo niin”, olemme palanneet lähtöpisteeseen. Jos vastaus taas on historiallinen tapahtuma, profeetan elämä, tekstin säilyminen, ihme, profetia, filosofinen johdonmukaisuus tai jokin muu peruste, silloin keskustelu muuttuu kiinnostavaksi. Silloin voidaan oikeasti kysyä, mitä näyttöä on, kuinka vahvaa se on ja selittääkö se paremmin toisen vai toisen väitteen.

        Koraani ja Raamattu kilpailevat mahtipointisuudesta. Ihan samat molemmat ylpeydessään!

        Mutta pelkkä jumalallisen leiman painaminen kirjan kanteen ei vielä tee asiasta ratkaistua. Muuten ratkaisu olisi hämmästyttävän helppo: kirjoitetaan kirja, ilmoitetaan ensimmäisellä sivulla, että sen kirjoittaja on kaikkivaltias Jumala, ja ongelma on valmis. Silloin historian suurin uskonnollinen kysymys olisi ratkaistu suunnilleen samalla menetelmällä kuin lapsi ratkaisee väittelyn ilmoittamalla: ”Minä voitin.”
        Ja juuri tästä syntyy kaikkein kiusallisin kysymys:
        Jos totuus tarvitsee auktoriteettinsa vakuudeksi vain oman väitteensä, mistä erotamme Jumalan ilmoituksen ihmisen ilmoituksesta, joka vain puhuu Jumalan äänellä?
        Siinä ei enää kysytä, kumpi kirja kuulostaa mahtavammalta.
        Siinä kysytään, millä perusteella ylipäätään tunnistamme totuuden silloin, kun totuus itse väittää puhuvansa meille.
        Ja jos kaksi ääntä sanoo ”minä olen Jumala”, ihmisen todellinen ongelma ei ole enää se, kumpaa ääntä totellaan.
        Vaan se, kuka helvetti puhuu.

      • Anonyymi00019
        Anonyymi00018 kirjoitti:

        Koraani ja Raamattu kilpailevat mahtipointisuudesta. Ihan samat molemmat ylpeydessään!

        Mutta pelkkä jumalallisen leiman painaminen kirjan kanteen ei vielä tee asiasta ratkaistua. Muuten ratkaisu olisi hämmästyttävän helppo: kirjoitetaan kirja, ilmoitetaan ensimmäisellä sivulla, että sen kirjoittaja on kaikkivaltias Jumala, ja ongelma on valmis. Silloin historian suurin uskonnollinen kysymys olisi ratkaistu suunnilleen samalla menetelmällä kuin lapsi ratkaisee väittelyn ilmoittamalla: ”Minä voitin.”
        Ja juuri tästä syntyy kaikkein kiusallisin kysymys:
        Jos totuus tarvitsee auktoriteettinsa vakuudeksi vain oman väitteensä, mistä erotamme Jumalan ilmoituksen ihmisen ilmoituksesta, joka vain puhuu Jumalan äänellä?
        Siinä ei enää kysytä, kumpi kirja kuulostaa mahtavammalta.
        Siinä kysytään, millä perusteella ylipäätään tunnistamme totuuden silloin, kun totuus itse väittää puhuvansa meille.
        Ja jos kaksi ääntä sanoo ”minä olen Jumala”, ihmisen todellinen ongelma ei ole enää se, kumpaa ääntä totellaan.
        Vaan se, kuka helvetti puhuu.

        Koraani ja Raamattu astuvat näyttämölle kuin kaksi kosmista hallitsijaa, kumpikin pukeutuneena ikuisuuden viittaan ja kumpikin ilmoittamassa olevansa se viimeinen sana, jonka jälkeen ei enää tarvitse keskustella.

        Mahtipontisuudessa ei siis säästellä.
        Toinen ilmoittaa olevansa alku ja loppu. Toinen puhuu Jumalan viimeisenä ilmoituksena. Molemmissa on sama hämmästyttävä retorinen ratkaisu: Jumala sanoo olevansa Jumala.

      • Anonyymi00020
        Anonyymi00019 kirjoitti:

        Koraani ja Raamattu astuvat näyttämölle kuin kaksi kosmista hallitsijaa, kumpikin pukeutuneena ikuisuuden viittaan ja kumpikin ilmoittamassa olevansa se viimeinen sana, jonka jälkeen ei enää tarvitse keskustella.

        Mahtipontisuudessa ei siis säästellä.
        Toinen ilmoittaa olevansa alku ja loppu. Toinen puhuu Jumalan viimeisenä ilmoituksena. Molemmissa on sama hämmästyttävä retorinen ratkaisu: Jumala sanoo olevansa Jumala.

        Se olisi suorastaan täydellinen todistus — jos väitteen esittäminen itsessään todistaisi väitteen todeksi.

        Mutta pelkkä jumalallisen leiman painaminen kirjan kanteen ei vielä tee asiasta ratkaistua. Muuten koko maailmanhistorian vaikein uskonnollinen kysymys olisi ratkaistu hämmästyttävän halvalla: kirjoitetaan kirja, ilmoitetaan ensimmäisellä sivulla, että sen kirjoittaja on kaikkivaltias Jumala, ja sitten odotetaan ihmiskunnan polvistuvan.

      • Anonyymi00021
        Anonyymi00020 kirjoitti:

        Se olisi suorastaan täydellinen todistus — jos väitteen esittäminen itsessään todistaisi väitteen todeksi.

        Mutta pelkkä jumalallisen leiman painaminen kirjan kanteen ei vielä tee asiasta ratkaistua. Muuten koko maailmanhistorian vaikein uskonnollinen kysymys olisi ratkaistu hämmästyttävän halvalla: kirjoitetaan kirja, ilmoitetaan ensimmäisellä sivulla, että sen kirjoittaja on kaikkivaltias Jumala, ja sitten odotetaan ihmiskunnan polvistuvan.

        Mutta miten ihminen voi tietää, kumpi on oikeassa, jos molemmat ilmoittavat olevansa Jumalan sanaa — ja vieläpä väittävät, että juuri heidän ilmoituksensa todistaa itse olevansa oikea?

        Silloin päädymme kehään:

        ”Tämä on Jumalan sana, koska Jumala sanoo sen.”

        ”Mistä tiedät, että Jumala sanoo sen?”

        ”Koska tämä kirja sanoo niin.”

        Ja toinen kirja voi tehdä täsmälleen saman tempun.

        Silloin olemme saavuttaneet hämmästyttävän tilanteen: kaksi jumalallista auktoriteettia todistaa oman jumalallisuutensa omalla auktoriteetillaan.

        Mutta sehän ei vielä kerro, kumpi puhuu totta.

        Jos kaksi ihmistä seisoo torilla ja kumpikin julistaa olevansa maailman laillinen kuningas, ongelma ei ratkea sillä, että he molemmat sanovat olevansa kuninkaita mahdollisimman arvovaltaisella äänensävyllä.

      • Anonyymi00022
        Anonyymi00021 kirjoitti:

        Mutta miten ihminen voi tietää, kumpi on oikeassa, jos molemmat ilmoittavat olevansa Jumalan sanaa — ja vieläpä väittävät, että juuri heidän ilmoituksensa todistaa itse olevansa oikea?

        Silloin päädymme kehään:

        ”Tämä on Jumalan sana, koska Jumala sanoo sen.”

        ”Mistä tiedät, että Jumala sanoo sen?”

        ”Koska tämä kirja sanoo niin.”

        Ja toinen kirja voi tehdä täsmälleen saman tempun.

        Silloin olemme saavuttaneet hämmästyttävän tilanteen: kaksi jumalallista auktoriteettia todistaa oman jumalallisuutensa omalla auktoriteetillaan.

        Mutta sehän ei vielä kerro, kumpi puhuu totta.

        Jos kaksi ihmistä seisoo torilla ja kumpikin julistaa olevansa maailman laillinen kuningas, ongelma ei ratkea sillä, että he molemmat sanovat olevansa kuninkaita mahdollisimman arvovaltaisella äänensävyllä.

        Jos kristityt rukoilevat ”oikeaa elävää Jumalaa”, miksi muiden uskontojen seuraajat kokevat täsmälleen samoja kokemuksia? Tiedän jo, mitä kristityt sanovat: että muiden uskontojen kokemukset ovat kaikki peräisin Saatanalta (ei ole väliä, että koko saatanaa ei ole edes olemassa)

        https://csrs.nd.edu/assets/59930/williams_1902.pdf

      • Anonyymi00023
        Anonyymi00022 kirjoitti:

        Jos kristityt rukoilevat ”oikeaa elävää Jumalaa”, miksi muiden uskontojen seuraajat kokevat täsmälleen samoja kokemuksia? Tiedän jo, mitä kristityt sanovat: että muiden uskontojen kokemukset ovat kaikki peräisin Saatanalta (ei ole väliä, että koko saatanaa ei ole edes olemassa)

        https://csrs.nd.edu/assets/59930/williams_1902.pdf

        Jos kristityn kokemus Jumalan läsnäolosta todistaa hänen mielestään kristinuskon olevan totta, miksi muslimin kokemus Allahin läsnäolosta ei todista samalla logiikalla islamia todeksi?
        Jos vastaus kuuluu:
        ”Koska minun kokemukseni on Pyhästä Hengestä, mutta hänen kokemuksensa on Saatanasta”,
        niin silloin on kysyttävä:
        Mistä tiedät sen?
        Jos vastaus taas on:
        ”Raamattu kertoo, että Pyhä Henki on oikea ja muut henget ovat vääriä”,
        olemme jälleen samassa kehässä:
        Raamattu on totta, koska Raamattu kertoo olevansa Jumalan sana — ja Raamattu kertoo muiden kokemusten olevan vääriä, koska Raamattu on Jumalan sana.
        Sehän ei vielä ratkaise mitään sellaiselle ihmiselle, joka ei ole jo hyväksynyt Raamatun jumalallista auktoriteettia.
        Ja tässä kohtaa ”Saatana selittää kaiken” alkaa näyttää hieman epäilyttävältä jokerikortilta.
        Kristitty kokee Jumalan - Jumala.
        Muslimi kokee Jumalan - Saatana.


        Kristitty kokee rukouksessa rauhaa - todiste Jumalasta.
        Muslimi kokee rukouksessa rauhaa - eksytys.
        Mutta millä riippumattomalla perusteella nämä luokitellaan näin?

      • Anonyymi00024
        Anonyymi00023 kirjoitti:

        Jos kristityn kokemus Jumalan läsnäolosta todistaa hänen mielestään kristinuskon olevan totta, miksi muslimin kokemus Allahin läsnäolosta ei todista samalla logiikalla islamia todeksi?
        Jos vastaus kuuluu:
        ”Koska minun kokemukseni on Pyhästä Hengestä, mutta hänen kokemuksensa on Saatanasta”,
        niin silloin on kysyttävä:
        Mistä tiedät sen?
        Jos vastaus taas on:
        ”Raamattu kertoo, että Pyhä Henki on oikea ja muut henget ovat vääriä”,
        olemme jälleen samassa kehässä:
        Raamattu on totta, koska Raamattu kertoo olevansa Jumalan sana — ja Raamattu kertoo muiden kokemusten olevan vääriä, koska Raamattu on Jumalan sana.
        Sehän ei vielä ratkaise mitään sellaiselle ihmiselle, joka ei ole jo hyväksynyt Raamatun jumalallista auktoriteettia.
        Ja tässä kohtaa ”Saatana selittää kaiken” alkaa näyttää hieman epäilyttävältä jokerikortilta.
        Kristitty kokee Jumalan - Jumala.
        Muslimi kokee Jumalan - Saatana.


        Kristitty kokee rukouksessa rauhaa - todiste Jumalasta.
        Muslimi kokee rukouksessa rauhaa - eksytys.
        Mutta millä riippumattomalla perusteella nämä luokitellaan näin?

        ”Minä tunsin Jumalan.”
        - siis Jumala oli paikalla.
        ”Jumala oli paikalla.”
        - siis Raamatun Jumala oli paikalla.
        ”Raamatun Jumala oli paikalla.”
        - siis kristinusko on totta.

        Mutta

        Ja jos muslimi voi tehdä täsmälleen saman päättelyketjun omasta kokemuksestaan käsin, kokemuksen olemassaolo ei yksin ratkaise näiden uskontojen välistä kiistaa.

        Silloin ”Saatana” voi toimia ainoastaan selityksenä kristityn omassa maailmankuvassa:
        ”Kristillinen kokemus tulee Jumalasta; ristiriitainen kokemus tulee Saatanasta.”

        Mutta ulkopuoliselle tämä ei vielä ole todistus. Se on hypoteesi, joka itse tarvitsee perustelun.
        Ja tässä syntyy todella hankala kehä:
        Mistä tiedät, että kristillinen kokemus tulee Jumalasta?
        ”Koska Raamattu sanoo niin.”
        Mistä tiedät, että Raamattu kertoo totuuden?
        ”Koska Jumala on sen ilmoittanut.”
        Mistä tiedät, että kyseessä oli Jumala eikä jokin muu lähde?
        ”Koska koin Jumalan.”
        Mistä tiedät, että kokemuksesi oli Jumala?
        ”Koska Raamattu sanoo, että se oli Jumala.”

        Ja olemme jälleen lähtöpisteessä.
        Siksi kaikkein vaikein kysymys ei ole:
        ”Voiko Saatana antaa uskonnollisia kokemuksia?”
        Vaan:
        ”Millä perusteella tunnistan Jumalan kokemuksesta, jos jokaisen kilpailevan uskonnon kannattaja voi vedota omaan kokemukseensa aivan samalla tavalla?”
        Ja jos vastaus on lopulta vain:
        ”Minä tiedän, että minun kokemukseni oli Jumalasta, koska se tuntui Jumalalta — ja tiedän, että sinun kokemuksesi ei ollut Jumalasta, koska se ei vastaa minun ilmoitustani,”
        silloin emme ole vielä löytäneet menetelmää totuuden tunnistamiseksi.
        Olemme löytäneet menetelmän, jolla oma uskonnollinen kokemuksemme julistetaan oikeaksi ja muiden kokemukset vääriksi.
        Ja se on juuri se ongelma, joka pitäisi ensin ratkaista.

      • Anonyymi00025
        Anonyymi00024 kirjoitti:

        ”Minä tunsin Jumalan.”
        - siis Jumala oli paikalla.
        ”Jumala oli paikalla.”
        - siis Raamatun Jumala oli paikalla.
        ”Raamatun Jumala oli paikalla.”
        - siis kristinusko on totta.

        Mutta

        Ja jos muslimi voi tehdä täsmälleen saman päättelyketjun omasta kokemuksestaan käsin, kokemuksen olemassaolo ei yksin ratkaise näiden uskontojen välistä kiistaa.

