Arvonlisäveron (alv) korotukset kohdistuvat keskimääräisesti eniten pienituloisiin, työttömiin, nuoriin sekä Etelä-Suomessa ja Pohjois- ja Itä-Suomessa asuviin.
Demokraatti
Demokraatti
Tämä käy ilmi Suomen sosiaali ja terveys ry:n Sosten selvityksestä.
– Sen sijaan alv-korotukset vaikuttavat keskimääräisesti vähiten suurituloisiin, yrittäjiin, ylempiin toimihenkilöihin, vähintään 55-vuotiaisiin ja Helsinki-Uudellamaalla asuviin, järjestön pääekonomisti Otto Kyyrönen toteaa tiedotteessa.
Petteri Orpon (kok.) hallitus päätti kehysriihessä kiristää verotusta, mikä tarkoittaa ensi vuonna noin 1,4 miljardin euron korotusta verotukseen. Merkittävin päätös koskee arvonlisäverotuksen kiristämistä, jonka arvioidaan – dynaamiset vaikutukset huomioiden – lisäävän valtion tuloja 980 miljoonalla eurolla.
Sosten arvioissa on huomioitu yleisen alv-kannan korotus 24 prosentista 25,5 prosenttiin, makeis- ja suklaatuotteiden alv-korotus sekä 10 prosentin ALV-kannan piirissä olevien tuotteiden siirto 14 prosentin alv-kantaan.
Alv-korotukset kohdentuvat eniten pienituloisimmille (+0,75 %-yks.) ja vähiten suurituloisille (+0,53 %-yks.), järjestö laskee.
– Pienituloisten suhteellinen alv-taakka oli korkein ja suurituloisten vähäisin jo ennen uudistusta, eli Orpon hallituksen alv-korotukset vähentävät verotuksen progressiota. Pienituloisimpien talouksien käytettävissä olevista rahoista valtaosa menee päivittäiskulutukseen, joten siten myös alv-kantojen korotukset kohdistuvat näihin talouksiin, Kyyrönen huomauttaa.
SELVITYKSESTÄ käy myös ilmi, että keskimääräinen alv-taakka on pienin Helsingissä ja Uudellamaalla ja se myös kasvaa siellä vähiten. Tämä johtuu Sosten mukaan siitä, että käytettävissä olevat rahatulot olivat Helsinki-Uudellamaalla toiseksi korkeimmat, mutta kulutuksen osuus tuloista matalin.
Alv-taakka on korkein Etelä-Suomessa sekä Pohjois- ja Itä-Suomessa, missä se myös nousee eniten.
Kyyrönen korostaa, että arvonlisäverotuksen korottaminen tilanteessa, jossa sosiaaliturvaa on jo merkittävästi heikennetty, ei ole kestävä tapa tasapainottaa taloutta.
– Talouskasvun elvyttämiseksi olisi järkevää korottaa suurituloisimpiin kohdistuvia veroja, jolloin pienituloisimpiin kohdistuvia säästöjä voitaisiin kohtuullistaa. Tämä lisäisi kotimaista kysyntää ja auttaisi taantuman taittamisessa.
Esimerkiksi yhteisöveron maltillinen korotus kahdella prosenttiyksiköllä lisäisi hänen mukaansa verotuloja lähes yhtä paljon kuin nyt tehtävät alv-korotukset.
Demokraatti
Demokraatti
Tämä käy ilmi Suomen sosiaali ja terveys ry:n Sosten selvityksestä.
– Sen sijaan alv-korotukset vaikuttavat keskimääräisesti vähiten suurituloisiin, yrittäjiin, ylempiin toimihenkilöihin, vähintään 55-vuotiaisiin ja Helsinki-Uudellamaalla asuviin, järjestön pääekonomisti Otto Kyyrönen toteaa tiedotteessa.