        Silloin ”Saatana” voi toimia ainoastaan selityksenä kristityn omassa maailmankuvassa:
        ”Kristillinen kokemus tulee Jumalasta; ristiriitainen kokemus tulee Saatanasta.”

        Mutta ulkopuoliselle tämä ei vielä ole todistus. Se on hypoteesi, joka itse tarvitsee perustelun.
        Ja tässä syntyy todella hankala kehä:
        Mistä tiedät, että kristillinen kokemus tulee Jumalasta?
        ”Koska Raamattu sanoo niin.”
        Mistä tiedät, että Raamattu kertoo totuuden?
        ”Koska Jumala on sen ilmoittanut.”
        Mistä tiedät, että kyseessä oli Jumala eikä jokin muu lähde?
        ”Koska koin Jumalan.”
        Mistä tiedät, että kokemuksesi oli Jumala?
        ”Koska Raamattu sanoo, että se oli Jumala.”

        Ja olemme jälleen lähtöpisteessä.
        Siksi kaikkein vaikein kysymys ei ole:
        ”Voiko Saatana antaa uskonnollisia kokemuksia?”
        Vaan:
        ”Millä perusteella tunnistan Jumalan kokemuksesta, jos jokaisen kilpailevan uskonnon kannattaja voi vedota omaan kokemukseensa aivan samalla tavalla?”
        Ja jos vastaus on lopulta vain:
        ”Minä tiedän, että minun kokemukseni oli Jumalasta, koska se tuntui Jumalalta — ja tiedän, että sinun kokemuksesi ei ollut Jumalasta, koska se ei vastaa minun ilmoitustani,”
        silloin emme ole vielä löytäneet menetelmää totuuden tunnistamiseksi.
        Olemme löytäneet menetelmän, jolla oma uskonnollinen kokemuksemme julistetaan oikeaksi ja muiden kokemukset vääriksi.
        Ja se on juuri se ongelma, joka pitäisi ensin ratkaista.

        Väite ”vain minun uskontoni on oikea, koska se on Jumalasta, ja kaikki muut uskonnot ovat Saatanasta” näyttää ensi silmäyksellä uskonnolliselta väitteeltä, mutta tarkemmin tarkasteltuna siinä on ennen kaikkea epistemologinen ongelma. Väite sisältää jo etukäteen oletuksen siitä, mikä uskonto on oikeassa, ja tämän oletuksen avulla kaikki ristiriitainen aineisto voidaan määritellä vääräksi. Kristityn kokemus, joka sopii kristilliseen maailmankuvaan, voidaan tulkita Jumalan toiminnaksi. Muslimin vastaava kokemus voidaan puolestaan selittää Saatanan petokseksi. Näin oman uskonnon puolesta puhuva aineisto hyväksytään todisteeksi, mutta vastakkainen aineisto menettää todistusarvonsa jo ennen kuin sitä on edes tutkittu.

        Tällainen päättely on ongelmallista juuri siksi, että sama menetelmä voidaan antaa minkä tahansa uskonnon käyttöön. Muslimi voi sanoa, että hänen kokemuksensa Allahista todistaa islamin olevan totta ja kristityn kokemus Jeesuksesta on harhaanjohtava. Kristitty voi puolestaan tehdä täsmälleen päinvastaisen tulkinnan. Jos molemmat hyväksyvät oman kokemuksensa aitouden mutta selittävät vastakkaisen kokemuksen Saatanan, harhan tai jonkin muun pahan voiman aiheuttamaksi, heidän menetelmänsä ei vielä kerro, kumpi on oikeassa. Se ainoastaan suojaa kummankin omaa ennakkopäätelmää.


        Sama ongelma näkyy erityisen selvästi kuolemanrajakokemuksissa. Jos ihminen kertoo nähneensä Jeesuksen, käyneensä helvetissä ja palanneensa kokemuksesta vakuuttuneena kristinuskon totuudesta, kertomusta voidaan käyttää kristillisen maailmankuvan tukena. Mutta silloin on pakko esittää symmetrinen kysymys: mitä tehdään ihmiselle, joka kertoo kuolemanrajakokemuksensa jälkeen kohdanneensa Allahin, profeetta Muhammadin tai jonkin islamilaisessa viitekehyksessä merkityksellisen hengellisen todellisuuden? Entä ihminen, joka kertoo kokemuksen johtaneen hänet pois kristinuskosta? Entä buddhalainen, joka tulkitsee kokemuksensa täysin toisenlaisessa uskonnollisessa kehyksessä? Entä ihminen, joka kokee syvää rauhaa, rakkautta tai yhteyttä mutta ei liitä kokemukseensa mitään uskontoa?

      • Anonyymi00026
        Anonyymi00025 kirjoitti:

        Väite ”vain minun uskontoni on oikea, koska se on Jumalasta, ja kaikki muut uskonnot ovat Saatanasta” näyttää ensi silmäyksellä uskonnolliselta väitteeltä, mutta tarkemmin tarkasteltuna siinä on ennen kaikkea epistemologinen ongelma. Väite sisältää jo etukäteen oletuksen siitä, mikä uskonto on oikeassa, ja tämän oletuksen avulla kaikki ristiriitainen aineisto voidaan määritellä vääräksi. Kristityn kokemus, joka sopii kristilliseen maailmankuvaan, voidaan tulkita Jumalan toiminnaksi. Muslimin vastaava kokemus voidaan puolestaan selittää Saatanan petokseksi. Näin oman uskonnon puolesta puhuva aineisto hyväksytään todisteeksi, mutta vastakkainen aineisto menettää todistusarvonsa jo ennen kuin sitä on edes tutkittu.

        Tällainen päättely on ongelmallista juuri siksi, että sama menetelmä voidaan antaa minkä tahansa uskonnon käyttöön. Muslimi voi sanoa, että hänen kokemuksensa Allahista todistaa islamin olevan totta ja kristityn kokemus Jeesuksesta on harhaanjohtava. Kristitty voi puolestaan tehdä täsmälleen päinvastaisen tulkinnan. Jos molemmat hyväksyvät oman kokemuksensa aitouden mutta selittävät vastakkaisen kokemuksen Saatanan, harhan tai jonkin muun pahan voiman aiheuttamaksi, heidän menetelmänsä ei vielä kerro, kumpi on oikeassa. Se ainoastaan suojaa kummankin omaa ennakkopäätelmää.


        Sama ongelma näkyy erityisen selvästi kuolemanrajakokemuksissa. Jos ihminen kertoo nähneensä Jeesuksen, käyneensä helvetissä ja palanneensa kokemuksesta vakuuttuneena kristinuskon totuudesta, kertomusta voidaan käyttää kristillisen maailmankuvan tukena. Mutta silloin on pakko esittää symmetrinen kysymys: mitä tehdään ihmiselle, joka kertoo kuolemanrajakokemuksensa jälkeen kohdanneensa Allahin, profeetta Muhammadin tai jonkin islamilaisessa viitekehyksessä merkityksellisen hengellisen todellisuuden? Entä ihminen, joka kertoo kokemuksen johtaneen hänet pois kristinuskosta? Entä buddhalainen, joka tulkitsee kokemuksensa täysin toisenlaisessa uskonnollisessa kehyksessä? Entä ihminen, joka kokee syvää rauhaa, rakkautta tai yhteyttä mutta ei liitä kokemukseensa mitään uskontoa?

        Jos ensimmäiset kertomukset hyväksytään todisteiksi ja jälkimmäiset selitetään automaattisesti Saatanan petoksiksi, ei olla enää tekemässä avointa vertailua. Tällöin aineistoa käsitellään eri säännöillä sen mukaan, tukeeko se omaa uskontoa vai haastaa sitä.

        Tässä kohtaa on tärkeää erottaa kokemus ja kokemuksesta tehty tulkinta. Ihminen voi todella kokea jotakin poikkeuksellista. Hän voi todella tuntea rauhaa, nähdä valon, kokea olevansa jonkin tietoisen läsnäolon kanssa tekemisissä, tavata edesmenneen läheisen tai kokea koko elämänsä muuttuneen hetkessä. Kokemuksen aitous henkilön omana kokemuksena ei kuitenkaan vielä ratkaise sitä, mikä kokemuksen metafyysinen selitys on.

        Samoin ihminen voi todella parantua ja kokea, että Jumala paransi hänet. Mutta lause ”Jumala paransi minut” sisältää jo tulkinnan tapahtuman syystä. Jos kristitty sanoo ”Jeesus paransi minut”, muslimi ”Allah paransi minut” ja jonkin muun uskonnon edustaja antaa tapahtumalle oman uskonnollisen selityksensä, pelkkä paranemisen tapahtuminen ei vielä ratkaise, mikä näistä tulkinnoista on oikea.

      • Anonyymi00027
        Anonyymi00026 kirjoitti:

        Jos ensimmäiset kertomukset hyväksytään todisteiksi ja jälkimmäiset selitetään automaattisesti Saatanan petoksiksi, ei olla enää tekemässä avointa vertailua. Tällöin aineistoa käsitellään eri säännöillä sen mukaan, tukeeko se omaa uskontoa vai haastaa sitä.

        Tässä kohtaa on tärkeää erottaa kokemus ja kokemuksesta tehty tulkinta. Ihminen voi todella kokea jotakin poikkeuksellista. Hän voi todella tuntea rauhaa, nähdä valon, kokea olevansa jonkin tietoisen läsnäolon kanssa tekemisissä, tavata edesmenneen läheisen tai kokea koko elämänsä muuttuneen hetkessä. Kokemuksen aitous henkilön omana kokemuksena ei kuitenkaan vielä ratkaise sitä, mikä kokemuksen metafyysinen selitys on.

        Samoin ihminen voi todella parantua ja kokea, että Jumala paransi hänet. Mutta lause ”Jumala paransi minut” sisältää jo tulkinnan tapahtuman syystä. Jos kristitty sanoo ”Jeesus paransi minut”, muslimi ”Allah paransi minut” ja jonkin muun uskonnon edustaja antaa tapahtumalle oman uskonnollisen selityksensä, pelkkä paranemisen tapahtuminen ei vielä ratkaise, mikä näistä tulkinnoista on oikea.

        Sama pätee kääntymiskokemuksiin. Kristitty voi sanoa: ”Olin eksyksissä, löysin Jeesuksen ja elämäni muuttui täydellisesti.” Muslimi voi sanoa: ”Olin eksyksissä, löysin Allahin ja elämäni sai tarkoituksen.” Buddhalainen voi kuvata yhtä voimakasta muutosta aivan toisenlaisella käsitteistöllä. Kokemukset voivat olla ihmisille syvästi todellisia ja seuraukset heidän elämässään valtavia. Mutta juuri siksi niitä pitäisi vertailla kokonaisuutena eikä kerätä ainoastaan niitä kertomuksia, jotka sopivat omaan maailmankuvaan.

        Tämä on myös syy siihen, miksi William Jamesin kaltaisella vertailevalla tutkimuksella on merkitystä. James tarkasteli eri aikakausien ja uskonnollisten traditioiden ihmisten omia kuvauksia uskonnollisista kokemuksista. Hänen aineistossaan esiintyy monenlaisia uskonnollisia taustoja, mutta kuvauksissa toistuvat esimerkiksi rauha, rakkaus, yhteyden kokemus, pyhän läsnäolo, syvä varmuus ja elämän muuttuminen. Kokemusten tulkinnat vaihtelevat, mutta kokemuksellisissa rakenteissa voidaan havaita myös yhteisiä piirteitä.

      • Anonyymi00028
        Anonyymi00027 kirjoitti:

        Sama pätee kääntymiskokemuksiin. Kristitty voi sanoa: ”Olin eksyksissä, löysin Jeesuksen ja elämäni muuttui täydellisesti.” Muslimi voi sanoa: ”Olin eksyksissä, löysin Allahin ja elämäni sai tarkoituksen.” Buddhalainen voi kuvata yhtä voimakasta muutosta aivan toisenlaisella käsitteistöllä. Kokemukset voivat olla ihmisille syvästi todellisia ja seuraukset heidän elämässään valtavia. Mutta juuri siksi niitä pitäisi vertailla kokonaisuutena eikä kerätä ainoastaan niitä kertomuksia, jotka sopivat omaan maailmankuvaan.

        Tämä on myös syy siihen, miksi William Jamesin kaltaisella vertailevalla tutkimuksella on merkitystä. James tarkasteli eri aikakausien ja uskonnollisten traditioiden ihmisten omia kuvauksia uskonnollisista kokemuksista. Hänen aineistossaan esiintyy monenlaisia uskonnollisia taustoja, mutta kuvauksissa toistuvat esimerkiksi rauha, rakkaus, yhteyden kokemus, pyhän läsnäolo, syvä varmuus ja elämän muuttuminen. Kokemusten tulkinnat vaihtelevat, mutta kokemuksellisissa rakenteissa voidaan havaita myös yhteisiä piirteitä.

        Tämä ei todista, että kaikki uskonnot olisivat tosia. Mutta se vaikeuttaa huomattavasti väitettä, jonka mukaan yhden uskonnon seuraajien uskonnolliset kokemukset olisivat itsestään selvästi Jumalan todistuksia samalla kun muiden uskontojen vastaavat kokemukset olisivat automaattisesti Saatanan aikaansaannoksia.

        Jos tällainen sääntö hyväksytään, ongelma voidaan nähdä vielä selvemmin matemaattisen vertauksen avulla. Jos oman uskonnon tekstistä löydetty lukusarja julistetaan Jumalan asettamaksi koodiksi, mutta toisen uskonnon tekstistä löytyvä vastaava kuvio kuitataan sattumana tai numerologiana, kyse ei ole enää puolueettomasta menetelmästä. Sama pätee hengellisiin kokemuksiin. Jos oma kokemus on yliluonnollinen kohtaaminen mutta toisen kokemus on demoninen harha, tarvitaan jokin riippumaton peruste sille, miksi ensimmäinen tulkinta on oikea ja toinen väärä.

      • Anonyymi00029
        Anonyymi00028 kirjoitti:

        Tämä ei todista, että kaikki uskonnot olisivat tosia. Mutta se vaikeuttaa huomattavasti väitettä, jonka mukaan yhden uskonnon seuraajien uskonnolliset kokemukset olisivat itsestään selvästi Jumalan todistuksia samalla kun muiden uskontojen vastaavat kokemukset olisivat automaattisesti Saatanan aikaansaannoksia.

        Jos tällainen sääntö hyväksytään, ongelma voidaan nähdä vielä selvemmin matemaattisen vertauksen avulla. Jos oman uskonnon tekstistä löydetty lukusarja julistetaan Jumalan asettamaksi koodiksi, mutta toisen uskonnon tekstistä löytyvä vastaava kuvio kuitataan sattumana tai numerologiana, kyse ei ole enää puolueettomasta menetelmästä. Sama pätee hengellisiin kokemuksiin. Jos oma kokemus on yliluonnollinen kohtaaminen mutta toisen kokemus on demoninen harha, tarvitaan jokin riippumaton peruste sille, miksi ensimmäinen tulkinta on oikea ja toinen väärä.

        Jos tällainen sääntö hyväksytään, ongelma voidaan nähdä vielä selvemmin matemaattisen vertauksen avulla. Jos oman uskonnon tekstistä löydetty lukusarja julistetaan Jumalan asettamaksi koodiksi, mutta toisen uskonnon tekstistä löytyvä vastaava kuvio kuitataan sattumana tai numerologiana, kyse ei ole enää puolueettomasta menetelmästä. Sama pätee hengellisiin kokemuksiin. Jos oma kokemus on yliluonnollinen kohtaaminen mutta toisen kokemus on demoninen harha, tarvitaan jokin riippumaton peruste sille, miksi ensimmäinen tulkinta on oikea ja toinen väärä.

        Muuten päättely muodostuu kehäksi:

        ”Tiedän, että minun uskontoni on oikea, koska Jumala vahvistaa sen.”

        ”Mistä tiedät, että kyseessä on Jumalan vahvistus?”

        ”Koska se vahvistaa minun uskontoani.”

        Tämä ei vielä tuota ulkopuolista perustetta uskonnon totuudelle.

        Vielä ongelmallisemmaksi asian tekee se, jos vastakkaiset kokemukset voidaan aina selittää Saatanalla. Silloin mikään mahdollinen havainto ei kykene osoittamaan teoriaa vääräksi. Jos ihminen kokee Jeesuksen, se todistaa Jeesuksesta. Jos hän kokee Allahin, kyseessä on Saatanan petos. Jos hän kokee Vishnun, jälleen Saatanan petos. Jos hän ei koe mitään, se voidaan selittää hengellisellä sokeudella. Jos hän vaihtaa uskontoa, Saatana on eksyttänyt hänet. Jos hän pysyy kristittynä, Jumala on johdattanut hänet.

      • Anonyymi00030
        Anonyymi00029 kirjoitti:

        Jos tällainen sääntö hyväksytään, ongelma voidaan nähdä vielä selvemmin matemaattisen vertauksen avulla. Jos oman uskonnon tekstistä löydetty lukusarja julistetaan Jumalan asettamaksi koodiksi, mutta toisen uskonnon tekstistä löytyvä vastaava kuvio kuitataan sattumana tai numerologiana, kyse ei ole enää puolueettomasta menetelmästä. Sama pätee hengellisiin kokemuksiin. Jos oma kokemus on yliluonnollinen kohtaaminen mutta toisen kokemus on demoninen harha, tarvitaan jokin riippumaton peruste sille, miksi ensimmäinen tulkinta on oikea ja toinen väärä.

        Muuten päättely muodostuu kehäksi:

        ”Tiedän, että minun uskontoni on oikea, koska Jumala vahvistaa sen.”

        ”Mistä tiedät, että kyseessä on Jumalan vahvistus?”

        ”Koska se vahvistaa minun uskontoani.”

        Tämä ei vielä tuota ulkopuolista perustetta uskonnon totuudelle.

        Vielä ongelmallisemmaksi asian tekee se, jos vastakkaiset kokemukset voidaan aina selittää Saatanalla. Silloin mikään mahdollinen havainto ei kykene osoittamaan teoriaa vääräksi. Jos ihminen kokee Jeesuksen, se todistaa Jeesuksesta. Jos hän kokee Allahin, kyseessä on Saatanan petos. Jos hän kokee Vishnun, jälleen Saatanan petos. Jos hän ei koe mitään, se voidaan selittää hengellisellä sokeudella. Jos hän vaihtaa uskontoa, Saatana on eksyttänyt hänet. Jos hän pysyy kristittynä, Jumala on johdattanut hänet.

        Tällainen järjestelmä kykenee selittämään kaiken – ja juuri siksi se ei välttämättä selitä mitään erityisen hyvin. Teoria, jota mikään mahdollinen havainto ei voi haastaa, on epistemologisesti hyvin heikko lähtökohta.

        Siksi kiinnostavin kysymys ei lopulta olekaan ”Kumpi meistä uskoo oikeaan Jumalaan?” Paljon olennaisempaa on kysyä: millä perusteella erotat Jumalan toiminnan Saatanan petoksesta, psykologisesta kokemuksesta, kulttuurisesta odotuksesta, muistojen muokkautumisesta, sattumasta tai jälkikäteen tehdystä tulkinnasta? Ja kaikkein tärkeimpänä: oletko valmis käyttämään täsmälleen samaa sääntöä myös silloin, kun tutkimasi aineisto on ristiriidassa oman uskontosi kanssa?

        Jos vastaus on kyllä, silloin ollaan tekemässä todellista epistemologista tutkimusta. Jos vastaus on ei, kyse ei enää ole neutraalista todistamisesta vaan oman johtopäätöksen suojaamisesta.

      • Anonyymi00031
        Anonyymi00030 kirjoitti:

        Tällainen järjestelmä kykenee selittämään kaiken – ja juuri siksi se ei välttämättä selitä mitään erityisen hyvin. Teoria, jota mikään mahdollinen havainto ei voi haastaa, on epistemologisesti hyvin heikko lähtökohta.

        Siksi kiinnostavin kysymys ei lopulta olekaan ”Kumpi meistä uskoo oikeaan Jumalaan?” Paljon olennaisempaa on kysyä: millä perusteella erotat Jumalan toiminnan Saatanan petoksesta, psykologisesta kokemuksesta, kulttuurisesta odotuksesta, muistojen muokkautumisesta, sattumasta tai jälkikäteen tehdystä tulkinnasta? Ja kaikkein tärkeimpänä: oletko valmis käyttämään täsmälleen samaa sääntöä myös silloin, kun tutkimasi aineisto on ristiriidassa oman uskontosi kanssa?

        Jos vastaus on kyllä, silloin ollaan tekemässä todellista epistemologista tutkimusta. Jos vastaus on ei, kyse ei enää ole neutraalista todistamisesta vaan oman johtopäätöksen suojaamisesta.

        Erityisen hyödyllisiä käsitteitä ovat esimerkiksi episteeminen symmetria, alimääräytyneisyys, tulkinnallinen alimääräytyneisyys, todistusaineiston selektiivisyys, immunisaatio, ad hoc -selitys, hermeneuttinen kehä, evidenssin diskriminatiivinen voima, vaihtoehtoisten hypoteesien vertailu ja alituisen selittämisen ongelma.

        Kun kaikki vastatodisteet voidaan nimetä Saatanan petokseksi

        Kun ihminen sanoo: ”Vain minun uskontoni on oikea, koska se on Jumalasta, ja kaikki muut uskonnot ovat Saatanasta”, hän ei oikeastaan vielä esitä uskonnollista todistetta. Hän määrittelee todellisuuden tavalla, jossa oman katsomuksen totuus on asetettu lähtökohdaksi ja kaikki siitä poikkeava aineisto on etukäteen sijoitettu virheen, harhan tai pahan voiman kategoriaan. Tällaisessa asetelmassa varsinainen epistemologinen kysymys kuuluu: millainen havainto voisi saada tämän ihmisen muuttamaan kantaansa?

      • Anonyymi00032
        Anonyymi00031 kirjoitti:

        Erityisen hyödyllisiä käsitteitä ovat esimerkiksi episteeminen symmetria, alimääräytyneisyys, tulkinnallinen alimääräytyneisyys, todistusaineiston selektiivisyys, immunisaatio, ad hoc -selitys, hermeneuttinen kehä, evidenssin diskriminatiivinen voima, vaihtoehtoisten hypoteesien vertailu ja alituisen selittämisen ongelma.

        Kun kaikki vastatodisteet voidaan nimetä Saatanan petokseksi

        Kun ihminen sanoo: ”Vain minun uskontoni on oikea, koska se on Jumalasta, ja kaikki muut uskonnot ovat Saatanasta”, hän ei oikeastaan vielä esitä uskonnollista todistetta. Hän määrittelee todellisuuden tavalla, jossa oman katsomuksen totuus on asetettu lähtökohdaksi ja kaikki siitä poikkeava aineisto on etukäteen sijoitettu virheen, harhan tai pahan voiman kategoriaan. Tällaisessa asetelmassa varsinainen epistemologinen kysymys kuuluu: millainen havainto voisi saada tämän ihmisen muuttamaan kantaansa?

        Jos vastaus on ”ei mikään”, ollaan tekemisissä episteemisesti immunisoidun järjestelmän kanssa. Teoria on rakennettu niin, ettei mikään mahdollinen vastatodiste pääse aidosti vaikuttamaan sen asemaan. Oma kokemus voidaan hyväksyä Jumalan toiminnaksi, mutta ristiriitainen kokemus voidaan määritellä Saatanan petokseksi. Oman uskonnon tekstistä löytyvä erikoinen yksityiskohta voidaan nähdä jumalallisena merkkinä, kun taas toisen uskonnon tekstistä löytyvä vastaava yksityiskohta voidaan nimetä sattumaksi, numerologiaksi tai ihmisen tekemäksi tulkinnaksi. Tällöin samaa evidenssin arviointiperiaatetta ei sovelleta symmetrisesti.

        Juuri tässä kohtaa tulee vastaan episteemisen symmetrian vaatimus. Jos jokin havainto on periaatteessa kelvollinen todiste kristinuskon puolesta, pitäisi kysyä, millä perusteella sama havaintotyyppi ei voisi olla todiste islamin, hindulaisuuden tai jonkin muun maailmankatsomuksen puolesta. Jos vastaus riippuu jo siitä, minkä uskonnon oletetaan olevan oikeassa, ollaan hermeneuttisessa kehässä: tulkinta vahvistaa lähtöoletusta ja lähtöoletus puolestaan määrää, miten tulkinta tehdään.

      • Anonyymi00033
        Anonyymi00032 kirjoitti:

        Jos vastaus on ”ei mikään”, ollaan tekemisissä episteemisesti immunisoidun järjestelmän kanssa. Teoria on rakennettu niin, ettei mikään mahdollinen vastatodiste pääse aidosti vaikuttamaan sen asemaan. Oma kokemus voidaan hyväksyä Jumalan toiminnaksi, mutta ristiriitainen kokemus voidaan määritellä Saatanan petokseksi. Oman uskonnon tekstistä löytyvä erikoinen yksityiskohta voidaan nähdä jumalallisena merkkinä, kun taas toisen uskonnon tekstistä löytyvä vastaava yksityiskohta voidaan nimetä sattumaksi, numerologiaksi tai ihmisen tekemäksi tulkinnaksi. Tällöin samaa evidenssin arviointiperiaatetta ei sovelleta symmetrisesti.

        Juuri tässä kohtaa tulee vastaan episteemisen symmetrian vaatimus. Jos jokin havainto on periaatteessa kelvollinen todiste kristinuskon puolesta, pitäisi kysyä, millä perusteella sama havaintotyyppi ei voisi olla todiste islamin, hindulaisuuden tai jonkin muun maailmankatsomuksen puolesta. Jos vastaus riippuu jo siitä, minkä uskonnon oletetaan olevan oikeassa, ollaan hermeneuttisessa kehässä: tulkinta vahvistaa lähtöoletusta ja lähtöoletus puolestaan määrää, miten tulkinta tehdään.

        Kuolemanrajakokemukset tekevät tämän ongelman erityisen näkyväksi. Jos kristitty kertoo nähneensä Jeesuksen, valon, enkelin tai helvetin ja tulkitsee kokemuksen kristinuskon vahvistukseksi, kokemusta voidaan pitää hänelle henkilökohtaisesti erittäin merkittävänä. Mutta sama epistemologinen kysymys on esitettävä toisellekin kokijalle. Jos muslimi kertoo kohdanneensa Allahin tai kokeneensa islamilaisen maailmankuvan vahvistuneen kokemuksensa seurauksena, miksi hänen kokemuksensa pitäisi lähtökohtaisesti luokitella vähemmän informatiiviseksi?

        Vielä olennaisempaa on kysyä, mitä tapahtuu silloin, kun kokemukset ovat keskenään ristiriidassa. Jos yksi ihminen kertoo kohdanneensa Jeesuksen ja toinen kertoo kohdanneensa Allahin, kokemusten pelkkä intensiteetti ei ratkaise niiden metafyysistä alkuperää. Molemmat voivat olla subjektiivisesti äärimmäisen vakuuttavia. Molemmat voivat muuttaa ihmisen koko persoonallista maailmankuvaa. Molemmat voivat tuntua kokijasta varmemmilta kuin mikään tavallinen arkikokemus.

      • Anonyymi00034
        Anonyymi00033 kirjoitti:

        Kuolemanrajakokemukset tekevät tämän ongelman erityisen näkyväksi. Jos kristitty kertoo nähneensä Jeesuksen, valon, enkelin tai helvetin ja tulkitsee kokemuksen kristinuskon vahvistukseksi, kokemusta voidaan pitää hänelle henkilökohtaisesti erittäin merkittävänä. Mutta sama epistemologinen kysymys on esitettävä toisellekin kokijalle. Jos muslimi kertoo kohdanneensa Allahin tai kokeneensa islamilaisen maailmankuvan vahvistuneen kokemuksensa seurauksena, miksi hänen kokemuksensa pitäisi lähtökohtaisesti luokitella vähemmän informatiiviseksi?

        Vielä olennaisempaa on kysyä, mitä tapahtuu silloin, kun kokemukset ovat keskenään ristiriidassa. Jos yksi ihminen kertoo kohdanneensa Jeesuksen ja toinen kertoo kohdanneensa Allahin, kokemusten pelkkä intensiteetti ei ratkaise niiden metafyysistä alkuperää. Molemmat voivat olla subjektiivisesti äärimmäisen vakuuttavia. Molemmat voivat muuttaa ihmisen koko persoonallista maailmankuvaa. Molemmat voivat tuntua kokijasta varmemmilta kuin mikään tavallinen arkikokemus.

        Tästä seuraa tärkeä ero fenomenologisen ja ontologisen kysymyksen välillä. Fenomenologinen kysymys koskee sitä, millaisena kokemus ilmenee kokijalle: mitä hän näkee, tuntee, havaitsee ja miten hänen tietoisuutensa muuttuu. Ontologinen kysymys taas koskee sitä, mikä kokemuksen ulkopuolinen todellisuus sen mahdollisesti aiheuttaa. Näitä ei pitäisi sekoittaa.

        ”Koin Jeesuksen läsnäolon” on kuvaus kokemuksesta.