Petteri Orpon (kok.) hallitus päätti kehysriihessä kiristää verotusta, mikä tarkoittaa ensi vuonna noin 1,4 miljardin euron korotusta verotukseen. Merkittävin päätös koskee arvonlisäverotuksen kiristämistä, jonka arvioidaan – dynaamiset vaikutukset huomioiden – lisäävän valtion tuloja 980 miljoonalla eurolla.
Sosten arvioissa on huomioitu yleisen alv-kannan korotus 24 prosentista 25,5 prosenttiin, makeis- ja suklaatuotteiden alv-korotus sekä 10 prosentin ALV-kannan piirissä olevien tuotteiden siirto 14 prosentin alv-kantaan.
Alv-korotukset kohdentuvat eniten pienituloisimmille (+0,75 %-yks.) ja vähiten suurituloisille (+0,53 %-yks.), järjestö laskee.
– Pienituloisten suhteellinen alv-taakka oli korkein ja suurituloisten vähäisin jo ennen uudistusta, eli Orpon hallituksen alv-korotukset vähentävät verotuksen progressiota. Pienituloisimpien talouksien käytettävissä olevista rahoista valtaosa menee päivittäiskulutukseen, joten siten myös alv-kantojen korotukset kohdistuvat näihin talouksiin, Kyyrönen huomauttaa.
SELVITYKSESTÄ käy myös ilmi, että keskimääräinen alv-taakka on pienin Helsingissä ja Uudellamaalla ja se myös kasvaa siellä vähiten. Tämä johtuu Sosten mukaan siitä, että käytettävissä olevat rahatulot olivat Helsinki-Uudellamaalla toiseksi korkeimmat, mutta kulutuksen osuus tuloista matalin.
Alv-taakka on korkein Etelä-Suomessa sekä Pohjois- ja Itä-Suomessa, missä se myös nousee eniten.
Kyyrönen korostaa, että arvonlisäverotuksen korottaminen tilanteessa, jossa sosiaaliturvaa on jo merkittävästi heikennetty, ei ole kestävä tapa tasapainottaa taloutta.
– Talouskasvun elvyttämiseksi olisi järkevää korottaa suurituloisimpiin kohdistuvia veroja, jolloin pienituloisimpiin kohdistuvia säästöjä voitaisiin kohtuullistaa. Tämä lisäisi kotimaista kysyntää ja auttaisi taantuman taittamisessa.
Esimerkiksi yhteisöveron maltillinen korotus kahdella prosenttiyksiköllä lisäisi hänen mukaansa verotuloja lähes yhtä paljon kuin nyt tehtävät alv-korotukset.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Alvi on persesstä...se peritään moneenkertaan...ensin maahantuoja,sitten tukkuri ,sitten myyjä ,sitten asiakas..alvihan pitäisi aina erotella mutta näin kaikki ei tee vaan lätkäisee lisä hinnan verollisen päälle ..näin alv nostaa hintaa ja tuotteissa voi olla jopa 50% erot eri kauppialla..jotain pitäisi tehdä ettei alv vääristäsi hintoja..
Tuo on totta...olen kerran ostanut kaupalle tavaraa toiselta myyjältä ja myynti hintaa vaan nostettiin ja laskettiin Alvi uudestaan..asiakas maksaa..niin aivan sama mitä lätkitään hintoja..
IHAN PETTERISTÄ!
PETTERI VERONERO ON ELEMENTISSÄÄN.
Alvista kertyy eniten veroja valtiolle, mutta se on riittävän
korkea nyt , siihen nähden, että se iskee pahiten pienituloisiin,
joilla kaikki raha menee elämiseen, ruokaan ja asumiseen,
liikkumavaraa ei ole.
Toisaalta se olisi tasapuolinen, se koskisi kaikkia,
mutta mutta .... Suomessa on jo yli puoli miljoonaa
ihmistä köyhyysrajalla tai sen alapuolella.
Heitä pitäisi tukea ja olla työpaikkoja, joita hakea,
että he voisivat nousta köyhyydestä. Se olisi kaikkien
etu. Hallitus ei välitä rahtuakaan kuin rikkaista.