        ”Jeesus todella oli läsnä” on ontologinen väite.

        ”Jeesus oli läsnä, koska kristinusko on totta” on vielä pidemmälle menevä teologinen tulkinta.



        Nämä kolme lausetta eivät ole epistemisesti samanarvoisia. Ensimmäinen kertoo siitä, mitä henkilölle tapahtui. Toinen esittää väitteen kokemuksen ulkopuolisesta todellisuudesta. Kolmas yhdistää kokemuksen jo valmiiseen metafyysiseen järjestelmään.

        Sama rakenne voidaan kirjoittaa islamilaisesta näkökulmasta. ”Koin Allahin läsnäolon” on kokemuskuvaus. ”Allah todella oli läsnä” on ontologinen tulkinta. ”Kokemus todistaa islamin olevan totta” on vielä laajempi johtopäätös.

        Tässä syntyy niin sanottu evidenssin alimääräytymisen ongelma. Sama havainto voi olla yhteensopiva useamman keskenään ristiriitaisen selityksen kanssa. Kokemus ei siis yksinään määritä, mikä teoria sen parhaiten selittää.

        Tätä voi verrata rikostutkintaan. Jos huoneesta löytyy sormenjälki, sormenjälki on evidenssiä. Mutta sen todistusarvo riippuu siitä, kuinka hyvin se erottaa kilpailevat hypoteesit toisistaan. Jos kyseinen sormenjälki löytyy aivan yhtä hyvin kolmesta mahdollisesta selityksestä, se ei vielä ratkaise, mikä selitys on oikea.

        Sama pätee uskonnollisiin kokemuksiin. Jos Jeesukseen uskova kokee rauhaa rukouksessa, muslimi kokee rauhaa rukouksessa ja hindulainen kokee vastaavaa yhteyttä meditaatiossa, ilmiö voi olla erittäin merkityksellinen, mutta sen diskriminatiivinen evidenssiarvo yhden tietyn uskonnon puolesta jää avoimeksi. Kokemus osoittaa ehkä jotakin ihmisen uskonnollisesta tietoisuudesta, mutta ei vielä ratkaise sitä, mikä metafyysinen järjestelmä on tosi.

        Tässä onkin yksi koko keskustelun keskeisimmistä eroista: evidenssi voi olla ihmiselle erittäin vakuuttavaa olematta samalla kovin erottelevaa.

        Ihminen voi olla täysin vilpittömästi vakuuttunut kokemuksestaan. Hän ei valehtele. Hän ei välttämättä ole naiivi. Hän ei välttämättä kuvittele tapahtumaa tietoisesti. Hänen kokemuksensa voi olla psykologisesti ja fenomenologisesti erittäin todellinen. Mutta tästä ei seuraa, että kokemuksesta tehty metafyysinen selitys olisi automaattisesti oikea.

        Subjektiivinen varmuus ja objektiivinen todistusarvo ovat eri asioita.

        Tämä ero unohtuu helposti juuri uskonnollisissa kokemuksissa, koska voimakas kokemus tuottaa usein poikkeuksellisen vahvan varmuuden tunteen. Mutta varmuuden psykologinen intensiteetti ei ole sama asia kuin väitteen totuudellisuus. Ihminen voi olla sataprosenttisen varma ja silti väärässä. Tämä ei tee hänen kokemuksestaan valheellista. Se tarkoittaa vain sitä, että varmuuden tunne itsessään ei ole luotettava mittari metafyysiselle totuudelle.

      • Anonyymi00035
        Anonyymi00034 kirjoitti:

        Tästä seuraa tärkeä ero fenomenologisen ja ontologisen kysymyksen välillä. Fenomenologinen kysymys koskee sitä, millaisena kokemus ilmenee kokijalle: mitä hän näkee, tuntee, havaitsee ja miten hänen tietoisuutensa muuttuu. Ontologinen kysymys taas koskee sitä, mikä kokemuksen ulkopuolinen todellisuus sen mahdollisesti aiheuttaa. Näitä ei pitäisi sekoittaa.

        ”Koin Jeesuksen läsnäolon” on kuvaus kokemuksesta.

        ”Jeesus todella oli läsnä” on ontologinen väite.

        ”Jeesus oli läsnä, koska kristinusko on totta” on vielä pidemmälle menevä teologinen tulkinta.



        Nämä kolme lausetta eivät ole epistemisesti samanarvoisia. Ensimmäinen kertoo siitä, mitä henkilölle tapahtui. Toinen esittää väitteen kokemuksen ulkopuolisesta todellisuudesta. Kolmas yhdistää kokemuksen jo valmiiseen metafyysiseen järjestelmään.

        Sama rakenne voidaan kirjoittaa islamilaisesta näkökulmasta. ”Koin Allahin läsnäolon” on kokemuskuvaus. ”Allah todella oli läsnä” on ontologinen tulkinta. ”Kokemus todistaa islamin olevan totta” on vielä laajempi johtopäätös.

        Tässä syntyy niin sanottu evidenssin alimääräytymisen ongelma. Sama havainto voi olla yhteensopiva useamman keskenään ristiriitaisen selityksen kanssa. Kokemus ei siis yksinään määritä, mikä teoria sen parhaiten selittää.

        Tätä voi verrata rikostutkintaan. Jos huoneesta löytyy sormenjälki, sormenjälki on evidenssiä. Mutta sen todistusarvo riippuu siitä, kuinka hyvin se erottaa kilpailevat hypoteesit toisistaan. Jos kyseinen sormenjälki löytyy aivan yhtä hyvin kolmesta mahdollisesta selityksestä, se ei vielä ratkaise, mikä selitys on oikea.

        Sama pätee uskonnollisiin kokemuksiin. Jos Jeesukseen uskova kokee rauhaa rukouksessa, muslimi kokee rauhaa rukouksessa ja hindulainen kokee vastaavaa yhteyttä meditaatiossa, ilmiö voi olla erittäin merkityksellinen, mutta sen diskriminatiivinen evidenssiarvo yhden tietyn uskonnon puolesta jää avoimeksi. Kokemus osoittaa ehkä jotakin ihmisen uskonnollisesta tietoisuudesta, mutta ei vielä ratkaise sitä, mikä metafyysinen järjestelmä on tosi.

        Tässä onkin yksi koko keskustelun keskeisimmistä eroista: evidenssi voi olla ihmiselle erittäin vakuuttavaa olematta samalla kovin erottelevaa.

        Ihminen voi olla täysin vilpittömästi vakuuttunut kokemuksestaan. Hän ei valehtele. Hän ei välttämättä ole naiivi. Hän ei välttämättä kuvittele tapahtumaa tietoisesti. Hänen kokemuksensa voi olla psykologisesti ja fenomenologisesti erittäin todellinen. Mutta tästä ei seuraa, että kokemuksesta tehty metafyysinen selitys olisi automaattisesti oikea.

        Subjektiivinen varmuus ja objektiivinen todistusarvo ovat eri asioita.

        Tämä ero unohtuu helposti juuri uskonnollisissa kokemuksissa, koska voimakas kokemus tuottaa usein poikkeuksellisen vahvan varmuuden tunteen. Mutta varmuuden psykologinen intensiteetti ei ole sama asia kuin väitteen totuudellisuus. Ihminen voi olla sataprosenttisen varma ja silti väärässä. Tämä ei tee hänen kokemuksestaan valheellista. Se tarkoittaa vain sitä, että varmuuden tunne itsessään ei ole luotettava mittari metafyysiselle totuudelle.

        Kertomusten olemassaolo ja kertomusten todistusarvo ovat kaksi eri asiaa.

        Vielä tärkeämpää olisi tietää niiden esiintyvyys, jakauma, valikoitumismekanismit, kulttuuriset taustat, uskonnolliset ennakko-odotukset, tiedonkeruun menetelmät ja se, kuinka usein erilaiset kokemukset jäävät kokonaan raportoimatta. Muuten aineistoon syntyy klassinen valikoitumisharha: tutkija näkee sen, mitä hän etsii, ja alkaa sitten käyttää löytämäänsä aineistoa sen asian vahvistamiseen, jota hän alun perin lähti etsimään.

        Tässä mielessä kysymys ”miksi et tutki päinvastaisia kuolemanrajakokemuksia?” on itse asiassa paljon syvempi kuin miltä se kuulostaa. Se ei ole pelkkä vaatimus lisätä pari vastakkaista linkkiä. Se on vaatimus muuttaa koko tutkimusasetelmaa.

        Ei pitäisi kerätä vain niitä tapauksia, jotka vahvistavat hypoteesia.

        Pitäisi rakentaa aineisto niin, että myös hypoteesin kanssa ristiriitaiset tapaukset tulevat näkyviin.

        Vasta silloin voidaan arvioida, onko kokemuksilla todella uskonnollisesti diskriminoivaa evidenssiarvoa.

      • Anonyymi00036
        Anonyymi00035 kirjoitti:

        Kertomusten olemassaolo ja kertomusten todistusarvo ovat kaksi eri asiaa.

        Vielä tärkeämpää olisi tietää niiden esiintyvyys, jakauma, valikoitumismekanismit, kulttuuriset taustat, uskonnolliset ennakko-odotukset, tiedonkeruun menetelmät ja se, kuinka usein erilaiset kokemukset jäävät kokonaan raportoimatta. Muuten aineistoon syntyy klassinen valikoitumisharha: tutkija näkee sen, mitä hän etsii, ja alkaa sitten käyttää löytämäänsä aineistoa sen asian vahvistamiseen, jota hän alun perin lähti etsimään.

        Tässä mielessä kysymys ”miksi et tutki päinvastaisia kuolemanrajakokemuksia?” on itse asiassa paljon syvempi kuin miltä se kuulostaa. Se ei ole pelkkä vaatimus lisätä pari vastakkaista linkkiä. Se on vaatimus muuttaa koko tutkimusasetelmaa.

        Ei pitäisi kerätä vain niitä tapauksia, jotka vahvistavat hypoteesia.

        Pitäisi rakentaa aineisto niin, että myös hypoteesin kanssa ristiriitaiset tapaukset tulevat näkyviin.

        Vasta silloin voidaan arvioida, onko kokemuksilla todella uskonnollisesti diskriminoivaa evidenssiarvoa.

        Ja juuri tässä suhteessa väite ”kaikki muut kokemukset ovat Saatanasta” on epistemologisesti poikkeuksellisen ongelmallinen. Se ei ole itsenäinen havainto. Se on tulkinta, joka syntyy vasta sen jälkeen, kun oma uskonnollinen järjestelmä on jo oletettu oikeaksi.

        Jos kristinuskon totuus todetaan ensin ja Saatana määritellään sen jälkeen kaiken kristinuskosta poikkeavan kokemuksen selitykseksi, Saatana ei toimi kristinuskon puolesta uutena evidenssinä. Hän toimii teoreettisena suojarakenteena, jonka avulla ristiriitainen evidenssi voidaan neutraloida.

        Silloin päädytään lähes suljettuun epistemiseen järjestelmään.

        Oma kokemus vahvistaa uskoa.

        Toisen kokemus vahvistaa omaa uskoa, koska se voidaan tulkita eksytykseksi.

        Vastatodiste vahvistaa uskoa, koska se osoittaa, kuinka voimakasta hengellinen eksytys on.

        Uskoon kääntyminen vahvistaa uskoa.

        Uskosta luopuminen vahvistaa uskoa, koska Saatana on eksyttänyt ihmisen.

        Helvettikokemus vahvistaa uskoa.

        Taivas- tai jumalkokemus toisessa uskonnossa vahvistaa uskoa, koska se osoittaa Saatanan petoksen.

        Tällaisessa järjestelmässä evidenssi ei enää toimi uskomuksen ulkopuolisena kontrollina. Uskomusjärjestelmä itse määrää, mitä evidenssi saa tarkoittaa.

        Ja juuri tässä on koko ongelman ydin.

        Todella avoin epistemologia ei kysy ainoastaan: ”Mikä havainto tukee minun teoriaani?” Se kysyy myös: ”Mikä havainto erottaisi minun teoriani sen kilpailijoista?” ja vielä vaikeamman kysymyksen: ”Mikä havainto pakottaisi minut tarkistamaan teoriaani?”

        Jos näihin kysymyksiin ei ole vastausta, kyse ei ole vahvasta todistuksesta vaan episteemisestä sulkeutumisesta.

        Siksi eri uskontojen uskonnolliset kokemukset eivät automaattisesti todista, että kaikki uskonnot ovat tosia. Eivät ne myöskään automaattisesti todista, että kaikki uskonnot ovat epätosia. Niiden merkitys on hienovaraisempi: ne osoittavat, että uskonnollinen kokemus itsessään ei näytä yksiselitteisesti identifioivan yhtä ainoaa teologista järjestelmää.

        Se pakottaa tekemään vielä yhden perustavanlaatuisen erottelun: uskonnollisen kokemuksen episteminen merkitys ei ole sama asia kuin sen uskonnollinen merkitys.

        Kokemus voi olla ihmiselle eksistentiaalisesti mullistava, moraalisesti muuttava ja henkilökohtaisesti pyhä. Silti siitä ei seuraa automaattisesti, että sen sisältämä metafyysinen tulkinta olisi tosi.

        Juuri tästä syystä keskustelun pitäisi siirtyä pois kysymyksestä ”kumpi kertomus kuulostaa vakuuttavammalta?” kohti kysymystä ”mikä menetelmä kykenee erottamaan kilpailevat selitykset toisistaan?”

        Jos kristitty haluaa käyttää kuolemanrajakokemuksia, ihmeitä, parantumisia, kääntymisiä tai henkilökohtaisia ilmestyksiä evidenssinä kristinuskon puolesta, hänellä on täysi oikeus tehdä niin. Mutta silloin hänen pitäisi hyväksyä sama evidenssikriteeri myös silloin, kun aineisto tuottaa islamilaisen, hindulaisen, buddhalaisen tai uskonnottoman tulkinnan.

        Muuten kyse ei ole enää siitä, että evidenssi johtaa johtopäätökseen.

        Johtopäätös on valittu ensin, ja evidenssille annetaan sen jälkeen tehtäväksi palvella sitä.

        Ja ehkä juuri tämä on kaikkein olennaisin ero uskon ja argumentin välillä: usko voi alkaa vakaumuksesta, mutta argumentti alkaa siitä, että ihminen sallii myös mahdollisuuden olla väärässä.

      • Anonyymi00037
        Anonyymi00036 kirjoitti:

        Ja juuri tässä suhteessa väite ”kaikki muut kokemukset ovat Saatanasta” on epistemologisesti poikkeuksellisen ongelmallinen. Se ei ole itsenäinen havainto. Se on tulkinta, joka syntyy vasta sen jälkeen, kun oma uskonnollinen järjestelmä on jo oletettu oikeaksi.

        Jos kristinuskon totuus todetaan ensin ja Saatana määritellään sen jälkeen kaiken kristinuskosta poikkeavan kokemuksen selitykseksi, Saatana ei toimi kristinuskon puolesta uutena evidenssinä. Hän toimii teoreettisena suojarakenteena, jonka avulla ristiriitainen evidenssi voidaan neutraloida.

        Silloin päädytään lähes suljettuun epistemiseen järjestelmään.

        Oma kokemus vahvistaa uskoa.

        Toisen kokemus vahvistaa omaa uskoa, koska se voidaan tulkita eksytykseksi.

        Vastatodiste vahvistaa uskoa, koska se osoittaa, kuinka voimakasta hengellinen eksytys on.

        Uskoon kääntyminen vahvistaa uskoa.

        Uskosta luopuminen vahvistaa uskoa, koska Saatana on eksyttänyt ihmisen.

        Helvettikokemus vahvistaa uskoa.

        Taivas- tai jumalkokemus toisessa uskonnossa vahvistaa uskoa, koska se osoittaa Saatanan petoksen.

        Tällaisessa järjestelmässä evidenssi ei enää toimi uskomuksen ulkopuolisena kontrollina. Uskomusjärjestelmä itse määrää, mitä evidenssi saa tarkoittaa.

        Ja juuri tässä on koko ongelman ydin.

        Todella avoin epistemologia ei kysy ainoastaan: ”Mikä havainto tukee minun teoriaani?” Se kysyy myös: ”Mikä havainto erottaisi minun teoriani sen kilpailijoista?” ja vielä vaikeamman kysymyksen: ”Mikä havainto pakottaisi minut tarkistamaan teoriaani?”

        Jos näihin kysymyksiin ei ole vastausta, kyse ei ole vahvasta todistuksesta vaan episteemisestä sulkeutumisesta.

        Siksi eri uskontojen uskonnolliset kokemukset eivät automaattisesti todista, että kaikki uskonnot ovat tosia. Eivät ne myöskään automaattisesti todista, että kaikki uskonnot ovat epätosia. Niiden merkitys on hienovaraisempi: ne osoittavat, että uskonnollinen kokemus itsessään ei näytä yksiselitteisesti identifioivan yhtä ainoaa teologista järjestelmää.

        Se pakottaa tekemään vielä yhden perustavanlaatuisen erottelun: uskonnollisen kokemuksen episteminen merkitys ei ole sama asia kuin sen uskonnollinen merkitys.

        Kokemus voi olla ihmiselle eksistentiaalisesti mullistava, moraalisesti muuttava ja henkilökohtaisesti pyhä. Silti siitä ei seuraa automaattisesti, että sen sisältämä metafyysinen tulkinta olisi tosi.

        Juuri tästä syystä keskustelun pitäisi siirtyä pois kysymyksestä ”kumpi kertomus kuulostaa vakuuttavammalta?” kohti kysymystä ”mikä menetelmä kykenee erottamaan kilpailevat selitykset toisistaan?”

        Jos kristitty haluaa käyttää kuolemanrajakokemuksia, ihmeitä, parantumisia, kääntymisiä tai henkilökohtaisia ilmestyksiä evidenssinä kristinuskon puolesta, hänellä on täysi oikeus tehdä niin. Mutta silloin hänen pitäisi hyväksyä sama evidenssikriteeri myös silloin, kun aineisto tuottaa islamilaisen, hindulaisen, buddhalaisen tai uskonnottoman tulkinnan.

        Muuten kyse ei ole enää siitä, että evidenssi johtaa johtopäätökseen.

        Johtopäätös on valittu ensin, ja evidenssille annetaan sen jälkeen tehtäväksi palvella sitä.

        Ja ehkä juuri tämä on kaikkein olennaisin ero uskon ja argumentin välillä: usko voi alkaa vakaumuksesta, mutta argumentti alkaa siitä, että ihminen sallii myös mahdollisuuden olla väärässä.

        Jos joku sanoo: "Koska minä ja monet muut olemme nähneet helvetin, nyt on todistettu, että kristillinen IKUINEN helvetti on objektiivisesti olemassa", hän tekee paljon vahvemman väitteen kuin pelkän väitteen siitä, että ihmisillä on ollut voimakkaita helvettikokemuksia. Se, että ihminen on kokenut jotakin hyvin todentuntuista, on eri asia kuin se, että tiedämme kokemuksen ulkoisen syyn ja voimme sen perusteella päätellä tietyn uskonnollisen opin olevan objektiivisesti totta. Kokemus voi olla henkilölle täysin todellinen ilman, että sen tulkinta on automaattisesti oikea. Jos kristitty kertoo nähneensä Jeesuksen, muslimi Allahin ja joku muu toisen uskonnollisen perinteensä mukaisen olennon, emme voi ratkaista kysymystä pelkästään sillä perusteella, että jokainen kokemus tuntui kokijasta todelta. Juuri tässä tarvitaan samaa todistamisen standardia kaikille.

      • Anonyymi00038
        Anonyymi00037 kirjoitti:

        Jos joku sanoo: "Koska minä ja monet muut olemme nähneet helvetin, nyt on todistettu, että kristillinen IKUINEN helvetti on objektiivisesti olemassa", hän tekee paljon vahvemman väitteen kuin pelkän väitteen siitä, että ihmisillä on ollut voimakkaita helvettikokemuksia. Se, että ihminen on kokenut jotakin hyvin todentuntuista, on eri asia kuin se, että tiedämme kokemuksen ulkoisen syyn ja voimme sen perusteella päätellä tietyn uskonnollisen opin olevan objektiivisesti totta. Kokemus voi olla henkilölle täysin todellinen ilman, että sen tulkinta on automaattisesti oikea. Jos kristitty kertoo nähneensä Jeesuksen, muslimi Allahin ja joku muu toisen uskonnollisen perinteensä mukaisen olennon, emme voi ratkaista kysymystä pelkästään sillä perusteella, että jokainen kokemus tuntui kokijasta todelta. Juuri tässä tarvitaan samaa todistamisen standardia kaikille.

        Jos kristillinen kokemus tulkitaan Jumalan ilmoitukseksi, mutta islamilainen kokemus selitetään harhaksi, sattumaksi tai Saatanan petokseksi, pitäisi pystyä osoittamaan riippumattomalla perusteella, miksi ensimmäinen tulkinta on oikea ja toinen väärä.

        Muuten Saatanasta tulee helposti selitysmekanismi, jolla voidaan torjua kaikki omaa maailmankuvaa vastaan puhuvat kokemukset. Silloin päättely voi muuttua kehämäiseksi: kristinusko on totta, joten kristillinen kokemus on Jumalasta; koska kokemus on Jumalasta, se todistaa kristinuskon olevan totta. Mutta sama rakenne voitaisiin rakentaa minkä tahansa uskonnon ympärille. Tämä ei tarkoita, että uskonnollinen kokemus olisi merkityksetön tai että kokija valehtelisi. Ihminen voi aivan aidosti kokea jotakin erittäin voimakasta, muuttavaa ja todentuntuista. Kysymys on siitä, mitä kokemuksesta voidaan oikeutetusti päätellä. Väite "minulla oli kokemus, jonka tulkitsin Jeesuksen kohtaamiseksi" on paljon rajatumpi kuin väite "koska koin Jeesuksen, tiedän Jeesuksen todella ilmestyneen minulle ja tiedän tämän todistavan kristinuskon olevan totta". Ensimmäinen on kuvaus omasta kokemuksesta, jälkimmäinen sisältää jo tulkinnan kokemuksen alkuperästä ja siitä seuraavan metafyysisen johtopäätöksen. Sama ongelma näkyy väitteessä, että helvettikokemusten suuri määrä todistaisi kristillisen helvetin olemassaolon.

      • Anonyymi00039
        Anonyymi00038 kirjoitti:

        Jos kristillinen kokemus tulkitaan Jumalan ilmoitukseksi, mutta islamilainen kokemus selitetään harhaksi, sattumaksi tai Saatanan petokseksi, pitäisi pystyä osoittamaan riippumattomalla perusteella, miksi ensimmäinen tulkinta on oikea ja toinen väärä.

        Muuten Saatanasta tulee helposti selitysmekanismi, jolla voidaan torjua kaikki omaa maailmankuvaa vastaan puhuvat kokemukset. Silloin päättely voi muuttua kehämäiseksi: kristinusko on totta, joten kristillinen kokemus on Jumalasta; koska kokemus on Jumalasta, se todistaa kristinuskon olevan totta. Mutta sama rakenne voitaisiin rakentaa minkä tahansa uskonnon ympärille. Tämä ei tarkoita, että uskonnollinen kokemus olisi merkityksetön tai että kokija valehtelisi. Ihminen voi aivan aidosti kokea jotakin erittäin voimakasta, muuttavaa ja todentuntuista. Kysymys on siitä, mitä kokemuksesta voidaan oikeutetusti päätellä. Väite "minulla oli kokemus, jonka tulkitsin Jeesuksen kohtaamiseksi" on paljon rajatumpi kuin väite "koska koin Jeesuksen, tiedän Jeesuksen todella ilmestyneen minulle ja tiedän tämän todistavan kristinuskon olevan totta". Ensimmäinen on kuvaus omasta kokemuksesta, jälkimmäinen sisältää jo tulkinnan kokemuksen alkuperästä ja siitä seuraavan metafyysisen johtopäätöksen. Sama ongelma näkyy väitteessä, että helvettikokemusten suuri määrä todistaisi kristillisen helvetin olemassaolon.

        Ensin pitäisi kysyä, mitä tehdään niille ihmisille, jotka kertovat täysin erilaisista kuolemanrajakokemuksista: rauhasta, valosta, jälleennäkemisestä, Allahista, Jeesuksesta, jälleensyntymisestä tai jostakin täysin uskonnottomasta kokemuksesta.


        Jos kristillistä tulkintaa tukevat kokemukset hyväksytään todisteeksi mutta ristiriitaiset kokemukset poistetaan automaattisesti selittämällä ne harhoiksi, demoneiksi tai Saatanan petoksiksi, aineistoa ei enää arvioida symmetrisesti.



        Sama todistamisen standardi ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikkien uskontojen johtopäätökset pitäisi hyväksyä yhtä todennäköisinä. Se tarkoittaa sitä, että jos kristinuskon väitetään olevan paremmin perusteltu kuin vaihtoehdot, pitäisi esittää sellaisia perusteita, jotka todella erottavat kristinuskon niistä vaihtoehdoista.

        Kristinusko voi periaatteessa voittaa tällaisen vertailun, mutta silloin sen pitäisi voittaa se samoilla säännöillä, joilla islamia ja muita uskomuksia arvioidaan.

        Sama periaate koskee myös ateistia: ateisti ei voi vain julistaa uskonnollista kokemusta aivoharhaksi ilman perustelua samalla kun vaatii uskonnolliselta ihmiseltä korkeampaa todistamisen standardia.

        Se, että joku todella koki helvetin, ei vielä itsessään osoita, että hän vieraili kristillisessä, objektiivisesti olemassa olevassa helvetissä. Ja juuri tässä on koko argumentin ydin: kokemuksen aitous ei automaattisesti todista kokemuksesta tehtyä metafyysistä tulkintaa.

        Jos samaa todistetta käytetään oman uskonnon puolesta, mutta ristiriitaiset todisteet selitetään järjestelmällisesti pois, kyseessä ei ole enää neutraali todistamisen standardi vaan epistemologinen kaksoisstandardi.

      • Anonyymi00040
        Anonyymi00039 kirjoitti:

        Ensin pitäisi kysyä, mitä tehdään niille ihmisille, jotka kertovat täysin erilaisista kuolemanrajakokemuksista: rauhasta, valosta, jälleennäkemisestä, Allahista, Jeesuksesta, jälleensyntymisestä tai jostakin täysin uskonnottomasta kokemuksesta.


        Jos kristillistä tulkintaa tukevat kokemukset hyväksytään todisteeksi mutta ristiriitaiset kokemukset poistetaan automaattisesti selittämällä ne harhoiksi, demoneiksi tai Saatanan petoksiksi, aineistoa ei enää arvioida symmetrisesti.



        Sama todistamisen standardi ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikkien uskontojen johtopäätökset pitäisi hyväksyä yhtä todennäköisinä. Se tarkoittaa sitä, että jos kristinuskon väitetään olevan paremmin perusteltu kuin vaihtoehdot, pitäisi esittää sellaisia perusteita, jotka todella erottavat kristinuskon niistä vaihtoehdoista.

        Kristinusko voi periaatteessa voittaa tällaisen vertailun, mutta silloin sen pitäisi voittaa se samoilla säännöillä, joilla islamia ja muita uskomuksia arvioidaan.

        Sama periaate koskee myös ateistia: ateisti ei voi vain julistaa uskonnollista kokemusta aivoharhaksi ilman perustelua samalla kun vaatii uskonnolliselta ihmiseltä korkeampaa todistamisen standardia.

        Se, että joku todella koki helvetin, ei vielä itsessään osoita, että hän vieraili kristillisessä, objektiivisesti olemassa olevassa helvetissä. Ja juuri tässä on koko argumentin ydin: kokemuksen aitous ei automaattisesti todista kokemuksesta tehtyä metafyysistä tulkintaa.

        Jos samaa todistetta käytetään oman uskonnon puolesta, mutta ristiriitaiset todisteet selitetään järjestelmällisesti pois, kyseessä ei ole enää neutraali todistamisen standardi vaan epistemologinen kaksoisstandardi.

        Miksi et ota selvää ihan päinvastaisista kuolemanrajakokemuksista?

      • Anonyymi00041
        Anonyymi00040 kirjoitti:

        Miksi et ota selvää ihan päinvastaisista kuolemanrajakokemuksista?

        >>Katsoppa tämä video
        siinä käsitellään koraania. . https://www.youtube.com/watch?v=x-1XwJlrgZc>>

        Miksi et kerro päinvastaisia kokemuksia, jossa kristinuskosta siirrytään islamiin?


        Katsoppa nämä videot.

        https://www.facebook.com/Islamforallhumanity/posts/-from-church-to-islam-️-i-cried-when-i-heard-the-quranamerican-woman-susan-hitto/1507366431420430/
        KIRKOSTA ISLAMIIN ”ITKIN KUN KUULIN KORAANIN”

        https://www.youtube.com/watch?v=yKI-Kr0ig60
        Miksi käännyin kristinuskosta islamiin - Tämä inspiroi minua eniten islamissa


        https://www.facebook.com/islamtheultimatepeace/videos/christian-lady-grew-up-in-church-converted-to-islam/1415165736624175/
        KRISTITTY NAINEN KASVOI KIRKOSSA JA KÄÄNNYTI ISLAMIIN


        https://aboutislam.net/reading-islam/my-journey-to-islam/jesus-christ-inspired-me-to-convert-to-islam/
        Jeesus Kristus innoitti minua kääntymään islamiin


        https://www.youtube.com/watch?v=iU5LiJ6V3-A
        Takbeer, pappi ja 2500 hänen kirkostaan ​​kääntyivät islamiin | Sheikh Samih Jad

        https://nadministerial.com/stories/islam-converts
        Miksi kristityt kääntyvät islamiin… ja miten siihen reagoidaan

        https://www.youtube.com/watch?v=q-wTQ7f1_Zc
        Menin Etelä-Arabiaan saarnaamaan kristinuskoa… Mutta minusta tuli muslimi” – Islamiin kääntynyt lähetyssaarnaaja

        https://www.youtube.com/watch?v=aZ7kCYaNZg8
        Uudestisyntynyt kristitty kääntyy islamiin luettuaan Raamattua


        https://www.youtube.com/watch?v=-Jrmp0XON7I
        Pappi kääntyy islamiin

        https://www.youtube.com/watch?v=Aj-o0eGj920
        Kristitty saarnaaja kääntyi islamiin!

        Miksi et kerro päinvastaisia kokemuksia, jossa kristinuskosta siirrytään islamiin?

        Jos kristinuskoon kääntynyt ihminen kertoo, että kuolemanrajakokemus sai hänet uskomaan Jumalaan, kuolemanjälkeiseen elämään tai Jeesukseen, kertomusta voidaan helposti käyttää argumenttina kristinuskon puolesta. Tällöin on kuitenkin esitettävä symmetrinen kysymys: mitä pitäisi päätellä tapauksesta, jossa muslimi kertoo vastaavan kokemuksen vahvistaneen hänen uskoaan Allahiin, tuonpuoleiseen ja islamilaiseen käsitykseen kuolemanjälkeisestä elämästä? Entä jos ihminen, joka ei aikaisemmin ollut uskonnollinen, alkaa kokemuksensa jälkeen etsiä islamia ja päätyy lopulta muslimiksi?



        Jos ensimmäistä tapausta pidetään uskonnollisesti merkityksellisenä, mutta jälkimmäinen jätetään mainitsematta, analyysi ei enää ole neutraali. Silloin ei tutkita ensisijaisesti sitä, mitä kuolemanrajakokemukset tekevät ihmisille, vaan sitä, miten tietty uskonnollinen maailmankuva pystyy käyttämään valikoituja kokemuksia oman totuusväitteensä tukena.
        Tämä ei tietenkään tarkoita, että islamilaiseen tulkintaan johtava NDE todistaisi islamin olevan totta. Sama pätee kristinuskoon. Yksittäinen kokemus voi olla kokijalle erittäin vakuuttava, mutta kokemuksen vakuuttavuus ja sen metafyysisen tulkinnan totuus ovat kaksi eri kysymystä. Ihminen voi aidosti kokea tavanneensa Jeesuksen, enkelin, kuolleen läheisen, Jumalan tai jonkin sanoinkuvaamattoman läsnäolon. Tämän jälkeen hän joutuu kuitenkin tulkitsemaan, mitä kokemus merkitsee.

      • Anonyymi00042
        Anonyymi00041 kirjoitti:

        >>Katsoppa tämä video
        siinä käsitellään koraania. . https://www.youtube.com/watch?v=x-1XwJlrgZc>>

        Miksi et kerro päinvastaisia kokemuksia, jossa kristinuskosta siirrytään islamiin?


        Katsoppa nämä videot.

        https://www.facebook.com/Islamforallhumanity/posts/-from-church-to-islam-️-i-cried-when-i-heard-the-quranamerican-woman-susan-hitto/1507366431420430/
        KIRKOSTA ISLAMIIN ”ITKIN KUN KUULIN KORAANIN”

        https://www.youtube.com/watch?v=yKI-Kr0ig60
        Miksi käännyin kristinuskosta islamiin - Tämä inspiroi minua eniten islamissa


        https://www.facebook.com/islamtheultimatepeace/videos/christian-lady-grew-up-in-church-converted-to-islam/1415165736624175/
        KRISTITTY NAINEN KASVOI KIRKOSSA JA KÄÄNNYTI ISLAMIIN


        https://aboutislam.net/reading-islam/my-journey-to-islam/jesus-christ-inspired-me-to-convert-to-islam/
        Jeesus Kristus innoitti minua kääntymään islamiin


        https://www.youtube.com/watch?v=iU5LiJ6V3-A
        Takbeer, pappi ja 2500 hänen kirkostaan ​​kääntyivät islamiin | Sheikh Samih Jad

        https://nadministerial.com/stories/islam-converts
        Miksi kristityt kääntyvät islamiin… ja miten siihen reagoidaan

        https://www.youtube.com/watch?v=q-wTQ7f1_Zc
        Menin Etelä-Arabiaan saarnaamaan kristinuskoa… Mutta minusta tuli muslimi” – Islamiin kääntynyt lähetyssaarnaaja

        https://www.youtube.com/watch?v=aZ7kCYaNZg8
        Uudestisyntynyt kristitty kääntyy islamiin luettuaan Raamattua


        https://www.youtube.com/watch?v=-Jrmp0XON7I
        Pappi kääntyy islamiin

        https://www.youtube.com/watch?v=Aj-o0eGj920
        Kristitty saarnaaja kääntyi islamiin!

        Miksi et kerro päinvastaisia kokemuksia, jossa kristinuskosta siirrytään islamiin?

        Jos kristinuskoon kääntynyt ihminen kertoo, että kuolemanrajakokemus sai hänet uskomaan Jumalaan, kuolemanjälkeiseen elämään tai Jeesukseen, kertomusta voidaan helposti käyttää argumenttina kristinuskon puolesta. Tällöin on kuitenkin esitettävä symmetrinen kysymys: mitä pitäisi päätellä tapauksesta, jossa muslimi kertoo vastaavan kokemuksen vahvistaneen hänen uskoaan Allahiin, tuonpuoleiseen ja islamilaiseen käsitykseen kuolemanjälkeisestä elämästä? Entä jos ihminen, joka ei aikaisemmin ollut uskonnollinen, alkaa kokemuksensa jälkeen etsiä islamia ja päätyy lopulta muslimiksi?



        Jos ensimmäistä tapausta pidetään uskonnollisesti merkityksellisenä, mutta jälkimmäinen jätetään mainitsematta, analyysi ei enää ole neutraali. Silloin ei tutkita ensisijaisesti sitä, mitä kuolemanrajakokemukset tekevät ihmisille, vaan sitä, miten tietty uskonnollinen maailmankuva pystyy käyttämään valikoituja kokemuksia oman totuusväitteensä tukena.
        Tämä ei tietenkään tarkoita, että islamilaiseen tulkintaan johtava NDE todistaisi islamin olevan totta. Sama pätee kristinuskoon. Yksittäinen kokemus voi olla kokijalle erittäin vakuuttava, mutta kokemuksen vakuuttavuus ja sen metafyysisen tulkinnan totuus ovat kaksi eri kysymystä. Ihminen voi aidosti kokea tavanneensa Jeesuksen, enkelin, kuolleen läheisen, Jumalan tai jonkin sanoinkuvaamattoman läsnäolon. Tämän jälkeen hän joutuu kuitenkin tulkitsemaan, mitä kokemus merkitsee.

        https://www.nwpastorate.org.uk/wp-content/uploads/2021/06/fanatic.jpg

      • Anonyymi00044
        Anonyymi00043 kirjoitti:

        https://www.nwpastorate.org.uk/wp-content/uploads/2021/06/fanatic.jpg

        https://www.youtube.com/watch?v=io5oO2UDYWM

        Kauheata uskoon käännyttämistä...
        https://www.nwpastorate.org.uk/wp-content/uploads/2021/06/fanatic.jpg
        Anonyymi-ap
        2024-08-31 10:10:58
        Lääkärilehdessä hypnoosiin erikoistunut lääkäri kauhisteli lahkosaarnaajien käyttämiä keinoja saada ihminen tulemaan lahkon uskoon.

        Ensin uhri kaadetaan ja sitten käännetään ja viedän luolastoon, eikä pois päästetä, ennenkuin olet maksanut lahkolle sen viimeisenkin euron.

        Tulevat vielä kuolinvuoteen vierelle lukemaan pitkiä rukouksiaan salkussa valmiiksi painetut testamenttilomakkeet..

      • Anonyymi00045
        Anonyymi00044 kirjoitti:

        Kauheata uskoon käännyttämistä...
        https://www.nwpastorate.org.uk/wp-content/uploads/2021/06/fanatic.jpg
        Anonyymi-ap
        2024-08-31 10:10:58
        Lääkärilehdessä hypnoosiin erikoistunut lääkäri kauhisteli lahkosaarnaajien käyttämiä keinoja saada ihminen tulemaan lahkon uskoon.

        Ensin uhri kaadetaan ja sitten käännetään ja viedän luolastoon, eikä pois päästetä, ennenkuin olet maksanut lahkolle sen viimeisenkin euron.

        Tulevat vielä kuolinvuoteen vierelle lukemaan pitkiä rukouksiaan salkussa valmiiksi painetut testamenttilomakkeet..

        Onhan se kieltämättä hämmästyttävän avointa ja tasapuolista käännytystyötä: kun ihminen kääntyy kristinuskoon, se on Jumalan johdatusta, Pyhän Hengen työtä ja vakuuttava osoitus totuudesta. Mutta kun joku tekee täsmälleen saman liikkeen toiseen suuntaan ja kääntyy kristinuskosta islamiin, kyseessä onkin yhtäkkiä harha, aivopesu, väärä tulkinta tai peräti Saatanan juoni.

      • Anonyymi00046
        Anonyymi00045 kirjoitti:

        Onhan se kieltämättä hämmästyttävän avointa ja tasapuolista käännytystyötä: kun ihminen kääntyy kristinuskoon, se on Jumalan johdatusta, Pyhän Hengen työtä ja vakuuttava osoitus totuudesta. Mutta kun joku tekee täsmälleen saman liikkeen toiseen suuntaan ja kääntyy kristinuskosta islamiin, kyseessä onkin yhtäkkiä harha, aivopesu, väärä tulkinta tai peräti Saatanan juoni.

        Miten kätevää.

        Jos siis kristityksi kääntyvä ihminen kertoo kokeneensa Jeesuksen, Jumalan tai helvetin, kokemus kelpaa helposti todisteeksi kristinuskon puolesta. Mutta jos muslimiksi kääntyvä ihminen kertoo kokeneensa aivan yhtä voimakkaasti Allahin, Koraanin tai islamin olevan totta, pitäisikö meidän silloin vain sulkea korvat ja todeta, että ”ei lasketa, koska tämä ei päätynyt oikeaan uskontoon”?

        Vielä parempi: miksi ihmeessä käännyttäjä ei esittele myös niitä tapauksia, joissa ihminen on ollut kristitty, kuullut islamista, tutkinut sitä ja lopulta päätynyt muslimiksi? Eikö tällainenkin kertomus ole vähintään yhtä kiinnostava, jos tarkoituksena todella on selvittää, mihin ihminen päätyy uskonnollisten kokemustensa ja pohdintansa seurauksena?

      • Anonyymi00047
        Anonyymi00046 kirjoitti:

        Miten kätevää.

        Jos siis kristityksi kääntyvä ihminen kertoo kokeneensa Jeesuksen, Jumalan tai helvetin, kokemus kelpaa helposti todisteeksi kristinuskon puolesta. Mutta jos muslimiksi kääntyvä ihminen kertoo kokeneensa aivan yhtä voimakkaasti Allahin, Koraanin tai islamin olevan totta, pitäisikö meidän silloin vain sulkea korvat ja todeta, että ”ei lasketa, koska tämä ei päätynyt oikeaan uskontoon”?

        Vielä parempi: miksi ihmeessä käännyttäjä ei esittele myös niitä tapauksia, joissa ihminen on ollut kristitty, kuullut islamista, tutkinut sitä ja lopulta päätynyt muslimiksi? Eikö tällainenkin kertomus ole vähintään yhtä kiinnostava, jos tarkoituksena todella on selvittää, mihin ihminen päätyy uskonnollisten kokemustensa ja pohdintansa seurauksena?

        Vai onko ”todistus” todistus vain silloin, kun ihminen päätyy samaan lopputulokseen kuin sinä?

        Jos näin on, menetelmä on suorastaan nerokkaan yksinkertainen. Kaikki omaa uskoa vahvistavat kokemukset kirjataan Jumalan johdatukseksi. Kaikki päinvastaiset kokemukset kirjataan harhoiksi, väärinymmärryksiksi tai Saatanan petoksiksi. Ja jos joku vielä tämän jälkeen kysyy, löytyykö mitään mahdollista havaintoa, joka voisi osoittaa oman tulkinnan vääräksi, vastaus on tietenkin: ei, koska kaikki vastakkaiseen suuntaan osoittava aineisto voidaan jo määritellä eksytykseksi.

        Tällöin ei oikeastaan tarvitse enää tutkia mitään.

        Lopputulos on päätetty etukäteen.

      • Anonyymi00048
        Anonyymi00047 kirjoitti:

        Vai onko ”todistus” todistus vain silloin, kun ihminen päätyy samaan lopputulokseen kuin sinä?

        Jos näin on, menetelmä on suorastaan nerokkaan yksinkertainen. Kaikki omaa uskoa vahvistavat kokemukset kirjataan Jumalan johdatukseksi. Kaikki päinvastaiset kokemukset kirjataan harhoiksi, väärinymmärryksiksi tai Saatanan petoksiksi. Ja jos joku vielä tämän jälkeen kysyy, löytyykö mitään mahdollista havaintoa, joka voisi osoittaa oman tulkinnan vääräksi, vastaus on tietenkin: ei, koska kaikki vastakkaiseen suuntaan osoittava aineisto voidaan jo määritellä eksytykseksi.

        Tällöin ei oikeastaan tarvitse enää tutkia mitään.

        Lopputulos on päätetty etukäteen.

        Ja tämä on juuri se huvittava ristiriita: käännyttäjä vaatii muita kuuntelemaan hänen kokemuksiaan avoimin mielin, mutta ei välttämättä osoita samaa avoimuutta silloin, kun joku toinen kertoo täysin päinvastaisen kokemuksen ja päätyy islamiin.

        Jos kristityksi kääntyminen on merkittävä todiste kristinuskon puolesta, miksei kristinuskosta islamiin kääntyminen ole vähintäänkin merkittävä ongelma kristinuskon yksiselitteiselle totuusväitteelle?

        Ei sen tietenkään tarvitse todistaa islamia oikeaksi. Eikä kristityksi kääntyminen yksinään todista kristinuskoa oikeaksi. Mutta silloin pitää olla johdonmukainen.

        Samaa mittatikkua molemmille.

        Muuten kyse ei ole siitä, että tutkitaan, mihin todistusaineisto johtaa.

        Kyse on siitä, että ensin valitaan päämäärä ja sitten kaikki tiet vievät sinne.

      • Anonyymi00049
        Anonyymi00048 kirjoitti:

        Ja tämä on juuri se huvittava ristiriita: käännyttäjä vaatii muita kuuntelemaan hänen kokemuksiaan avoimin mielin, mutta ei välttämättä osoita samaa avoimuutta silloin, kun joku toinen kertoo täysin päinvastaisen kokemuksen ja päätyy islamiin.

        Jos kristityksi kääntyminen on merkittävä todiste kristinuskon puolesta, miksei kristinuskosta islamiin kääntyminen ole vähintäänkin merkittävä ongelma kristinuskon yksiselitteiselle totuusväitteelle?

        Ei sen tietenkään tarvitse todistaa islamia oikeaksi. Eikä kristityksi kääntyminen yksinään todista kristinuskoa oikeaksi. Mutta silloin pitää olla johdonmukainen.

        Samaa mittatikkua molemmille.

        Muuten kyse ei ole siitä, että tutkitaan, mihin todistusaineisto johtaa.

        Kyse on siitä, että ensin valitaan päämäärä ja sitten kaikki tiet vievät sinne.

        Ja kaikkein kätevintä on tietenkin se, että jos joku onnistuu löytämään tien aivan toiseen suuntaan, voidaan aina todeta, että hän vain eksyi.

      • Anonyymi00050
        Anonyymi00049 kirjoitti:

        Ja kaikkein kätevintä on tietenkin se, että jos joku onnistuu löytämään tien aivan toiseen suuntaan, voidaan aina todeta, että hän vain eksyi.

        Tieteellisessä tutkimuksessa tällaista päättelyä pidettäisiin varsin ongelmallisena. Käännytystyössä se näyttää kuitenkin toimivan suorastaan metodologisena innovaationa. Erityisen kiinnostavaa on valikoivan evidenssin käyttö. Jos kristinuskoon kääntynyt ihminen kertoo kokeneensa Jeesuksen, Jumalan, taivaan tai helvetin ja pitää kokemusta ratkaisevana syynä kääntymiseensä, kertomus voidaan esittää vakuuttavana henkilökohtaisena todistuksena kristinuskon puolesta. Mutta miksi analyysi loppuu juuri siihen? Miksi ei esitellä niitä ihmisiä, jotka ovat olleet kristittyjä, tutkineet islamia, kokeneet Koraanin tai islamilaisen uskon syvästi puhuttelevaksi ja päätyneet sen seurauksena muslimeiksi?

      • Anonyymi00051
        Anonyymi00050 kirjoitti:

        Tieteellisessä tutkimuksessa tällaista päättelyä pidettäisiin varsin ongelmallisena. Käännytystyössä se näyttää kuitenkin toimivan suorastaan metodologisena innovaationa. Erityisen kiinnostavaa on valikoivan evidenssin käyttö. Jos kristinuskoon kääntynyt ihminen kertoo kokeneensa Jeesuksen, Jumalan, taivaan tai helvetin ja pitää kokemusta ratkaisevana syynä kääntymiseensä, kertomus voidaan esittää vakuuttavana henkilökohtaisena todistuksena kristinuskon puolesta. Mutta miksi analyysi loppuu juuri siihen? Miksi ei esitellä niitä ihmisiä, jotka ovat olleet kristittyjä, tutkineet islamia, kokeneet Koraanin tai islamilaisen uskon syvästi puhuttelevaksi ja päätyneet sen seurauksena muslimeiksi?

        Mutta miksi analyysi loppuu juuri siihen? Miksi ei esitellä niitä ihmisiä, jotka ovat olleet kristittyjä, tutkineet islamia, kokeneet Koraanin tai islamilaisen uskon syvästi puhuttelevaksi ja päätyneet sen seurauksena muslimeiksi? Miksi heidän kokemuksensa eivät saa samaa epistemologista painoarvoa? Ah, tietenkin. Koska he päätyivät väärään lopputulokseen. Ja mistä tiedämme, että lopputulos oli väärä? Koska oikea uskonto oli jo päätetty etukäteen. Tämä muodostaa suorastaan täydellisen kehäpäättelyn

      • Anonyymi00052
        Anonyymi00051 kirjoitti:

        Mutta miksi analyysi loppuu juuri siihen? Miksi ei esitellä niitä ihmisiä, jotka ovat olleet kristittyjä, tutkineet islamia, kokeneet Koraanin tai islamilaisen uskon syvästi puhuttelevaksi ja päätyneet sen seurauksena muslimeiksi? Miksi heidän kokemuksensa eivät saa samaa epistemologista painoarvoa? Ah, tietenkin. Koska he päätyivät väärään lopputulokseen. Ja mistä tiedämme, että lopputulos oli väärä? Koska oikea uskonto oli jo päätetty etukäteen. Tämä muodostaa suorastaan täydellisen kehäpäättelyn

        Tässä sama ajatus uudelleen sanoitettuna, terävämmällä sarkasmilla:

        Kirjoitus

        Mutta jostain kumman syystä tarkastelu päättyy juuri siinä vaiheessa, kun tarina alkaa kulkea toiseen suuntaan. Entä ne kristityt, jotka ovat perehtyneet islamiin, lukeneet Koraania, kokeneet sen puhuttelevaksi ja vakuuttuneet islamista niin, että ovat lopulta itse kääntyneet muslimeiksi? Heidän kokemuksensa eivät näytä ansaitsevan aivan samanlaista epistemologista arvostusta. Mikäpä siinä – ilmeisesti kokemus muuttuu vähemmän merkitykselliseksi heti, kun ihminen päätyy väärään uskontoon. Ja mistä sitten päätellään, että hän valitsi väärin? No tietenkin siitä, että oikea uskonto oli jo alun perin tiedossa. Näin syntyy suorastaan elegantti kehäpäätelmä: ensin päätetään, mikä uskonto on oikeassa, ja sen jälkeen käytetään vain sellaisia kokemuksia, jotka sopivat tähän päätökseen, vahvistamaan sitä päätöstä.
        https://www.youtube.com/watch?v=yKI-Kr0ig60
        Miksi käännyin kristinuskosta islamiin - Tämä inspiroi minua eniten islamissa


        https://www.facebook.com/islamtheultimatepeace/videos/christian-lady-grew-up-in-church-converted-to-islam/1415165736624175/
        KRISTITTY NAINEN KASVOI KIRKOSSA JA KÄÄNNYTI ISLAMIIN


        https://aboutislam.net/reading-islam/my-journey-to-islam/jesus-christ-inspired-me-to-convert-to-islam/
        Jeesus Kristus innoitti minua kääntymään islamiin


        https://www.youtube.com/watch?v=iU5LiJ6V3-A
        Takbeer, pappi ja 2500 hänen kirkostaan ​​kääntyivät islamiin | Sheikh Samih Jad

        https://nadministerial.com/stories/islam-converts
        Miksi kristityt kääntyvät islamiin… ja miten siihen reagoidaan

        https://www.youtube.com/watch?v=q-wTQ7f1_Zc
        Menin Etelä-Arabiaan saarnaamaan kristinuskoa… Mutta minusta tuli muslimi” – Islamiin kääntynyt lähetyssaarnaaja

        https://www.youtube.com/watch?v=aZ7kCYaNZg8
        Uudestisyntynyt kristitty kääntyy islamiin luettuaan Raamattua


        https://www.youtube.com/watch?v=-Jrmp0XON7I
        Pappi kääntyy islamiin

        https://www.youtube.com/watch?v=Aj-o0eGj920
        Kristitty saarnaaja kääntyi islamiin!

        Miksi et kerro päinvastaisia kokemuksia, jossa kristinuskosta siirrytään islamiin?

      • Anonyymi00053
        Anonyymi00052 kirjoitti:

        Tässä sama ajatus uudelleen sanoitettuna, terävämmällä sarkasmilla:

        Kirjoitus

        Mutta jostain kumman syystä tarkastelu päättyy juuri siinä vaiheessa, kun tarina alkaa kulkea toiseen suuntaan. Entä ne kristityt, jotka ovat perehtyneet islamiin, lukeneet Koraania, kokeneet sen puhuttelevaksi ja vakuuttuneet islamista niin, että ovat lopulta itse kääntyneet muslimeiksi? Heidän kokemuksensa eivät näytä ansaitsevan aivan samanlaista epistemologista arvostusta. Mikäpä siinä – ilmeisesti kokemus muuttuu vähemmän merkitykselliseksi heti, kun ihminen päätyy väärään uskontoon. Ja mistä sitten päätellään, että hän valitsi väärin? No tietenkin siitä, että oikea uskonto oli jo alun perin tiedossa. Näin syntyy suorastaan elegantti kehäpäätelmä: ensin päätetään, mikä uskonto on oikeassa, ja sen jälkeen käytetään vain sellaisia kokemuksia, jotka sopivat tähän päätökseen, vahvistamaan sitä päätöstä.
        https://www.youtube.com/watch?v=yKI-Kr0ig60
        Miksi käännyin kristinuskosta islamiin - Tämä inspiroi minua eniten islamissa


        https://www.facebook.com/islamtheultimatepeace/videos/christian-lady-grew-up-in-church-converted-to-islam/1415165736624175/
        KRISTITTY NAINEN KASVOI KIRKOSSA JA KÄÄNNYTI ISLAMIIN


        https://aboutislam.net/reading-islam/my-journey-to-islam/jesus-christ-inspired-me-to-convert-to-islam/
        Jeesus Kristus innoitti minua kääntymään islamiin


        https://www.youtube.com/watch?v=iU5LiJ6V3-A
        Takbeer, pappi ja 2500 hänen kirkostaan ​​kääntyivät islamiin | Sheikh Samih Jad

        https://nadministerial.com/stories/islam-converts
        Miksi kristityt kääntyvät islamiin… ja miten siihen reagoidaan

        https://www.youtube.com/watch?v=q-wTQ7f1_Zc
        Menin Etelä-Arabiaan saarnaamaan kristinuskoa… Mutta minusta tuli muslimi” – Islamiin kääntynyt lähetyssaarnaaja

        https://www.youtube.com/watch?v=aZ7kCYaNZg8
        Uudestisyntynyt kristitty kääntyy islamiin luettuaan Raamattua


        https://www.youtube.com/watch?v=-Jrmp0XON7I
        Pappi kääntyy islamiin

        https://www.youtube.com/watch?v=Aj-o0eGj920
        Kristitty saarnaaja kääntyi islamiin!

        Miksi et kerro päinvastaisia kokemuksia, jossa kristinuskosta siirrytään islamiin?

        Tässä on tietenkin yksi pieni metodologinen ongelma. Jos päätät jo etukäteen, kumpaan suuntaan tapahtuva kääntyminen on ”aito” ja kumpi ”väärä”, voit sen jälkeen käyttää kääntymiskertomuksia aivan ongelmitta oman näkemyksesi vahvistamiseen. Silloin et kuitenkaan enää kysy, mitä nämä tapaukset kertovat uskonnollisista kokemuksista. Päätät ensin, mikä tulos on hyväksyttävä, ja luokittelet ihmiset sen jälkeen sen perusteella.

        Siksi kysymys on hyvin yksinkertainen: jos haluat käyttää kristinuskoon kääntyneiden kokemuksia argumenttina, miksi et käsittele samalla tavalla niitä ihmisiä, jotka ovat kulkeneet vastakkaiseen suuntaan?

        Eivätkö he olekin ihmisiä? Eikö heidän kokemuksensa ollutkaan heidän mielestään yhtä todellinen? Vai muuttuuko ihmisen kokemuksen epistemologinen arvo sen mukaan, minkä uskonnon hän lopulta valitsee?

        Se olisi kyllä hämmästyttävän kätevä totuuskriteeri: oikea kokemus on se, joka päätyy samaan johtopäätökseen kuin minä. Kaikki muut voidaan siirtää suoraan kansioon ”harha, eksytys tai väärinymmärrys”.
        https://www.facebook.com/islamtheultimatepeace/videos/christian-lady-grew-up-in-church-converted-to-islam/1415165736624175/
        KRISTITTY NAINEN KASVOI KIRKOSSA JA KÄÄNNYTI ISLAMIIN


        https://aboutislam.net/reading-islam/my-journey-to-islam/jesus-christ-inspired-me-to-convert-to-islam/
        Jeesus Kristus innoitti minua kääntymään islamiin


        https://www.youtube.com/watch?v=iU5LiJ6V3-A
        Takbeer, pappi ja 2500 hänen kirkostaan ​​kääntyivät islamiin | Sheikh Samih Jad

        https://nadministerial.com/stories/islam-converts
        Miksi kristityt kääntyvät islamiin… ja miten siihen reagoidaan

        https://www.youtube.com/watch?v=q-wTQ7f1_Zc
        Menin Etelä-Arabiaan saarnaamaan kristinuskoa… Mutta minusta tuli muslimi” – Islamiin kääntynyt lähetyssaarnaaja

        https://www.youtube.com/watch?v=aZ7kCYaNZg8
        Uudestisyntynyt kristitty kääntyy islamiin luettuaan Raamattua


        https://www.youtube.com/watch?v=-Jrmp0XON7I
        Pappi kääntyy islamiin

        https://www.youtube.com/watch?v=Aj-o0eGj920
        Kristitty saarnaaja kääntyi islamiin!

      • Anonyymi00054
        Anonyymi00053 kirjoitti:

        Tässä on tietenkin yksi pieni metodologinen ongelma. Jos päätät jo etukäteen, kumpaan suuntaan tapahtuva kääntyminen on ”aito” ja kumpi ”väärä”, voit sen jälkeen käyttää kääntymiskertomuksia aivan ongelmitta oman näkemyksesi vahvistamiseen. Silloin et kuitenkaan enää kysy, mitä nämä tapaukset kertovat uskonnollisista kokemuksista. Päätät ensin, mikä tulos on hyväksyttävä, ja luokittelet ihmiset sen jälkeen sen perusteella.

        Siksi kysymys on hyvin yksinkertainen: jos haluat käyttää kristinuskoon kääntyneiden kokemuksia argumenttina, miksi et käsittele samalla tavalla niitä ihmisiä, jotka ovat kulkeneet vastakkaiseen suuntaan?

        Eivätkö he olekin ihmisiä? Eikö heidän kokemuksensa ollutkaan heidän mielestään yhtä todellinen? Vai muuttuuko ihmisen kokemuksen epistemologinen arvo sen mukaan, minkä uskonnon hän lopulta valitsee?

        Se olisi kyllä hämmästyttävän kätevä totuuskriteeri: oikea kokemus on se, joka päätyy samaan johtopäätökseen kuin minä. Kaikki muut voidaan siirtää suoraan kansioon ”harha, eksytys tai väärinymmärrys”.
        https://www.facebook.com/islamtheultimatepeace/videos/christian-lady-grew-up-in-church-converted-to-islam/1415165736624175/
        KRISTITTY NAINEN KASVOI KIRKOSSA JA KÄÄNNYTI ISLAMIIN


        https://aboutislam.net/reading-islam/my-journey-to-islam/jesus-christ-inspired-me-to-convert-to-islam/
        Jeesus Kristus innoitti minua kääntymään islamiin


        https://www.youtube.com/watch?v=iU5LiJ6V3-A
        Takbeer, pappi ja 2500 hänen kirkostaan ​​kääntyivät islamiin | Sheikh Samih Jad

        https://nadministerial.com/stories/islam-converts
        Miksi kristityt kääntyvät islamiin… ja miten siihen reagoidaan

        https://www.youtube.com/watch?v=q-wTQ7f1_Zc
        Menin Etelä-Arabiaan saarnaamaan kristinuskoa… Mutta minusta tuli muslimi” – Islamiin kääntynyt lähetyssaarnaaja

        https://www.youtube.com/watch?v=aZ7kCYaNZg8
        Uudestisyntynyt kristitty kääntyy islamiin luettuaan Raamattua


        https://www.youtube.com/watch?v=-Jrmp0XON7I
        Pappi kääntyy islamiin

        https://www.youtube.com/watch?v=Aj-o0eGj920
        Kristitty saarnaaja kääntyi islamiin!

        https://www.youtube.com/watch?v=38Ott6CGU7A
        Pappi kääntyi islamiin! "Said Abdul Latifin inspiroiva kääntymistarina"
        Said Abdul Latif, joka tunnettiin aiemmin nimellä isä Hilarion Heagy, oli omistautunut katolinen pappi, joka etsi vuosien ajan perimmäistä totuutta. Protestanttisessa perheessä kasvanut hän kamppaili ajatuksen kanssa, että Jumala olisi etäinen ja saavuttamaton. Tämä johti hänet itäiseen kristinuskoon, jossa hänestä tuli munkki ja myöhemmin pappi, joka palveli eri kirkoissa ja luostareissa. Mutta syvällä sisimmässään hän tunsi yhä, että jotain puuttui.

        Hänen matkansa kohti islamia alkoi hänen ollessaan hieman yli 20-vuotias, kun hän kohtasi Koraanin ensimmäistä kertaa. Sen lausumisen kauneus ja sanoman syvyys koskettivat hänen sydäntään. Syyskuun 11. päivän tapahtumien jälkeen hänen uteliaisuutensa kasvoi, ja hän alkoi osallistua islamilaisiin tilaisuuksiin sekä opiskella uskoa vakavammin. Merkittävä käännekohta oli Ruminin runouden löytäminen, joka tutustutti hänet sufismiin ja Jumalan näkemykseen, joka tuntui henkilökohtaisemmalta ja rakastavammalta.

        Vuosien ajan hän piti nämä ajatukset omana tietonaan peläten ympäristönsä reaktioita. Mutta vuoden 2023 alussa hän ei enää voinut sivuuttaa löytämäänsä totuutta – hän kääntyi islamiin ja otti nimekseen Said Abdul Latif. Hän kuvaili tätä hetkeä ”kotiinpaluuksi” elinikäisen etsinnän jälkeen.

        Hänen kääntymyksensä yllätti monet. Jotkut kristityt olivat surullisia hänen päätöksestään, kun taas muslimit ympäri maailmaa ottivat hänet avosylin vastaan. Pohtiessaan omaa matkaansa hän totesi, kuinka usko voi ottaa odottamattomia käänteitä ja kuinka joskus juuri ne, joiden pitäisi tukea meitä eniten, eivät välttämättä ymmärrä valintojamme.

      • Anonyymi00055
        Anonyymi00054 kirjoitti:

        https://www.youtube.com/watch?v=38Ott6CGU7A
        Pappi kääntyi islamiin! "Said Abdul Latifin inspiroiva kääntymistarina"
        Said Abdul Latif, joka tunnettiin aiemmin nimellä isä Hilarion Heagy, oli omistautunut katolinen pappi, joka etsi vuosien ajan perimmäistä totuutta. Protestanttisessa perheessä kasvanut hän kamppaili ajatuksen kanssa, että Jumala olisi etäinen ja saavuttamaton. Tämä johti hänet itäiseen kristinuskoon, jossa hänestä tuli munkki ja myöhemmin pappi, joka palveli eri kirkoissa ja luostareissa. Mutta syvällä sisimmässään hän tunsi yhä, että jotain puuttui.

        Hänen matkansa kohti islamia alkoi hänen ollessaan hieman yli 20-vuotias, kun hän kohtasi Koraanin ensimmäistä kertaa. Sen lausumisen kauneus ja sanoman syvyys koskettivat hänen sydäntään. Syyskuun 11. päivän tapahtumien jälkeen hänen uteliaisuutensa kasvoi, ja hän alkoi osallistua islamilaisiin tilaisuuksiin sekä opiskella uskoa vakavammin. Merkittävä käännekohta oli Ruminin runouden löytäminen, joka tutustutti hänet sufismiin ja Jumalan näkemykseen, joka tuntui henkilökohtaisemmalta ja rakastavammalta.

        Vuosien ajan hän piti nämä ajatukset omana tietonaan peläten ympäristönsä reaktioita. Mutta vuoden 2023 alussa hän ei enää voinut sivuuttaa löytämäänsä totuutta – hän kääntyi islamiin ja otti nimekseen Said Abdul Latif. Hän kuvaili tätä hetkeä ”kotiinpaluuksi” elinikäisen etsinnän jälkeen.

        Hänen kääntymyksensä yllätti monet. Jotkut kristityt olivat surullisia hänen päätöksestään, kun taas muslimit ympäri maailmaa ottivat hänet avosylin vastaan. Pohtiessaan omaa matkaansa hän totesi, kuinka usko voi ottaa odottamattomia käänteitä ja kuinka joskus juuri ne, joiden pitäisi tukea meitä eniten, eivät välttämättä ymmärrä valintojamme.

        >>Katsoppa tämä video
        siinä käsitellään koraania. . https://www.youtube.com/watch?v=x-1XwJlrgZc>>

        Miksi et kerro päinvastaisia kokemuksia, jossa kristinuskosta siirrytään islamiin?

        https://www.youtube.com/watch?v=vAU6Si7cafA

        Luin Raamatun kannesta kanteen… Mutta minusta tuli muslimi!” - Islamiin kääntynyt kristitty

      • Anonyymi00056
        Anonyymi00055 kirjoitti:

        >>Katsoppa tämä video
        siinä käsitellään koraania. . https://www.youtube.com/watch?v=x-1XwJlrgZc>>

        Miksi et kerro päinvastaisia kokemuksia, jossa kristinuskosta siirrytään islamiin?

        https://www.youtube.com/watch?v=vAU6Si7cafA

        Luin Raamatun kannesta kanteen… Mutta minusta tuli muslimi!” - Islamiin kääntynyt kristitty

        https://www.youtube.com/watch?v=UVsnqPV4LHY
        KÄÄNTYIN KRISTINUSKOSTA ISLAMIIN | Tässä syy siihen
        As-salamu alaykum! Tässä videossa kerrotaan koskettava tarina muslimiksi kääntyneestä henkilöstä, jossa kuvataan yksityiskohtaisesti matkaani islamin pariin ja ilmaistaan syvää kiitollisuutta saamastani tuesta. Video on todistus siitä, miksi ryhdyin muslimiksi, ja se sisältää sydämellisen viestin muille uusille muslimeille sekä niille, jotka ovat kiinnostuneita uskonnonvaihdosta. Visuaalinen montaasi, jossa näkyy rauhallisia auringonlaskuja ja kaupunkien siluetteja, symboloi kauniisti tällä polulla löydettyä ohjausta.

      • Anonyymi00057
        Anonyymi00056 kirjoitti:

        https://www.youtube.com/watch?v=UVsnqPV4LHY
        KÄÄNTYIN KRISTINUSKOSTA ISLAMIIN | Tässä syy siihen
        As-salamu alaykum! Tässä videossa kerrotaan koskettava tarina muslimiksi kääntyneestä henkilöstä, jossa kuvataan yksityiskohtaisesti matkaani islamin pariin ja ilmaistaan syvää kiitollisuutta saamastani tuesta. Video on todistus siitä, miksi ryhdyin muslimiksi, ja se sisältää sydämellisen viestin muille uusille muslimeille sekä niille, jotka ovat kiinnostuneita uskonnonvaihdosta. Visuaalinen montaasi, jossa näkyy rauhallisia auringonlaskuja ja kaupunkien siluetteja, symboloi kauniisti tällä polulla löydettyä ohjausta.

        >>Katsoppa tämä video
        siinä käsitellään koraania. . https://www.youtube.com/watch?v=x-1XwJlrgZc>>

        Miksi et kerro päinvastaisia kokemuksia, jossa kristinuskosta siirrytään islamiin?

        https://www.youtube.com/watch?v=vAU6Si7cafA

        https://www.facebook.com/groups/327280928058025/posts/1653957765390328/

        Kristitty lähetyssaarnaaja kääntyi islamiin tutustuttuaan sen tosiasioihin ja totuuteen

        Islamin tosiasiat ja totuus sekä muslimien käyttäytyminen saivat hänet kääntymään islamiin.
        Hänen tehtävänään oli matkustaa Saudi-Arabiaan ja käännyttää monia muslimeja kristinuskoon, mutta hän ei onnistunut siinä tehtävässä.
        Alhamdulillah, antakoon Allah vahvistaa hänen uskoaan.

      • Anonyymi00058
        Anonyymi00057 kirjoitti:

        >>Katsoppa tämä video
        siinä käsitellään koraania. . https://www.youtube.com/watch?v=x-1XwJlrgZc>>

        Miksi et kerro päinvastaisia kokemuksia, jossa kristinuskosta siirrytään islamiin?

        https://www.youtube.com/watch?v=vAU6Si7cafA

        https://www.facebook.com/groups/327280928058025/posts/1653957765390328/

        Kristitty lähetyssaarnaaja kääntyi islamiin tutustuttuaan sen tosiasioihin ja totuuteen

        Islamin tosiasiat ja totuus sekä muslimien käyttäytyminen saivat hänet kääntymään islamiin.
        Hänen tehtävänään oli matkustaa Saudi-Arabiaan ja käännyttää monia muslimeja kristinuskoon, mutta hän ei onnistunut siinä tehtävässä.
        Alhamdulillah, antakoon Allah vahvistaa hänen uskoaan.

        https://www.youtube.com/watch?v=7EPQgOwAkgc&pp=ygUJbmRlIGFsbGFo
        Islam - Tapasin Allahin(Jumalan) kuolemanläheisessä kokemuksessani (NDE) Tapaamiseni Allahin kanssa | Video Essee |

        https://www.youtube.com/watch?v=TZUupVwc-Uk
        Nainen kuolee näkee profeetta Muhammedin sanoman jumalallisen ilmestyksen kuolemanläheisessä kokemuksessaan

      • Anonyymi00059
      • Anonyymi00060
        Anonyymi00057 kirjoitti:

        >>Katsoppa tämä video
        siinä käsitellään koraania. . https://www.youtube.com/watch?v=x-1XwJlrgZc>>

        Miksi et kerro päinvastaisia kokemuksia, jossa kristinuskosta siirrytään islamiin?

        https://www.youtube.com/watch?v=vAU6Si7cafA

        https://www.facebook.com/groups/327280928058025/posts/1653957765390328/

        Kristitty lähetyssaarnaaja kääntyi islamiin tutustuttuaan sen tosiasioihin ja totuuteen

        Islamin tosiasiat ja totuus sekä muslimien käyttäytyminen saivat hänet kääntymään islamiin.
        Hänen tehtävänään oli matkustaa Saudi-Arabiaan ja käännyttää monia muslimeja kristinuskoon, mutta hän ei onnistunut siinä tehtävässä.
        Alhamdulillah, antakoon Allah vahvistaa hänen uskoaan.

        Niin!

      • Anonyymi00061
        Anonyymi00049 kirjoitti:

        Ja kaikkein kätevintä on tietenkin se, että jos joku onnistuu löytämään tien aivan toiseen suuntaan, voidaan aina todeta, että hän vain eksyi.

        Yes!

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Olivia Oras kuollut

      Taidepariskunta Reijo Oraksen ja Johanna Oraksen ihana päivänsade. Liian nuorena lähti. Osanotto läheisille 🥲 IS
      Kotimaiset julkkisjuorut
      72
      2262

    2. Kajaanissa on kadoksissa 27vuotias nainen.

      Poliisin tiedoteessa on ,että 1.9.2026 katosi kajaanissa 27vuotias nainen. Kuva löytyy ja tiedot pituudesta ,iästä yms.
      Kajaani
      15
      905

    3. Mies sun käytös satutti...

      Mahdatko sitä ymmärtää...😔 Olisipa kaikki mennyt hyvin. Vaikea tästä on enää mitään ihanaa rakentaa.
      Ikävä
      52
      786

    4. Onko ankeampaa kyläpahasta kuin Haapavesi?

      Koiria kidutetaan, mustalaiset vie invaparkit, makkarakastike on finedining, kylät kuolee pois, nuoret häipyy pois ja ke
      Haapavesi
      44
      711

    5. Sukunimesi eka kirjain?

      🤗
      Ikävä
      44
      687

    6. Mies tykkään edelleen sinusta

      Harmittaa vaan tämä tilanne. Tai se kun ei ole mitään tilannetta.
      Ikävä
      47
      634

    7. Kerro vain.

      Lipsauta johtolanka...
      Ikävä
      80
      616

    8. Mitä tapahtuu jos joskus edes kohdataan?

      😊
      Ikävä
      50
      585

    9. Tönölän hukkaputki

      Tönölään rakennettiin kunnon hukkaputki verorahoilla. Ihmettelin tätä mökki sekamelskaa jo alunperin, Eikö tuollainen le
      Kuhmo
      35
      574

    10. Ei mitään käytöstä

      Ei Jumalauta. Videoidaan kun jollain hengenvaarallinen tilanne. Ja laitetaan nettiin. VITTU HÄPEÄ. Olisko kiva jos su
      Ähtäri
      29
      556
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt